Jos menee deittisivustoille, niin monet naiset - monesti itsekin akateemiset - haluavat akateemisen miehen. Onko syynä se, että akateemisten joukosta on helpompi löytää mies, jonka talousasiat ovat jokseenkin kunnossa vai onko akateemisuus tae jonkinlaisesta älystä? Jos haluaa varakkaan ja fiksun miehen, miksei esittelyssä erikseen mainitse niistä, sen sijaan että vaatii akateemisuutta? Ajattelevatko ihmiset tosiaankin niin, että duunarit ovat poikkeuksetta tyhmiä ja sivistymättömiä? Nykyään akateemisuus ei takaa hyvää toimeentuloa, joten pelkästään siitä ei luulisi olevan kyse. Monet duunarithan tienaavat ihan kohtuullisesti.
Voihan akateemisuus tietysti olla joillekin statukseen liittyvä asia, mutta se tuntuu aika kaukaa haetulta. Toisaalta status on nykyään niin merkityksellinen asia ihmisille, että ei tuotakaan vaihtoehtoa voi sulkea kokonaan pois. Tai sitten akateemiset naiset ajattelevat niin, että vaikka duunarimiehet olisivat älyllisesti riittävän korkealla tasolla, heidän kiinnostuksen kohteet ovat erilaisia. Miten muuten sitä jaksaisi päivästä toiseen tehdä yksitoikkoista ja fyysistä työtä, jos ajatukset olisivat jossain suuremmissa ja syvällisemmissä asioissa?
Kertokaa nyt - miksi ei duunari kelpaa?
Vaatimuksena akateemisuus
58
1633
Vastaukset
- duunarihoitaja
Duunari kelpaa. Akateemiset miehet on naismaisia.
Miten taas miehillä.. kelpaako duunarinainen? Mikä yleensä on duunariammatti naisella? Onko kaupankassan ja sairaanhoitajan välillä eroa?- akateeminen mies
Moni akateeminen mies valitsee itseään tyhmemmän mutta kauniin nuoren naisen, joka on myös rahan perään. Loput joutuvat paritumaan epätoivoisesti keskenään. Kisassa voittaa siis isotuloisin ja komein akateeminen mies, joka tekee puolison valinnan ja kuorii parhaat päältä. Loput joutuu tekemään kompromisseja, mutta akteeminen rikas mies nauttii elämästä kauniin naisensa kanssa!
- duunarihoitaja
akateeminen mies kirjoitti:
Moni akateeminen mies valitsee itseään tyhmemmän mutta kauniin nuoren naisen, joka on myös rahan perään. Loput joutuvat paritumaan epätoivoisesti keskenään. Kisassa voittaa siis isotuloisin ja komein akateeminen mies, joka tekee puolison valinnan ja kuorii parhaat päältä. Loput joutuu tekemään kompromisseja, mutta akteeminen rikas mies nauttii elämästä kauniin naisensa kanssa!
Kyllä siinä valinnassa naisellakin on sanansa sanottavana. :D Ei kaikkia valita noin vain.
Itsellä on todella tiukat kriteerit ja raha ei näyttele siinä pääosaa läheskään. Nykynainen pystyy kyllä elättämään itsensä ja akateemisuus ei ole tae hyvistä tuloista muutenkaan. Loppujen lopuksi muutenkin kumppanin valinnassa on naisten markkinat.
Rikas mies nauttii elämästä kauniin naisen kanssa... mutta sekä mies että nainen vanhenee. Kauneus on katoavaista joka on hyvä ottaa huomioon. Se katoaa ennenkuin huomaakaan! - hnjtytjyukyuk
Akateemisuuden ajatellaan olevan jonkinlainen yleistakuu älykkyydestä. Eihän se oikeasti aina niin ole, mutta olen itsekin samaan vaatimukseen sortunut, kun olen akateeminen nainen. Lopulta kyllä löysin unelmamiehen (ja älykkään sellaisen), jolla on vain amk-koulutus. Eli ei kannattaisi olla niin ahdasmielinen tuossa koulutusvaatimuksessa oikeasti.
- akateeminen mies
duunarihoitaja kirjoitti:
Kyllä siinä valinnassa naisellakin on sanansa sanottavana. :D Ei kaikkia valita noin vain.
Itsellä on todella tiukat kriteerit ja raha ei näyttele siinä pääosaa läheskään. Nykynainen pystyy kyllä elättämään itsensä ja akateemisuus ei ole tae hyvistä tuloista muutenkaan. Loppujen lopuksi muutenkin kumppanin valinnassa on naisten markkinat.
Rikas mies nauttii elämästä kauniin naisen kanssa... mutta sekä mies että nainen vanhenee. Kauneus on katoavaista joka on hyvä ottaa huomioon. Se katoaa ennenkuin huomaakaan!No, akateemisen rikkaan miehen misun pitääkin olla TODELLA HYVÄÄ TASOA, ja sanoinkin että nainen joka on rahan perään ja hyvännäköinen voittaa kisan, eli saa sen parhaimman oriin. Tulee sukutauluun kaunis perhe ja elämä on juhlaa, ei mies paljon muuta toivo terveyden lisäksi ;) en ainakaan itse ajattele vanhuutta nuorena!
- duunarihoitaja
akateeminen mies kirjoitti:
No, akateemisen rikkaan miehen misun pitääkin olla TODELLA HYVÄÄ TASOA, ja sanoinkin että nainen joka on rahan perään ja hyvännäköinen voittaa kisan, eli saa sen parhaimman oriin. Tulee sukutauluun kaunis perhe ja elämä on juhlaa, ei mies paljon muuta toivo terveyden lisäksi ;) en ainakaan itse ajattele vanhuutta nuorena!
"Paras" ori ei aina voita kisaa eli ei saa sitä parhaimman näköistä naista. Vaikka nainen olisi rahan perään. Nainenkin tekee oman valintansa eikä ole tahdoton nukke.
Se kun on niin että jos miehellä on rahaa niin nainen joka on rahan perään JOUTUU ottamaan myös miehen siinä sivussa. Jos mies ei miellytä niin moni nainen luopuu leikistä. Pelkkä raha ei korvaa urpoa miestä jos sen kanssa joutuu elämään elämänsä. Vaikka mies olisi ulkoisesti komea.
Eli kyllä se muu yhteensopivuus ja kemia on se joka ratkaisee. Hyvä toimeentulo on ok mutta tiilitalossa ei aina asu se onnellinen perhe. :D
- dunarinainen
Miksi sitten itse haet akateemista?
Sanoit, että nuo akateemista miestä etsivät naiset ovat yleensä itsekin akateemisia. Miksi sinun pitäisi juuri heistä saada deittiseuraa? Miksi itsellesi ei kelpaa duunarinainen?
Tuohon esittämääsi kysymykseen vastaan "lika barn leker best". Ihmisten on yksinkertaisesti, kaikkein helpoin tulla toimeen kaltaistensa kanssa. Varmasti akateemisesti koulutetuille on helpompaa päästä samalle aaltopituudelle keskenään, kuin duunarien kanssa.
Itse olen duunarinainen, ja pariutunut duunarimiehen kanssa. Minua eivät akateemisesti koulutetut miehet koskaan edes kiinnostaneet. Tunsin aina jonkinlaista kiusallista etäisyyttä heidän seurassaan. Ei oikein olisi muodostunut sellaista yhteenkuuluvuuden tunnetta, mitä parisuhteessa tarvitaan. Duunarimiesten kanssa "sama aaltopituus" on ollut aina melko helppo löytää.- ap...
Enhän minä sanonutkaan että etsin akateemista naista. Mitta jos menen selailemaan profiileja niin monen naisen kohdalla joudun toteamaan että en kelpaa, koska en ole akateeminen. Ei siinä mitään, haluan kuitenkin ymmärtää mistä se johtuu.
Puhuin tästä samaisesta asiasta taannoin naispuolisen kaverini kanssa, joka on akateeminen sinkkunainen. Esille tuli sama peruste kuin noin vuosi sitten telkkarista tulleessa "Parittomat"-ohjelmassa: On oikeus ja kohtuus vaatia samaa koulutustaustaa mieheltä kuin itsellään on.
Periaatteessa ihan ymmärrettävä toive, paitsi että akateemisia naisia on nuoremmissa ikäluokissa paljon enemmän kuin miehiä. Kaverillenikin oli haasteellista ymmärtää, miksi akateemiselle miehelle on tärkeämpää, että nainen on nätti ja mukava kuin että olisi älykäs ja kunnianhimoinen.
Edellisestä kun seuraa, että dippelille kelpaa lähäri ja kohtaamisongelma akateemisen naisen kannalta pahenee entisestään. Niin se vaan on, että miehet ja naiset arvostavat kumppanissaan eri asioita.- ap...
