Ketjussa Yhdenvertainen Suomi - kansalaisaloite mummumuori 21.1. 2014 05:43 kirjoittaa seuraavaa:
" Ymmärrettävää on että ateisteissa on joukko, joka ajaa vain omaa asiaansa."
Tämä ei pidä paikkansa, sillä keskustelu kirkon erottamisesta valtiosta alkoi 1800-luvulla. Syynä oli laissa ollut määräys, jonka mukaan kansalaisen piti käydä ehtoollisella vähintään kerran vuodessa, joka oli joidenkin mielestä ristiriidassa 1.Kor.11:26-31 kohdan kanssa. Ristiriidan ajateltiin poistuvan kun kirkko ja valtio olisi erotettu toisistaan, jolloin kyseinen lakikin olisi poistettu.
Siitä on lisää kirjassa Immo Nokkala: Ehtoollispakkokysymys Suomessa 1818-1910.
mummomuori: " Julkisoikeudellinen yhdyskunta tarkoittaa kuntien ja kunnallisten liikelaitosten lisäksi uskonnollisia yhdyskuntia, jotka ovat sellaiseksi rekisteröityneet.
Se tarkoittaa sitä, että niillä on itsenäinen hallinto eli valtio ei puutu niiden hallintaan."
No, tässä tapauksessa Luterilaisen kirkon hallinto on jotakin muuta kuin itsenäinen. Sillä kirkolliskokousten säätämät kirkkolait pitää saada eduskunnan ja presidentin vahvistuksen. Toiveena on nimenomaan, että Luterilainen kirkko muuttuisi itsenäiseksi yhteisöksi, joka säätäisi omia sääntöjä ilman eduskunnan käsittelyä. Esimerkiksi kunnat ovat tässä mielessä itsenäisempiä, koska kunnanvaltuuston säätämiä järjestyssäännöt eivät tarvitse eduskunnan vahvistusta.
mummomuori: " Kirkolliset pyhät ovat globaaleja, joten kyllä niitä voi sisältää juhlapyhiin."
Kirkolliset pyhät ovat niin globaaleja kuin kyseisten uskontojen laajuus edellyttää ja silloin kun on valtionkirkko. Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa ei kuitenkaan ole valtionkirkkoa, jonka vuoksi siellä ei ole niin paljon vapaapäiviäkään. Esimerkiksi siellä on vain yksi joulupäivä vapaapäivänä, jouluaatto on työpäivä eikä toista joulupäivää ole. Samoin siellä on vain yksi pääsiäispäivä vapaapäivänä - sunnuntai.
Kyse on nyt siitä, että Suomen perustuslain mukaan eduskunnalle kuuluu lainsäädäntövalta. Sille pitäisi näin ollen kuulua kansaa edustavana laitoksena säätää myös vapaapäivistä. Tässä suhteessa eduskunnalta on otettu valta pois ja annettu Luterilaiselle kirkolle, jolla on valta säätää kirkkopyhistä.
Tämän vuoksi on johdonmukaista, että täydellinen uskonnonvapaus toutuu vasta kun kirkko ja valtio on erotettu toisistaan.
Kirkon ja valtion erottaminen
37
324
Vastaukset
- Balttis
Erinomainen kirjoitus ja perustelut, ja on täysin keskiaikaista meininkiä että: vieläkin yhdellä uskonnolla on sellainen valta-asema kuin luterilaisella kirkolla on edelleenkin. Tällainen loukkaa kansalaisvapauksia- ja oikeuksia sekä kansalaisten tasa-armoista kohtelua sekä lain edessä, että nimeomaan se loukkaan keskiajalta periytyväna monopolijärjestelmänä aitoa uskonnonvapautta.
Oletko Balttis muuten miettinyt sitä, että tällainen laki koskee myös muita uskonnollisia yhteisöjä? Itse luen tämän ehdotuksen niin, että on vain pieni askel kun kaikki uskontoon viittaava kielletään julkisesta kokoontumisesta aina pukeutumista myöten.
- Balttis muorille
mummomuori kirjoitti:
Oletko Balttis muuten miettinyt sitä, että tällainen laki koskee myös muita uskonnollisia yhteisöjä? Itse luen tämän ehdotuksen niin, että on vain pieni askel kun kaikki uskontoon viittaava kielletään julkisesta kokoontumisesta aina pukeutumista myöten.
Tai toisinsanoen: Katolisuus ja mm. luterilaisuus ovat jo keiltäneen sekä suhtautunee kristinuskoon kielteisesti monopolivaltaansa käyttäen koko historiansa ajan, - ja en usko että näiden etuoikeutetun aseman purkaminen johtaisi mihinkään uskonnollisten yhteisöjen kieltämisiin - ikäänkuin vapaana kansalistoimintana jossa on kokoontumis- ja yhdistymisvapauskin kaikille ikäänkuin samalle viivalle asetettuna.
Toki selvää on että: luterilainen kirkko näivettyisi ennen loppuaan pieneksi lahkoksi, jota vain sen vähäiset aktiivit jäsenet mahdollisesti tukisivat - ammattipappien joutuessa etsimään lopultakin oikeita töitä, tai he joutuisivat kirjoittamaan:"työtön, työtön, työtön, jne. - ÄLÄ allekirjoita
mummomuori kirjoitti:
Oletko Balttis muuten miettinyt sitä, että tällainen laki koskee myös muita uskonnollisia yhteisöjä? Itse luen tämän ehdotuksen niin, että on vain pieni askel kun kaikki uskontoon viittaava kielletään julkisesta kokoontumisesta aina pukeutumista myöten.
" että tällainen laki koskee myös muita uskonnollisia yhteisöjä? Itse luen tämän ehdotuksen niin, että on vain pieni askel kun kaikki uskontoon viittaava kielletään julkisesta kokoontumisesta aina pukeutumista myöten. "
Kerrankin olen mummumuorin klansa TÄYSIN SAMAA MIELTÄ ! Ja juuri tuohon se
yhdenvertainen suomi kansal.aloite PYRKII !
Ihmettelen balttiksen sokeutta asian suhteen.Vaikka väliin kirjoitatkin puuta heinää, joskus olet ihan asiaakin kirjoittanut, mutta nyt olet täysin PÖPELIKÖSSÄ , luteril.vihassasi!
Mitä lupasivat itänaapurissa, ennen kommunismin esiinmarssia, mietippä sitä !
" Kommunismi on sosiaalis-taloudellinen tai poliittinen järjestelmä, joka ajaa
luokatonta, tasa-arvoista yhteiskuntamallia."
Ja kuinkas kävikään.. - Homo914
Balttis muorille kirjoitti:
Tai toisinsanoen: Katolisuus ja mm. luterilaisuus ovat jo keiltäneen sekä suhtautunee kristinuskoon kielteisesti monopolivaltaansa käyttäen koko historiansa ajan, - ja en usko että näiden etuoikeutetun aseman purkaminen johtaisi mihinkään uskonnollisten yhteisöjen kieltämisiin - ikäänkuin vapaana kansalistoimintana jossa on kokoontumis- ja yhdistymisvapauskin kaikille ikäänkuin samalle viivalle asetettuna.
Toki selvää on että: luterilainen kirkko näivettyisi ennen loppuaan pieneksi lahkoksi, jota vain sen vähäiset aktiivit jäsenet mahdollisesti tukisivat - ammattipappien joutuessa etsimään lopultakin oikeita töitä, tai he joutuisivat kirjoittamaan:"työtön, työtön, työtön, jne.Jos kaikki suomalaiset olisivat sinun kaltaisia paskiaisia niin huh huh!
- Balttis toivoo
Asiasta pitäisi käynnistää sellainen kansalaisaloite, jonka allekirjoittaminen onnistuisi helposti myös netissä.
- kannattaa kannattaa
aloitteen voi allekirjoittaa netissä
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/707
Kansalaisaloitteet vaativat netissä vahvaa tunnistautumista, jotta tiedetään, että ei tule tupla ääniä eikä Aku Ankkoja. Hieman hankalaa myönnön, mutta oikeusturvan kannalta näin on vain pakko menetellä.
Toinen vaihtoehto on tulostaa lomake osoitteesta
http://yhdenvertainensuomi.fi/wp-content/uploads/2014/01/YhdenvertainenSuomiLomake.pdf ja laittaa se ILMAISENA vastalähetyksenä aloitteentekijöille. Tämäkin vaatii hieman vaivaa. Tulostaminen onnistuu esim Kirjastossa pientä maksua vastaan jos kotona ei ole tulostinta.
Otetaanpa lainaus kokonaan:
”Ymmärrettävää on että ateisteissa on joukko, joka ajaa vain omaa asiaansa. Heidän tarkoituksena lienee kaikkien uskontojen häivyttäminen lainsäädännön kautta?”
Tarkoittaa että tuo joukko haluaa kieltää kaiken mikä vähään liittyy uskontoihin. Mielestäni valtio ja kirkko voidaan erottaa toisistaan, mikä on jo tehtykin suomessa. Nyt kyse on vain siitä, missä määrin näitä uskonnollisia menoja harjoitetaan instansseissa, joissa on monen eri uskonnon ja uskonnottomien edustajia (eduskunta, koulut jne.). Yhdysvallat on siitä huono esimerkki, että siellä uskonnon vaikutus on huomattavasti suurempi kuin meillä.
Valtion siis pitäisi huolehtia siitä, että kaikki uskonnot tulevat huomioiduksi tasavertaisina kuten myös ne, jotka eivät kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön. Ei siis niin että ateistit määrittelevät kaiken.
Yhdysvallat on todellakin hyvin uskonnollinen maa. Siellä voi olla osavaltioissa tilanne, että uskonto määrää jopa lainsäädännön. Suomessa ei enää näin ole.
