Alun perin takarajana oli viime vuoden loppu, sitten päätöstä lykättiin tämän vuoden puolelle. Maanantaina kokoontuneet euromaiden valtiovarainministerit eivät kuitenkaan saaneet selvää vastausta siihen, milloin päätös voitaisiin tehdä.
Rahoittajista koostuva troikka suunnittelee parhaillaan paluuta Ateenaan tehdäkseen loppuun tarkastukset, jotka tarvitaan Kreikan seuraavan lainaerän maksamiseen. Arvioiden pitää olla ajan tasalla myös mahdollista lisärahoitustarpeen arviointia varten.
Kreikan hallituksella on viime aikoina ollut vaikeuksia edetä tarvittavissa säästöpäätöksissä. Lisäksi maan perustuslakituomioistuin totesi osan toimista laittomiksi viime viikolla.
Mitähän tämäkin on Suomeksi, loppuuko rahoitus vai jatkuuko se hamaan tulevaisuuteen?
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014012717979669_ul.shtml
Kreikan rahoitusohjelman aukkojen paikkaaminen on lykkääntymässä kuukausilla, mahdollisesti eurovaalien yli. Niinpä
Rahoittajista koostuva troikka suunnittelee parhaillaan paluuta Ateenaan tehdäkseen loppuun tarkastukset, jotka tarvitaan Kreikan seuraavan lainaerän maksamiseen. Arvioiden pitää olla ajan tasalla myös mahdollista lisärahoitustarpeen arviointia varten.
Kreikan hallituksella on viime aikoina ollut vaikeuksia edetä tarvittavissa säästöpäätöksissä. Lisäksi maan perustuslakituomioistuin totesi osan toimista laittomiksi viime viikolla.
Mitähän tämäkin on Suomeksi, loppuuko rahoitus vai jatkuuko se hamaan tulevaisuuteen?
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014012717979669_ul.shtml
Kreikan rahoitusohjelman aukkojen paikkaaminen on lykkääntymässä kuukausilla, mahdollisesti eurovaalien yli. Niinpä
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eurovaalien yli. Onko liian kuumaperuna käsitellä ennen vaaleja?
suomen vihollisia nämä kreikkalaiset ovat http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/66003-nain-kreikka-yritti-jyrata-suomen-kavi-paalle-kuin-panssarivaunu
Näin Kreikka yritti jyrätä Suomen – ”Kävi päälle kuin panssarivaunu”
Uusi Suomi
Luotu: 26.1.2014 12:42
Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
Kuva
Jukka Tarkka muistelee, että Suomen neuvottelijat olivat ”kertakaikkiaan unionin jyrän alla”, kun EU-jäsenyydestä neuvoteltiin.
KOTIMAA
|
EUROOPAN UNIONI
FAKTAKULMA
Jukka Tarkka on valtiotieteen tohtori ja historian tutkija. Hän oli nuorsuomalaisten kansanedustaja vuosina 1995-1999.
Nykyisin Tarkka toimii vapaana kolumnistina ja kommentaattorina. Hän tunnetaan erityisesti Nato-myönteisistä kommenteistaan.
Suomi sopi liittymisestä Euroopan unioniin lähes tasan 20 vuotta sitten. Samaan aikaan Suomessa presidentinvalta siirtyi Mauno Koivistola Martti Ahtisaarelle.
Historian tutkija, valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka muistelee, että Suomen neuvottelijat olivat ”kertakaikkiaan unionin jyrän alla”.
-Unionin valtuuskuntaa johti Kreikan EU-ministeri Theodore Pangalos, jonka käyttäytyminen ei aina ollut klassisen diplomatian etiketin mukaista. Vaikeinta oli sopimuksen maataloutta koskevan tekstin viimeistely. Pangalos kävi päälle kuin panssarivaunu, hän pyrki tahallaan luomaan kaoottisen tunnelman, Tarkka kirjoittaa kolumnissaan.
Tarkan mukaan Pangalos muun muassa komensi ulkoministeri Heikki Haaviston sulkemaan suunsa kun tämä otti puheeksi maatalouden kansallisen tuen. Kun ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen yritti esittää Suomen kannan, Pangalos ärjyi Tarkan mukaan: ”Tehän neuvottelette kuin venäläiset”.
-Osa Suomen virkamiesneuvottelijoista oli vähällä poistua huoneesta välttyäkseen tuollaiselta sivistymättömyydeltä. Haavistokin uhkasi lähteä kotiin. Unionin valtuuskunnan jäsenet puuttuivat Pangaloksen melskaamiseen, ja alkoivat huomautella valtuuskuntansa puheenjohtajalle tämän huonosta käytöksestä, Tarkka muistelee.
Lopulta EU muutti valtuuskuntansa rakennetta viime hetkellä. Sen johto siirtyi troikalle, jossa olivat puheenjohtajamaan Kreikan ministerin lisäksi edellisen ja seuraavan puheenjohtajamaan edustajat. Näin Saksa tuli mukaan neuvotteluihin, ja sen liittokansleri Helmut Kohl oli jo aikaisemmin luvannut pääministeri Esko Aholle tukevansa Suomea.
Tarkka sanoo, että Saksan mukaantulos ratkaisi neuvottelut Suomen kannalta.
- Saksan ulkoministeri Klaus Kinkel otti asiat hoitoonsa. Suomalaiset selostivat hänelle avainongelmat, ja Kinkel alkoi jyystää esiin niiden ydintä.
Lokakuussa 1994 Suomessa pidettiin neuvoa-antava kansanäänestys EU-jäsenyydestä. 56,9 prosenttia äänestäneistä kannatti Suomen jäsenyyttä unionissa. Äänestysprosentti oli 74. Eduskunta teki lopullisen päätöksen jäsenyydestä marraskuussa 1994 ja Suomi liittyi Euroopan unioniin vuoden 1995 alussa.
Henkilöt:
Jukka Tarkka
Muut asiasanat:
Kotimaa, EU-jäsenneuvottelu
Osa Suomen virkamiesneuvottelijoista oli vähällä poistua huoneesta välttyäkseen tuollaiselta sivistymättömyydeltä. Haavistokin uhkasi lähteä kotiin.
Jos tämän olis tiennyt niin olis parempi kun olis lähtenyt.
Aika herkkänahkaisia noi suomen neuvotteliat kun heti rupesivat pelkäämään Ärjyä Kreikkalaista. Ei ihme että aina tulee takkiin tuolla kun käyvät nöyristelemässä.
Tuo suoraan lainattu pitänee sääntöjen mukaan poistaa, vai?
pyyhkimään
Tässä yksi raasu näköjään, jolla sädekehä kiristää otsaluuta. Omat idioottimaisuudet poistettu, ja nuy joka ketjussa sekoilemassa kuin olisi kohdeltu kovinkin väärin.