Matka Siperiaan

En tiedä onko tämä nyt oikea paikka jakaa mielenkiintoista matkaa mutta tässä tulee. Eli matka (yksi etappi) osui Siperiaan Kiinan pohjoispuolelle Amurin Tiikerin kotikonnuille.

Matkan tämä osuus ei ollut kaikista mukavin mutta ehdottomasti jännittävin. Lähinnä oli mahtavaa päästä seuraamaan ison karhun ja tiikerin kissa hiiri leikkiä hevosen selästä käsin.

Paikallisilta oppailta saimme kuulla paljonkin näiden kahden ison pedon välisistä kiistoista.

Oikeastaan laijit harvemmin ottavat yhteen mutta näinkin käy silloin tällöin.
Syy oikeastaan ei ole kilpailu ruuasta vaan toisen lajin (karhu) huonot ruokatavat.

Seurasimme seuraavanlaista parivaljakkoa. Iso urostiikeri ja vielä isompi uroskarhu. Tiikeri on erittäin hyvä metsästäjä. Karhu taasen laiskempi, joten tämä karhu oli keksinyt oivan tavan. Se seuraa Tiikeriä jatkuvasti. Tiikeri tekee kaadon ja syö minkä ehtii. Ja tämä iso n. 600kg karhu ajaa Tiikerin pois haaskalta ja syö sitten jäljelle jääneen ruuan. Tiikeri kyllä ehtii hotkaista aina omansa että ei nälkään kyllä kuole. Normaalisti Tiikeri päivystää haaskan lähellä mutta vaihtaa maisemaa jos karhu on kintereillä.

Tämä taas on johtanut siihen että Tiikeri pyrkii elinoimaan kaikki mahdolliset karhut pois reviiriltään ennen kuin niistä tulee täysikasvuisia. Toki karhun pitää olla nuori ja alle 150kiloinen. Muuten saalis on liian vaarallinen. Jopa 100kg karhu voi vahingoittaa Tiikeriä kuolettavasti tai riittävästi estämään tehokkaan saalistuksen. Ei siis mikään helppo saalis.

Ja Tiikerin pitää päästä hyökkäämään yllättäen selkäpuolelta. Suoraan edestä Karhun päälle on melko mahdotonta mennä loukkaamatta itseään. Tiikeriltä puuttuu Karhujen luontainen suojaava iso rasvakerros.

Rauhallinen Sepelkarhu saa myös kärsiä tästä sillä tiikeri ei erottele näitä karhuja keskenään. Sepelkarhu on pieni karhun alalaji. n. 100-150kg painava. Tosin näissäkin on riskinsä sillä 150kg karhu ei ole poro ja usein Tiikeri epäonnistuukin saalistamaan karhua. Sepelkarhu pyrkii kaikin keinoin olemaan kohtaamatta Tiikeriä.

Mutta pienet karhut ovat tärkeä ravinnonlähde Tiikerille, joten näitä kohtaamisia tapahtuu. Isot ja aikuiset karhut Tiikeri tietenkin väistää. Samoin emokarhut joilla on pentuja ovat erittäin vaarallisia ja agressiivisia. Niin muita karhuja kuin Tiikereitä kohtaan.

Matka seurueeseemme kuului itseni lisäksi kaverini ja 5 paikallista miestä. Kaikki paikallisia metsästäjiä. Seurasimme tätä outoa parivaljakkoa lähes 2 viikon ajan. Tiikeristä emme nähneet vilaustakaan ja Karhustakin vain kaukaa saimme muutamia näköhavaintoja. Jälkiä sitten riittikin enemmän kuin tarpeeksi. Karvatupsuista lähtien.

Silti reissu oli kerrassaan upea. Jälkiä seuraamalla oppaat selostivat mitä oli tapahtunut ja miksi. Se oli aivan kuin olisi katsellut luontodokumenttia. Paitsi että eläimiä ei juuri näkynyt =) Se ei kyllä haitannut sillä tunnelma oli silti käsin kosketeltavissa. Eläimet "aisti" ympärillään ja välillä kuului karjahduksiakin kaukaisuudesta. 2 pientä kaadettua peuraakin tuli nähtyä. Tiikerin kaatoja molemmat mutta karhu oli molemmista varastanut osansa.

Ikävä kyllä välillä käy myös niin että Karhu tappaa Tiikerin. Joskus Tiikeri puolustaa saalistaan Isoa karhua vastaan ja päästää karhun liian lähelle. Silloin karhu on oppaiden mukaan tappanut Tiikerin yleensä päähän kohdistuvalla kämmenen iskulla. Myös Tiikerin päähän on toisinaan purtu. Kamppailut ovat olleet lyhyitä ja karhu on jäänyt päivystämään haaskalle. Paikalliset ovat odottaneet että karhu poistuu ja sitten noutaneet Tiikerin ruumiin tutkijoita varten. Näistä harvinaisista ruhoista saadaan tuloja. Rivien välistä ymmärisin että salametsästys ei ole kannatavaa jos välittää omasta hengestään =)

Näitä seuraaja karhuja ovat kuulemma vain isoimmat urokset. Suurin osa karhuista välttelee kuitenkin yhteenottoja sekä Tiikerien että Ihmisten kanssa.

Suosittelen vaikka taatusti Afrikan savanneilla saa käsiinkosketeltavamman kokemuksen. Mutta varmasti harvinaisemman.