Lukiessani naita yksinaisten tarinoitatuli mieleeni, etta onko taalla ketaan, joka on pystynyt voittamaan yksinaisyyden. Itse olen yksi naista, joka viettaa suurimman osan ajasta yksin. Ei ystavia. Se pistaa masentamaan. Joka paiva toivoisi vaan ajan kuluvan nopeasti, jotta paasisi peiton alle ja koittaisi uusi paiva. Ehka se toisi jotain uutta elamaan. Mutta ei, aikaa tuntuu olevan liikaa. Miten olette kayttaneet taman yksinaisen ihmisen ajan? En jaksa sentaan koko paivaa istua lukemassa tata keskustelupalstaa. Kertokaa mista loytyi valo ja ilo elamaanne?
Oletko voittanut yksinaisyyden
Pikku-pipsa
1745
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei! Minulla oli samantapaista joskus. Sitten löysin Voi Hyvin lehtiä, ja innostus palasi vähitellen. Ne olivat jotain tosi hienoa kaiken sen kurjuuden keskelle. Elämänilo palautui kun totesin hyviäkin ihmisiä vielä löytyvän täältä maailmasta. Ja kun niitä totesi vielä sentään jossain olevan, alkoi niitä löytää lähempääkin. Jopa minäkin taisin olla edes jollain tavalla hyvä. Yksinäisyydessä on hyvätkin puolensa, en edelleenkään haluaisi, että aina olisi joku työpäivän jälkeen kylään tulossa. Löysin itseni hiljaisuudessa, oman aidon ääneni irti kaikkien muiden mielipiteistä ja näkemyksistä. Olen siitä hyvin iloinen! Ónnea sinulle elämääsi.