Kysymykseni koskeekin sitä, että mitä se koulutustausta edustaa. Eikö fiksu ja/tai hyvin tienaava duunari kelpaa? Onko akateeminen koulutus niin suuri saavutus että se kohottaa ihmisen muiden yläpuolelle? Itsekin olen kunnianhimoinen, mutta kunnianhimoni kohdistuu enemmän henkisen puolen kehittämiseen, ei uraan. Olenkin sitä mieltä että uraihmisten kunnianhimo on melko puutteellinen. Vaatii melkoista lyhytnäköisyyttä nostaa ura niin korkealle, kuin monet sen tuntuvat nostavan.
Jos jonkun mielestä ei-akateemiset ovat jollain tavalla alempitasoisia, on semmoisen ihmisen henkinen kehitys taas niin alhaisella tasolla, että itse en voisi kuvitella yhteistä elämää tämän kanssa. En vaikka itse olisin akateeminen. Itselläni ei ole kunnon koulutusta, mutta vanhempani ovat akateemisia. Minulle akateemisuudessa ei luultavasti ole sitä hohtoa mitä jotkut siinä näkevät. Monelle se tuntuu olevan jonkinlainen ihmisarvon mittari. On niitä varmaan huonompiakin mittareita olemassa. Jos laittaisin kaikki ihmisarvomittarit pyramidimaiseen muodostelmaan paremmuusjärjestyksessä, löytyisi tuo ko. mittari kuitenkin sieltä pohjalta. - Jarg on ja ei
ap... kirjoitti:
Kysymykseni koskeekin sitä, että mitä se koulutustausta edustaa. Eikö fiksu ja/tai hyvin tienaava duunari kelpaa? Onko akateeminen koulutus niin suuri saavutus että se kohottaa ihmisen muiden yläpuolelle? Itsekin olen kunnianhimoinen, mutta kunnianhimoni kohdistuu enemmän henkisen puolen kehittämiseen, ei uraan. Olenkin sitä mieltä että uraihmisten kunnianhimo on melko puutteellinen. Vaatii melkoista lyhytnäköisyyttä nostaa ura niin korkealle, kuin monet sen tuntuvat nostavan.
Jos jonkun mielestä ei-akateemiset ovat jollain tavalla alempitasoisia, on semmoisen ihmisen henkinen kehitys taas niin alhaisella tasolla, että itse en voisi kuvitella yhteistä elämää tämän kanssa. En vaikka itse olisin akateeminen. Itselläni ei ole kunnon koulutusta, mutta vanhempani ovat akateemisia. Minulle akateemisuudessa ei luultavasti ole sitä hohtoa mitä jotkut siinä näkevät. Monelle se tuntuu olevan jonkinlainen ihmisarvon mittari. On niitä varmaan huonompiakin mittareita olemassa. Jos laittaisin kaikki ihmisarvomittarit pyramidimaiseen muodostelmaan paremmuusjärjestyksessä, löytyisi tuo ko. mittari kuitenkin sieltä pohjalta.Minä yritin opiskeluaikoinani seurustelua muutaman duunarin kanssa. Ensin he vähän kerskailivat kavereilleen minun laudaturpinollani ja opiskelualallani, mutta joka ikinen kehitti lopulta itselleen asiasta ongelman. Oireet olivat vähättelyä, rahojen vertailua (opiskelija vs. muutaman vuoden esim. kirvesmiehenä toiminut) ja vääränlaisten lauserakenteiden arvostelua. Heidän kavereidensa edessä ei saanut olla erilainen, joten piti olla hiljaa. Pitkäaikaisin poikaystävä jankutti minulle kuukausikaupalla sitä, että kunhan minä valmistun, minä varmasti jätän hänet. Jätin kyllä jo aikaisemmin, ei meistä olisi mitään tullut.
Olen yhä hyvin kiinnostunut alastani ja sen kehityksestä. Kovin moni muu ei ole, oli sitten akateeminen tai ei. Tämän ja ylempänä mainitsemieni kokemusten vuoksi ruksaisin seuranhakuilmoitukseen tuon akateemisen. Harva muun alan ihminen, oli sitten akateeminen tai ei, ei jaksaisi minun juttujani kuunnella. - . . . .
Jarg on ja ei kirjoitti:
Minä yritin opiskeluaikoinani seurustelua muutaman duunarin kanssa. Ensin he vähän kerskailivat kavereilleen minun laudaturpinollani ja opiskelualallani, mutta joka ikinen kehitti lopulta itselleen asiasta ongelman. Oireet olivat vähättelyä, rahojen vertailua (opiskelija vs. muutaman vuoden esim. kirvesmiehenä toiminut) ja vääränlaisten lauserakenteiden arvostelua. Heidän kavereidensa edessä ei saanut olla erilainen, joten piti olla hiljaa. Pitkäaikaisin poikaystävä jankutti minulle kuukausikaupalla sitä, että kunhan minä valmistun, minä varmasti jätän hänet. Jätin kyllä jo aikaisemmin, ei meistä olisi mitään tullut.
Olen yhä hyvin kiinnostunut alastani ja sen kehityksestä. Kovin moni muu ei ole, oli sitten akateeminen tai ei. Tämän ja ylempänä mainitsemieni kokemusten vuoksi ruksaisin seuranhakuilmoitukseen tuon akateemisen. Harva muun alan ihminen, oli sitten akateeminen tai ei, ei jaksaisi minun juttujani kuunnella.Mä seurustelin duunarimiehen kanssa, kun aloitin opinnot yliopistossa. Pari vuotta kuuntelin vinoilua kaikesta mahdollisesta opiskeluun, yliopistoon, omaan alaani ja pyrkimyksiini liittyvästä. Sitten jouduin toteamaan, että miehellä ei vaan itsetunto riitä muijan korkeampaan koulutukseen.
ap... kirjoitti:
Kysymykseni koskeekin sitä, että mitä se koulutustausta edustaa. Eikö fiksu ja/tai hyvin tienaava duunari kelpaa? Onko akateeminen koulutus niin suuri saavutus että se kohottaa ihmisen muiden yläpuolelle? Itsekin olen kunnianhimoinen, mutta kunnianhimoni kohdistuu enemmän henkisen puolen kehittämiseen, ei uraan. Olenkin sitä mieltä että uraihmisten kunnianhimo on melko puutteellinen. Vaatii melkoista lyhytnäköisyyttä nostaa ura niin korkealle, kuin monet sen tuntuvat nostavan.
Jos jonkun mielestä ei-akateemiset ovat jollain tavalla alempitasoisia, on semmoisen ihmisen henkinen kehitys taas niin alhaisella tasolla, että itse en voisi kuvitella yhteistä elämää tämän kanssa. En vaikka itse olisin akateeminen. Itselläni ei ole kunnon koulutusta, mutta vanhempani ovat akateemisia. Minulle akateemisuudessa ei luultavasti ole sitä hohtoa mitä jotkut siinä näkevät. Monelle se tuntuu olevan jonkinlainen ihmisarvon mittari. On niitä varmaan huonompiakin mittareita olemassa. Jos laittaisin kaikki ihmisarvomittarit pyramidimaiseen muodostelmaan paremmuusjärjestyksessä, löytyisi tuo ko. mittari kuitenkin sieltä pohjalta.Minusta tässä ei ole kyse niinkään kanssaihmisten vähättelystä vaan ennemminkin samankaltaisten etsimisestä. Jokainenhan voi valita pariutumiskriteerinsä. Ja jos ei omat rahkeet ja asetetut kriteerit kohtaa niin sitten pitää olla sinkku. Ei kai sekään vielä kiellettyä ole, vaikka naapuripalstalla muutama ätminkäinen moista välillä vaatiikin.
- ap...
Jarg on ja ei kirjoitti:
Minä yritin opiskeluaikoinani seurustelua muutaman duunarin kanssa. Ensin he vähän kerskailivat kavereilleen minun laudaturpinollani ja opiskelualallani, mutta joka ikinen kehitti lopulta itselleen asiasta ongelman. Oireet olivat vähättelyä, rahojen vertailua (opiskelija vs. muutaman vuoden esim. kirvesmiehenä toiminut) ja vääränlaisten lauserakenteiden arvostelua. Heidän kavereidensa edessä ei saanut olla erilainen, joten piti olla hiljaa. Pitkäaikaisin poikaystävä jankutti minulle kuukausikaupalla sitä, että kunhan minä valmistun, minä varmasti jätän hänet. Jätin kyllä jo aikaisemmin, ei meistä olisi mitään tullut.
Olen yhä hyvin kiinnostunut alastani ja sen kehityksestä. Kovin moni muu ei ole, oli sitten akateeminen tai ei. Tämän ja ylempänä mainitsemieni kokemusten vuoksi ruksaisin seuranhakuilmoitukseen tuon akateemisen. Harva muun alan ihminen, oli sitten akateeminen tai ei, ei jaksaisi minun juttujani kuunnella.En tiedä mikä on pahinta, se että duunarimiehiä pidetään tyhminä, köyhinä vai alemmuuskompleksin omaavina. Jos kuva on tosiaan tuommoinen, niin ei ihmekään jos emme mene paremmin kaupaksi.
