Mitä ihmeen Manninen-nimisiä kummituksia Kepu on viime aikoina tuonut jostakin puolueensa pimeistä kellareista päivänvaloon, oikeuden kauhuksi ja demokratian kiusaksi?
Ensin Martti Manninen jäi kiinni maanpetokseen verrattavasta toiminnasta; nyt Hannes Manninen tekee siltarumpupolitiikkaa ja purkaa Helsinki-kaunaansa joka päivä. Viimeisin esimerkki on alla: ensin vaahdotaan hallinnon rationalisoinnista, sitten taivutaan Pohjanmaan ökyisäntien ja Pekkarisen keskisuomalaisten edessä ja aletaan tekemään mikroskooppisia läänejä uudelleen.
Mannisen ilmeinen tarkoitus on taas aluepoliittinen: pilkkomalla läänejä saadaan lisää virkoja, lisää tukia - ja lisää kepun kannattajia kuntiin. Sopivasti näin vaalien alla on hyvä heittää vaalikarjalle herkkupaloja.
Eikö Kepulla ole silturammutuksessaan lainkaan häpyä? Hannes Manninen ajaa miljoonien ihmisten pääkaupunkiseutua yhteen kuntaan, mutta harha-asutusalueille tarjotaan mannaa mahan täydeltä, moninkertaista hallintoa. Ja kepulaisille virkoja, tietty.
---------------------
Kuntaministeri haluaa pienentää Länsi-Suomen lääniä
Kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) haluaa jakaa Länsi-Suomen läänin nykyistä pienemmäksi. Hän sanoo Ilkka-lehden haastattelussa, ettei ylisuuri lääni muodosta sellaista yhtenäisyyttä ja toimivuutta, jota lääninhallinnolta odotetaan. Manninen ei ota kantaa siihen, miten lääni pitäisi pilkkoa.
Länsi-Suomen läänin muodostavat vanhat Turun ja Porin lääni, Vaasan lääni, Keski-Suomen lääni ja Hämeen läänin pohjoisosa. Läänin alueella on yli 200 kuntaa ja asukkaita reilut 1,8 miljoonaa.
Läänien määrä supistui kahdestatoista kuuteen vuonna 1997 uuden läänijaon ansiosta. Länsi-Suomen läänin lisäksi jäljelle jäivät Itä-Suomen lääni, Etelä-Suomen lääni, Oulun ja Lapin lääni ja Ahvenanmaa omana yksikkönään.
Ensin Martti Manninen jäi kiinni maanpetokseen verrattavasta toiminnasta; nyt Hannes Manninen tekee siltarumpupolitiikkaa ja purkaa Helsinki-kaunaansa joka päivä. Viimeisin esimerkki on alla: ensin vaahdotaan hallinnon rationalisoinnista, sitten taivutaan Pohjanmaan ökyisäntien ja Pekkarisen keskisuomalaisten edessä ja aletaan tekemään mikroskooppisia läänejä uudelleen.
Mannisen ilmeinen tarkoitus on taas aluepoliittinen: pilkkomalla läänejä saadaan lisää virkoja, lisää tukia - ja lisää kepun kannattajia kuntiin. Sopivasti näin vaalien alla on hyvä heittää vaalikarjalle herkkupaloja.
Eikö Kepulla ole silturammutuksessaan lainkaan häpyä? Hannes Manninen ajaa miljoonien ihmisten pääkaupunkiseutua yhteen kuntaan, mutta harha-asutusalueille tarjotaan mannaa mahan täydeltä, moninkertaista hallintoa. Ja kepulaisille virkoja, tietty.
---------------------
Kuntaministeri haluaa pienentää Länsi-Suomen lääniä
Kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) haluaa jakaa Länsi-Suomen läänin nykyistä pienemmäksi. Hän sanoo Ilkka-lehden haastattelussa, ettei ylisuuri lääni muodosta sellaista yhtenäisyyttä ja toimivuutta, jota lääninhallinnolta odotetaan. Manninen ei ota kantaa siihen, miten lääni pitäisi pilkkoa.
Länsi-Suomen läänin muodostavat vanhat Turun ja Porin lääni, Vaasan lääni, Keski-Suomen lääni ja Hämeen läänin pohjoisosa. Läänin alueella on yli 200 kuntaa ja asukkaita reilut 1,8 miljoonaa.
Läänien määrä supistui kahdestatoista kuuteen vuonna 1997 uuden läänijaon ansiosta. Länsi-Suomen läänin lisäksi jäljelle jäivät Itä-Suomen lääni, Etelä-Suomen lääni, Oulun ja Lapin lääni ja Ahvenanmaa omana yksikkönään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Demokraattisesti hoidetaan nämä asiat, ole huoleti. Keskusta on aina oikeudenmukainen ja kunnioittaa lakeja ja asetuksia.
Turhaa vaalimölinää.
Keskusta on paras.
kirjoittanut.
Jouni Backmanin sisäministerinä läpi viemän lääniuudistuksen tarkoituksena oli hajottaa perinteiset maakunnat pääkaupungista johdetun keskushallinnon aseman varmistamiseksi. Tämä uudistus oli täysin vasemmistolaisen ideologian (vahva keskushallinto) mukainen. Suomen liityttyä EU:hun oli nimittäin pelättävissä, että keskieurooppalainen demokratiahapatus itsenäisine maakuntineen leviäisi myös Suomeen.
Kuntien vahvaa asemaa Backman ei saanut romutetuksi. Se ei haittaa, sillä maa on pirstoutunut 400 kuntaan. Keskushallinnolla on lukemattomia tapoja pitää niin pienet hallintoyksiköt nöyrinä ja alamaisina. Kunnat pystyvät kuitenkin jotenkin sinnittelemään eteenpäin, eivätkä lopeta itseään liittymällä naapuriinsa kuin vasta pakon edessä.
Jos valta olisi maakunnissa eli lähellä kuntia, motivaatio yhdistymiseen olisi luultavasti suurempi kuin nyt.
Kainuun tynkämaakunnassa kokeillaan maakuntahallintoa. Se on jonninjoutavaa puuhastelua. Nykyiset väkisin väännetyt megaläänit pitäisi heittää roskakoriin, pilalle pirstotut historialliset maakunnat palauttaa ja perustaa niiden pohjalle todellinen maakuntahallinto.
Suomen historialliset maakunnat:
Lappi
Karjala
Pohjanmaa
Satakunta
Savo
Häme
Uusimaa
Ahvenanmaa
Vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä läänit jaettiin peräti 20:een uuteen maakuntaan. Maakunnat ovat lähinnä symbolisia, ja aluehallinnon vastuu on hyvin pitkälti edelleen lääneillä.
Lopullinen maakuntajako päätettiin vasta vuonna 1998 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista 26.2.1998
Luettelo uusista maakunnista lääneittäin:
Lapin lääni:
Lappi
Oulun lääni:
Pohjois-Pohjanmaa
Kainuu
Itä-Suomen lääni:
Pohjois-Karjala
Pohjois-Savo
Etelä-Savo
Länsi-Suomen lääni:
Etelä-Pohjanmaa
Pohjanmaa
Pirkanmaa
Satakunta
Keski-Pohjanmaa
Keski-Suomi
Varsinais-Suomi
Etelä-Suomen lääni:
Etelä-Karjala
Päijät-Häme
Kanta-Häme
Uusimaa
Ahvenanmaa:
Ahvenanmaa