”Osavaltio pyrkii horjuttamaan sellaisia tieteellisessä ajattelussa liki yksituumaisesti hyväksyttyjä teorioita kuin evoluutio ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos.”
http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194739480982/artikkeli/puheenaihe yhdysvalloissa hyvaksytty uusi laki nostaa uskomusopit tieteen rinnalle.html
”Vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan Yhdysvaltain väestöstä 48 % on protestantteja, 22 % katolilaisia, 2 % mormoneja, 1 % ortodokseja, 6 % muita uskontoja ja 19,6 % uskontokuntiin kuulumattomia….”
”Näiden kymmenen päivän lisäksi monilla uskonnollisilla ja etnisillä ryhmillä sekä alueilla on omia juhlapäiviään…”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ranska#Juhlap.C3.A4iv.C3.A4t
Yhdysvaltojen tilannetta ei voi oikeastaan verrata suomeen vaan sitä pitäisi verrata koko Eurooppaan. EU alueella toki voitaisiin säätää ensin yhteiset juhlapyhät ja sitten jokainen maa voisi säätää omat erityiset juhlapyhänsä – silloin malli olisi yhdysvaltojen mukainen. Parempi vertailukohde on Ranska. Siellä on valtio ja kirkko erottuneet toisistaan. Silti otetaan huomioon se, millainen on enemmistön uskonto.
”Ranskalainen kalenteri noudattaa katolisen kirkon juhlapäiviä, minkä lisäksi ensimmäisen ja toisen maailmansodan päättymistä juhlitaan kansallisella vapaapäivällä.”
http://monaccent.com/2012/01/pyhapaivat-ja-koulujen-lomat-ranskassa-2012/
”…eduskunnalle kuuluu lainsäädäntövalta. Sille pitäisi näin ollen kuulua kansaa edustavana laitoksena säätää myös vapaapäivistä.”
Kyllä vain eduskunta taitaa säätää ottaen huomioon kansalaisten mielipiteen? Siis ei sen pienen vähemmistön vaan sen suuremman joukon.
”…kunnat ovat tässä mielessä itsenäisempiä, koska kunnanvaltuuston säätämiä järjestyssäännöt eivät tarvitse eduskunnan vahvistusta.”
Tuota, et ilmeisesti tunne kovin hyvin kuntien roolia? Kyllä vain valtio voi sanella aika tavalla kuntien toimintaa. Otetaan vaikka tämä kuntaliittymien tekeminen. Puhumattakaan siitä, mitä velvollisuuksia valtio asettaa kunnille – selvisivät ne niistä tai ei. Koulu, terveydenhoito jne. Mutta siitä olen samaa mieltä, että kirkoilla pitäisi olla suurempi vapaus päättää itse asioistaan ilman valtion välintuloa.Niin, tuossa aloitteessa olisi jälleen yksi pakkolaki kunnille - hautaustoimen järjestäminen.
- mites ny suu pannaan
mummomuori kirjoitti:
Niin, tuossa aloitteessa olisi jälleen yksi pakkolaki kunnille - hautaustoimen järjestäminen.
" Niin, tuossa aloitteessa olisi jälleen yksi pakkolaki kunnille - hautaustoimen järjestäminen."
Mistä seuraa kunnan VEROÄYRIN NOSTAMINEN.
Ateistit eivät omassa tyhmässä päässään tajua, että kirkko, niin kuiva kuin se onkin, hoitaa kuitenkin elämän perusasiat, ilman kunnallisen veroäyrinnostoa.
Eli atskut ei maksa pennniäkään siitä , että heidät hoidetaan maanmultiin, kun se aika koittaa.Ja sinnehän he mielestään mätänevät, ja " sieluttomina" (muilla on kyllä KUOLEMATON SIELU!) eivät kuormita taivastakaan..
Eivät myöskään siitä, kun kaikki rahat on haaskattu viinaan, voi seurakunnalta hakea purtavaa huulten väliin.
Eikä siitäkään, jos sattuu tarvitsemaan omaa aikaa, voi sen pikkukullanmurun viedä srk:n kerhoon muutamaksi tunniksi viikossa, ei se laimea kristinuskon opetus nyt niin paljon häiritse..kun kyse on kaljalle pääsystä.
Ja kun kaljahuuruissa ei muista käydä katsomassa, sitä vanhainkodissa olevaa isoäitiä tai isää, kirkon pappi tai diakonit tai kuoro, käyvät sielläkin hänen puolestaan tai lisäksi.
Sikäli tuo aloite on epämääräinen, että sen tekijät eivät ole edes osanneet käyttää oikeita termejä. Vaaditaan valtion eroa kirkosta - aloitteen tekijät ovat pahasti myöhässä!
”Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja kunnan hallinto erotettiin toisistaan vuonna 1865, kunnallishallinnon uudistuksen myötä. Vuonna 1869 säädettiin uusi kirkkolaki, joka takasi kirkon laajan itsehallinnon.”
”Kirkkolain säätämisjärjestys säädettiin sellaiseksi, että kirkolliskokouksella oli yksinoikeus ehdottaa kirkkolain säätämistä ja muuttamista. Valtiopäivillä ja keisarilla oli valta hyväksyä tai hylätä ehdotus, mutta ei valtaa muuttaa ehdotusta.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_evankelis-luterilainen_kirkko
Tuula Lybeck opetusministeriöstä ja kirkkoneuvos Matti Halttunen kirkkohallituksesta:
”Kirkkolakiin otettiin vain kirkkoa itseään tarkoittavia määräyksiä, kun taas säännökset, jotka koskivat kirkon suhdetta valtioon tai muihin uskontokuntiin sekä ns. sekalaisasiat, kuten avioliitto, vala, köyhäinhoito, kasvatus ja uskonnonopetus, kuuluivat valtion lainsäädännön piiriin ja kirkko antoi niistä vain lausuntonsa…”
”Vasta vuoden 1919 hallitusmuoto merkitsi ratkaisevaa periaatteellista muutosta ja ristiriidattomuutta perustuslakiin nähden valtion ja kirkon välisissä suhteissa.”
”… luterilaisen kirkon uskonnolliseksi yhdyskunnaksi muiden joukossa, toisaalta hallitusmuodon 83 §:ssä vahvistettiin luterilaisen kirkon kirkkolain säätämisjärjestyksen ja siihen perustuvan oikeudellisen erityisaseman.”
”Vuonna 1922 säädettiin uskonnonvapauslaki.”
Ero on ollut vähän kuin avioliitossa ”eroon kasvaminen”:
”Piispanvaali uudistui vuonna 2000 siten, että piispojen nimittäminen siirtyi presidentiltä kirkolle.”
”Korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus eivät enää vuodesta 1996 lähtien ole nimittäneet kirkolliskokoukseen edustajaa.”
”Kirkon ja valtion suhteiden merkittävimmät asiaryhmät ovatkin kirkkolain erityinen säätämisjärjestys sekä valtiovallan oikeus säätää kirkollisverotuksesta, kirkon eläkelainsäädännöstä, virka- ja työehtolainsäädännöstä ja muusta kirkon taloudellisesta lainsäädännöstä, koululainsäädäntöön sisältyvä tunnustuksellinen uskonnonopetus sekä väestökirjanpitoon liittyvät seurakuntien tehtävät.”
Vielä on jotain yhteyksiä valtioon:
”Valtio huolehtii edelleen sotilassielunhoidosta.”
http://archive.is/L9kmA
”Kirkon ja valtion välillä ei ole muuta rahaliikennettä kuin verotulojen tilitys.” Tästä palvelusta tosin kirkko maksaa valtiolle.Hei,
Mummonmuori onkin hienosti selvittänyt tätä valtion ja kirkon historiaa suhteessa toisiinsa. Meillä ei ole valtion kirkkoa. Toki enemmistö asemansa tähden Suomen ev.lut. kirkolla on joitakin erityisiä yhteistyön muotoja. Esim. valtiollisia jumalanpalveluksia. Kirkolla on myös yhteiskunnallisia tehtäviä esim. hautaustoimi.
Vuoden 1919 hallitusmuodossa ei ollut enää pykälää valtion virallisesta tunnustuksesta. Uskonnnonvapauslaki v. 1923 takasi jokaiselle oikeuden liittyä uskontokuntaan, uskonnolliseen yhdyskuntaan tai jättäytyä niiden ulkopuolelle. Vuoden 2000 perustuslaki ei puhu mitään valtion tunnustuksesta.
Merja-pappi- Balttis Merjalle
Luterilainen herrauskonto on integroitu maassamme lainsäädäntöön ja yhteiskuntaan tavalla joka on ns. valtiokirkollista jäännettä ajalta jolloin kirkon asema perustui ankariin pakkolakeihin ja uskontofasistiseen pakkovaltaan - kun jopa kuolemantuomioden uhalla ihmisiä hallittiin "maallikoiksi" alistettuna, kirkkoherrojen, -ruhtinaiden ja Ruosin kuningavallankin toimesta, ja on täyttä pas-kapuhetta väittää etteikö meillä toteutettaisi germaanista kansankirkkomallia, joka on valtiouskonnollisuuden yksi muoto - keskiaikaisinen jäänteineen pimeältä keskiajalta.
- älä harhauta
Pelkästään valtiolliset jumalanpalvelukset osoittavat valtion tunnustavan uskontoa.
Ja se uskonto tiedetään. Valtio ei harjoita islamin tai hindulaisuuden mukaisia uskonnollisia menoja. - ,,,,,
Vaikka jotain sadan vuoden takaista valtionkirkko-tyyppiä ei Suomessa enää olekaan, niin kirkon ja valtion suhteissa on yhä valtiokirkollisia piirteitä.
http://213214137012.edelkey.net/print/Etusivu/Ajankohtaista/Ministerinpuheita/Puhearkisto/Puheet2000/1145624656654
Oikeusministeri Johannes Koskisen puhe Kotimaa-konsernin ja kirkkohallituksen järjestämässä symposiumissa 28.8.2000, Espoo.
