ADHD lapsi

Ensin lapsesi pitäisi saada psykologin lähete, jolla pääsisi sairaalaan tutkimuksiin.

Mutta mistä syystä te olette niiden sossutätien hampaisiin joutuneet, jos saa kysyä?
Erityislapsi ei ole pelkästään syy. Niiden ei kannata antaa ihan aiheetta pompotella itseään.

ADHD ja ADD sairauksien ravitsemushoito!

http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm#ADHD_ja_ADD_sairauksien_ravitsemushoito


Terveellisen ravinnon kivijalka koostuu kolmesta asiasta: proteiineista, väreistä ja rasvoista.

Lyhyesti: Aikuinen tarvitsee n. 80 grammaa hyviä rasvoja ja proteiinia päivässä. Lisäksi vähintään 500 grammaa kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Vettä janoon 1,5-2 litraa. Ja jos nälkä jää (lähinnä huippu- ja aktiiviurheilijat), niin perunaa, riisiä ja viljaa.

Kuuntelemalla omaa elimistöäsi, löydät juuri sinulle sopivan ruokavalion. Ihmiset ympäri maailmaa elävät mitä erilaisimmilla ruokavalioilla ja pysyvät terveinä, koska he syövät puhdasta ja luonnonmukaista ruokaa sekä ennen kaikkea ruokaa, joka sopii juuri heille.

Meillä meni kolme vuotta. Käytiin perheterapiassa vuorovaikutusta kehittämässä, no eihän se kehittynyt kun ei siinä ollut vikaa. Koulupsykologikin lasta katseli, muttei ollut halukas tekemään mitään. Lopulta löin nyrkin pöytään ja vaadin saada apua. Psykologin tutkimuksissa selvisi heti, että tarkkaavaisuus on täysin olematonta. Siitä sitten hiljalleen lähti asiat etenemään.

Toimintaterapeutin tutkimuksissa selvisi sitten muitakin asioita, vuosia liian myöhään. Niille ei enää oikein voida tehdä mitään, valtavalla työllä ehkä hiukan lievittää haittoja.

Kyllä, olen katkera. Diagnoosien saaminenkaan ei vielä takaa, että mitään apua saisi. Siinä olet vuosia, taistelet veren maku suussa ja katselet vierestä kun lapsesi elämä, ilo ja itsetunto tuhoutuvat päivä päivältä peruuttamattomammin.

Joten kiirehtikää, koska kukaan ei teitä vapaaehtoisesti tule auttamaan.

Erityislapsen äidille.. sossutätien hampaisiin jouduttiin siksi, että poika sai/saa raivokohtauksia jotka kuuluu myös naapureiden puolelle. He ovat soitelleet sitten tädit paikalle.. Nykyään heillä on tieto pojan poikkeavasta käytöksestä ja ovat puuhaamassa tukihenkilöä hänelle. Tuo psykiatri on kolmen viikon päästä, mutta psykiatrit ovat ennenkin tutkineet osaamatta sanoa mitään varmasti. Pojalla oli pienenä viivästynyt puheenkehitys,ja levotonta liikehdintää, mikä silloin tulkittiin aistiyliherkkyydeksi.. Nyt viimeiset 4 vuotta käytös on ollut hyvin adhd,lle tyypillistä. Meille sanottiin, jotta diagnoosin pitää olla varma,ennen lääkitystä, olemme kokeilleet mm luontaistuotteena saatavia lisäaineita, mutta niiden vaikutus olematon ja nappien ottaminenkin työn ja tuskan takana. Tilanteen tekee erikoiseksi se, että koulussa poika pärjää,tosin on erityisluokalla ja tarvitsee jatkuvaa ohjausta. Käytös on kuitenkin opettajien mielestä tavanomaista.. Vaikka raporteissaan mainitsevat läksyjen ja tehtävien tapahtuvan hirveällä kiireellä (tyypillistä adhd,tä) Lisäksi jatkuva liikehdintä ja raajojen heiluttelu ei aiheuta opettajissa epäilystä...Nykyään tilanteen kanssa eletään niin, että pojalla on rutiinit samat joka päivä, mutta silti tapahtuu ns repeämisiä toisinaan, joskus useampi päivässä, toisinaan vain yksi. Telvisiota tai tietokoneella ollessaan näyttää jopa normaalilta, koska silloin keskittyy. Apua ollaan siis haettu ja haetaan edelleen, vaan tuon diagnoosin saamisen kanssa arvuutellaan,kuinka monen eri psykiatrin/lääkärin lausunto siihen tarvitaan.

ADHD tai Asperger, molemmissa samat piirteet, mutta aspergerissa vain osa ADHD piirteistä täyttyy.
Minä kävin poikani kanssa perheneuvolan lastenpsykologin tutkittavana, josta meidät alustavien testien perusteella (ensidiagnoosi ADHD) ohjattiin lastenpsykiatriselle Tayssiin (meidän lähin yliopsitollinen) jossa jatkotutkimukset tehtiin. Jos osaa puhua oikein, (eli vähän dramatisoida ja liioitellakkin kodin tilannetta, opettajan antama kirjallinen lausuntokin kantsii pyytää ja antaa hoitavalle taholle, mikäli koulussa on ongelmia lapsen kanssa) voi päästä ns. kriisiryhmään eli toiminta ja tutkimukset nopeutuvat. Ekoilla kerralla tuolla tayssissa, lähinnä minua haastateltiin, ja tein hoitajan kanssa sellaisen kahden tunnin kyselykaavakejutun, meni aika monta kertaa, ennenkuin poika oli testattavana. lisäksi pojalle tehtiin aivosähkökäyräkoe. taisi mennä kaikkiaan toista vuotta hyvinkin, ennenkuin lopullinen diagnoosi aspergerin oireyhtymä todettiin. mukana papereissa on silti edelleenkin tuo ADHD koska pojalle on apua lääkityksestä, johon ei kuitenkaan ilman ADHD diagnoosia ole oikeutta. Kyllähän se vanhemmasta tuntuu todella pitkältä ajalta, ja turhalta touhulta kun vaan jaaritellaan ja pohditaan ja mietitään. ja sitä se on edelleen aina kontrollikäynneillä.

