Mihin purjeveneessä

Niinhän se on että moni tarvike on turhake, kunnes ite hoksaa sen idean...

tutkalla näkee myös ne veneet, joilla ei ole aissi piällä!

vain hölmöt menevät laivaväylille ilman tutkaa, koska kaikissa laivoissa ei aissit toimi!

turhakkeita lisää kirjoitti:

tutkalla näkee myös ne veneet, joilla ei ole aissi piällä!

vain hölmöt menevät laivaväylille ilman tutkaa, koska kaikissa laivoissa ei aissit toimi!

Veneisiin törmäämällä ei kuole, laivoihin törmäämällä kyllä. Ja laivojen aissit pelaa, muuten tulee äkkiä runtua vts:ltä.

turhakkeita lisää kirjoitti:

tutkalla näkee myös ne veneet, joilla ei ole aissi piällä!

vain hölmöt menevät laivaväylille ilman tutkaa, koska kaikissa laivoissa ei aissit toimi!

Näin oli kaksikymmentä vuotta sitten. Laivoissa on AIS päällä, kaikissa huviveneissä toki ei, mutta olen kyllä laivoista enempi huolissani sumussa. AIS tulee yleistymään vauhdilla ja kohta pakollinen katsastusvaruste a1 luokassa

tutkaturhake kirjoitti:

Veneisiin törmäämällä ei kuole, laivoihin törmäämällä kyllä. Ja laivojen aissit pelaa, muuten tulee äkkiä runtua vts:ltä.

Kuolet, jos törmäät minun veneeseeni.
Siinä on vastaanottava, muttei lähettävää ais:ia.
17 tonnia 32 solmun nopeudella tekee tuhoa laivassakin.

Älä mene vesille sumussa.

kokeillaanko? kirjoitti:

Kuolet, jos törmäät minun veneeseeni.
Siinä on vastaanottava, muttei lähettävää ais:ia.
17 tonnia 32 solmun nopeudella tekee tuhoa laivassakin.

Älä mene vesille sumussa.

Vilkuile tutkaa sitten!

Qwerty23 kirjoitti:

Näin oli kaksikymmentä vuotta sitten. Laivoissa on AIS päällä, kaikissa huviveneissä toki ei, mutta olen kyllä laivoista enempi huolissani sumussa. AIS tulee yleistymään vauhdilla ja kohta pakollinen katsastusvaruste a1 luokassa

"Kuolet, jos törmäät minun veneeseeni.
Siinä on vastaanottava, muttei lähettävää ais:ia.
17 tonnia 32 solmun nopeudella tekee tuhoa laivassakin."

Näistä k-päistä minä olen huolissani !

venonen kirjoitti:

"Kuolet, jos törmäät minun veneeseeni.
Siinä on vastaanottava, muttei lähettävää ais:ia.
17 tonnia 32 solmun nopeudella tekee tuhoa laivassakin."

Näistä k-päistä minä olen huolissani !

Niinpä. Etenkin, kun sitä 32 solmua vedetään sumussa alle 100 m näkyvyydessä.

Qwerty23 kirjoitti:

Näin oli kaksikymmentä vuotta sitten. Laivoissa on AIS päällä, kaikissa huviveneissä toki ei, mutta olen kyllä laivoista enempi huolissani sumussa. AIS tulee yleistymään vauhdilla ja kohta pakollinen katsastusvaruste a1 luokassa

ja suomen kesässä merellä on sumu kerran 3 vuodessa, ja silloin Qwerty on tiukasti laiturissa!

Laivoissa on tutkat, siksi en tarvi aissia.

kokeillaanko? kirjoitti:

Kuolet, jos törmäät minun veneeseeni.
Siinä on vastaanottava, muttei lähettävää ais:ia.
17 tonnia 32 solmun nopeudella tekee tuhoa laivassakin.

Älä mene vesille sumussa.

Ei hätää, sittenhän näet minun veneeni AISnäytössäsi ja väistät?

turhakkeita lisää kirjoitti:

ja suomen kesässä merellä on sumu kerran 3 vuodessa, ja silloin Qwerty on tiukasti laiturissa!

Laivoissa on tutkat, siksi en tarvi aissia.

Laivoissa on toki tutkat, mutta myös kehno kyky väistää, siksi minulla on AIS

tappajaveneet kirjoitti:

Niinpä. Etenkin, kun sitä 32 solmua vedetään sumussa alle 100 m näkyvyydessä.

Hyvä, että joku tarttui syöttiin :)

Ei pidä ajella sumussa millään veneellä ilman tutkaa. Purkkariveneilijän mielestä oli ihan OK ajella, kun itselle ei satu mitään. Toisista ei tuntunut tippaakaan välittävän.

Mutta auta arvias, jos joku sanoo tekevänsä samoin, niin jo herahtaa vesi kielelle ja silmät alkavat kiiltää: On pakko esittää suurta moralistia.

TOLLOT!
Moraalin yksi keskeisia ominaisuuksia on se, että se ei katso tekijää. Purkkari, joka riskeeraa melojan hengen ei ole jalompi kuin moottoriveneilijä, joka riskeeraa purkkarin hengen.

Tappajapurkkari kirjoitti:

Hyvä, että joku tarttui syöttiin :)

Ei pidä ajella sumussa millään veneellä ilman tutkaa. Purkkariveneilijän mielestä oli ihan OK ajella, kun itselle ei satu mitään. Toisista ei tuntunut tippaakaan välittävän.