- lukeminen vs työ
. . . . kirjoitti:
Mä seurustelin duunarimiehen kanssa, kun aloitin opinnot yliopistossa. Pari vuotta kuuntelin vinoilua kaikesta mahdollisesta opiskeluun, yliopistoon, omaan alaani ja pyrkimyksiini liittyvästä. Sitten jouduin toteamaan, että miehellä ei vaan itsetunto riitä muijan korkeampaan koulutukseen.
Tää lienee toinen yleinen syy miksi akateeminen nainen duunari mies harvoin pystyy suhteeseen. Miehen itsetunto ei vain kestä sitä että nainen on prinsessana elellyt yhteiskunnan tuilla ja lukenut "muutaman kirjan" ja puhuu olevinaan hienommin, kun duunari on joutunut raatamaan persehiessä.
Toisaalta...mitä menettää rakkaalleen noin kateellisella miehellä? Nokka pystyyn tytöt ;) - äapsfjgäldfkg
ap... kirjoitti:
En tiedä mikä on pahinta, se että duunarimiehiä pidetään tyhminä, köyhinä vai alemmuuskompleksin omaavina. Jos kuva on tosiaan tuommoinen, niin ei ihmekään jos emme mene paremmin kaupaksi.
Duunarimiehet pahimmillaan
- yksipuolisia ajattelijoita
- suppean maailmankuvan omaavia
- sovinistinen kielenkäyttö yleistä
- tupakka ja liiallinen alkoholinkäyttö
- ei unelmia tai haaveita
- naisen tehtävä duunarin mielestä
- vapaa-ajan vietto, harrastukset?
- ei keskustelukykyä, mutta valitusta siitäkin edestä
Duunarit parhaimmillaan
- tavallisia
- kilttejä
- turvallisia
- ennalta-arvattavia hyvässä mielessä
- nöyriä
- pitävät seksistä
- ei haittaa vaikka nainen pieraisee
- haluavat lapsia
- - Jarg on ja ei
lukeminen vs työ kirjoitti:
Tää lienee toinen yleinen syy miksi akateeminen nainen duunari mies harvoin pystyy suhteeseen. Miehen itsetunto ei vain kestä sitä että nainen on prinsessana elellyt yhteiskunnan tuilla ja lukenut "muutaman kirjan" ja puhuu olevinaan hienommin, kun duunari on joutunut raatamaan persehiessä.
Toisaalta...mitä menettää rakkaalleen noin kateellisella miehellä? Nokka pystyyn tytöt ;)Minun aikoinani opiskelijat tekivät kesäisin, muina loma-aikoina ja viikonloppuina nimenomaan töitä, jotka eivät olleet lähelläkään omaa alaa tai siistejä sisätöitä. Minä olen ollut muun muassa siivoojana, autokuskina ja monenlaisten kassojen takana istumassa. Etenkin teollisuussiivouksessa hiki oli usein muuallakin kuin otsalla.
Kateellinen voi olla monesta asiasta. Mutta pakko ei ole ottaa sitä kateellista tai katkeraa saman katon alle asumaan. - . . . .
Jarg on ja ei kirjoitti:
Minun aikoinani opiskelijat tekivät kesäisin, muina loma-aikoina ja viikonloppuina nimenomaan töitä, jotka eivät olleet lähelläkään omaa alaa tai siistejä sisätöitä. Minä olen ollut muun muassa siivoojana, autokuskina ja monenlaisten kassojen takana istumassa. Etenkin teollisuussiivouksessa hiki oli usein muuallakin kuin otsalla.
Kateellinen voi olla monesta asiasta. Mutta pakko ei ole ottaa sitä kateellista tai katkeraa saman katon alle asumaan.No aivan. Kyllä jäi minunkin silloiselta siipaltani huomaatta, että mä tein yliopistossa opiskellessani osa-aikatöitä puutarhalla. Raskasta nostelua, kasteluletkujen vetämistä, kantamista ja kyykkimistä säällä kuin säällä. Mielestäni myös tosi motivoivaa hommaa, koska siinä näki oikeasti oman työnsä tulokset heti.
Akateemisuudella on tietynlainen statusarvo. Suomessa on hyvä ja ilmainen koulutusjärjestelmä, ja lähes kaikki kykenevät hankkivat ainakin jonkinlaisen koulutuksen. Naiset tuppaavat naimaan ylöspäin, ja yliopistot ovat asteikon yläpäässä. Näinpä akateemiset naiset helposti tahtovat vastaavalla pohjalla olevan miehen. Akateemisuus tavallaan sisältää myös lupauksen tietynlaisesta sivistyksestä, yliopistoon päässeistä kovinkaan moni on tuskin täysi juntti tai idiootti. Nuoremmissa ikäluokissa tässä on uskoakseni enemmän perää. Ainakaan itseni ikäisistä (80-luvun lopulla syntyneistä) ystävistäni amis/lukiopohjalle jääneet eivät koskaan olleet porukan terävimmästä päästä. Ei sillä, että se kertoisi mitään siitä, kuinka hyviä kumppaneita heistä saisi, mutta siitä tässä nyt tuskin onkaan kyse.
- ......
Et voi tietää kuka oikeasti on porukan terävää päätä. Kyse on enemmän luonteesta kuka haluaa millaista koulutusta ja elämää.
...... kirjoitti:
Et voi tietää kuka oikeasti on porukan terävää päätä. Kyse on enemmän luonteesta kuka haluaa millaista koulutusta ja elämää.
Huom, puhuin lapsuudenystävistäni. Ihmisistä oppii kaikenlaista, kun tarpeeksi kauan tuntee.
- ......
surtsurtsurtsurt kirjoitti:
Huom, puhuin lapsuudenystävistäni. Ihmisistä oppii kaikenlaista, kun tarpeeksi kauan tuntee.
Itse puhun omasta lapsestani. On aivan "duunari" mutta esim. älykkyysosamäärä on huomattavasti keskitason yläpuolella.
Lähisuvussa on muitakin vastaavia esimerkkejä.
- Maisteri N.
Meitä akateemisia naisia on monenlaisia. Minua ei haittaa, jos ei ole akateeminen. Ehkä joskus opiskeluaikana tai heti valmistumisen jälkeen asialla oli merkitystä, koska kaikki sen ajan ystävät olivat akateemisia. Valmistumisesta on kulunut 15 vuotta ja taas kaverisuhteita ovat monenlaisia. Näin ollen naisen ikä voi vaikuttaa vaatimuksen tiukkuuteen.
Rehellisenä sanon, että paljon tarkempi olen miehen tulojen suhteen, koska koen epäseksikkäänä sen että mies tienaa vähemmän kuin minä. Muutenkin haluan, että
molemmilla riittää rahaa kivaa arkeen ja matkusteluun. Kuka aikuinen sitä vapaaehtoisesti haluaa pudottaa elintasoaan? Ja harva on umpirakastunut ensimmäistä nettideittiviestiä lähdettäessä. Mulle paras olisi yrittäjähenkinen ei-akateeminen mies.- ap...
Ainakin olet rehellinen mielipiteinesi. Eihän sitä omille mieltymyksilleen aina mahda mitään. Tuommoinen ajattelu tuntuu minusta kuitenkin hieman vieraalta. Minulle ykkösasia naisessa on luonne, siitä en mielelläni tingi kauheasti. Se taas tarkoittaa, että joudun antamaan periksi muissa asioissa. Unelmatapaus olisi tietysti se että nainen olisi rikas, hyvännäköinen, koulutettu, älykäs ja hyväluonteinen. Siinä vaiheessa kun ruoean miettimään mistä on varaa leikata, niin varallisuus on ensimmäisenä leikkurissa. Ei tulisi mieleenikään miettiä omaa elintasoani silloin kun etsin rakkautta.
Toisin sanoen jos seksikkyys olisi jossain määrin kiinni naisen varallisuudesta, minun olisi pakko tunnustaa olevani henkisesti jokseenkin simppeli. Etsivätkö naiset toisin sanoen itselleen elättäjää? Olen ehkä pehmo mieheksi, mutta aika karulta kuulostaa. Ei ihme että parisuhteet eivät nykyään kestä kauaa, kun rima on noin alhaalla. Monet ystävistäni valitsevat naisensa usein pelkän ulkonäön perusteella. Siltä ainakin tuntuu. Olen aika hyvin onnistunut ennustamaan kenen suhde kestää ja kenen ei. Raha tai ulkonäkö ei valitettavasti kompensoi asiaa lainkaan. Melkeinpä päinvastoin. - Maisteri N
ap... kirjoitti:
Ainakin olet rehellinen mielipiteinesi. Eihän sitä omille mieltymyksilleen aina mahda mitään. Tuommoinen ajattelu tuntuu minusta kuitenkin hieman vieraalta. Minulle ykkösasia naisessa on luonne, siitä en mielelläni tingi kauheasti. Se taas tarkoittaa, että joudun antamaan periksi muissa asioissa. Unelmatapaus olisi tietysti se että nainen olisi rikas, hyvännäköinen, koulutettu, älykäs ja hyväluonteinen. Siinä vaiheessa kun ruoean miettimään mistä on varaa leikata, niin varallisuus on ensimmäisenä leikkurissa. Ei tulisi mieleenikään miettiä omaa elintasoani silloin kun etsin rakkautta.