“Usein Suomea pidetään esimerkkinä maasta, jossa kirkon ja valtion suhdetta on purettu päätymättä täydelliseen eroon kirkon ja valtion välillä. Kirkollamme on tietyt siteet valtiovaltaan, ja meillä on säilynyt eräitä valtiokirkollisuuden piirteitä. Valtiokirkolliseen erityisasemaan viittaavat selkeästi omassa kirkkolainsäädännössämme eräät perinteiset piirteet, kuten kirkon julkisoikeudellinen asema, presidentin oikeus nimittää piispat ja valtiolle aina vuoteen 1995 asti kuulunut velvoite ylläpitää tuomiokapitulilaitosta, monet taloudelliset siteet valtiovaltaan nähden, oikeus periä kirkollisveroa, valtiovallan palkkaamat erityistehtävien (armeijan, vankeinhoitolaitoksen, aistivammaistyön) papit jne. Sanan varsinaisessa mielessä Suomen ev.-lut. kirkko ei kuitenkaan ole ollut valtiokirkko vuoden 1869 kirkkolain ja vuoden 1919 hallitusmuodon säätämisen jälkeen. Suomen valtio on uskonnollisesti sitoutumaton, ja kirkko on lainsäädännöllisesti ja hallinnollisesti varsin itsenäinen suhteessa valtioon.
Tulevaisuudessa varmasti keskusteluttavia kysymyksiä jäljellä olevien ”valtiokirkkosäikeiden” katkomisesta riittää. Viittaan esimerkiksi kirkollisveron perimiseen yrityksiltä, mitä on vaikea pitävästi perustella muuten kuin kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoitustarpeella. Toisena esimerkkinä voin ottaa esille juuri mainitut ”valtionpapit” kasarmeilla ja vankiloissa. Heidän työnsä on tärkeää, mutta käytännössä yhä enemmän muuhun kuin uskonnolliseen opetukseen tai sielunhoitoon painottunutta.”
Korhosen v.2000 pitämän puheen jälkeen presidentin oikeus nimittää piispat on poistunut, mutta noita muita hänen luettelemiaan ja hänenkin mukaansa keskusteltaviksi jääneitä valtiokirkollisuuden piirteitä kirkon ja valtion suhteissa vielä on.
Helsingin teologisen Yleisen teologian / Käytännön teologian Kirkko-oikeus -materiaalissa
http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/kayt/02_1kirkko_oikeus.shtml
on jotain pohditaa kysymysestä “Miksi Suomen evankelisluterilainen kirkko on valtionkirkko?” Sivun alla oleva linkki ulkoministeriön sivustolla olevaan tekstiin kirkon ja valtion suhteesta on ollut juuri tuo yllä oleva Korhosen puhe; nyttemmin Korhosen puheeseen ei vain pääse ko. linkin kautta kuten joskus aiemmin. - ,,,,,,,,,,,,,,,
,,,,, kirjoitti:
Vaikka jotain sadan vuoden takaista valtionkirkko-tyyppiä ei Suomessa enää olekaan, niin kirkon ja valtion suhteissa on yhä valtiokirkollisia piirteitä.
http://213214137012.edelkey.net/print/Etusivu/Ajankohtaista/Ministerinpuheita/Puhearkisto/Puheet2000/1145624656654
Oikeusministeri Johannes Koskisen puhe Kotimaa-konsernin ja kirkkohallituksen järjestämässä symposiumissa 28.8.2000, Espoo.
“Usein Suomea pidetään esimerkkinä maasta, jossa kirkon ja valtion suhdetta on purettu päätymättä täydelliseen eroon kirkon ja valtion välillä. Kirkollamme on tietyt siteet valtiovaltaan, ja meillä on säilynyt eräitä valtiokirkollisuuden piirteitä. Valtiokirkolliseen erityisasemaan viittaavat selkeästi omassa kirkkolainsäädännössämme eräät perinteiset piirteet, kuten kirkon julkisoikeudellinen asema, presidentin oikeus nimittää piispat ja valtiolle aina vuoteen 1995 asti kuulunut velvoite ylläpitää tuomiokapitulilaitosta, monet taloudelliset siteet valtiovaltaan nähden, oikeus periä kirkollisveroa, valtiovallan palkkaamat erityistehtävien (armeijan, vankeinhoitolaitoksen, aistivammaistyön) papit jne. Sanan varsinaisessa mielessä Suomen ev.-lut. kirkko ei kuitenkaan ole ollut valtiokirkko vuoden 1869 kirkkolain ja vuoden 1919 hallitusmuodon säätämisen jälkeen. Suomen valtio on uskonnollisesti sitoutumaton, ja kirkko on lainsäädännöllisesti ja hallinnollisesti varsin itsenäinen suhteessa valtioon.
Tulevaisuudessa varmasti keskusteluttavia kysymyksiä jäljellä olevien ”valtiokirkkosäikeiden” katkomisesta riittää. Viittaan esimerkiksi kirkollisveron perimiseen yrityksiltä, mitä on vaikea pitävästi perustella muuten kuin kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoitustarpeella. Toisena esimerkkinä voin ottaa esille juuri mainitut ”valtionpapit” kasarmeilla ja vankiloissa. Heidän työnsä on tärkeää, mutta käytännössä yhä enemmän muuhun kuin uskonnolliseen opetukseen tai sielunhoitoon painottunutta.”
Korhosen v.2000 pitämän puheen jälkeen presidentin oikeus nimittää piispat on poistunut, mutta noita muita hänen luettelemiaan ja hänenkin mukaansa keskusteltaviksi jääneitä valtiokirkollisuuden piirteitä kirkon ja valtion suhteissa vielä on.
Helsingin teologisen Yleisen teologian / Käytännön teologian Kirkko-oikeus -materiaalissa
http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/kayt/02_1kirkko_oikeus.shtml
on jotain pohditaa kysymysestä “Miksi Suomen evankelisluterilainen kirkko on valtionkirkko?” Sivun alla oleva linkki ulkoministeriön sivustolla olevaan tekstiin kirkon ja valtion suhteesta on ollut juuri tuo yllä oleva Korhosen puhe; nyttemmin Korhosen puheeseen ei vain pääse ko. linkin kautta kuten joskus aiemmin."ulkoministeriön"
siis: oikeusministeriön :D - lkjhugytfr
,,,,, kirjoitti:
Vaikka jotain sadan vuoden takaista valtionkirkko-tyyppiä ei Suomessa enää olekaan, niin kirkon ja valtion suhteissa on yhä valtiokirkollisia piirteitä.
http://213214137012.edelkey.net/print/Etusivu/Ajankohtaista/Ministerinpuheita/Puhearkisto/Puheet2000/1145624656654
Oikeusministeri Johannes Koskisen puhe Kotimaa-konsernin ja kirkkohallituksen järjestämässä symposiumissa 28.8.2000, Espoo.
“Usein Suomea pidetään esimerkkinä maasta, jossa kirkon ja valtion suhdetta on purettu päätymättä täydelliseen eroon kirkon ja valtion välillä. Kirkollamme on tietyt siteet valtiovaltaan, ja meillä on säilynyt eräitä valtiokirkollisuuden piirteitä. Valtiokirkolliseen erityisasemaan viittaavat selkeästi omassa kirkkolainsäädännössämme eräät perinteiset piirteet, kuten kirkon julkisoikeudellinen asema, presidentin oikeus nimittää piispat ja valtiolle aina vuoteen 1995 asti kuulunut velvoite ylläpitää tuomiokapitulilaitosta, monet taloudelliset siteet valtiovaltaan nähden, oikeus periä kirkollisveroa, valtiovallan palkkaamat erityistehtävien (armeijan, vankeinhoitolaitoksen, aistivammaistyön) papit jne. Sanan varsinaisessa mielessä Suomen ev.-lut. kirkko ei kuitenkaan ole ollut valtiokirkko vuoden 1869 kirkkolain ja vuoden 1919 hallitusmuodon säätämisen jälkeen. Suomen valtio on uskonnollisesti sitoutumaton, ja kirkko on lainsäädännöllisesti ja hallinnollisesti varsin itsenäinen suhteessa valtioon.
Tulevaisuudessa varmasti keskusteluttavia kysymyksiä jäljellä olevien ”valtiokirkkosäikeiden” katkomisesta riittää. Viittaan esimerkiksi kirkollisveron perimiseen yrityksiltä, mitä on vaikea pitävästi perustella muuten kuin kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoitustarpeella. Toisena esimerkkinä voin ottaa esille juuri mainitut ”valtionpapit” kasarmeilla ja vankiloissa. Heidän työnsä on tärkeää, mutta käytännössä yhä enemmän muuhun kuin uskonnolliseen opetukseen tai sielunhoitoon painottunutta.”
Korhosen v.2000 pitämän puheen jälkeen presidentin oikeus nimittää piispat on poistunut, mutta noita muita hänen luettelemiaan ja hänenkin mukaansa keskusteltaviksi jääneitä valtiokirkollisuuden piirteitä kirkon ja valtion suhteissa vielä on.
Helsingin teologisen Yleisen teologian / Käytännön teologian Kirkko-oikeus -materiaalissa
http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/kayt/02_1kirkko_oikeus.shtml
on jotain pohditaa kysymysestä “Miksi Suomen evankelisluterilainen kirkko on valtionkirkko?” Sivun alla oleva linkki ulkoministeriön sivustolla olevaan tekstiin kirkon ja valtion suhteesta on ollut juuri tuo yllä oleva Korhosen puhe; nyttemmin Korhosen puheeseen ei vain pääse ko. linkin kautta kuten joskus aiemmin.Jos kirkko ei ole valtion kirkko niin miksi sillä on verottamis oikeus?