Mutta auta arvias, jos joku sanoo tekevänsä samoin, niin jo herahtaa vesi kielelle ja silmät alkavat kiiltää: On pakko esittää suurta moralistia.

TOLLOT!
Moraalin yksi keskeisia ominaisuuksia on se, että se ei katso tekijää. Purkkari, joka riskeeraa melojan hengen ei ole jalompi kuin moottoriveneilijä, joka riskeeraa purkkarin hengen.

Potaskaa. Ensinnäkin tietysti melojan ja purjeveneen törmäyksessä hengenmenon riski on merkittävästi vähäisempi kuin pariakymmentä solmua etenevän moottoriveneen ja 5-6 solmua etenevän purjeveneen kohtaamisessa, puhumattakaan tietysti saman moottoriveneen ja melojan kohtaamisesta. Ja toiseksi NIIN tymäkkää sumua ei käytännössä esiinny, ettei väistö todennäköisesti onnistuisi käytettävissä olevalla reagointiajalla.

Mutta melojaesimerkki on muutenkin totaalisen naurettava, koska kyseessä ovat niin radikaalisti erilaiset liikkumistavat. Melojan kohtaaminen sumussa olisi todella omituista, koska melojalle eksyminen sumuun on voimanlähteensä luonteen vuoksi paljon pahempi juttu kuin veneilijälle.

Huviveneilijä, joka tutkankaan kanssa lähtee tieten tahtoen sumuun ilman todella, todella painavaa syytä (enkä oikein osaa sellaista kuvitella, edes se maanantaiaamuna odottava työpäivä ei oikeastaan ole sellainen), on edesvastuuton. Huviveneilijä, joka kohdattuaan sumun jo merellä ollessaan etenee yli 5-6 solmun nopeutta, on yhtä edesvastuuton, oli hänellä tutkaa tai ei. Silloin kertakaikkiaan pudotetaan nopeus sellaiseksi, että väistöliike onnistuu käytettävissä olevalla näkyvyydellä.

Qwerty23 kirjoitti:

Laivoissa on toki tutkat, mutta myös kehno kyky väistää, siksi minulla on AIS

Hei, milloin viimeksi laiva on ajanut purjeveneen päälle?

Oletko järvisuomesta?

Toki varmaan kiva katsella aissikolmioita, jos purjehdus ei kiinnosta.

turhakkeita lisää kirjoitti:

Hei, milloin viimeksi laiva on ajanut purjeveneen päälle?

Oletko järvisuomesta?

Toki varmaan kiva katsella aissikolmioita, jos purjehdus ei kiinnosta.

Suomessa on ainakin 1997 laiva ajanut purjeveneen päälle sumussa: http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/vesiliikenne1997/c71997mmssiljaeuropa-moottoripurjeveneflanoryhteentormaysahvenanmaanetelapuolella20.8.1997.html

Mielestäni on käsittämätöntä, että laivat ajavat 19 solmua tiheässä sumussa ko. paikassa.

6+1 kirjoitti:

Potaskaa. Ensinnäkin tietysti melojan ja purjeveneen törmäyksessä hengenmenon riski on merkittävästi vähäisempi kuin pariakymmentä solmua etenevän moottoriveneen ja 5-6 solmua etenevän purjeveneen kohtaamisessa, puhumattakaan tietysti saman moottoriveneen ja melojan kohtaamisesta. Ja toiseksi NIIN tymäkkää sumua ei käytännössä esiinny, ettei väistö todennäköisesti onnistuisi käytettävissä olevalla reagointiajalla.

Mutta melojaesimerkki on muutenkin totaalisen naurettava, koska kyseessä ovat niin radikaalisti erilaiset liikkumistavat. Melojan kohtaaminen sumussa olisi todella omituista, koska melojalle eksyminen sumuun on voimanlähteensä luonteen vuoksi paljon pahempi juttu kuin veneilijälle.

Huviveneilijä, joka tutkankaan kanssa lähtee tieten tahtoen sumuun ilman todella, todella painavaa syytä (enkä oikein osaa sellaista kuvitella, edes se maanantaiaamuna odottava työpäivä ei oikeastaan ole sellainen), on edesvastuuton. Huviveneilijä, joka kohdattuaan sumun jo merellä ollessaan etenee yli 5-6 solmun nopeutta, on yhtä edesvastuuton, oli hänellä tutkaa tai ei. Silloin kertakaikkiaan pudotetaan nopeus sellaiseksi, että väistöliike onnistuu käytettävissä olevalla näkyvyydellä.

Totta, vaara on pienempi eikä prkkarissa tunnu missään melojaan törmääminen, siksipä sillä ei ole väliä.

Muutenkin olen kanssasi samaa mieltä siinä, että melojat hittoon köliveneiden tieltä. Ne on tosi naurettavia. melojahan pääsee sumua karkuun niin nopeasti, ettei se voi koskaan joutua sumuun. Jos joutuu, niin oma vika ja vakava virhe koska mä katson vain aissia.

Joakim_ kirjoitti:

Suomessa on ainakin 1997 laiva ajanut purjeveneen päälle sumussa: http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/vesiliikenne1997/c71997mmssiljaeuropa-moottoripurjeveneflanoryhteentormaysahvenanmaanetelapuolella20.8.1997.html

Mielestäni on käsittämätöntä, että laivat ajavat 19 solmua tiheässä sumussa ko. paikassa.