Toisin sanoen jos seksikkyys olisi jossain määrin kiinni naisen varallisuudesta, minun olisi pakko tunnustaa olevani henkisesti jokseenkin simppeli. Etsivätkö naiset toisin sanoen itselleen elättäjää? Olen ehkä pehmo mieheksi, mutta aika karulta kuulostaa. Ei ihme että parisuhteet eivät nykyään kestä kauaa, kun rima on noin alhaalla. Monet ystävistäni valitsevat naisensa usein pelkän ulkonäön perusteella. Siltä ainakin tuntuu. Olen aika hyvin onnistunut ennustamaan kenen suhde kestää ja kenen ei. Raha tai ulkonäkö ei valitettavasti kompensoi asiaa lainkaan. Melkeinpä päinvastoin.Mulla itsellä talousasiat ovat sen verran hyvin mallillaan etten minä ainakaan elättäjää tarvitse. Tässä elämäntilanteessa toivoo miehenkin talouden olevan kunnossa oli miehen koulutus mikä hyvänsä. Varmaan se liittyy turvallisuudentunteeseen.
Nuoremmilla raha voi vielä liittyä perinteisten unelmien toteuttamiseen eli halutaan joskus asua omistusasunnossa jne. Yhdessä säästäminen on mielekkäämpää, jos molemmilla on OK palkka. Akateemisuus tosin ei välttämättä ole hyvän palkan tai edes vakituisen työpaikan tae. - ap...
Maisteri N kirjoitti:
Mulla itsellä talousasiat ovat sen verran hyvin mallillaan etten minä ainakaan elättäjää tarvitse. Tässä elämäntilanteessa toivoo miehenkin talouden olevan kunnossa oli miehen koulutus mikä hyvänsä. Varmaan se liittyy turvallisuudentunteeseen.
Nuoremmilla raha voi vielä liittyä perinteisten unelmien toteuttamiseen eli halutaan joskus asua omistusasunnossa jne. Yhdessä säästäminen on mielekkäämpää, jos molemmilla on OK palkka. Akateemisuus tosin ei välttämättä ole hyvän palkan tai edes vakituisen työpaikan tae.Sanoit kuitenkin että koet epäseksikkäänä sen että mies tienaa vähemmän. Minun näkökulmasta tuo on sama kuin joku pitäisi vasenkätisiä epäseksikkäinä.
- 14+19
ap... kirjoitti:
Ainakin olet rehellinen mielipiteinesi. Eihän sitä omille mieltymyksilleen aina mahda mitään. Tuommoinen ajattelu tuntuu minusta kuitenkin hieman vieraalta. Minulle ykkösasia naisessa on luonne, siitä en mielelläni tingi kauheasti. Se taas tarkoittaa, että joudun antamaan periksi muissa asioissa. Unelmatapaus olisi tietysti se että nainen olisi rikas, hyvännäköinen, koulutettu, älykäs ja hyväluonteinen. Siinä vaiheessa kun ruoean miettimään mistä on varaa leikata, niin varallisuus on ensimmäisenä leikkurissa. Ei tulisi mieleenikään miettiä omaa elintasoani silloin kun etsin rakkautta.
Toisin sanoen jos seksikkyys olisi jossain määrin kiinni naisen varallisuudesta, minun olisi pakko tunnustaa olevani henkisesti jokseenkin simppeli. Etsivätkö naiset toisin sanoen itselleen elättäjää? Olen ehkä pehmo mieheksi, mutta aika karulta kuulostaa. Ei ihme että parisuhteet eivät nykyään kestä kauaa, kun rima on noin alhaalla. Monet ystävistäni valitsevat naisensa usein pelkän ulkonäön perusteella. Siltä ainakin tuntuu. Olen aika hyvin onnistunut ennustamaan kenen suhde kestää ja kenen ei. Raha tai ulkonäkö ei valitettavasti kompensoi asiaa lainkaan. Melkeinpä päinvastoin.Miksi miehet aina kysyvät tuota samaa "Etsivätkö naiset toisin sanoen itselleen elättäjää?" silloinkin kun nainen on ihan selvästi viestissään sanonut että, "Muutenkin haluan, että molemmilla riittää rahaa kivaa arkeen ja matkusteluun. Kuka aikuinen sitä vapaaehtoisesti haluaa pudottaa elintasoaan?"
Eli siis nainen elättää itsensä mutta ei halua elättää miestä -> muuttuu jotenkin ihmeellisesti muotoon nainen etsii elättäjää??? Miksi?? - Maisteri N
14+19 kirjoitti:
Miksi miehet aina kysyvät tuota samaa "Etsivätkö naiset toisin sanoen itselleen elättäjää?" silloinkin kun nainen on ihan selvästi viestissään sanonut että, "Muutenkin haluan, että molemmilla riittää rahaa kivaa arkeen ja matkusteluun. Kuka aikuinen sitä vapaaehtoisesti haluaa pudottaa elintasoaan?"
Eli siis nainen elättää itsensä mutta ei halua elättää miestä -> muuttuu jotenkin ihmeellisesti muotoon nainen etsii elättäjää??? Miksi??Se on totta, että keskustelu luisuu aina tuohon asiaan.
Johtuisiko siitä, että perusmies tietämättään haluaisi olla se, joka pystyisi elättämään naisen? Ja jos ei siihen kykene, niin asia käännetään juurikin tuohon muottiin eli "naiset ovat vaan rahan perässä".
Eihän se niin voi mennä, että mies elättää naisen käyttämällä siihen naisen rahoja.
Parasta on että molemmilla on OK palkka ja yhdessä säästetään asuntoa ym. varten. - ap...
Maisteri N kirjoitti:
Se on totta, että keskustelu luisuu aina tuohon asiaan.
Johtuisiko siitä, että perusmies tietämättään haluaisi olla se, joka pystyisi elättämään naisen? Ja jos ei siihen kykene, niin asia käännetään juurikin tuohon muottiin eli "naiset ovat vaan rahan perässä".
Eihän se niin voi mennä, että mies elättää naisen käyttämällä siihen naisen rahoja.
Parasta on että molemmilla on OK palkka ja yhdessä säästetään asuntoa ym. varten.Olisi outoa jos keskustelu EI luisuisi siihen suuntaan, jos kerran asia tuodaan esille. Naisten kiinnostus miehen toimeentuloa kohtaan on miesnäkökulmasta hyvin outoa. Milloin olette nähneet miesten vaativan naisilta edes kohtuullista palkkaa? Ei miehiäkään kiinnosta huvikseen alentaa elintasoaan, mutta muut seikat ovat niin paljon tärkeämpiä, ettei rahasta edes kehdata puhua.
Pari vuotta sitten olin työttömänä ja ajan kuluksi tapailin muutamaa naista. Joka kerran kun he saivat kuulla työttömyydestäni he vihelsivät pelin poikki. Yksi heistä olisi voinut jatkaa tapailua, mutta minua ei kiinnostanut. Parin kuukauden päästä kun olin taas töissä, ihmettelin näiden naisten lyhytnäköisyyttä. Onneksi olin työttömänä, sillä nyt saattaisin olla surkeassa parisuhteessa. Itse asiassa kun tapasin exäni olin myös työttömänä. Hän tosin hyväksyi asian ja jopa auttoi minua taloudellisesti hetken aikaa. Puoli vuotta sitä rahattomuutta kesti, jonka jälkeen maksoin jokaisen pennin takaisin - vaikka sitä ei edes vaadittu minulta. Seurustelumme loppui muihin asioihin, mutta ainakin se perustui puhtaaseen rakkauteen.
Jos nainen on valmis jopa hieman kärsimään tähteni, tiedän ainakin että minusta välitetään. Nykyajan ihmiset ovat valitettavasti niin riippuvaisia omasta asemastaan sosiaalisessa hierarkiassa, etteivät näe niitä asioita joilla on oikeasti merkitystä. Itse asiassa kahden kuukauden päästä olen jälleen työttömänä, sillä työväkeä vähennetään. Menetänkö minä sitten kahden kuukauden päästä ihmisarvoni jälleen?
Kyllä minä tiedän että nousen jälleen ahdingosta ylös, mutta mitään naispuolista "kullan kaivajaa" en varmasti saisi vakuuttuneeksi asiasta. En, vaikka minulla on säästössäkin ihan hyvin rahaa.