Jonkuhan ne lähetys murhista johtuvat kulutkin pitää maksaa "ulkomaan apuna" tappamalla rikollisesti jo ennestään hädässä olevia, lähimmäistään oppeineen se kirkkokin rakastaa... millainen sarvipää lieneen se lähimmäinen... lkjhugytfr kirjoitti:
Jos kirkko ei ole valtion kirkko niin miksi sillä on verottamis oikeus?
Jonkuhan ne lähetys murhista johtuvat kulutkin pitää maksaa "ulkomaan apuna" tappamalla rikollisesti jo ennestään hädässä olevia, lähimmäistään oppeineen se kirkkokin rakastaa... millainen sarvipää lieneen se lähimmäinen...Ymmärtääkseni kirkko maksaa siitä valtiolle, että jäsenmaksut kerätään suoraan verotuksen yhteydessä?
Olen esittänyt että kirkon jäsenmaksut voisi periä samoin kuin ammattiyhdistykset nyt perivät maksunsa. Se toimisi varmaan aivan yhtä hyvin.- monta sataa
mummomuori kirjoitti:
Ymmärtääkseni kirkko maksaa siitä valtiolle, että jäsenmaksut kerätään suoraan verotuksen yhteydessä?
Olen esittänyt että kirkon jäsenmaksut voisi periä samoin kuin ammattiyhdistykset nyt perivät maksunsa. Se toimisi varmaan aivan yhtä hyvin.Jos niin kävisi niin kukaan ei maksaisi niin suurta summaa. Paitsi ehkä sinä.
- lkjhugytfr
mummomuori kirjoitti:
Ymmärtääkseni kirkko maksaa siitä valtiolle, että jäsenmaksut kerätään suoraan verotuksen yhteydessä?
Olen esittänyt että kirkon jäsenmaksut voisi periä samoin kuin ammattiyhdistykset nyt perivät maksunsa. Se toimisi varmaan aivan yhtä hyvin.Miksi kirjoitat asian vierestä etkä siitä mitä kirjoitin?
MINÄ KIRJOITIN VEROTUS OIKEUDESTA!
Onko tuo nyt niin saatanan vaikea uskovaisenkaan ymmärtää vai pitääkö tuo rautalangasta vääntää!
Jos kerran asian sivusta pitää vinoilla niin kuinka suureksi raha-arvolla mittaat kirkon toimesta ja tuella tapettujen suomalaisten arvon?
Kohta tuhat vuotta rikollinen kristinusko on repinyt suomalaisilta varoja ja ihmisten henkiä ja pahimmat suunnittelevat Suomen Perustuslain korvaamista väärennetyllä raamatulla jossa Jumalan ja Jeesuksen antama Lakin on sorvattu kansalisten eksyttämisen helpottamiseksi ottamalla pois "älä tee huorin" käsky ja korvaamalla se herranne "älä tee aviorikosta" käskyllä jotta ihmiset huoraisivat itsensä he...vettiin!
Jonkinlainen raja pitää asettaa maailmaa Jumalan, Jeesuksen ja Pyhän Hengen Nimessä raateleville herran palvelijoillekkin!
Meni asiasta sivuun mutta itse se aloitit! - avaa silmäsi
älä harhauta kirjoitti:
Pelkästään valtiolliset jumalanpalvelukset osoittavat valtion tunnustavan uskontoa.
Ja se uskonto tiedetään. Valtio ei harjoita islamin tai hindulaisuuden mukaisia uskonnollisia menoja." Valtio ei harjoita islamin tai hindulaisuuden mukaisia uskonnollisia menoja. "
Ole hyvilläsi, ettei harjoita, vaui haluatko terrori iskuja tänne ? Tai minareetin ujellusta ? lkjhugytfr kirjoitti:
Miksi kirjoitat asian vierestä etkä siitä mitä kirjoitin?
MINÄ KIRJOITIN VEROTUS OIKEUDESTA!
Onko tuo nyt niin saatanan vaikea uskovaisenkaan ymmärtää vai pitääkö tuo rautalangasta vääntää!
Jos kerran asian sivusta pitää vinoilla niin kuinka suureksi raha-arvolla mittaat kirkon toimesta ja tuella tapettujen suomalaisten arvon?
Kohta tuhat vuotta rikollinen kristinusko on repinyt suomalaisilta varoja ja ihmisten henkiä ja pahimmat suunnittelevat Suomen Perustuslain korvaamista väärennetyllä raamatulla jossa Jumalan ja Jeesuksen antama Lakin on sorvattu kansalisten eksyttämisen helpottamiseksi ottamalla pois "älä tee huorin" käsky ja korvaamalla se herranne "älä tee aviorikosta" käskyllä jotta ihmiset huoraisivat itsensä he...vettiin!
Jonkinlainen raja pitää asettaa maailmaa Jumalan, Jeesuksen ja Pyhän Hengen Nimessä raateleville herran palvelijoillekkin!
Meni asiasta sivuun mutta itse se aloitit!Niin, jatkoin ajatusta siitä, että verotusoikeus joko jäisi pois ja siirryttäisiin toisenlaiseen vaihtoehtoon tai onhan esitetty että muutkin uskontokunnat saisivat saman oikeuden. Helluntai kirkko ei ilmeisesti ole kovin innokas tuohon?
Eiköhän kaikki uskontokunnat kerää rahaa tavalla tai toisella? Harva kykenee toimimaan ilman mitään taloudellista perustaa.- v mkfio0
mummomuori kirjoitti:
Niin, jatkoin ajatusta siitä, että verotusoikeus joko jäisi pois ja siirryttäisiin toisenlaiseen vaihtoehtoon tai onhan esitetty että muutkin uskontokunnat saisivat saman oikeuden. Helluntai kirkko ei ilmeisesti ole kovin innokas tuohon?
Eiköhän kaikki uskontokunnat kerää rahaa tavalla tai toisella? Harva kykenee toimimaan ilman mitään taloudellista perustaa.Olis jo aikakin siirtyä ainakin toisen laiseen verorahojen käyttöön!:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Lähetysseura
"“Toteutamme Jumalan rakkautta sanoin ja teoin. Julistamme evankeliumia, puolustamme ihmisoikeuksia ja toimimme köyhyyden poistamiseksi.”
KUINKA MONTA VIELÄ PITÄÄ TAPPAA AFRIKASSA ETTÄ KÖYHYYS LOPPUU?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Noitavainot
Noitavainot nykyaikana
Vielä nykyään joissakin vahvasti taikauskoisissa ja perinteisiin nojaavissa yhteisöissä harjoitetaan noitavainoja. Nykyajan vainot vaativat tuhansia ihmishenkiä vuosittain.[14] Etelä-Afrikan pohjoisosassa jopa satojen noidiksi epäiltyjen ihmisten uskotaan saaneen surmansa noitavainoissa 1990-luvulla.[15] Kamerunissa järjestetään noitaoikeudenkäyntejä, joissa syytetty voi saada tuomion noitatohtorina esiintymisestä. Lynkkausjoukot ovat polttaneet elävältä tuhansia ihmisiä Tansaniassa, Keniassa ja Zimbabwessa 1990-luvulla. Noitavainot ovat jatkuneet myös vuosituhannen vaihteen jälkeen. Länsi-Keniassa väkijoukot polttivat 11 noidiksi epäiltyä miestä ja naista toukokuussa 2008. [16] Nigeriassa noin 5000 lasta on hylätty kymmenessä vuodessa vanhempien karkottaessa heidät noitina. Lapsia on syytetty avioeroista, sairauksista, onnettomuuksista tai työn menetyksestä.[17] Afrikan noitavainojen syyt ovat usein myös poliittiset, sillä vaikutusvaltaiset noidat ja noitatohtorit ovat yleensä uudistusten jarruina. Pastorit saavat myös lisämainetta paljastaessaan uusia "noitia." Vuonna 2010 Haitilla tapettiin 45, joita syytettiin koleran levittämisestä voodoon avulla.[18]
http://www.huffingtonpost.com/huff-wires/20091018/af-nigeria-child-witches/
Viime vuosien rikollisin kristinuskon hedelmistä en ole ehtynyt ottamaan selvää! - torstinpoika
monta sataa kirjoitti:
Jos niin kävisi niin kukaan ei maksaisi niin suurta summaa. Paitsi ehkä sinä.
Niin, AY-maksut ovat isot.