Vahinkoa ei olisi sattunut jos purkkari olisi noudattanyt lakia. Kts meriteiden säännöt.

oma vika kirjoitti:

Vahinkoa ei olisi sattunut jos purkkari olisi noudattanyt lakia. Kts meriteiden säännöt.

Purkkarilla oli tutka ja se ajoi moottorilla 4 solmua eli hyvin järkevää nopeutta. Havaittuaan tutkassa laivan se yritti väistää, mutta väistöliike ei ollut erityisen onnistunut.

Laiva ajoi 17-19 solmua ja käytti tutkaansa niin, että reaktiointiaikaa ei juuri jäänyt. En ymmärrä miten se täytti meriteiden 6. säännön ajamalla kapeassa kohdassa veneilykaudella 19 solmua 0,75 NM tutkanäytöllä 100-200 m näkyvyydessä. Ei tuollaisella laivalla ehdi tehdä mitään sen ~20 sekunnin aikana, jonka näkee, eikä myöskään hirveästi sen reilun kahden minuutin aikana, jonka tutka näkee. Tuosta jälkimmäisestä pitää ottaa vielä pois havainnointiaika ja toisen aluksen liikkeen arviointi.

6 sääntö
Turvallinen nopeus

Jokaisen aluksen on aina kuljettava turvallisella nopeudella niin että se voi suorittaa asianmukaisen ja tehokkaan toimenpiteen yhteentörmäämisen välttämiseksi ja pysähtyä vallitseviin olosuhteisiin nähden sopivalla etäisyydellä.

Turvallista nopeutta arvioitaessa on muun muassa seuraavat tekijät otettava huomioon:

a) Kaikkien alusten:

1) vallitseva näkyvyys;

2) liikenteen tiheys mukaan luettuna kalastus- tai muiden alusten ruuhkautumat;

3) aluksen ohjailukyky, jolloin erityistä huomiota on kiinnitettävä pysähtymismatkaan ja kääntymiskykyyn vallitsevissa olosuhteissa;

4) taustavalaistuksen esiintyminen pimeän aikana, kuten valot maista tai omien valojen heijastukset;

5) vallitseva tuuli, merenkäynti ja virta sekä merenkulullisten vaarojen läheisyys;

6) aluksen syväys suhteessa käytettävissä olevan kulkuveden syvyyteen.

b) Toimivalla tutkalla varustettujen alusten lisäksi:

1) tutkalaitteiden ominaisuudet, tehokkuus ja rajoitukset;

2) tutkassa käytetyn etäisyysasteikon asettamat rajoitukset;

3) merenkäynnin, sään ja muiden häiriötekijöiden vaikutus tutkahavaintoihin.

4) mahdollisuus, ettei tutkassa havaita riittävällä etäisyydellä pieniä aluksia, jäätä ja muita kelluvia esineitä;

5) tutkassa havaittujen alusten lukumäärä, sijainti ja liikkeet;

6) näkyvyyden tarkempi arviointi, mikä voi olla mahdollista käytettäessä tutkaa määrittämään etäisyyksiä läheisyydessä oleviin aluksiin tai muihin esineisiin.

Joakim_ kirjoitti:

Purkkarilla oli tutka ja se ajoi moottorilla 4 solmua eli hyvin järkevää nopeutta. Havaittuaan tutkassa laivan se yritti väistää, mutta väistöliike ei ollut erityisen onnistunut.

Laiva ajoi 17-19 solmua ja käytti tutkaansa niin, että reaktiointiaikaa ei juuri jäänyt. En ymmärrä miten se täytti meriteiden 6. säännön ajamalla kapeassa kohdassa veneilykaudella 19 solmua 0,75 NM tutkanäytöllä 100-200 m näkyvyydessä. Ei tuollaisella laivalla ehdi tehdä mitään sen ~20 sekunnin aikana, jonka näkee, eikä myöskään hirveästi sen reilun kahden minuutin aikana, jonka tutka näkee. Tuosta jälkimmäisestä pitää ottaa vielä pois havainnointiaika ja toisen aluksen liikkeen arviointi.

6 sääntö
Turvallinen nopeus

Jokaisen aluksen on aina kuljettava turvallisella nopeudella niin että se voi suorittaa asianmukaisen ja tehokkaan toimenpiteen yhteentörmäämisen välttämiseksi ja pysähtyä vallitseviin olosuhteisiin nähden sopivalla etäisyydellä.

Turvallista nopeutta arvioitaessa on muun muassa seuraavat tekijät otettava huomioon:

a) Kaikkien alusten:

1) vallitseva näkyvyys;

2) liikenteen tiheys mukaan luettuna kalastus- tai muiden alusten ruuhkautumat;

3) aluksen ohjailukyky, jolloin erityistä huomiota on kiinnitettävä pysähtymismatkaan ja kääntymiskykyyn vallitsevissa olosuhteissa;

4) taustavalaistuksen esiintyminen pimeän aikana, kuten valot maista tai omien valojen heijastukset;

5) vallitseva tuuli, merenkäynti ja virta sekä merenkulullisten vaarojen läheisyys;

6) aluksen syväys suhteessa käytettävissä olevan kulkuveden syvyyteen.

b) Toimivalla tutkalla varustettujen alusten lisäksi:

1) tutkalaitteiden ominaisuudet, tehokkuus ja rajoitukset;

2) tutkassa käytetyn etäisyysasteikon asettamat rajoitukset;

3) merenkäynnin, sään ja muiden häiriötekijöiden vaikutus tutkahavaintoihin.

