"Tää korutiot, on kertomaa"!
"Joka viidennellä kreikkalaisella ei ole varaa perustarpeisiin
Vaikka Kreikan talouden väitetään jo olevan kääntymässä nousuun, tavallisilla kreikkalaisilla menee melko kurjasti.
Kreikan tilastoviranomaisen ELSTAT:n eilen julkistamien tilastojen mukaan 19,5 prosenttia koko Kreikan väestöstä kärsii aineellisesta puutteesta.
Talouskriisin alusta, vuodesta 2008 tilanne on pahentunut kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi yli 65-vuotiaissa. Niin alaikäisistä lapsista kuin työikäisistä noin viidennes joutuu elämään ilman tiettyjä perustarpeita.
Kreikkalaisista, peruskoulun suorittaneista 18-59-vuotiaista 34,7 prosenttia kantaa taloudellista taakkaa sekä kärsii aineellisista puutteista. Samanikäisten, korkeakoulun suorittaneiden keskuudessa määrä on selvästi pienempi 8,6 prosenttia. Alle 18-vuotiaista lapsista 20,9 prosenttia sietää tällaista tilannetta.
Köyhästä väestöstä yli 90 prosentilla on vaikeuksia selvitä kalliista asumiskustannuksistaan. Koko väestöstä kolmannes kohtaa samanlaisia haasteita.
Euroopan maista Kreikassa on kuudenneksi eniten aineellisista puutteista kärsiviä ihmisiä. Kaikista vakavin tilanne on Romanissa. Moni joutuu elämään ilman perustarpeita myös useissa muissa Balkanin maissa sekä Liettuassa ja Latviassa.
Euroalueen kriisimaista Kreikalla näyttää menevän surkeimmin.
Aiheesta lisää
• Kreikka kerskailee jo ylijäämällään: "Euroopan korkein" päivitetty 13.12.2013
• Kreikan "elpyminen" jatkuu: työttömyys nousi taas, vienti sukelsi pahimmin neljään vuoteen päivitetty 11.12.2013
Suomi sijoittuu listalla kahdeksanneksi viimeiseksi. Muihin pohjoismaihin verrattuna Suomessa aineellisesta puutteesta kärsiviä ihmisiä on kaikkein eniten ja Ruotsissa puolestaan vähiten.
ELSTAT:n tiedot ovat vuodelta 2012."
"Joka viidennellä kreikkalaisella ei ole varaa perustarpeisiin
Vaikka Kreikan talouden väitetään jo olevan kääntymässä nousuun, tavallisilla kreikkalaisilla menee melko kurjasti.
Kreikan tilastoviranomaisen ELSTAT:n eilen julkistamien tilastojen mukaan 19,5 prosenttia koko Kreikan väestöstä kärsii aineellisesta puutteesta.
Talouskriisin alusta, vuodesta 2008 tilanne on pahentunut kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi yli 65-vuotiaissa. Niin alaikäisistä lapsista kuin työikäisistä noin viidennes joutuu elämään ilman tiettyjä perustarpeita.
Kreikkalaisista, peruskoulun suorittaneista 18-59-vuotiaista 34,7 prosenttia kantaa taloudellista taakkaa sekä kärsii aineellisista puutteista. Samanikäisten, korkeakoulun suorittaneiden keskuudessa määrä on selvästi pienempi 8,6 prosenttia. Alle 18-vuotiaista lapsista 20,9 prosenttia sietää tällaista tilannetta.
Köyhästä väestöstä yli 90 prosentilla on vaikeuksia selvitä kalliista asumiskustannuksistaan. Koko väestöstä kolmannes kohtaa samanlaisia haasteita.
Euroopan maista Kreikassa on kuudenneksi eniten aineellisista puutteista kärsiviä ihmisiä. Kaikista vakavin tilanne on Romanissa. Moni joutuu elämään ilman perustarpeita myös useissa muissa Balkanin maissa sekä Liettuassa ja Latviassa.
Euroalueen kriisimaista Kreikalla näyttää menevän surkeimmin.
