Tämä palsta käsittelee vanhoillislestadiolaisuutta. Mikä motiivi muilla on käydä täällä? Näyttäisi olevan monta nikkiä jotka ovat vakio kävijöitä. Haluatteko oppia? Yritättekö vaikuttaa? Oletteko irvailemassa? Vai haluaako joku vain väitellä? Onko joku muu syy, jos niin mikä?
Ei-vlille kysymys
ihmettelijä
8827
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tässä omani.
1. Vl on ainoa herätysliike jonka olen nähnyt läheltä. Sukulaisiani kuuluu siihen.
2. Kokemukseni vl:istä ovat hiukan negatiivisia. Koin asenteen itseäni kohtaan rakkaudettomana. Mutta on tietysti väärin olla katkera mistään. 100 % anteeksiantamus pätee tässäkin. Minun pitää vain oppia sulattamaan se. Ehkä tämä palstailu auttaa siinä.
3. Yritän vaikuttaa täällä. Sen myönnän. "Vain me" -ajattelu on suorassa törmäyskurssisa Kristuksen Sovituksen ajatusta vastaan. Haluaisin että vl:t oppisivat joskus ymmärtämään tämän. Vielä on paljon töitä.
4. Irvailua harrastan mielestäni melko vähän. Joskus tulee kyllä jotain möläytettyä. :)
syynä lestadiolaisen tuomitseva asenne ei-lestoihin??
Vai onko järkevää sanoa että jos et ole lestadiolainen niin joudut helvettiin,noin kärjistettynä tai oikeastaan tiivistettynä
Itse ajauduin tänne palstalle saadakseni vastauksia muutamaan kysymykseen, sekä yritän samalla oppia ymmärtämään tätä vl-liikettä ja sen jäsenten ajattelua.
Minullakin suvussa (tosin mieheni puolelta) on paljon vl:lliä, joten päivittäin tämän uskonnon kanssa tekemisessä olen/sen ajattelutapoihin törmään. Minua ja muitakin sukuumme kuuluvia ei vl:lliä kohdellaan joskus todella rumasti ja inhottavasti...ja ketkäs muut kuin suvun vl:llät.
He kun eivät millään lailla pysty (vai halua?) sanomisiaan, toisten ihmisten kohtelua, ajatuksiaan ym.perustelemaan, niin täältä toivon edes vähän lisävalaistusta asiaan löytäväni.
Tottakai omalla tavallani vaikuttaakin yritän.
Eli taas tuo vain me-periaate. Siitä kun vielä joskus eroon päästäisiin...
Olen itsekin kokenut tuota vain me- ajattelua myös todellisessa elämässä. Täällä palstalla se näkyy erittäin selvästi.
Järkipuhe ei tässä aina auta koska uskon asioita ei saa järjellä käsitellä ja vanhoillislestadiolaisten itsensä mukaan vain heillä on Pyhä Henki (saivarrelkoot tästä taas) ja koska vain heillä on Pyhä Henki niin vain he ymmärtävät yhtään mitään näistä.
Mikä sitten auttaa? Miten suhtautua?
A Course in Miracles sanoo että on VAIN KAKSI vaihtoehtoa: lähimmäisesi joko antaa sinulle rakkautta tai pyytää apuasi. Teki hän mitä tahansa niin se on toista näistä.
Jos emme koe että meille annetaan rakkautta vanhoillislestadiolaisten puolelta niin saamme nähdä heidät rakkautta tarvitsevina ja rakkautta kerjäävinä. Tämä auttaa ymmärtämään ja jaksamaan vaikka joskus tuntuukin että mitä hengellisemmin tänne kirjoittaa niin sitä enemmän "tulee turpiin".
Otan tästä esimerkin:
Kirjoitin kerran lestadiolaisuuspalstalle jokaiselle palstan lukijalle vain yksinkertaisesti tiedoksi tosiasian ja Raamatun sanoman:
Sinun syntisi on anteeksi annettu, en muista tarkkaa sanamuotoa, ehkä vielä lisäsin Jeesuksen nimessä ja veressä.