4) mahdollisuus, ettei tutkassa havaita riittävällä etäisyydellä pieniä aluksia, jäätä ja muita kelluvia esineitä;

5) tutkassa havaittujen alusten lukumäärä, sijainti ja liikkeet;

6) näkyvyyden tarkempi arviointi, mikä voi olla mahdollista käytettäessä tutkaa määrittämään etäisyyksiä läheisyydessä oleviin aluksiin tai muihin esineisiin.

Purkkari kääntyi väärään suuntaan.
Jos olisi noudattanut sääntöjä, törmäystä ei olisi tullut.

Kannattaa lukea kaikki säännöt eikä poimia niistä itselleen sopivia :D

pienemmät kyykkyyn kirjoitti:

Totta, vaara on pienempi eikä prkkarissa tunnu missään melojaan törmääminen, siksipä sillä ei ole väliä.

Muutenkin olen kanssasi samaa mieltä siinä, että melojat hittoon köliveneiden tieltä. Ne on tosi naurettavia. melojahan pääsee sumua karkuun niin nopeasti, ettei se voi koskaan joutua sumuun. Jos joutuu, niin oma vika ja vakava virhe koska mä katson vain aissia.

Purjeveneen pyöräyttää ongelmitta ympäri oman pituutensa puitteissa. Sellainen sumu, jossa näkyvyys menee alle 20 m on jo todellinen nähtävyys. Ja 6 solmun vauhdissa ei tule väistössä edes kiire. Siksi historia ei tunnekaan purkkarien päälle ajamalla kuolleita. Pahimmassakin tapauksessa vain kanootti särkyisi ja meloja kastuisi.

Meloja on paljon pahemmassa pulassa joka tapauksessa eksymisen kuin päälleajavan purkkarin takia, jos ranta häipyy näkyvistä.

Purjehtija taas katsoo AISista seuraavien 5-15 minuutin aikana tapahtuvia kohtaamisia, sitä ei tarvitse tuijottaa.

opettele säännöt kirjoitti:

Purkkari kääntyi väärään suuntaan.
Jos olisi noudattanut sääntöjä, törmäystä ei olisi tullut.

Kannattaa lukea kaikki säännöt eikä poimia niistä itselleen sopivia :D

Syy kyllä kerrottiin, mutta taisit lukea liian hätäisesti. Punkkarihan oli ollut väylän laidassa ja lähellä väylämerkkiä. Kippari oli harkinnut, että sinne ei voikaan mennä ja yritti väistää vasemmalle. En ole katsonut kartasta, olisiko merkin väärällä puolella ollut riittävän syvää. Minusta on turha syyllistää punkkaria kipparia!
Jälkiviisas on aina helppoa. Mikä olisi ollut oma ratkaisusi samassa yllätystilanteessa? Huom., ilman AISia! ,AIS olisi kyllä varoittanut CPA-hälytyksellä jo etukäteen.

pienemmät kyykkyyn kirjoitti:

Totta, vaara on pienempi eikä prkkarissa tunnu missään melojaan törmääminen, siksipä sillä ei ole väliä.

Muutenkin olen kanssasi samaa mieltä siinä, että melojat hittoon köliveneiden tieltä. Ne on tosi naurettavia. melojahan pääsee sumua karkuun niin nopeasti, ettei se voi koskaan joutua sumuun. Jos joutuu, niin oma vika ja vakava virhe koska mä katson vain aissia.

Höpöhöpö. Olen melojana kerran joutunut äkkiä nousseeseen sumuun ihan rantavesissä ja ikäväkseni huomasin tehneeni täysympyrän Seurasaarenlahdella, vaikken ole ihan ensikertalainen.

Purjevenekin olisi siinä tilanteessa saattanut kolauttaa, mutta eihän ne aja sumussa kovaa. Tilanteita on tullut enimmäkseen moottoriveneiden kanssa, koska laivat ei tunge melontareiteille ja väylät osaan ylittää nopeasti. Joskus joku k-pää pikku kaljoissaan saattaa piruuttaan ajella veneellä tai vesijetillä ympyrää melojan ympärillä ja ehkä tehdä vähän aaltoakin, mutta eihän niistä tule kuin roisketta ja meteliä.

99,999 prosenttia kaikista moottori- ja purjeveneistä ja laivoista käyttäytyy turvallisesti ja ennakoitavasti ja niin suuri osa melojistakin.

se väistö kirjoitti:

Purjeveneen pyöräyttää ongelmitta ympäri oman pituutensa puitteissa. Sellainen sumu, jossa näkyvyys menee alle 20 m on jo todellinen nähtävyys. Ja 6 solmun vauhdissa ei tule väistössä edes kiire. Siksi historia ei tunnekaan purkkarien päälle ajamalla kuolleita. Pahimmassakin tapauksessa vain kanootti särkyisi ja meloja kastuisi.

Meloja on paljon pahemmassa pulassa joka tapauksessa eksymisen kuin päälleajavan purkkarin takia, jos ranta häipyy näkyvistä.

Purjehtija taas katsoo AISista seuraavien 5-15 minuutin aikana tapahtuvia kohtaamisia, sitä ei tarvitse tuijottaa.

Sumua (tai merisavua) voi ilmetä myös kesken matkan kapeillakin väylillä, joissa voi olla paljon pienveneliikennettä alueella, jossa pitää ainakin hetki etsiä riittävän hyvää kelin odottelupaikkaa. Hangon lähellä tuli hieman huonossa näkyvyydessä kolme venettä melkein rinnakkain vastaan kapeahkolla väylällä (olivat ohitustilanteessa). Piti tehdä kunnon väistöliike, vaikka oltiin valmiiksi hyvin väylän oikeassa reunassa.