Ja miten jotkut naiset vielä kehtaavat väittää, että jos vaatii mieheltä hyvää toimeentuloa (juuri sillä hetkellä, ensi viikolla ei riitä), niin se ei ole mistään muusta ominaisuudesta pois? Kuinkakohan paljon tässä maailmassa on naisia, jotka ovat naimisissa itsekeskeisen uraihmisen kanssa? Sitten valitetaan kun mies ei edes sängyssä huomioi naista. Miten sitä ehtisikään, kun pitää katsos kantaa leipä pöytään. - työttömän vaimo
ap... kirjoitti:
Olisi outoa jos keskustelu EI luisuisi siihen suuntaan, jos kerran asia tuodaan esille. Naisten kiinnostus miehen toimeentuloa kohtaan on miesnäkökulmasta hyvin outoa. Milloin olette nähneet miesten vaativan naisilta edes kohtuullista palkkaa? Ei miehiäkään kiinnosta huvikseen alentaa elintasoaan, mutta muut seikat ovat niin paljon tärkeämpiä, ettei rahasta edes kehdata puhua.
Pari vuotta sitten olin työttömänä ja ajan kuluksi tapailin muutamaa naista. Joka kerran kun he saivat kuulla työttömyydestäni he vihelsivät pelin poikki. Yksi heistä olisi voinut jatkaa tapailua, mutta minua ei kiinnostanut. Parin kuukauden päästä kun olin taas töissä, ihmettelin näiden naisten lyhytnäköisyyttä. Onneksi olin työttömänä, sillä nyt saattaisin olla surkeassa parisuhteessa. Itse asiassa kun tapasin exäni olin myös työttömänä. Hän tosin hyväksyi asian ja jopa auttoi minua taloudellisesti hetken aikaa. Puoli vuotta sitä rahattomuutta kesti, jonka jälkeen maksoin jokaisen pennin takaisin - vaikka sitä ei edes vaadittu minulta. Seurustelumme loppui muihin asioihin, mutta ainakin se perustui puhtaaseen rakkauteen.
Jos nainen on valmis jopa hieman kärsimään tähteni, tiedän ainakin että minusta välitetään. Nykyajan ihmiset ovat valitettavasti niin riippuvaisia omasta asemastaan sosiaalisessa hierarkiassa, etteivät näe niitä asioita joilla on oikeasti merkitystä. Itse asiassa kahden kuukauden päästä olen jälleen työttömänä, sillä työväkeä vähennetään. Menetänkö minä sitten kahden kuukauden päästä ihmisarvoni jälleen?
Kyllä minä tiedän että nousen jälleen ahdingosta ylös, mutta mitään naispuolista "kullan kaivajaa" en varmasti saisi vakuuttuneeksi asiasta. En, vaikka minulla on säästössäkin ihan hyvin rahaa.
Ja miten jotkut naiset vielä kehtaavat väittää, että jos vaatii mieheltä hyvää toimeentuloa (juuri sillä hetkellä, ensi viikolla ei riitä), niin se ei ole mistään muusta ominaisuudesta pois? Kuinkakohan paljon tässä maailmassa on naisia, jotka ovat naimisissa itsekeskeisen uraihmisen kanssa? Sitten valitetaan kun mies ei edes sängyssä huomioi naista. Miten sitä ehtisikään, kun pitää katsos kantaa leipä pöytään.Minusta tärkeintä on, että ihminen tietää mitä haluaa ja tekee valintansa sen mukaan. Jos kerran toimeentulo on niin tärkeää, miksi pitäisi lähteä suhteeseen työttömän kanssa? Maata ja mammonaa rakastavien ihmisten kannattaakin seurustella keskenään, jolloin me luonnetta ja hyviä ominaisuuksia arvostavat saamme rauhassa hakea toinen toistemme seuraa.
- Mikä ammatti?
ap... kirjoitti:
Olisi outoa jos keskustelu EI luisuisi siihen suuntaan, jos kerran asia tuodaan esille. Naisten kiinnostus miehen toimeentuloa kohtaan on miesnäkökulmasta hyvin outoa. Milloin olette nähneet miesten vaativan naisilta edes kohtuullista palkkaa? Ei miehiäkään kiinnosta huvikseen alentaa elintasoaan, mutta muut seikat ovat niin paljon tärkeämpiä, ettei rahasta edes kehdata puhua.
Pari vuotta sitten olin työttömänä ja ajan kuluksi tapailin muutamaa naista. Joka kerran kun he saivat kuulla työttömyydestäni he vihelsivät pelin poikki. Yksi heistä olisi voinut jatkaa tapailua, mutta minua ei kiinnostanut. Parin kuukauden päästä kun olin taas töissä, ihmettelin näiden naisten lyhytnäköisyyttä. Onneksi olin työttömänä, sillä nyt saattaisin olla surkeassa parisuhteessa. Itse asiassa kun tapasin exäni olin myös työttömänä. Hän tosin hyväksyi asian ja jopa auttoi minua taloudellisesti hetken aikaa. Puoli vuotta sitä rahattomuutta kesti, jonka jälkeen maksoin jokaisen pennin takaisin - vaikka sitä ei edes vaadittu minulta. Seurustelumme loppui muihin asioihin, mutta ainakin se perustui puhtaaseen rakkauteen.
Jos nainen on valmis jopa hieman kärsimään tähteni, tiedän ainakin että minusta välitetään. Nykyajan ihmiset ovat valitettavasti niin riippuvaisia omasta asemastaan sosiaalisessa hierarkiassa, etteivät näe niitä asioita joilla on oikeasti merkitystä. Itse asiassa kahden kuukauden päästä olen jälleen työttömänä, sillä työväkeä vähennetään. Menetänkö minä sitten kahden kuukauden päästä ihmisarvoni jälleen?
Kyllä minä tiedän että nousen jälleen ahdingosta ylös, mutta mitään naispuolista "kullan kaivajaa" en varmasti saisi vakuuttuneeksi asiasta. En, vaikka minulla on säästössäkin ihan hyvin rahaa.
Ja miten jotkut naiset vielä kehtaavat väittää, että jos vaatii mieheltä hyvää toimeentuloa (juuri sillä hetkellä, ensi viikolla ei riitä), niin se ei ole mistään muusta ominaisuudesta pois? Kuinkakohan paljon tässä maailmassa on naisia, jotka ovat naimisissa itsekeskeisen uraihmisen kanssa? Sitten valitetaan kun mies ei edes sängyssä huomioi naista. Miten sitä ehtisikään, kun pitää katsos kantaa leipä pöytään.Sängyssäkö se mies kantaa leipää pöytään?
- duunarinainen
ap... kirjoitti:
Ainakin olet rehellinen mielipiteinesi. Eihän sitä omille mieltymyksilleen aina mahda mitään. Tuommoinen ajattelu tuntuu minusta kuitenkin hieman vieraalta. Minulle ykkösasia naisessa on luonne, siitä en mielelläni tingi kauheasti. Se taas tarkoittaa, että joudun antamaan periksi muissa asioissa. Unelmatapaus olisi tietysti se että nainen olisi rikas, hyvännäköinen, koulutettu, älykäs ja hyväluonteinen. Siinä vaiheessa kun ruoean miettimään mistä on varaa leikata, niin varallisuus on ensimmäisenä leikkurissa. Ei tulisi mieleenikään miettiä omaa elintasoani silloin kun etsin rakkautta.
Toisin sanoen jos seksikkyys olisi jossain määrin kiinni naisen varallisuudesta, minun olisi pakko tunnustaa olevani henkisesti jokseenkin simppeli. Etsivätkö naiset toisin sanoen itselleen elättäjää? Olen ehkä pehmo mieheksi, mutta aika karulta kuulostaa. Ei ihme että parisuhteet eivät nykyään kestä kauaa, kun rima on noin alhaalla. Monet ystävistäni valitsevat naisensa usein pelkän ulkonäön perusteella. Siltä ainakin tuntuu. Olen aika hyvin onnistunut ennustamaan kenen suhde kestää ja kenen ei. Raha tai ulkonäkö ei valitettavasti kompensoi asiaa lainkaan. Melkeinpä päinvastoin."Unelmatapaus olisi tietysti se että nainen olisi rikas, hyvännäköinen, koulutettu, älykäs ja hyväluonteinen."
Sinun unelmanaisesi siis olisi rikas. Sinä näytät selvästi olevan minua pinnallisempi ihminen. Minun unelmamieheni nimittäin ei olisi rikas. Minä en viihtyisi rikkaiden ihmisten pinnallisessa maailmassa. - akateeminen mies
ap... kirjoitti:
Olisi outoa jos keskustelu EI luisuisi siihen suuntaan, jos kerran asia tuodaan esille. Naisten kiinnostus miehen toimeentuloa kohtaan on miesnäkökulmasta hyvin outoa. Milloin olette nähneet miesten vaativan naisilta edes kohtuullista palkkaa? Ei miehiäkään kiinnosta huvikseen alentaa elintasoaan, mutta muut seikat ovat niin paljon tärkeämpiä, ettei rahasta edes kehdata puhua.