- jnbhgfkl
Kirkko ja valtio eivät kuulu yhteen niinkuin ei kirkon uskonvapautta; ihmis- ja lasten suojelua loukkavat opitkaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Noitavainot
Noitavainot nykyaikana
Vielä nykyään joissakin vahvasti taikauskoisissa ja perinteisiin nojaavissa yhteisöissä harjoitetaan noitavainoja. Nykyajan vainot vaativat tuhansia ihmishenkiä vuosittain.[14] Etelä-Afrikan pohjoisosassa jopa satojen noidiksi epäiltyjen ihmisten uskotaan saaneen surmansa noitavainoissa 1990-luvulla.[15] Kamerunissa järjestetään noitaoikeudenkäyntejä, joissa syytetty voi saada tuomion noitatohtorina esiintymisestä. Lynkkausjoukot ovat polttaneet elävältä tuhansia ihmisiä Tansaniassa, Keniassa ja Zimbabwessa 1990-luvulla. Noitavainot ovat jatkuneet myös vuosituhannen vaihteen jälkeen. Länsi-Keniassa väkijoukot polttivat 11 noidiksi epäiltyä miestä ja naista toukokuussa 2008. [16] Nigeriassa noin 5000 lasta on hylätty kymmenessä vuodessa vanhempien karkottaessa heidät noitina. Lapsia on syytetty avioeroista, sairauksista, onnettomuuksista tai työn menetyksestä.[17] Afrikan noitavainojen syyt ovat usein myös poliittiset, sillä vaikutusvaltaiset noidat ja noitatohtorit ovat yleensä uudistusten jarruina. Pastorit saavat myös lisämainetta paljastaessaan uusia "noitia." Vuonna 2010 Haitilla tapettiin 45, joita syytettiin koleran levittämisestä voodoon avulla.[18]
http://www.huffingtonpost.com/huff-wires/20091018/af-nigeria-child-witches/
jne
Kirkkojen; kansainvälistenkin rahastojensa kautta toimivat rikollisuudet ei ole suomalaisuuden kristillisyyttä jota suomalaisilla oli ennen kuin miekka sivistyksen rikollisuus pakotetiin suomalaisiin turmelemaan ihmisiä.
Tämä linkin silläöstä löydätte tietoa siitä, että Jeesuksen opetuslapsi vieraili suomalais heimon luona tuomassa tieto jotka menetettiin kun gootit sai asiasta tietää ja tietysti Aatami oli ollut ruotsissa kirkkoherrana ja Jeesus oli vieraillut Upsalan temppelissä jotta asioista perillä olevat suomalaiset saatiin eksytettyä pois kristillisyydestään kristityiksi!
http://www.fkf.net/Kadonneet/Missionary_Journeys.pdf
(ks s 20 jaa eteenpäin ellet halua kaikkea lukea tai kääntää suomenkielelle...) Vastaan jälleen mummomuorin viesteihin.
mummomuori 26.1.2014 09:26
" Sikäli tuo aloite on epämääräinen, että sen tekijät eivät ole edes osanneet käyttää oikeita termejä. Vaaditaan valtion eroa kirkosta - aloitteen tekijät ovat pahasti myöhässä.*
Jokaiselle pitäisi olla selvää, mitä kirkon ero valtiosta tarkoitetaan: Sillä tarkoitetaan samanlaista eroa kuin Suomen ero Venäjästä oli 1917.
Mummimuori sanoo itsekin, että v.1869 säädetty kirkkolaki takasi Luterilaiselle kirkolle "laajan itsehallinnon", eli autonomian, jonkalainen Suomella oli Venäjän yhteydessä 1809-1917. Joten tässä suhteessa ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä sillä, mitä valtion ja kirkon erolla tarkoitetaan.
Sen jälkeen mummimamma luettelee valtion oikeuksista säätää mm. kirkollisverosta, kirkon eläkelainsäädännöstä, virka- ja työehtolainsäädännöstä ja muusta kirkon taloudellisesta lainsäädännöstä.
Nämä asiat pitäisi suurimmaksi osaksi kuulua kirkon päätösvallan piiriin tai normaaliin eläkelakiin ja virka- ja työehtosopimuksiin.
kirkollisverosta on kysymys jäsenmaksusta, jonka suuruudesta päättäminen pitäisi olla yksin kirkon päätäntävaltaan.
Miksi näitä asioita on niin vaikeata muuttaa?
Sitten muita kommentteja:
mummomamma 26.1.2014 06:58
* Nyt kyse on siitä, missä määrin näitä uskonnollisia menoja harjoitetaan instansseissa, joissa on moneen eri uskonnon ja uskonnottomien edustajia (eduskunta, koulut jne.)
Tässä osuit naulan kantaan. Miksi esimerkiksi koulussa pitäisi harjoittaa uskonnollisia menoja? Oppilaat tulevat kouluihin saamaan opetusta elämää varten eikä harjoittamaan uskonnollisia menoja.
Rooman valtakunnassa kristityt eivät laittaneet lapsiaan alkeiskouluin, koska niissä harjoitettiin pakannallisia menoja. Se oli mahdollista, koska Rooman valtakunnassa ei ollut oppivelvollisuutta tai koulupakkoa. Joten miksi odotetaan kunnan kouluihin tulevien oppilaitten osallistuvan luterilaiseen uskonnonharjoitukseen, koulun käynti perustuu oppivelvollisuuslakiin ja tarpeen valmistautua ammattia varten?
Toinen on eduskunta: Miksi valtiopäivien avajaisten yhteydessä on jumalanpalvelus, kun kansanedustajilla on mahdollisuus käydä kirkossa sunnuntaisin? Aivan turhaa menoa. Sillä ei ole merkitystä, onko jumalanpalvelukseen osallistuminen kansanedustajille pakollista vai ei, vaan sillä, että valtio harjoittaa uskontoa.
Kirkollisista juhlapyhistä:
mummomamma: Yhdysvallat on siitä huono esimerkki, että siellä uskonnon vaikutus on huomattavasti suurempi.*
Otin Yhdysvallat esimerkiksi siitä, että kansa pystyy elämään ilman, että uskonnollisia vapaapäiviä olisi runsaasti. Tietoni pohjautuu etupäässä Utahiin, jossa ainakin vain joulupäivä ja pääsiäisenä sunnuntai ovat vapaapäiviä.
Se hyvä puoli tässä on, että kirjoitus osoittaa mummimamman tietävän ettei kirkon ja valtion erottaminen merkitsisi uskonnonvapauden menettämistä.
Sitten vielä kirkolliskokouksen lainsäädäntövallasta:
* kyllä vain eduskunta taitaa säätää ottaen huomioon kansalaisten mielipiteen? Siis ei sen vähemmistön vaan sen suuremman joukon.*
On erikoista väittää kirkon edustavan kansan mielipidettä, kuten puolueitten sanotaan tekevän. Jospa olisikin vain mielipiteen ilmaus, mutta tosiasia on, että kirkkolait säätää kirkolliskokous, jonka eduskunta ja presidentti vahvistavat enemmän velvollisuudesta(?) kuin omasta harkinnasta. Ja arkkipyhien vapaista päättäminen kuuluu kirkkolain piiriin.
Minua arkkipyhät sinänsä ei haittaa, mutta minulle kyseessä on periaatteesta. Lainsäädäntövalta pitäisi kuulua ainoastaan eduskunnalle ja minun nähdäkseni olisi parempi että eduskunnan säätämät juhlapäivät heijastaisivat kansalle yhteisiä arvoja. Ei siis yhden uskontokunnan teologisia arvoja.
Kannatan hautausmaitten siirtämistä kuntien omistukseen, koska en tiedä ongelmaan muuta ratkaisua. Hautaustoimi ja hautausmaan hoito ovat yhteiskunnallista toimintaa, jonka ne pitäisi siirtää yhteiskunnan vastuulle.
Joku pelottelee kunnallisveron nousulla hautauskulujen vuoksi. Mutta nähdäkseni kyseessä ei ole muusta kuin kirkollisverona maksettavan menon siirtyminen kunnallisverotukseen. Sitä paitsi menot tasaantuvat tasaisemmin kun jokainen kuntalainen osallistuu maksuun ja kunnat voisivat myös jakaa yhdessä hautausmaan hoitovastuun. Varmaan jokainen maksaa yhteisöveroa ennemmin kunnalle kuin kirkolle, jonka oppeihin ei usko.Eduskunta päättää lait. Se voi kieltäytyä eli lakia voi muuttaa. On siis siitä kiinni, mitä mieltä eduskunnassa ollaan. Koska suurin osa eduskunnasta nyt taitaa kuulua kirkkoon, niin kai se on heidän mukaansa ihan ok? Tämä luonnollisesti muuttuu kun eduskuntaan valitaan enemmän joko muiden uskontojen edustajia tai vapaa-ajattelijoita. Joten, eiköhän se sitten aikanaan muutu.
Niin, mielestäni valtio on parempi vaihtoehto hautaustoimen hoitamiseen yhteistyössä kirkkojen kanssa. Edelleenkään ole mistään lukenut että kunnat olisivat valmiita ottamaan em. vastuuta itselleen. Kirkollisvero menee kirkolle. Enemmän minä muuten AY jäsenmaksuja maksan kuin kirkon jäsenmaksua.
Maksan mielelläni veroja. Näin tuloistani pääsee hyötymään mahdollisimman moni ja tuki kohdentuu kotimaahan. Ulkoisiin keräyksiin osallistun silloin tällöin. Kirkolla on tällä hetkellä hyvä organisaatio joka toimii kautta suomen – ei vain kehä III sisäpuolella. Kun se kerran on olemassa, sitä kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon. Muistaen että kirkon tärkein työ on hengellinen työ. Siitä olen kyllä kriittinen että kirkonkin pitäisi keventää hallintoaan ja lopettaa ”pomovirkoja” eli laittaa hierarkiaa pienemmäksi.
Yhteisöverosta 1,7 % menee kirkolle. Kyse olisi että kunnat saisivat yhteisöverosta tuon osan, mutta se ei taida riittää etenkään muutosvaiheessa? Eikä yhteisövero ole korvamerkittyä joten tuo osa voikin mennä kunnan muihin menoihin. Sitten kunta ostaa palveluja yksityisiltä kuten vaikka vanhusten hoidossa. Kuka takaa että jokaisessa suomen kunnassa on sen jälkeen yhtäläiset palvelut?mummomuori kirjoitti:
Eduskunta päättää lait. Se voi kieltäytyä eli lakia voi muuttaa. On siis siitä kiinni, mitä mieltä eduskunnassa ollaan. Koska suurin osa eduskunnasta nyt taitaa kuulua kirkkoon, niin kai se on heidän mukaansa ihan ok? Tämä luonnollisesti muuttuu kun eduskuntaan valitaan enemmän joko muiden uskontojen edustajia tai vapaa-ajattelijoita. Joten, eiköhän se sitten aikanaan muutu.