Jokaiselle vanhemmalle oma lapsi on tärkein, mutta pitää muistaa sekin, että lasten psykiatrisella puolella on todella pitkät jonot, ja työntekijöitä liian vähän. Lääkärit tekevät työtä siis myös muiden lapsien ja tahojen kanssa, usein myös sairaalassa osastoilla ja kriisitilanteissa, ja aikataulujen yhteensovittaminen voi olla hankalaa. yleensä näillä psykiatreilla on vain yksi päivä viikossa, kun ehtivät näissä työryhmissä toimimaan.
kokemuksesta tiedän mitä on kun hoitavat henkilöt vaihtuvat jatkuvasti, ja kaikille pitää aloittaa se tilanteen kuvaaminen ja selvittäminen ihan alusta. en edes muista kuinka monta eri ihmistä työskenteli meidän tapauksemme kimpussa kaikkiaan.
toki kannattaa ihan kysyä, voisiko teidän käsittelyänne nopeuttaa.

Kiitos,nyt tulevalla hiihtolomaviikolla on aika varattuna lastenlinnan psykolle, otetaan asioita esille sitten urakalla ja koetetaan saada pallo pyörimään.. Kirjoittelen sitten lisää, että miten meni ja mitä jatkossa...:)

Toivottavasti tutkimukset lähtivät reippaasti eteenpäin. Jos niin ei käynyt, googlatkaa lastenneurologeja, jotka ovat kirjoittaneet asiantuntija-artikkeleita ADHD:stä, pitäneet luentoja jne. Sitten etsikää sellaisen yksityisvastaanotto ja menkää sinne. Homma menee todennäköisesti vinhasti eteenpäin. Niin meni meilläkin. maksaa vähän, mutta helpottaa kummasti, kun asiat alkavat hoitua.
PS. Me asumme omakotitalossa, siksi raivarimetelit säästivät meidät oven taakse koputtelevista naapureista ;)

Elikkä lastenlinnassa käytiin ja pojalle tehtiin testejä, ja näillä näkymin lähete jatkotutkimuksiin tulossa.. ehkä valoa on tunnelin päässä ja pallo saatu pyörimään. Onhan tuota jo 4 vuotta kestänytkin. Poika oli aikaisemmin toimintaterapeutin asiakas keskittymiskyvyttömyyden takia ja hänkin kyllä epäili taustalla muutakin, mm äkkinäiset mielialan vaihtelut. nyt odotellaan tulevaa ja jospa se tästä.. Pojan diagnoosia on hidastanut juuri tuo kaksijakoisuus.. osaa tarvittaessa lääkärin testeissä käyttäytyä asiallisesti,toisinaan ei yhtään. koulussa tsemppaa ja keskittyy,tosin tekee hosumalla kaiken jos ei jarruta ja tarvitsee sermin ympärilleen, ettei kaverit häiritse.. Esim viime vuonna tehtiin kysely koulun ja kodin välillä adhd oireiden kartoituksessa, iso osa vertailusta meni ristiin juuri tuon tsemppaamisen takia, opettajat kyllä ovat sanoneet, että hieman levoton ja vilkas lapsi... Noh asia nyt kuitenkin etenee ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan..kirjoittelen sitten.

Tämä ADHD on nyt kaikkien huulilla oleva muoti-ilmiö. Se on mediaseksikäs kirjainyhdistelmä, jota on ilo pitää esillä sensijaan, että myöntäisi yksinkertaisesti, että kakara on viallinen yksilö ja kertakaikkiaan paha.

Pahuutta ei pitäisi medikalisoida millään lennokkailla kirjainyhdistelmillä.

Miksi näitä kauheita "ADHD" ym. -tapauksia ei vain yksinkertaisesti suljeta johonkin kurilaitokseen niinkuin vielä joskus 1960-luvun alussakin ilmeisesti tehtiin. Ei niiden äärettömän itsekkäitten ja ilkeitten raukkojen saisi antaa pilata koulutovereidensa koko lapsuutta ja nuoruutta niinkuin nyt tapahtuu.


Näiden Lanttu-b -erityispentujen lelliminen kaikenmaailman erikoisjärjestelyillä on valtavan epäoikeudenmukainen rasti muille yhteiskunnan jäsenille. Ja kun se on vielä lisäksi 100% hyödytöntäkin: rikollisesta elämäntavastakin sentään jotkut ovat päässeet eroon uskoon tultuaan, jopa murhamiehet, mutta enpä ole milloinkaan kuullut, että tästä "ADHD:sta" olisi vapautunut silläkään. Se varmasti johtuu omasta tahdosta: eivät nämä jälkimmäiset edes halua parantua ja menettää etuoikeuksiaan.

Laittakaa ne koululaitokseen kelpaamattomat nupista vialliset yksilönne johonkin sellaiseen laitokseen, jossa väkivaltaisuus, kovakouraisuus, kokoaikainen huomionkerjäys, mölyäminen ja mitä eläimellisiä oireita näillä nyt vielä onkin, kitketään pois vetelemällä ympäri korvia niin kauan ja niin lujaa, että ne oppivat edes välttävästi teeskentelemään ihmistä.

Ei niihin p-rkeleisin ikinä mikään muu auta.

Meillä vei tutkimukset reilun vuoden.

ADHD-lääkkeet tuplaavat lasten sydäntautien riskin
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2644