Pari vuotta sitten olin työttömänä ja ajan kuluksi tapailin muutamaa naista. Joka kerran kun he saivat kuulla työttömyydestäni he vihelsivät pelin poikki. Yksi heistä olisi voinut jatkaa tapailua, mutta minua ei kiinnostanut. Parin kuukauden päästä kun olin taas töissä, ihmettelin näiden naisten lyhytnäköisyyttä. Onneksi olin työttömänä, sillä nyt saattaisin olla surkeassa parisuhteessa. Itse asiassa kun tapasin exäni olin myös työttömänä. Hän tosin hyväksyi asian ja jopa auttoi minua taloudellisesti hetken aikaa. Puoli vuotta sitä rahattomuutta kesti, jonka jälkeen maksoin jokaisen pennin takaisin - vaikka sitä ei edes vaadittu minulta. Seurustelumme loppui muihin asioihin, mutta ainakin se perustui puhtaaseen rakkauteen.
Jos nainen on valmis jopa hieman kärsimään tähteni, tiedän ainakin että minusta välitetään. Nykyajan ihmiset ovat valitettavasti niin riippuvaisia omasta asemastaan sosiaalisessa hierarkiassa, etteivät näe niitä asioita joilla on oikeasti merkitystä. Itse asiassa kahden kuukauden päästä olen jälleen työttömänä, sillä työväkeä vähennetään. Menetänkö minä sitten kahden kuukauden päästä ihmisarvoni jälleen?
Kyllä minä tiedän että nousen jälleen ahdingosta ylös, mutta mitään naispuolista "kullan kaivajaa" en varmasti saisi vakuuttuneeksi asiasta. En, vaikka minulla on säästössäkin ihan hyvin rahaa.
Ja miten jotkut naiset vielä kehtaavat väittää, että jos vaatii mieheltä hyvää toimeentuloa (juuri sillä hetkellä, ensi viikolla ei riitä), niin se ei ole mistään muusta ominaisuudesta pois? Kuinkakohan paljon tässä maailmassa on naisia, jotka ovat naimisissa itsekeskeisen uraihmisen kanssa? Sitten valitetaan kun mies ei edes sängyssä huomioi naista. Miten sitä ehtisikään, kun pitää katsos kantaa leipä pöytään.Onhan se vähän veemäistä mutta toisaalta jos sinulla ei ole minkäänlaista koulutusta, voit itsekin katsoa peiliin ja miettiä syitä työttömyyteesi yhtälailla kun mietit turhaan muka hyvällä ? naisten pakkomiellettä urakeskeisiin miehiin. onko sinulle tullut pieneen mieleesi että ehkä siipassa pitää olla JOTain mitä ihailla? Olisiko se miehillä usein naisessa ulkonäkö ja naisilla vastaavasti esim. työ, ura tai koulutus?
- akateeminen mies
duunarinainen kirjoitti:
"Unelmatapaus olisi tietysti se että nainen olisi rikas, hyvännäköinen, koulutettu, älykäs ja hyväluonteinen."
Sinun unelmanaisesi siis olisi rikas. Sinä näytät selvästi olevan minua pinnallisempi ihminen. Minun unelmamieheni nimittäin ei olisi rikas. Minä en viihtyisi rikkaiden ihmisten pinnallisessa maailmassa.Sinä sanot noin koska sinä et koskaan pääse sellaiseen elämään.
- duunarinainen
akateeminen mies kirjoitti:
Sinä sanot noin koska sinä et koskaan pääse sellaiseen elämään.
En tietysti pääsekään, mutta sen lisäksi en siellä viihtyisikään. Siksi en myöskään lottoa, koska rikkaiden pinnallinen maailma ei ole minun unelmamaailmani. Sinulla nähtävästi asia on aivan päinvastoin.
ps. Tuo piikittelyn halusi siitä, että minä olen mielestäsi ikään kuin "tuomittu" jotenkin huonompaan elämään kuin sinä, antaa sinusta melko ikävän vaikutelman ihmisenä. - En ole minäkään
duunarinainen kirjoitti:
En tietysti pääsekään, mutta sen lisäksi en siellä viihtyisikään. Siksi en myöskään lottoa, koska rikkaiden pinnallinen maailma ei ole minun unelmamaailmani. Sinulla nähtävästi asia on aivan päinvastoin.
ps. Tuo piikittelyn halusi siitä, että minä olen mielestäsi ikään kuin "tuomittu" jotenkin huonompaan elämään kuin sinä, antaa sinusta melko ikävän vaikutelman ihmisenä.Mistäs tiedät, ettet viihtyisi, kun et koskaan ole ollut?
- dkdkdkdkdk
En ole minäkään kirjoitti:
Mistäs tiedät, ettet viihtyisi, kun et koskaan ole ollut?
Jokainen, joka on nähnyt tärkeilevien ja pinnalisten juppien valkaistut hampaat ja teennaisen olemuksen ymmärtää kyllä syyt miksi heitä tulisi vältellä.
- duunarinainen
dkdkdkdkdk kirjoitti:
Jokainen, joka on nähnyt tärkeilevien ja pinnalisten juppien valkaistut hampaat ja teennaisen olemuksen ymmärtää kyllä syyt miksi heitä tulisi vältellä.
Veit sanat suustani.
Tiedän, etten viihtyisi niiden pinnallisten seurassa, ja ne ihmiset joista itse pitäisin, vierastaisivat minua, koska pitäisivät minua noihin pintaliitäjiin kuuluvana.
Jos jostain kumman syystä yht'äkkiä rikastuisin, lahjoittaisin varmaan tarvitseville suurimman osan niistä rikkauksista. - 9+12
duunarinainen kirjoitti:
Veit sanat suustani.
Tiedän, etten viihtyisi niiden pinnallisten seurassa, ja ne ihmiset joista itse pitäisin, vierastaisivat minua, koska pitäisivät minua noihin pintaliitäjiin kuuluvana.
Jos jostain kumman syystä yht'äkkiä rikastuisin, lahjoittaisin varmaan tarvitseville suurimman osan niistä rikkauksista.Uskallan epäillä, että lahjottaisit. Katsopa vaan kuinka esim tuollaiset "Toveri" kansanedustajat jostain kumman syystä kovin, kovin helposti unohtavat keiden etua lähtivät ajamaan, Tuulipuvussa valittiin ja edustavat minkkiturkissa ja kalliissa mittatilauspuvuissa! Niin se valta ja raha muuttaa ihmistä (Rahakin tuo valtaa)
- duunarinainen
9+12 kirjoitti:
Uskallan epäillä, että lahjottaisit. Katsopa vaan kuinka esim tuollaiset "Toveri" kansanedustajat jostain kumman syystä kovin, kovin helposti unohtavat keiden etua lähtivät ajamaan, Tuulipuvussa valittiin ja edustavat minkkiturkissa ja kalliissa mittatilauspuvuissa! Niin se valta ja raha muuttaa ihmistä (Rahakin tuo valtaa)
Ihmisten on (ymmärrettävästi) vaikea käsittää jonkun käyttäytyvän eri tavalla, kuin itse käyttäytyisivät. Itsekäs ihminen ei tietenkään ymmärrä epäitsekkyyttä.
Kerropa minulle, kuka tuo minkkiturkissa edustava "toveri" on? - 9+12
duunarinainen kirjoitti:
Ihmisten on (ymmärrettävästi) vaikea käsittää jonkun käyttäytyvän eri tavalla, kuin itse käyttäytyisivät. Itsekäs ihminen ei tietenkään ymmärrä epäitsekkyyttä.
Kerropa minulle, kuka tuo minkkiturkissa edustava "toveri" on?On todella ihailtavaa, jos olet ja joku on kuvailemasi kaltaisesti erillainen!
Mutta elävässä elämässä, esim lottovoittajat kovin harvoin tekevät sen kaltaisia lahjoituksia.
Ymmärrät varmaan, etten tässä nimiä esille nosta, mutta jos otat esim, googlen avulla esiin kuva-arkistoja, tuo kuvailemani kaltainen muutos on varsin helposti löydettävissä.
(Esim. kirjaimellisesti tuulipuku lenkkarit =>Minkkiturkki korkkarit.) - sivullinen1
9+12 kirjoitti:
On todella ihailtavaa, jos olet ja joku on kuvailemasi kaltaisesti erillainen!
Mutta elävässä elämässä, esim lottovoittajat kovin harvoin tekevät sen kaltaisia lahjoituksia.
Ymmärrät varmaan, etten tässä nimiä esille nosta, mutta jos otat esim, googlen avulla esiin kuva-arkistoja, tuo kuvailemani kaltainen muutos on varsin helposti löydettävissä.
(Esim. kirjaimellisesti tuulipuku lenkkarit =>Minkkiturkki korkkarit.)Mites toi Che Guevara? Eikös hän tehnyt ministerin hommia minimipalkalla, vaikka olisi saanut paljon suuremman palkan ollessaan teollisuusministeri? Hän teki joka sunnuntai myös vapaaehtoistyötä. Älä rupea Guevarasta sen enempää kavelemaan, ei minua kiinnosta. Osoitin vain että ihmisen on mahdollista elää ihanteidensa mukaisesti, vaikka olisi mahdollisuus olla rikkaampi.
- duunarinainen
9+12 kirjoitti:
On todella ihailtavaa, jos olet ja joku on kuvailemasi kaltaisesti erillainen!