Miten itse tekisit? kirjoitti:

Syy kyllä kerrottiin, mutta taisit lukea liian hätäisesti. Punkkarihan oli ollut väylän laidassa ja lähellä väylämerkkiä. Kippari oli harkinnut, että sinne ei voikaan mennä ja yritti väistää vasemmalle. En ole katsonut kartasta, olisiko merkin väärällä puolella ollut riittävän syvää. Minusta on turha syyllistää punkkaria kipparia!
Jälkiviisas on aina helppoa. Mikä olisi ollut oma ratkaisusi samassa yllätystilanteessa? Huom., ilman AISia! ,AIS olisi kyllä varoittanut CPA-hälytyksellä jo etukäteen.

Väylän ulkopuolella on aina sen verran tilaa, että siihen saa yhden 11 metrisen kipon, jos ei muuta niin seisomaan paikallaan. Ei ne laivatkaan maaleja poijuista raavi niitä ohittaessaan.

Vähemmän rohkeutta vaatii mennä lillumaan hiukan väylän sivuun kuin kääntyä keskelle sitä laivan lähestyessä semminkin, kun se on täysin odottamaton liike.

Miten itse tekisit? kirjoitti:

Syy kyllä kerrottiin, mutta taisit lukea liian hätäisesti. Punkkarihan oli ollut väylän laidassa ja lähellä väylämerkkiä. Kippari oli harkinnut, että sinne ei voikaan mennä ja yritti väistää vasemmalle. En ole katsonut kartasta, olisiko merkin väärällä puolella ollut riittävän syvää. Minusta on turha syyllistää punkkaria kipparia!
Jälkiviisas on aina helppoa. Mikä olisi ollut oma ratkaisusi samassa yllätystilanteessa? Huom., ilman AISia! ,AIS olisi kyllä varoittanut CPA-hälytyksellä jo etukäteen.

Tuota noin... Muistan tuon tapauksen. Minun ymmärtääkseni se varsinainen "root cause" osumalle oli se, ettei sakemanniveneilijä tajunnut, että laivan käyttämä väylä kääntyy siinä eli laiva tulee tekemään käännöksen häneen päin eikä muuta niissä olosuhteissa voikaan. Jos hän olisi sen tajunnut, hän olisi varmaankin pysynyt tiukasti siellä väylän reunassa. Muistaakseni selostuksesta ei käynyt ilmi, millainen kartta hänellä oli, mutta tottumus saaristossa kulkeviin laivaväyliin varmasti puuttui. Nyt hän oli olettanut, että laiva jatkaa suoraan ja toiminut sen oletuksen varassa.

meloja sumussa kirjoitti:

Höpöhöpö. Olen melojana kerran joutunut äkkiä nousseeseen sumuun ihan rantavesissä ja ikäväkseni huomasin tehneeni täysympyrän Seurasaarenlahdella, vaikken ole ihan ensikertalainen.

Purjevenekin olisi siinä tilanteessa saattanut kolauttaa, mutta eihän ne aja sumussa kovaa. Tilanteita on tullut enimmäkseen moottoriveneiden kanssa, koska laivat ei tunge melontareiteille ja väylät osaan ylittää nopeasti. Joskus joku k-pää pikku kaljoissaan saattaa piruuttaan ajella veneellä tai vesijetillä ympyrää melojan ympärillä ja ehkä tehdä vähän aaltoakin, mutta eihän niistä tule kuin roisketta ja meteliä.

99,999 prosenttia kaikista moottori- ja purjeveneistä ja laivoista käyttäytyy turvallisesti ja ennakoitavasti ja niin suuri osa melojistakin.

Sinä sanot toisin sanoin täsmälleen samaa kuin minä tarkoitin: meloja tietää, että sumu on hänelle pirun paha juttu ja välttää siihen joutumista ja vielä enemmän sumussa väylille joutumista.

6+134 kirjoitti:

Sinä sanot toisin sanoin täsmälleen samaa kuin minä tarkoitin: meloja tietää, että sumu on hänelle pirun paha juttu ja välttää siihen joutumista ja vielä enemmän sumussa väylille joutumista.

Toisn kuin purjehtijat, jotka välittävät vain isoista laivoista koshka heille itselleen voi käydä huonosti.

Olen nähnyt melojalla gps:n, mutta oikea purjehtijahan ei sellaista edes tunne ;)

6+6 kirjoitti:

Tuota noin... Muistan tuon tapauksen. Minun ymmärtääkseni se varsinainen "root cause" osumalle oli se, ettei sakemanniveneilijä tajunnut, että laivan käyttämä väylä kääntyy siinä eli laiva tulee tekemään käännöksen häneen päin eikä muuta niissä olosuhteissa voikaan. Jos hän olisi sen tajunnut, hän olisi varmaankin pysynyt tiukasti siellä väylän reunassa. Muistaakseni selostuksesta ei käynyt ilmi, millainen kartta hänellä oli, mutta tottumus saaristossa kulkeviin laivaväyliin varmasti puuttui. Nyt hän oli olettanut, että laiva jatkaa suoraan ja toiminut sen oletuksen varassa.