Niin, mielestäni valtio on parempi vaihtoehto hautaustoimen hoitamiseen yhteistyössä kirkkojen kanssa. Edelleenkään ole mistään lukenut että kunnat olisivat valmiita ottamaan em. vastuuta itselleen. Kirkollisvero menee kirkolle. Enemmän minä muuten AY jäsenmaksuja maksan kuin kirkon jäsenmaksua.
Maksan mielelläni veroja. Näin tuloistani pääsee hyötymään mahdollisimman moni ja tuki kohdentuu kotimaahan. Ulkoisiin keräyksiin osallistun silloin tällöin. Kirkolla on tällä hetkellä hyvä organisaatio joka toimii kautta suomen – ei vain kehä III sisäpuolella. Kun se kerran on olemassa, sitä kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon. Muistaen että kirkon tärkein työ on hengellinen työ. Siitä olen kyllä kriittinen että kirkonkin pitäisi keventää hallintoaan ja lopettaa ”pomovirkoja” eli laittaa hierarkiaa pienemmäksi.
Yhteisöverosta 1,7 % menee kirkolle. Kyse olisi että kunnat saisivat yhteisöverosta tuon osan, mutta se ei taida riittää etenkään muutosvaiheessa? Eikä yhteisövero ole korvamerkittyä joten tuo osa voikin mennä kunnan muihin menoihin. Sitten kunta ostaa palveluja yksityisiltä kuten vaikka vanhusten hoidossa. Kuka takaa että jokaisessa suomen kunnassa on sen jälkeen yhtäläiset palvelut?Kirkkolain mukaan aloite kirkkolakien muuttamiseksi on Luterilaisen kirkon kirkolliskokouksessa, vaikka enemmistö kansanedustajista koostuisi muista kuin luterilaisista. Joten ongelma on siinä suhteessa olemassa.
Mielenkiintoinen näkemys kirjoituksessasi ilmenee siinä osassa kun sanot, että eduskunta hyväksyy lait, koska kansanedustajat kuuluvat Luterilaiseen kirkkoon.
Jos kansanedustajien side kirkkoon on sellainen, että se saa kansanedustajat myötäilemään kirkolliskokouksen aloitteita, niin eikö samanlainen side kirkkoon vaikuta kuntien haluttomuuteen ottaa hautausmaitten hoito vastuulleen? Joten asiaa ei voi sivuttaa sillä "kunnat eivät tahdo"-lausumalla.
Mitä Kirkon jäsenmaksuihin tulee, niin sen pitäisi perustua jäsentensä vapaaehtoiseen taloudelliseen tukeen. Jos Kirkko tahtoo, niin se voisi toki määrätä joitakin jäsenyyteen kuuluvia etuja riippuvaiseksi lahjoitusten antamisesta tai jopa erottaa kirkosta sellaiset, jotka eivät halua maksaa jäsenmaksuja.
Joka tapauksessa sellaiset asiat kuten maksun summan suuruus pitäisi olla kirkon itsensä päätettävissä eikä eduskunnalla pitäisi olla asiaa sellaisissa päätöksissä.
Muuten, itse katson vaalien yhteydessä ehdokkaan taustat siten, että karsin suosikeista ainakin papit ja kirkkovaltuustossa toimivat ja muut kirkon työntekijät.
Tämä siksi, koska epäilen sellaisille olevan tärkeätä säilyttää kirkon nykyinen asema yhteiskunnassa. Voin kyllä äänestää tavallista riviluterilaista, jolla ei ole siteitä kirko0n virkojen kautta. Silloin ei tule jäävyysongelmia kunnallisia asioita ratkaistessa.suomalainen2 kirjoitti:
Kirkkolain mukaan aloite kirkkolakien muuttamiseksi on Luterilaisen kirkon kirkolliskokouksessa, vaikka enemmistö kansanedustajista koostuisi muista kuin luterilaisista. Joten ongelma on siinä suhteessa olemassa.
Mielenkiintoinen näkemys kirjoituksessasi ilmenee siinä osassa kun sanot, että eduskunta hyväksyy lait, koska kansanedustajat kuuluvat Luterilaiseen kirkkoon.
Jos kansanedustajien side kirkkoon on sellainen, että se saa kansanedustajat myötäilemään kirkolliskokouksen aloitteita, niin eikö samanlainen side kirkkoon vaikuta kuntien haluttomuuteen ottaa hautausmaitten hoito vastuulleen? Joten asiaa ei voi sivuttaa sillä "kunnat eivät tahdo"-lausumalla.
Mitä Kirkon jäsenmaksuihin tulee, niin sen pitäisi perustua jäsentensä vapaaehtoiseen taloudelliseen tukeen. Jos Kirkko tahtoo, niin se voisi toki määrätä joitakin jäsenyyteen kuuluvia etuja riippuvaiseksi lahjoitusten antamisesta tai jopa erottaa kirkosta sellaiset, jotka eivät halua maksaa jäsenmaksuja.
Joka tapauksessa sellaiset asiat kuten maksun summan suuruus pitäisi olla kirkon itsensä päätettävissä eikä eduskunnalla pitäisi olla asiaa sellaisissa päätöksissä.
Muuten, itse katson vaalien yhteydessä ehdokkaan taustat siten, että karsin suosikeista ainakin papit ja kirkkovaltuustossa toimivat ja muut kirkon työntekijät.
Tämä siksi, koska epäilen sellaisille olevan tärkeätä säilyttää kirkon nykyinen asema yhteiskunnassa. Voin kyllä äänestää tavallista riviluterilaista, jolla ei ole siteitä kirko0n virkojen kautta. Silloin ei tule jäävyysongelmia kunnallisia asioita ratkaistessa.Lisään vielä tähän sen, että minusta olisi hyvä, jos ainakaan papit eivät osallistuisi yhteiskunnalliseen toimintaan, jotta ei syntyisi epäilyksiä jäävyydestä esimerkiksi kaavoitusasiassa.
Jos esimerkiksi jossain kunnassa Luterilainen seurakunta haluaisi rakentaa seurakunta keskuksen jollekin tontille ja joku toinen haluaisi rakentaa vaikka maauimalan, niin paikkakuntalaisilla pitäisi olla se asia selvillä, että kaavoitusratkaisu perustuu tarkoituksenmukaisuuteen eikä seurakunnan papiston asemaan kunnan hallinnossa.suomalainen2 kirjoitti:
Kirkkolain mukaan aloite kirkkolakien muuttamiseksi on Luterilaisen kirkon kirkolliskokouksessa, vaikka enemmistö kansanedustajista koostuisi muista kuin luterilaisista. Joten ongelma on siinä suhteessa olemassa.
Mielenkiintoinen näkemys kirjoituksessasi ilmenee siinä osassa kun sanot, että eduskunta hyväksyy lait, koska kansanedustajat kuuluvat Luterilaiseen kirkkoon.
Jos kansanedustajien side kirkkoon on sellainen, että se saa kansanedustajat myötäilemään kirkolliskokouksen aloitteita, niin eikö samanlainen side kirkkoon vaikuta kuntien haluttomuuteen ottaa hautausmaitten hoito vastuulleen? Joten asiaa ei voi sivuttaa sillä "kunnat eivät tahdo"-lausumalla.
Mitä Kirkon jäsenmaksuihin tulee, niin sen pitäisi perustua jäsentensä vapaaehtoiseen taloudelliseen tukeen. Jos Kirkko tahtoo, niin se voisi toki määrätä joitakin jäsenyyteen kuuluvia etuja riippuvaiseksi lahjoitusten antamisesta tai jopa erottaa kirkosta sellaiset, jotka eivät halua maksaa jäsenmaksuja.
Joka tapauksessa sellaiset asiat kuten maksun summan suuruus pitäisi olla kirkon itsensä päätettävissä eikä eduskunnalla pitäisi olla asiaa sellaisissa päätöksissä.
Muuten, itse katson vaalien yhteydessä ehdokkaan taustat siten, että karsin suosikeista ainakin papit ja kirkkovaltuustossa toimivat ja muut kirkon työntekijät.
Tämä siksi, koska epäilen sellaisille olevan tärkeätä säilyttää kirkon nykyinen asema yhteiskunnassa. Voin kyllä äänestää tavallista riviluterilaista, jolla ei ole siteitä kirko0n virkojen kautta. Silloin ei tule jäävyysongelmia kunnallisia asioita ratkaistessa.”…samanlainen side kirkkoon vaikuta kuntien haluttomuuteen ottaa hautausmaitten hoito vastuulleen?”
Voi olla. Olen tässä odotellut jo muutaman vuoden että joku tekisi tutkimuksen kuntien halukkuuden hautamaiden pitämiseen. Olen vian lukenut muutamia hajanaisia kannanottoja, jotka ovat olleet kielteisiä. Voi takana olla kuitenkin se, etteivät nytkään kunnat selviydy lakisääteisistä tehtävistään, niin lisärasite ei paljon innosta?
Meillä on jokaisella omat perusteet, millä kannatamme päättäjien valintoja. Tuosta kaavoitusasiasta tuli kyllä mieleen, ettei yhtään yrittäjää (etenkään rakennusalan) pitäisi samalla perusteella päästä päättämään kaavoitusasioista.mummomuori kirjoitti:
”…samanlainen side kirkkoon vaikuta kuntien haluttomuuteen ottaa hautausmaitten hoito vastuulleen?”