Aiheesta lisää
• Kreikka kerskailee jo ylijäämällään: "Euroopan korkein" päivitetty 13.12.2013
• Kreikan "elpyminen" jatkuu: työttömyys nousi taas, vienti sukelsi pahimmin neljään vuoteen päivitetty 11.12.2013
Suomi sijoittuu listalla kahdeksanneksi viimeiseksi. Muihin pohjoismaihin verrattuna Suomessa aineellisesta puutteesta kärsiviä ihmisiä on kaikkein eniten ja Ruotsissa puolestaan vähiten.
ELSTAT:n tiedot ovat vuodelta 2012."
Vastaukset 2
Vanhimmat
Herrat on kattellut tunneleihin on kuulemma nähneet jotain valoja
”Kipeitä leikkauksia”
Mitä Sampo Terhon työryhmä sitten esitti?
Terho puhuu tiedotustilaisuuden videotallenteella ”kipeistä leikkauksista”. Tarvitaan konkreettinen ohjelma Suomen vientiin perustuvan hyvinvoinnin pelastamiseksi. Nyt valtion velka kasvaa ”holtittomasti”, kasvu on surkeaa ja Suomi ”on Kreikan tiellä”. Tämän estämiseksi aikaa on vuosikymmenen vaihteeseen asti.
Työryhmän esittämät budjettileikkaukset ovat noin kolme miljardia euroa.
Tähän päästään muun muassa lakkauttamalla kehitysapu kokonaan ja siirtämällä se kirkollisveron kaltaiseksi vapaaehtoiseksi maksuksi. Lisäksi on neuvoteltava Suomen EU:n nettojäsenmaksun alentamisesta.
Kohua perussuomalaisissa aiheuttaa esitys ruuan ja ravintolapalveluiden arvonlisäveron korottamisesta kolmella prosenttiyksiköllä 17 prosenttiin. Joulun alla perussuomalaiset vastustivat sen yhden prosenttiyksikön korottamista eduskunnassa.
– Ei siitä kukaan nälkään joudu, koska palataan muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen, sanoi Terho.
Lisäksi hän poistaisi lääkkeiden alv-alennuksen, joka kuitenkin korvattaisiin vähävaraisille sekä lakkauttaisi asuntolainojen korkovähennyksen.
Pakkolaina opiskelijoille
Terhon työryhmä toisi lukukausimaksut korkeakouluihin ”reiluuden ja tehokkuuden takia”. Käytännössä mallina on pakkolaina, joka maksettaisiin pois opintojen jälkeen.
– Jokainen saa lainan ja maksaa sen takaisin työelämään päästyään. Opiskelijat eivät käytännössä maksakaan sitä, vaan sen maksavat valmistuneet ja töihin päässeet. Jos ei pääse töihin, ei tarvitse maksaakaan. Tätä voi sanoa sosiaalisesti äärimmäisen oikeudenmukaiseksi ratkaisuksi, hän kuvaili esitystä puoluetoimistossa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Terho täsmensi Ylen tv-uutisissa, että lukukausimaksu olisi 2000–2500 euroa vuodessa.
Työtä otettava vastaan
Työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin tarvitaan Terhon työryhmän mukaan opiskeluaikojen reilua lyhentämistä. Koulutus on järjestettävä työmarkkinoiden tarpeita vastaavaksi.
Työttömyysturvan malli otettaisiin Tanskasta.
– Heidän järjestelmässään on kolme keskeistä oivallusta. Kevyempi irtisanomissuoja, korkeampi mutta hyvin ehdollinen työttömyysturva ja tiheät aktivoimistoimet. Olet työtön tai töissä, niin et makaa kotona, vaan sulla on jotain ohjelmaa. Esimerkiksi kuuden kuukauden jälkeen tulee ottaa vastaan mikä tahansa tarjottu työ. Sanon suoraan, että nykyinen järjestelmä ei kannusta muuhun kuin nauttimaan 2,5 euron tuoppeja.
Ylen tv-uutisissa maanantaina Terho täsmensi ajatuksiaan, että työttömyyskorvaus voitaisiin ottaa esimerkiksi kuuden kuukauden jälkeen pois, jos ei ota työtä vastaan.
Tarve saneerata ikäihmiset pois töistä poistuu heidän työtehtäviään keventämällä jolloin myös palkkaa voidaan keventää, Terho sanoi.
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2941945/tasta-syntyi-persu-paniikki