Ei voi olla.
Kaikki purjehtijat ovat täällä korostaneet sitä, että he ja vain he osaavat purjehtia sekä väylöillä ja väylien ulkopuoella ja muut ovat plotteria käyttäviä moukkia, jotka pitäåä polttaa roiviolla. Näytä mulle purjehtija, joka ei osaa käyttää karttaa :D

Muistaakseni tässä todettiin ettei purjehtija noudattanay t lakia ja antanut ahtaassa väylässä tilaa sellaiselle alukselle, joka voi liikkua vain väylässä. Lisäksi todettiin ettei purjehtija pysynyt väylän oikeassa reunassa niin kuin laki vaatii ja väisti suuntaa, joka paitsi oli yllättävä niin hyvin vahvasti ei suositeltu.

Ehkä kuitenkin opimme, ettei purje vapauta kaikesta vastuusta, vaikka monet niin luulevatkin.

Ai niin, sä saat purjehtijana uskoa mitä vaan, onhan purjehdys uskonto ;)

Miten itse tekisit? kirjoitti:

Syy kyllä kerrottiin, mutta taisit lukea liian hätäisesti. Punkkarihan oli ollut väylän laidassa ja lähellä väylämerkkiä. Kippari oli harkinnut, että sinne ei voikaan mennä ja yritti väistää vasemmalle. En ole katsonut kartasta, olisiko merkin väärällä puolella ollut riittävän syvää. Minusta on turha syyllistää punkkaria kipparia!
Jälkiviisas on aina helppoa. Mikä olisi ollut oma ratkaisusi samassa yllätystilanteessa? Huom., ilman AISia! ,AIS olisi kyllä varoittanut CPA-hälytyksellä jo etukäteen.

Vaikea sanoa, miten itse tekisi, kun tilanteessa ei ollut. Äkkitilanteissa ei aina toimi kovin loogisesti.

Joakimin linkin pdf:ssä oli erinäisten seikkojen vuoksi oikeastaan vain tapausselostus. Faktana voidaan pitää Europan kulkureittiä ja onnettomuuspaikkaa, joka on 330m väylän reunamerkistä väylälle.

Huviveneen miehistö oli kokeneita ja Suomen vesialueet olivat tuttuja.

"Onnettomuuden pääasiallinen syy oli FLANÖRin miehistön hätääntyminen navigoitaessa rajoitetun näkyväisyyden vallitessa. SILJA EUROPAn kaiun ilmestyttyä yhtäkkiä näkyviin tutkalla FLANÖRin keulaviivan oikealla puolella, navigaattori antoi käskyn väistää vasempaan. Väistöliike tehtiin automaattiohjauksella. Tällöin kääntösäde kasvoi suhteellisen suureksi, joka aiheutti veneen ajautumisen karttaan merkityn väylän keskiviivan etelänpuolelle. Väistöliike vaikuttaa hätääntyneen navigaattorin toimenpiteeltä ja tuo esiin mahdollisen epävarmuuden tutkanavigoinnissa ja puutteet tutkalla tehtyjen havaintojen soveltamisessa meriteiden sääntöihin.

purjeet ylös kirjoitti:

Toisn kuin purjehtijat, jotka välittävät vain isoista laivoista koshka heille itselleen voi käydä huonosti.

Olen nähnyt melojalla gps:n, mutta oikea purjehtijahan ei sellaista edes tunne ;)

Melojaa ei voi väistää gps:n avulla, mutta sellaisella vähän riuskemmalla ranneliikkeellä voi. Ja edelleen, vaikka purjehtijalta väistäminen epäonnistuisi, seurauksena on vain melojan kastuminen ja rikkinäinen kanootti. Laivan ja veneen tai moottoriveneen ja kanootin törmäyksestä seuraa raatoja.

Joakim_ kirjoitti:

Purkkarilla oli tutka ja se ajoi moottorilla 4 solmua eli hyvin järkevää nopeutta. Havaittuaan tutkassa laivan se yritti väistää, mutta väistöliike ei ollut erityisen onnistunut.

Laiva ajoi 17-19 solmua ja käytti tutkaansa niin, että reaktiointiaikaa ei juuri jäänyt. En ymmärrä miten se täytti meriteiden 6. säännön ajamalla kapeassa kohdassa veneilykaudella 19 solmua 0,75 NM tutkanäytöllä 100-200 m näkyvyydessä. Ei tuollaisella laivalla ehdi tehdä mitään sen ~20 sekunnin aikana, jonka näkee, eikä myöskään hirveästi sen reilun kahden minuutin aikana, jonka tutka näkee. Tuosta jälkimmäisestä pitää ottaa vielä pois havainnointiaika ja toisen aluksen liikkeen arviointi.

6 sääntö
Turvallinen nopeus

Jokaisen aluksen on aina kuljettava turvallisella nopeudella niin että se voi suorittaa asianmukaisen ja tehokkaan toimenpiteen yhteentörmäämisen välttämiseksi ja pysähtyä vallitseviin olosuhteisiin nähden sopivalla etäisyydellä.

Turvallista nopeutta arvioitaessa on muun muassa seuraavat tekijät otettava huomioon:

a) Kaikkien alusten:

1) vallitseva näkyvyys;

2) liikenteen tiheys mukaan luettuna kalastus- tai muiden alusten ruuhkautumat;

3) aluksen ohjailukyky, jolloin erityistä huomiota on kiinnitettävä pysähtymismatkaan ja kääntymiskykyyn vallitsevissa olosuhteissa;

4) taustavalaistuksen esiintyminen pimeän aikana, kuten valot maista tai omien valojen heijastukset;

5) vallitseva tuuli, merenkäynti ja virta sekä merenkulullisten vaarojen läheisyys;

6) aluksen syväys suhteessa käytettävissä olevan kulkuveden syvyyteen.

b) Toimivalla tutkalla varustettujen alusten lisäksi:

1) tutkalaitteiden ominaisuudet, tehokkuus ja rajoitukset;

2) tutkassa käytetyn etäisyysasteikon asettamat rajoitukset;

3) merenkäynnin, sään ja muiden häiriötekijöiden vaikutus tutkahavaintoihin.