Voi olla. Olen tässä odotellut jo muutaman vuoden että joku tekisi tutkimuksen kuntien halukkuuden hautamaiden pitämiseen. Olen vian lukenut muutamia hajanaisia kannanottoja, jotka ovat olleet kielteisiä. Voi takana olla kuitenkin se, etteivät nytkään kunnat selviydy lakisääteisistä tehtävistään, niin lisärasite ei paljon innosta?
Meillä on jokaisella omat perusteet, millä kannatamme päättäjien valintoja. Tuosta kaavoitusasiasta tuli kyllä mieleen, ettei yhtään yrittäjää (etenkään rakennusalan) pitäisi samalla perusteella päästä päättämään kaavoitusasioista.No, nyt ainakin ollaan päästy lähelle yhteisymmärrystä. En minäkään tiedä mistään tutkimuksista kuntien halukuudesta, olen vain lukenut joidenkin pappien selityksiä asiasta.
Mitä yrittäjien kunnalliseen toimintaan tulee, niin kyllä siitäkin on käyty jotain keskusteluja ja olen itse sitä mieltä, että kaavoitusasiasta tms. päätettävissä olevissa asioissa asiaosaisen ei pitäisi osallistua asian käsittelyyn.
Jokainen tietenkin valitsee omat ehdokkaat ja perusteet sille, ketä äänestää. Mutta minä en ainakaan äänestä ketään seurakunnan työtekijää niin kauan kun hautausmaan omistus pysyy kirkolla.
Noin yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että kirkon pappien ei pitäisi osallistua politiiseen toimintaan, jotta uskonto ja politiikka ei sekoituisi toisiinsa. Tässä asiassa pidän Ortodoksisen kirkon periaatetta oikeana.
En tiedä miten laajasti se pitäisi asettaa kirkon henkilökunnalle, mutta ainakin sen pitäisi koskea vakituisesti seurakunnan/kirkon viroissa toimivia henkilöitä. Kirkon pitäisi päättää siitä itse. Lailla sitä ei voi rajoittaa.suomalainen2 kirjoitti:
No, nyt ainakin ollaan päästy lähelle yhteisymmärrystä. En minäkään tiedä mistään tutkimuksista kuntien halukuudesta, olen vain lukenut joidenkin pappien selityksiä asiasta.
Mitä yrittäjien kunnalliseen toimintaan tulee, niin kyllä siitäkin on käyty jotain keskusteluja ja olen itse sitä mieltä, että kaavoitusasiasta tms. päätettävissä olevissa asioissa asiaosaisen ei pitäisi osallistua asian käsittelyyn.
Jokainen tietenkin valitsee omat ehdokkaat ja perusteet sille, ketä äänestää. Mutta minä en ainakaan äänestä ketään seurakunnan työtekijää niin kauan kun hautausmaan omistus pysyy kirkolla.
Noin yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että kirkon pappien ei pitäisi osallistua politiiseen toimintaan, jotta uskonto ja politiikka ei sekoituisi toisiinsa. Tässä asiassa pidän Ortodoksisen kirkon periaatetta oikeana.
En tiedä miten laajasti se pitäisi asettaa kirkon henkilökunnalle, mutta ainakin sen pitäisi koskea vakituisesti seurakunnan/kirkon viroissa toimivia henkilöitä. Kirkon pitäisi päättää siitä itse. Lailla sitä ei voi rajoittaa.Minua kiinnostaisi tietää minkälainen olisi pätevä kansalaisaloite tasa-arvoisesta Suomesta, eli kirkon erottamisesta valtiosta.
- demokratia rulaa
suomalainen2 kirjoitti:
Minua kiinnostaisi tietää minkälainen olisi pätevä kansalaisaloite tasa-arvoisesta Suomesta, eli kirkon erottamisesta valtiosta.
Mikään tuohon suuntaan ( kirkon erottamisesta valtiosta) tähtäävä kansalaisaloite ei ole pätevä eikä edes osoita järkevyyttä, koska kirkko ja valtio ovat jo ajat sitten erotettu toisistaan. Meillä ei siten ole valtionkirkkoa!
Se, että kirkko ja valtio suurina instituutioina tekevät paljon hyvää yhteistyötä, on todella hyvä asia. Tuon hyvän yhteistyön kieltäminen taas on aivan järjetön ajatusrakennelma, koska molemmat yhteisöt, niin kirkko kuin valtiokin, ovat kykeneviä päättämään laillisesti yhteistoimintatavoistaan ja -kumppaneistaan. Se on sitä kuuluisaa demokratiaa. demokratia rulaa kirjoitti:
Mikään tuohon suuntaan ( kirkon erottamisesta valtiosta) tähtäävä kansalaisaloite ei ole pätevä eikä edes osoita järkevyyttä, koska kirkko ja valtio ovat jo ajat sitten erotettu toisistaan. Meillä ei siten ole valtionkirkkoa!
Se, että kirkko ja valtio suurina instituutioina tekevät paljon hyvää yhteistyötä, on todella hyvä asia. Tuon hyvän yhteistyön kieltäminen taas on aivan järjetön ajatusrakennelma, koska molemmat yhteisöt, niin kirkko kuin valtiokin, ovat kykeneviä päättämään laillisesti yhteistoimintatavoistaan ja -kumppaneistaan. Se on sitä kuuluisaa demokratiaa.Kirkkolaki toimi mallina Ahvenanmaan itsehallinnon luomisessa. Voiko joku sanoa, että Ahvenanmaa on erotettu Suomen valtiosta ja on itsenäinen? Onko Ahvenanmaan maakunnan suhde valtioon "yhteistyö-suhde"?
suomalainen2 kirjoitti:
Minua kiinnostaisi tietää minkälainen olisi pätevä kansalaisaloite tasa-arvoisesta Suomesta, eli kirkon erottamisesta valtiosta.
Sellainen joka on tosiasioiden mukainen ja käyttää oikeita termejä. Nyt lakialoite on lähinnä tunteenomainen purkaus, joka muistuttaa enemmän ideologiaa.
Asiaa voi ajatella toisinkin päin. Miksi kirkon pitää alistaa päätöksensä eduskunnalle? Enemmän se antaisi valtaa, jos kirkko saisi päättää ilman eduskunnan lakeja asioistaan. Miksi ihmeessä eduskunta sitten hyväksyy lakeja? Eikö voisi säätää pakon että eduskunnan on aina tehtävä kielteisiä päätöksiä, eli hylättävä kirkon esittämät asiat?
”Eduskunta hyväksyi keskiviikkona 5. maaliskuuta evankelis- luterilaisen kirkon eläkelain.”
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/ajankohtaista/tiedotearkisto.htx?templateId=1.htx&id=1467&titlenro=3/2008&sort=32008
”Kokonaan uskonnonopetuksesta luopumista vastusti 92 prosenttia vastaajista.”
http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/yle-selvitti-kansanedustajien-kantaa-uskonnonopetukseen/comment-page-1/
”Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) pitäisi luopua kirkkoministerin vastuista, katsovat kokoomuksen kansanedustaja Lasse Männistö ja puoluevaltuuston puheenjohtaja Laura Räty.”
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2013/07/13/kansanedustaja-mannisto-vaatii-kirkkoasioita-pois-rasaselta
Hautaustoimesta sen verran, että jo nykyinen lainsäädäntö antaa tilaa muillekin mm. kunnille toimia.
”Turun Sanomat 22.10.2013, Ilkka Kantola, kansanedustaja” kirjoittaa seuraavaa:
”Kuntaliiton lausunnossa ajatukseen suhtauduttiin selkeän torjuvasti.”
”Hautaamista koskeva valtion rahoitustuki tulisi sitoa koko maan kuolleisuuteen, jotta rahoituksen vakaus vastaisi kulujen vakautta. Tehtävien siirto kunnille todennäköisesti lisäisi toimialan kustannuksia ainakin siirtymävaiheessa.”
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/550330/Kunnat eivat halua hautausmaita vastuulleen
Jos meillä on jo erotettu kirkko ja valtio lainsäädössä 1870, niin eikö kysymys siis ole enemmän siitä, kuinka kuntien ja kansanedustajien mielipiteet voitaisiin muuttaa? Vain sitä kautta käytännöt voivat muuttua.
Hannu Kiurun runosta pätkä:
”Hautoja jos yhteiskunta hoitais,
uusia ideoita suunnitella voitais.
Pisnekseksi jos hautatoimen laittais,
ei se kai niin kauheesti haittais?”
http://www.kotimaa24.fi/hautuumaat-kokonaan-pois/mummomuori kirjoitti:
Sellainen joka on tosiasioiden mukainen ja käyttää oikeita termejä. Nyt lakialoite on lähinnä tunteenomainen purkaus, joka muistuttaa enemmän ideologiaa.
Asiaa voi ajatella toisinkin päin. Miksi kirkon pitää alistaa päätöksensä eduskunnalle? Enemmän se antaisi valtaa, jos kirkko saisi päättää ilman eduskunnan lakeja asioistaan. Miksi ihmeessä eduskunta sitten hyväksyy lakeja? Eikö voisi säätää pakon että eduskunnan on aina tehtävä kielteisiä päätöksiä, eli hylättävä kirkon esittämät asiat?
”Eduskunta hyväksyi keskiviikkona 5. maaliskuuta evankelis- luterilaisen kirkon eläkelain.”
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/ajankohtaista/tiedotearkisto.htx?templateId=1.htx&id=1467&titlenro=3/2008&sort=32008
”Kokonaan uskonnonopetuksesta luopumista vastusti 92 prosenttia vastaajista.”
http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/yle-selvitti-kansanedustajien-kantaa-uskonnonopetukseen/comment-page-1/
”Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) pitäisi luopua kirkkoministerin vastuista, katsovat kokoomuksen kansanedustaja Lasse Männistö ja puoluevaltuuston puheenjohtaja Laura Räty.”