Mutta elävässä elämässä, esim lottovoittajat kovin harvoin tekevät sen kaltaisia lahjoituksia.
Ymmärrät varmaan, etten tässä nimiä esille nosta, mutta jos otat esim, googlen avulla esiin kuva-arkistoja, tuo kuvailemani kaltainen muutos on varsin helposti löydettävissä.
(Esim. kirjaimellisesti tuulipuku lenkkarit =>Minkkiturkki korkkarit.)Minä en ylläty yhtään siitä, etteivät lottovoittajat lahjoittele pois voittojaan. Tietääkseni lottoajat nimen omaan itselleen niitä rikkauksia halajavat. En ole kuullut kenenkään lottoavan siksi, että voisi harrastaa hyväntekeväisyyttä. Omaan "ihannemaailmaansa" he kaiketi pyrkivät sillä pääsemään.
- En ole minäkään
dkdkdkdkdk kirjoitti:
Jokainen, joka on nähnyt tärkeilevien ja pinnalisten juppien valkaistut hampaat ja teennaisen olemuksen ymmärtää kyllä syyt miksi heitä tulisi vältellä.
Sinulla on varsin stereotyyppinen kuva rikkaista ihmisistä. Rikkaissa on ihan keltahampaisia, reippaasti käyttäytyviä pipopäitä siinä missä muunkinlaisia.
Teennäisiä valkohampaita löytää eniten tuolta pissismaailmasta ja kaksvitosista baarineideistä. Ja roskalehtien etusivulta ja halpisteeveestä. Ja näillä ei yleensä rahaa ole enempää kuin keskivertopalkansaajallakaan. - 9+12
En ole minäkään kirjoitti:
Sinulla on varsin stereotyyppinen kuva rikkaista ihmisistä. Rikkaissa on ihan keltahampaisia, reippaasti käyttäytyviä pipopäitä siinä missä muunkinlaisia.
Teennäisiä valkohampaita löytää eniten tuolta pissismaailmasta ja kaksvitosista baarineideistä. Ja roskalehtien etusivulta ja halpisteeveestä. Ja näillä ei yleensä rahaa ole enempää kuin keskivertopalkansaajallakaan.Tätä ajatusta ehkä itsekin ajoin takaa. Ei rikas ole välttämättä "pintaliitäjä" tai pinnallinen, duunari tai köyhä syvällinen. Monesti nousee mieleen, että vähävaraisempi haukkuu varakkaampaa vain puhtaasta kateudesta.
Itse olen suoritusportaaseen kuuluva ja tulen omillani toimeen. En todellakaan kadehdi rikkaampia. Jos nyt jostain syystä äkkirikastuisin, elämä muuttuisi varmasti paljon hankalemmaksi.
Akateeminen koulutus ei toisaalta takaa alykkyyttä, kun kirjaviisaus ei sama asia kuin älykkyys ja toisaalta nuo kummatkaan ei tee ihmisestä syvällisempää, mutta ei myöskään pinnallista.
- yksi syy
Ei se taloudesta ole kiinni vaan enempi kiinnostuksen kohteista. Akateemisia ja duunareita on moneen lähtöön mutta ehkä se on se LIFESTYLE mitä haetaan, eli akateemikolle sohvalla istuskelu ja korkeintaan kerran vuodessa kanarialla käynti, mutta toisaalta rahan tuhlaaminen kalliiseen BMW:hen ei oikein "sytytä". :))))))
Vaikka toisessa olisi kuinka paljon muita hyviä ominaisuuksia, kompromisseja kahden erilaisen maailman välillä on joksus vaikea löytää, ilman huumorintajun loppumista puolimatkassa...... - duunari mies
Akateemisuus hakukriteereissä kyllä lähinnä kertoo naisen pinnallisuudesta, rahan perässä juoksemisesta ja omasta laiskuudesta. Ei kiitos - Turn Off
- Oma valinta
Kun kirjoitat tuon hakukriteereihisi, sinun ei tarvitse pelätä vastauksia ihmisiltä, joilta et niitä edes halua. Kirjoitatko? Jos et, miksi et?
- duunarinainen
Mahdatkohan kuulua niihin duunarimiehiin, joiden itsetunto ei edes kestäisi naisen korkeampaa koulutusta? Ehkä sinulla olisi sellaisessa suhteessa tarve koko ajan vähätellä puolisoasi, kuten niin monilla muillakin duunarimiehillä on.
Tuo on yksi syy, miksi akateemiset naiset karsastavat duunarimiehiä.
Toinen syy on se, että kaltaistensa kanssa ihmiset parhaiten toimeen tulevat.
Pinnallisuudesta ei ole kyse, jos ihminen hakee kaltaistaan seuraa.
Harvalla myöskään on "rahan perässä juoksemisesta" kyse, koska itsekin tienaavat. Tyhjäntoimittajat (sekä miehet että naiset) helposti juoksevat sen rahan perässä, mutta harvoin ne, jotka itse oman toimeentulonsa hankkivat.
Eivätkä akateemiset naiset myöskään laiskoja ole, vaikka sinulla sellainen käsitys näyttää olevan. - ap...
duunarinainen kirjoitti:
Mahdatkohan kuulua niihin duunarimiehiin, joiden itsetunto ei edes kestäisi naisen korkeampaa koulutusta? Ehkä sinulla olisi sellaisessa suhteessa tarve koko ajan vähätellä puolisoasi, kuten niin monilla muillakin duunarimiehillä on.
Tuo on yksi syy, miksi akateemiset naiset karsastavat duunarimiehiä.
Toinen syy on se, että kaltaistensa kanssa ihmiset parhaiten toimeen tulevat.
Pinnallisuudesta ei ole kyse, jos ihminen hakee kaltaistaan seuraa.
Harvalla myöskään on "rahan perässä juoksemisesta" kyse, koska itsekin tienaavat. Tyhjäntoimittajat (sekä miehet että naiset) helposti juoksevat sen rahan perässä, mutta harvoin ne, jotka itse oman toimeentulonsa hankkivat.
Eivätkä akateemiset naiset myöskään laiskoja ole, vaikka sinulla sellainen käsitys näyttää olevan.En ole ihan varma mistä olet saanut käsityksen, että itsetuntoni ei kestäisi akateemista naista. Akateemisista piireistä minäkin todennäköisemmin löytäisin sopivan naisen itselleni. Vaikka olenkin duunari, en ole ehkä se stereotyyppinen sellainen.
Syitä miksi ihminen ei ole korkeasti koulutettu on lukuisia. Itselläni syy on se että minulla on paha esiintymiskammo. Olen yrittänyt korjata asiaa, mutta toistaiseksi kaikki koulut ovat jääneet kesken tuon ongelman takia. Olen siis duunari vasten tahtoani. Mutta duunari mikä duunari. Ei asia minua hävetä lainkaan, päinvastoin. Ongelma tässä on oikeastaan se että en nauti työstäni lainkaan. En siis missään nimessä vähättelisi parempaa puoliskoani, jos tämä olisi korkeammin koulutettu kuin minä. Suurin uhka mahdolliselle kumppanilleni olisi se että joku päivä en enää kestä työtäni ja masennun pahasti. Niitäkin merkkejä on ollut ilmassa. Mutta olisinko katkera kumppanilleni? En ikinä.
Jos duunareiden keskuudestä löytyy niitä, jotka ovat koulutetuille kumppaneilleen katkeria, niin varmasti myös löytyy niitä koulutettuja, jotka vähättelevät kouluttautumattomia kumppaneitaan. - duunarinainen
ap... kirjoitti:
En ole ihan varma mistä olet saanut käsityksen, että itsetuntoni ei kestäisi akateemista naista. Akateemisista piireistä minäkin todennäköisemmin löytäisin sopivan naisen itselleni. Vaikka olenkin duunari, en ole ehkä se stereotyyppinen sellainen.
Syitä miksi ihminen ei ole korkeasti koulutettu on lukuisia. Itselläni syy on se että minulla on paha esiintymiskammo. Olen yrittänyt korjata asiaa, mutta toistaiseksi kaikki koulut ovat jääneet kesken tuon ongelman takia. Olen siis duunari vasten tahtoani. Mutta duunari mikä duunari. Ei asia minua hävetä lainkaan, päinvastoin. Ongelma tässä on oikeastaan se että en nauti työstäni lainkaan. En siis missään nimessä vähättelisi parempaa puoliskoani, jos tämä olisi korkeammin koulutettu kuin minä. Suurin uhka mahdolliselle kumppanilleni olisi se että joku päivä en enää kestä työtäni ja masennun pahasti. Niitäkin merkkejä on ollut ilmassa. Mutta olisinko katkera kumppanilleni? En ikinä.