4) mahdollisuus, ettei tutkassa havaita riittävällä etäisyydellä pieniä aluksia, jäätä ja muita kelluvia esineitä;

5) tutkassa havaittujen alusten lukumäärä, sijainti ja liikkeet;

6) näkyvyyden tarkempi arviointi, mikä voi olla mahdollista käytettäessä tutkaa määrittämään etäisyyksiä läheisyydessä oleviin aluksiin tai muihin esineisiin.

AIS purjeveneessä ei olisi pelastanut!

6+1 kirjoitti:

Potaskaa. Ensinnäkin tietysti melojan ja purjeveneen törmäyksessä hengenmenon riski on merkittävästi vähäisempi kuin pariakymmentä solmua etenevän moottoriveneen ja 5-6 solmua etenevän purjeveneen kohtaamisessa, puhumattakaan tietysti saman moottoriveneen ja melojan kohtaamisesta. Ja toiseksi NIIN tymäkkää sumua ei käytännössä esiinny, ettei väistö todennäköisesti onnistuisi käytettävissä olevalla reagointiajalla.

Mutta melojaesimerkki on muutenkin totaalisen naurettava, koska kyseessä ovat niin radikaalisti erilaiset liikkumistavat. Melojan kohtaaminen sumussa olisi todella omituista, koska melojalle eksyminen sumuun on voimanlähteensä luonteen vuoksi paljon pahempi juttu kuin veneilijälle.

Huviveneilijä, joka tutkankaan kanssa lähtee tieten tahtoen sumuun ilman todella, todella painavaa syytä (enkä oikein osaa sellaista kuvitella, edes se maanantaiaamuna odottava työpäivä ei oikeastaan ole sellainen), on edesvastuuton. Huviveneilijä, joka kohdattuaan sumun jo merellä ollessaan etenee yli 5-6 solmun nopeutta, on yhtä edesvastuuton, oli hänellä tutkaa tai ei. Silloin kertakaikkiaan pudotetaan nopeus sellaiseksi, että väistöliike onnistuu käytettävissä olevalla näkyvyydellä.

Käytännössä monet ajelevat sumussa pelkällä plotterilla. Siksipä itse en tee niin. Pari vuotta sitten sain Ahvenanmaalla seurata, kun purjeveneet ajoivat jonona pitkin poikin laivaväylää, vaikka nousi sumu ja näkyvyyttä oli 50m. Itse ankkuroin saaren rantaan, laitettiin ruokaa, pesin jollan ja jatkettiin, kun sumu parin kolmen tunnin jälkeen taas hälveni.

varma juttu kirjoitti:

AIS purjeveneessä ei olisi pelastanut!

Ehkä ei pelkkä AIS olisi pelastanut. Mutta sen tavallisin käyttö plotterin näytöllä olisi luultavasti pelastanut. Se kun olisi näyttänyt, että väylän reunassa on edelleen veneen mentävästi tilaa.

varma juttu kirjoitti:

AIS purjeveneessä ei olisi pelastanut!

Miksi ei? AISilla olisivat nähneet laivan saapumisen monta minuuttia aiemmin, jolloin tuskin olisivat menneet ko. kapeaan paikkaan lainkaan ennen kuin laiva olisi mennyt. He käyttivät tutkaa 1 NM skaalalla, koska se oli heidän navigointivälineensä sumussa (ei plotteria). AIS olisi nähnyt laivan 5-30 NM etäisyydellä riippuen antennin sijainnista ja todennäköisesti antanut törmäysvaroituksenkin paljon ennen kuin 1 NM päästä, jolloin miehistölle tuli jo paniikki. Omassa veneessä AIS antaa törmäysvaroituksen, jos joku on tulossa 10 minuutin sisällä lähemmäs kuin 0,3 NM. Tuolloin on vielä hyvin aikaa seurata tilannetta ja tehdä harkittu ratkaisu.

1997 ei varmaankaan ollut Silja Europassa AIS-lähetintä eikä vastaanottimia ollut yleisessä myynnissä. Joten tuolta kannalta 1997 ei olisi pelastanut. AIS tuli pakolliseksi isoihin laivoihin 2002. 2014 tulee pakolliseksi myös yli 16 m kalastusaluksiin. En ole havainnut Itämerellä yhtään laivaa, jossa ei olisi AISia.

Sen sijaan oli yllättävää, ettei Göta kanavan matkustajalakuksilla (n. 30 m pitkiä) ollut AISia. Joku seurantasysteemi niissä kyllä oli, sillä mobiilisovelluksella olisi nähnyt ne, mutta sovellus toimi vain ruotsalaisissa liittymissä.

varma juttu kirjoitti:

AIS purjeveneessä ei olisi pelastanut!

Totta, koska plotterin aisin avulla ei koko tilannetta olisi syntynyt. Pienveneilijä Olisi nähnyt ajoissa kapeaan paikkaan tulevan laivan ja hän olisi tietysti valinnut pohjoisemman 6,3 m:n väylän.
Eniten ihmetyttää, ettei hän pysäyttänyt venettään paikalleen, jos kerran tilanne tuli yllätyksenä. Olisi vain rauhassa antanut laivan mennä. Hän valitsi kaikista vaihtoehdoista tyhmimmän eli suoraan laivan eteen. Kartasta näkee selvästi, että laivareitti kääntyy jyrkästi kohti koillista.