Eräs vl tokaisi minulle että niin on mutta mitä se sinulle kuuluu.
Tai jos kertoo jotain ihanaa omaa kokemusta joka liittyy uskoon niin voi tulla esim:
Tee sinäkin parannus!
Siis tällä tavalla, ymmärrätkö?
Tämäkö sitä Pyhän Hengen hedelmää on, voisi kysellä.
Tiedän miltä tuollainen suhtautuminen tuntuu.
Usein riittää, kun on tieto, etten ole vl-porukassa, niin kohtelu on sellaista kuin minua ei olisi edes olemassa. Tai sitten ohimennen tarjotaan parannuksen tekomahdollisuutta. "Koska sinulta on joutunut kuulemma Jumalan Valtakunta kadoksiin..."
Se, että käyn joskus muissa hengellisissä tilaisuuksissa vaikka uteliaisuuttani, herättää pahennusta, koska menen kauemmas ns. oikeasta uskosta.
Onko heillä joku "kiinnitys" minuun, vaikkei minua uskovaisena pidetäkään. Mutta siinä toivossa kai elävät, että routa porsaan kotiin ajaa. Jos porsas ottaa askeleen väärään suuntaan, niin se on paheksuttava asia.
Tuohan on melkein sikopaimenen hommaa! Veeällien taholta. Vai olenko minä muka joku emakko?
Minua se loukkaa, koska perusoikeuksiin pitäisi kuulua uskonnonvapaus, kaikilla.
Käyn palstalla kertomassa omaa stooriani ja lukemassa joskus lohdunsanoja sellaisilta, jotka ovat kokeneet samoja tai muuten ymmärtävät.
Tietysti haluan myös muistuttaa kristinuskon perussanomasta. Jotta kukaan ei ankkuroisi pelastumistaan väärään paikkaan, korottaisi armon edelle esim. seurakuntaa, tekemisiään tai tekemättä jättämisiään, askeettisuuttaan.
Minullakin on muutama vl-ystävä. Koen kipeänä heidän eriseuraisuutensa, vaikka siitä ei juuri puhutakaan. Kuitenkin näen, että Jumala rakastaa ja siunaa myös heitä sellaisenaan Kristuksen tähden. Siksi myös minä kilvoittelen ymmärtämisessä ja hyväksymisessä.
Käyn palstalla saamassa ensikäden tietoa asioista, joista tuntemani vl:t välttävät puhumasta (siis itsestään ja uskostaan, tavoistaan ja mielipiteidensä perusteista). Toivon oppivani ymmärtämään heitä paremmin, mutta toki välillä saattaa käydä niinkin, että en malta pitää näppäriä kurissa, kun omat mielipiteet huutavat päästä ulos. Pyrin silloinkin säilyttämään maltin ja kunnioituksen.
ehkäpä joillain on jokin muukin syy. voi olla sisäinen kiinnostus ja kaipuu uskon asioihin. etsijät saattavat jopa netistä etsiä vastauksia mieltään painaviin asioihin.. on nimittäin aika suuri kynnys noin vaan mennä esim. seuroihin. helpompaa on vain anonyymisti keskustella jne. vaikka tietysti parempi olisi henkilökohtaisesti, mutta kaikilla ei ole vl-kavereita/tuttuja..
En paljoa ole kirjoittanut, mutta lueskelen juttuja lähinnä siksi, koska olen tutustunut erääsen vl:ään. Pidän hänestä kovasti ja kiinnostuin vl uskonnosta hänen kauttansa. Olen siis avoimen kiinnostunut oppimaan lisää. Kunnioitan hänen vakaumustaan ja en missään nimessä halua loukata tms joten siksikin haluan tietää enemmän ja täältä saa paljon tietoa :) Missään nimessä en halua irvailla, joskin välillä kyseenalaistan eräitä asioita, mutta eihän ne loppujen lopuksi minulle kuulu.