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2013/07/13/kansanedustaja-mannisto-vaatii-kirkkoasioita-pois-rasaselta
Hautaustoimesta sen verran, että jo nykyinen lainsäädäntö antaa tilaa muillekin mm. kunnille toimia.
”Turun Sanomat 22.10.2013, Ilkka Kantola, kansanedustaja” kirjoittaa seuraavaa:
”Kuntaliiton lausunnossa ajatukseen suhtauduttiin selkeän torjuvasti.”
”Hautaamista koskeva valtion rahoitustuki tulisi sitoa koko maan kuolleisuuteen, jotta rahoituksen vakaus vastaisi kulujen vakautta. Tehtävien siirto kunnille todennäköisesti lisäisi toimialan kustannuksia ainakin siirtymävaiheessa.”
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/550330/Kunnat eivat halua hautausmaita vastuulleen
Jos meillä on jo erotettu kirkko ja valtio lainsäädössä 1870, niin eikö kysymys siis ole enemmän siitä, kuinka kuntien ja kansanedustajien mielipiteet voitaisiin muuttaa? Vain sitä kautta käytännöt voivat muuttua.
Hannu Kiurun runosta pätkä:
”Hautoja jos yhteiskunta hoitais,
uusia ideoita suunnitella voitais.
Pisnekseksi jos hautatoimen laittais,
ei se kai niin kauheesti haittais?”
http://www.kotimaa24.fi/hautuumaat-kokonaan-pois/mummomuori 9.2.2014 08:08
mummomuori: "Miksi kirkon pitää alistaa päätöksensä eduskunnalle?"
Sitä minäkin ihmettelen.
mummomuori: "Enemmän se antaisi valtaa, jos kirkko saisi päättää ilman eduskunnan lakeja asioistaan."
Olen samaa mieltä ja siitä voidaan käyttää myös ilmaisua "itsenäisyys", jota olen tässä ajamassa. minusta kirkon pitäisikin päättää omista asioistaan ilman eduskunnan säätämiä lakeja.
muistat varmaan, että apostolien aikoina kristillinen kirkko oli sellaisessa asemassa, että sen ei tarvinnut hakea keisarilta vahvistusta omille päätöksille. Esimerkkinä mainitsen apostolien Jerusalemin kokous, josta kerrotaan Apostolien tekojen 15 luvussa. Minusta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pitäisi tehdä omia asioita koskevat päätökset yhtä itsenäisesti.
Minua ei tässä yhteydessä kiinnosta kysymys, miksi eduskunta hyväksyy kirkon esittämät lait tai pitäisikö eduskunnan joskus äänestää kirkolliskokouksen esitystä vastaan. Ehkä uskottavuuden kannalta se voisi olla hyväksi, mutta ristiriidan syntyminen näiden kahden instituution kesken ei asian kannalta ole merkitystä.
Eduskunnan hyväksynnän saanut kirkon eläkelaista: " uusi laki vastaa vuoden 2007 alusta voimaan tulleiden yksityisten alojen palkansaajien eläkelainsäädännön ja valtion eläkelainsäädännön uudistusten rakenneta."
Eläketurvan sisältö määräytyy edelleen pääosin valtion eläkelain mukaan."
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/ajankohtaista/tietoarkisto.htx?templateld=1.htx.id=14678&titlernro=3/2008&sort=32008
Tässä asiassa kantani on se, että kirkon eläketurvan pitäisi määräytyä yksityisten työntekijöiden eläkelain mukaan. minusta kirkon eläkeasiat pitäisi liitää yksityisten alojen työntekijöiden lainsäädäntöön. Niin kauan kun kirkon työntekijöiden eläke määräytyy valtion eläkelain mukaan, meillä on valtionkirkko.
Uskonnon opetusta en käsitele tässä yhteydessä. Mitä Räsäsen soveltuvuuteen vastaamaan kirkollisista asioista, niin asia sinänsä ei kuulu kirkon valtiosta erottamista koskevaan keskusteluun. Sen sijaan voitaisiin säätää yksinkertainen laki, joka määrittelisi selkeästi uskonnollisista asioista vastaavasta ministeriöstä ja ministeristä, jotta ei olisi niin paljon vaihtelua tässä asiassa.
mummumuori: " Jos meillä on erotettu kirkko ja valtio lainsäädännössä 1870, niin eikö kysymys siis ole enemmän siitä, kuinka kuntien ja kansanedustajien mielipiteet voitaisiin muuttaa? Vain sitä kautta käytännöt voivat muuttua."
Tämä pätee niiltä osin kuin kunnilla ja eduskunnalla on itsenäistä päätäntövaltaa. Mutta niiltä osin kuin laki vaatii kirkolliskokouksen aloitteen, meidän pitäisi saada muutettua myös kirkon papiston mielipiteet asioitten muuttamiseksi.
Sinun mielestäsi sellainen kansalaisaloite menisi kaiketi läpi, joka on "tosiasioiden mukainen ja käyttää oikeita termejä". Ehdotan että laatisit sellaisen aloitteen, niin olen valmis kannattamaan sitä.
Minkälainen sinun aloitteesi olisi? Mitä olisit valmis muuttamaan?- kysyn kun en tiedä
suomalainen2 kirjoitti:
mummomuori 9.2.2014 08:08
mummomuori: "Miksi kirkon pitää alistaa päätöksensä eduskunnalle?"
Sitä minäkin ihmettelen.
mummomuori: "Enemmän se antaisi valtaa, jos kirkko saisi päättää ilman eduskunnan lakeja asioistaan."
Olen samaa mieltä ja siitä voidaan käyttää myös ilmaisua "itsenäisyys", jota olen tässä ajamassa. minusta kirkon pitäisikin päättää omista asioistaan ilman eduskunnan säätämiä lakeja.
muistat varmaan, että apostolien aikoina kristillinen kirkko oli sellaisessa asemassa, että sen ei tarvinnut hakea keisarilta vahvistusta omille päätöksille. Esimerkkinä mainitsen apostolien Jerusalemin kokous, josta kerrotaan Apostolien tekojen 15 luvussa. Minusta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pitäisi tehdä omia asioita koskevat päätökset yhtä itsenäisesti.
Minua ei tässä yhteydessä kiinnosta kysymys, miksi eduskunta hyväksyy kirkon esittämät lait tai pitäisikö eduskunnan joskus äänestää kirkolliskokouksen esitystä vastaan. Ehkä uskottavuuden kannalta se voisi olla hyväksi, mutta ristiriidan syntyminen näiden kahden instituution kesken ei asian kannalta ole merkitystä.
Eduskunnan hyväksynnän saanut kirkon eläkelaista: " uusi laki vastaa vuoden 2007 alusta voimaan tulleiden yksityisten alojen palkansaajien eläkelainsäädännön ja valtion eläkelainsäädännön uudistusten rakenneta."
Eläketurvan sisältö määräytyy edelleen pääosin valtion eläkelain mukaan."
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/ajankohtaista/tietoarkisto.htx?templateld=1.htx.id=14678&titlernro=3/2008&sort=32008
Tässä asiassa kantani on se, että kirkon eläketurvan pitäisi määräytyä yksityisten työntekijöiden eläkelain mukaan. minusta kirkon eläkeasiat pitäisi liitää yksityisten alojen työntekijöiden lainsäädäntöön. Niin kauan kun kirkon työntekijöiden eläke määräytyy valtion eläkelain mukaan, meillä on valtionkirkko.
Uskonnon opetusta en käsitele tässä yhteydessä. Mitä Räsäsen soveltuvuuteen vastaamaan kirkollisista asioista, niin asia sinänsä ei kuulu kirkon valtiosta erottamista koskevaan keskusteluun. Sen sijaan voitaisiin säätää yksinkertainen laki, joka määrittelisi selkeästi uskonnollisista asioista vastaavasta ministeriöstä ja ministeristä, jotta ei olisi niin paljon vaihtelua tässä asiassa.
mummumuori: " Jos meillä on erotettu kirkko ja valtio lainsäädännössä 1870, niin eikö kysymys siis ole enemmän siitä, kuinka kuntien ja kansanedustajien mielipiteet voitaisiin muuttaa? Vain sitä kautta käytännöt voivat muuttua."
Tämä pätee niiltä osin kuin kunnilla ja eduskunnalla on itsenäistä päätäntövaltaa. Mutta niiltä osin kuin laki vaatii kirkolliskokouksen aloitteen, meidän pitäisi saada muutettua myös kirkon papiston mielipiteet asioitten muuttamiseksi.
Sinun mielestäsi sellainen kansalaisaloite menisi kaiketi läpi, joka on "tosiasioiden mukainen ja käyttää oikeita termejä". Ehdotan että laatisit sellaisen aloitteen, niin olen valmis kannattamaan sitä.
Minkälainen sinun aloitteesi olisi? Mitä olisit valmis muuttamaan?Mitä eroa on valtion eläkelailla ja yksityisten työntekijöiden eläkelailla?
Millainen kirkon eläkelaki on?
Jos kirkon eläkekassa menee konkkaan, niin joutuvatko muut maksumiehiksi?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa
Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt4449834- 592506
- 591967
Olen miettinyt sinua tänään
Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että271719IS Viikonloppu 29.-30.6.2024
Melko hyvä 3- -tasoiseksi merkitty Kovis Jari Keräseltä. Pääkuvan merkitys on varsin vähäinen rajoittuen alakulman aukio901452- 1221389
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia. Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA hel3761288- 1461265
- 221229
Mitä sä kuvittelit
Kun annoit mulle huomiosi, tottakai minä menin ihastumaan suhun. En ole koskaan ollut se henkilö keneen kukaan kiinnittä1051111