6+134 kirjoitti:

Sinä sanot toisin sanoin täsmälleen samaa kuin minä tarkoitin: meloja tietää, että sumu on hänelle pirun paha juttu ja välttää siihen joutumista ja vielä enemmän sumussa väylille joutumista.

Joo, niin sanon. Ja että sumu voi myös yllättää. Ja että laivat (ja sangen epätodennäköiset liian kovaa ajavat moottoriveneet) voivat olla ongelma, purkkaria ehtii luultavasti väistää. Minusta AIS on kyllä kaikissa kanoottia isommissa värkeissä hyvä olemassa, ja onhan se kuitenkin paitsi hauska lelu, myös turvavaruste.

8-4 kirjoitti:

Totta, koska plotterin aisin avulla ei koko tilannetta olisi syntynyt. Pienveneilijä Olisi nähnyt ajoissa kapeaan paikkaan tulevan laivan ja hän olisi tietysti valinnut pohjoisemman 6,3 m:n väylän.
Eniten ihmetyttää, ettei hän pysäyttänyt venettään paikalleen, jos kerran tilanne tuli yllätyksenä. Olisi vain rauhassa antanut laivan mennä. Hän valitsi kaikista vaihtoehdoista tyhmimmän eli suoraan laivan eteen. Kartasta näkee selvästi, että laivareitti kääntyy jyrkästi kohti koillista.

Veneilijällä ei varmaan ollu ihan niin varmaa käsitystä missä kohti väylää itse juuri sillä hetkellä tarkalleen oli ja pelästyi tutkan näytölle tullutta laivaa ja väisti sitten vasemmalle kun laiva tuli olikealta. Hän ei varmaan malttanut tai ehtinyt tarkastaa sijaintiaan kartalta ja kulkusuuntaansa kompassilta. Pitäishän sumussa aina olla tietoinen missä ollaan ja mihin suuntaan keula osoittaa.

Eikös kisoissa sen AIS:n funktio ole myös seurata kisan kulkua? Ja kanssaveneilijät voivat vakoilla kenellä kulkee ja missä päin. Whitbreadissa taisi olla sallittu pitää trackeri poissa päältä vähän aikaa kerrallaan, mutta GPS-trackereitä ei taideta harrastaa kovin paljon noissa massatapahtumissa.

Isoveli valvoo kirjoitti:

Eikös kisoissa sen AIS:n funktio ole myös seurata kisan kulkua? Ja kanssaveneilijät voivat vakoilla kenellä kulkee ja missä päin. Whitbreadissa taisi olla sallittu pitää trackeri poissa päältä vähän aikaa kerrallaan, mutta GPS-trackereitä ei taideta harrastaa kovin paljon noissa massatapahtumissa.

GPS-trackkeri tuli pakolliseksi joka veneeseen jo vuoden 2007 Fastnet Racessa. AIS-transponderi kuuluu nyt Fastnetin turvallisuusvarusteisiin. Se kai tuntuu luonnolliselta, koska varsinkin Engl. kanaalissa on vilkas laivaliikenne.
Tietenkin kanssakilpailijoiden sijaintia voi seurata AISilla, mutta siitä syystä laitetta tuskin on vaadittu pakolliseksi turvallisuusvarusteeksi.

Vastaus alkuperäiseen kysymykseen on simppeli: aissii tarvitaan varsinkin merellä, lajia AISI 303 ja 316.

4 metriä leveä purkkarini sopii Kustaanmiekkaan hyvin Siljan kanssa!

koska ohjaan kulkusuunnassani oikeaa reunaa

turhakkeita lisää kirjoitti:

4 metriä leveä purkkarini sopii Kustaanmiekkaan hyvin Siljan kanssa!

koska ohjaan kulkusuunnassani oikeaa reunaa

Sopiipa hyvinkin, onhan siinä leveyttä yli 80 metriä.
Tosin on vaikea löytää sitä sopivaa kohtaa koska väylä tekee mutkan. Ensin se sopiva on itäpuolella ja sitten länsipuolella.
Eihän siinä tarvitse kuin livauttaa oman vene laivan yli toiselle puolelle ja varoa potkurivirtoja.
Helppoa kun on varma omista kyvyistään.

Ruotsinlaina on kolmisenkymmentä metriä leveä, joten vierelle mahtuu ahtaimmallakin kohtaa kymmenen nelimetristä purkkaria kunhan nostelee niitä riittävän ripeästi laivan yli.

Mikä näistä on turhin?

a) AIS

b) tappajavene

c) Suomi24

gallup kirjoitti:

Mikä näistä on turhin?

a) AIS

b) tappajavene

c) Suomi24

Gallup on turhin

gallup kirjoitti:

Gallup on turhin

Oikea vastaus, papukaijamerkin saa noutaa Itellasta!

Glup kirjoitti:

Oikea vastaus, papukaijamerkin saa noutaa Itellasta!

Kävin. Siellä oli valot poissa ja ovet lukossa.

Vielä enemmän minua kiinnostaa, mikä niistä muutaman mailin päässä seilaavista laivoista on törmäyskurssilla omaan paattiin. Siitä AIS hälyyttää CPA:lla (=closest point of approach).