Jos duunareiden keskuudestä löytyy niitä, jotka ovat koulutetuille kumppaneilleen katkeria, niin varmasti myös löytyy niitä koulutettuja, jotka vähättelevät kouluttautumattomia kumppaneitaan."Akateemisuus hakukriteereissä kyllä lähinnä kertoo naisen pinnallisuudesta, rahan perässä juoksemisesta ja omasta laiskuudesta. Ei kiitos - Turn Off "
Sinäkö tuon yllä olevan kommentin kirjoititkin? Minä luulin sitä jonkun toisen duunarimiehen tekstiksi, ja käsitykseni muodostin tuossa lainauksessa esiintyvästä vähättelystä.
"Olen siis duunari vasten tahtoani. Mutta duunari mikä duunari. Ei asia minua hävetä lainkaan, päinvastoin. Ongelma tässä on oikeastaan se että en nauti työstäni lainkaan."
Sinä siis haluaisit olla akateemikko, mutta jännityksesi takia tyydyit vähempään, ja mikä pahinta: et edes pidä nykyisestä työstäsi! (Uskookohan kukaan tuon puheenvuoron jälkeen, ettei sosiaaliluokkasi hitustakaan hävetä sinua?) Tilanteesi kuitenkin on todella vaikea, jos pelkäät sairastuvasi masennukseen työsi takia. Voisitko ehkä oppisopimuksella kouluttautua kiinnostavampiin tehtäviin, jos normaali koulu ei sinulle sovi?
Nyt kuitenkin ymmärrän paremmin, miksi sinä etsit akateemista naista itsellesi (myönsit sen tässä puheen vuorossasi, vaikka tuolla ylempänä vähän muuta selitit).
Tämän lauseesi allekirjoitan ihan ehdottomasti:
"Jos duunareiden keskuudestä löytyy niitä, jotka ovat koulutetuille kumppaneilleen katkeria, niin varmasti myös löytyy niitä koulutettuja, jotka vähättelevät kouluttautumattomia kumppaneitaan."
Kaikista yhteiskuntaluokista löytyy pikkusieluisia yksilöitä, mutta ei heistä kannata välittää. - ap...
duunarinainen kirjoitti:
"Akateemisuus hakukriteereissä kyllä lähinnä kertoo naisen pinnallisuudesta, rahan perässä juoksemisesta ja omasta laiskuudesta. Ei kiitos - Turn Off "
Sinäkö tuon yllä olevan kommentin kirjoititkin? Minä luulin sitä jonkun toisen duunarimiehen tekstiksi, ja käsitykseni muodostin tuossa lainauksessa esiintyvästä vähättelystä.
"Olen siis duunari vasten tahtoani. Mutta duunari mikä duunari. Ei asia minua hävetä lainkaan, päinvastoin. Ongelma tässä on oikeastaan se että en nauti työstäni lainkaan."
Sinä siis haluaisit olla akateemikko, mutta jännityksesi takia tyydyit vähempään, ja mikä pahinta: et edes pidä nykyisestä työstäsi! (Uskookohan kukaan tuon puheenvuoron jälkeen, ettei sosiaaliluokkasi hitustakaan hävetä sinua?) Tilanteesi kuitenkin on todella vaikea, jos pelkäät sairastuvasi masennukseen työsi takia. Voisitko ehkä oppisopimuksella kouluttautua kiinnostavampiin tehtäviin, jos normaali koulu ei sinulle sovi?
Nyt kuitenkin ymmärrän paremmin, miksi sinä etsit akateemista naista itsellesi (myönsit sen tässä puheen vuorossasi, vaikka tuolla ylempänä vähän muuta selitit).
Tämän lauseesi allekirjoitan ihan ehdottomasti:
"Jos duunareiden keskuudestä löytyy niitä, jotka ovat koulutetuille kumppaneilleen katkeria, niin varmasti myös löytyy niitä koulutettuja, jotka vähättelevät kouluttautumattomia kumppaneitaan."
Kaikista yhteiskuntaluokista löytyy pikkusieluisia yksilöitä, mutta ei heistä kannata välittää.Hups, en huomannutkaan että vastasit tuohon eri viestiin, pahoittelen. Se en ollut minä.
En siis kuitenkaan etsi akateemista naista. Totesin vain että sieltä suunnalta minulla olisi paremmat mahdollisuudet löytää jotakin sopivaa. Jos akateemiset nyt hyväksyisivät minut ensin. Riittää että nainen on jokseenkin täysjärkinen ja osaa käyttäytyä. Semmoisia löytää tavallisista duunareistakin. Eivät duunaritkaan ole niin homogeeninen ryhmä kuin usein luullaan. Sama pätee varmaan akatemiisiinkin.
- Simple as that
Mielestäni "Ratikkakuski" ilmaisi asian varsin tyhjentävästi kirjoittaessaan: " Minusta tässä ei ole kyse niinkään kanssaihmisten vähättelystä vaan ennemminkin samankaltaisten etsimisestä"
Akateemisesti koulutettu, joka asettaa kriteeriksi akateemisen koulutuksen, yksinkertaisesti arvioi heidän keskuudestaan löytyvän itselleen parhaiten "samanhenkisen"- ei virka vaan virke
näin juuri. kyse ei ole siitä, että ***vain*** akateeminen kelpaa, vaan juuri siitä, että parantaa todennäköisyyksiä samanhenkisen ihmisen löytämiseksi.
huomatkaa tuo TODENNÄKÖISYYKSIÄ -sana. kyse ei ole absoluuttisesta kriteeristä, vaan vihjeestä. ei nämä ihan 1:1 virkoja täytettäväksi -hakuja sentään ole... - ap..
ei virka vaan virke kirjoitti:
näin juuri. kyse ei ole siitä, että ***vain*** akateeminen kelpaa, vaan juuri siitä, että parantaa todennäköisyyksiä samanhenkisen ihmisen löytämiseksi.
huomatkaa tuo TODENNÄKÖISYYKSIÄ -sana. kyse ei ole absoluuttisesta kriteeristä, vaan vihjeestä. ei nämä ihan 1:1 virkoja täytettäväksi -hakuja sentään ole...Se on selvää että akateemiset tulevat todennäköisesti toimeen paraiten keskenään. Mutta jos haet seuraa netistä ja rajaat haun AINOASTAAN akateemisiin, niin herää kysymyksiä hakijan arvostelukyvystä tai motiiveista.
- Simple as that
ap.. kirjoitti:
Se on selvää että akateemiset tulevat todennäköisesti toimeen paraiten keskenään. Mutta jos haet seuraa netistä ja rajaat haun AINOASTAAN akateemisiin, niin herää kysymyksiä hakijan arvostelukyvystä tai motiiveista.
Ensimmäiseksi tulisi mieleen tuontyyppisen hakijan pettyneen muunlaiset kriteerit omaviin vastaajiin ja että ainoat edes jonkinlaista mielenkiintoa herättäneet ovat olleet akateemisesti koulutettuja.
- lfgjvöoxh
Ihmettelen tätä viestiketjua. Miksi tuollainen kriteerin asettaminen jää vaivaamaan? Poteeko aloittaja alemmuuden tunnetta akateemisesti koulutettuja kohtaan?
Jos itse hakisin kumppania itselleni, ja kohdalle osuisi tuollaisen kriteerin asettanut hakija, ohittaisin sen aivan kuten profiilit, jotka sisältäisivät jonkin muun itseeni sopimattoman kriteerin. - tuunarimies
"Jos menee deittisivustoille, niin monet naiset - monesti itsekin akateemiset - haluavat akateemisen miehen."
Tiesitkö, että heillä on täysi oikeus hakea juuri sellaista kumppania kuin haluavat? Kehoittaisin sinua vahvistamaan omaa minäkuvaasi, jos ko. asiat vaivaavat pientä päätäsi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alle 15 oli
Arvasi että lapsi asialla hallin palossa. Surullista. Mutta jos osaa/kykenee käyttää tulentekovehkeitä niin pitää osata401390Mikä on kaivattusi ihanin ja ärsyttävin piirre?
Ja onko hän mies, nainen ja muun sukupuolinen? Mies. Huomaavaisuus. Kiireisyys. Joskus voi rentoutuakin.981345Riikka Purra: työttömät tulee velvoittaa töihin
Purra panisi työttömät tulevaisuudessa työskentelemään sosiaaliturvan saamiseksi, koska työllisyysaste ei muuten näytä l2891235- 1091095
- 191041
- 651028
- 711012
Näin Ellen Jokikunnaksen Ralph-poikaa suojellaan julkisuudelta - Katso tuoreet kuvat Italiasta!
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask ovat Ralph-poikansa kanssa kakkoskodissa Italiassa. Mukana on myös Unelmia Italiassa -kuva161009Heh, persut = vassarit = 10,0 %
Minja tuli nyt jo Riikan rinnalle, sitten alkaa tekemään kaulaa. Molemmilta kympin arvoinen suoritus! https://www.hs.f176868Vihdoinkin lavatansseja tv:ssä - Juhannuksena tanssitaan, bändeinä Yölintu ja Komiat!
Jes, vihdoinkin lavatansseja taas televisiossa! Keskikesän juhlaa vietetään tänä juhannuksena Tuuloksen Kapakanmäellä ju17833