Hyvän ruuan aikaansaamiseksi tarvitaan oikea resepti. Väärällä reseptillä ei saa aikaan tulosta tekemälläkään, vaan lopputulos muistuttaa lähinnä Asikkalan puisia rattaita. Sama pätee väärään reseptiin. Tässä tapauksessa tosin lopputulos voi olla niin sanotusti lopullinenkin.
Jo pitkään on näyttänyt siltä, ettei asianomaisella ministeriöllä (VM) ole olleet pullat oikein päin uunissa, vaan ainoa lopputulos on ollut musta savu. Erityisesti VATT on suorastaan messiaanisella raivolla markkinoinut pätkätöitä ja työurien pidennyksiä lääkkeeksi taloutemme lähes hapettomaan tilaan. Tai ehkä vielä lähemmin niin kutsutun kestävyysvajeen poistamiseksi. Tästä ovat sitten erityisesti porvarillisen taipumuksen omaavat ministerit saaneet tartunnan ja ryhtyneet ulvomaan jopa pakkotyötä kaikille kapitalistisesta työstä syrjässä oleville.
Ruotsia on tässä yhteydessä pidetty mallimaana, josta pitäisi ottaa oppia. Eipä ihme, että VATT:kin on palkannut Ruotsissa käyneitä tutkijoita riveihinsä. Erityisesti Ruotsi otetaan mallimaaksi siinä suhteessa, että ikääntyneitä työntekijöitä mainitaan olevan työvoimassa Suomea runsaslukuisemmin. Sen sijaan ei vahingossakaan sanota, että Ruotsilla on myös oma raha, kun sitä vastoin Suomella ei ole nykyään enää juuri mitään omaa, vaan puhelutkin pitää soittaa lainapuhelimella.
Eikä tässä vielä kaikki. VATT pyrkii jesuiittamaisella jääräpäisyydellä kieltämään myös kansalaisten havaintojen todenperäisyyden. Kun kansalainen epäilee työurien pidentämisen vaikutusta kestävyysvajeen poistumiseen, niin VATT saa tästä vain lisää virtaa, vaikka yritykset suorastaan kilvoittelevat, ei suinkaan kaupan tekemisessä, vaan väen vähentämisessä. Samoin VATT väittää, ettei ulkomainen työvoima aiheuta työttömyyttä Suomessa, vaikka sehän sitä nimenomaan aiheuttaa. Lähes kaikki työhän tehdään nykyään Aasiassa tai jossakin kauempana kuin Suomessa.
Sangen usein näyttää siltä, että VATT:lla on identiteettiongelma. Moni on ollut sitä mieltä, että VATT (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) on valtiovarainministeriön alainen laitos, joka tekee taloustieteellistä tutkimusta nimenomaan suomalaista päätöksentekoa varten. Nyt on alkanut näyttää siltä, että kohdemaa on pikemminkin Ruotsi. Kaiken lisäksi jokin vanha Ruotsi, joka ei enää vastaa edes nykypäivää.
Kieltämättä meillä on historialliset taipumukset tehdä asioita samalla tavalla kuin Ruotsi. Olemmehan olleet Ruotsin itäinen, uljas soturikansa vuosisatojen ajan ja turvanneet Ruotsin koskemattomuuden jopa niin hyvin, ettei Ruotsi tarvitse enää edes armeijaa. Ja kaikki tämä ilman veloitusta, korvausta.
Mutta ajat ovat muuttuneet ja tiet ovat alkaneet johtaa eri tahoille. Suomi on ajopuuna historian virrassa menettänyt kykynsä itsenäiseen ajatteluun siinä missä oman rahansakin. Myös kaksikielisyys häviää hyvää vauhtia niin että toinen kielemme on hetken päästä jokin mystinen EU. Hieman samaan tapaan kuin NHL:ssä Tiki -talk aikoinaan.
Kaiken kaikkiaan talousongelmien ratkaiseminen edellyttää uudenlaista ajattelua ja ajattelun soveltamista oikeaan ympäristöön. Vanhoilla resepteillä uudet ongelmat eivät ratkea. Siksi olisi suotavaa, että VATT siirtyisi nykyaikaan. Atsipoppa on aikansa elänyt.
Jo pitkään on näyttänyt siltä, ettei asianomaisella ministeriöllä (VM) ole olleet pullat oikein päin uunissa, vaan ainoa lopputulos on ollut musta savu. Erityisesti VATT on suorastaan messiaanisella raivolla markkinoinut pätkätöitä ja työurien pidennyksiä lääkkeeksi taloutemme lähes hapettomaan tilaan. Tai ehkä vielä lähemmin niin kutsutun kestävyysvajeen poistamiseksi. Tästä ovat sitten erityisesti porvarillisen taipumuksen omaavat ministerit saaneet tartunnan ja ryhtyneet ulvomaan jopa pakkotyötä kaikille kapitalistisesta työstä syrjässä oleville.
Ruotsia on tässä yhteydessä pidetty mallimaana, josta pitäisi ottaa oppia. Eipä ihme, että VATT:kin on palkannut Ruotsissa käyneitä tutkijoita riveihinsä. Erityisesti Ruotsi otetaan mallimaaksi siinä suhteessa, että ikääntyneitä työntekijöitä mainitaan olevan työvoimassa Suomea runsaslukuisemmin. Sen sijaan ei vahingossakaan sanota, että Ruotsilla on myös oma raha, kun sitä vastoin Suomella ei ole nykyään enää juuri mitään omaa, vaan puhelutkin pitää soittaa lainapuhelimella.
Eikä tässä vielä kaikki. VATT pyrkii jesuiittamaisella jääräpäisyydellä kieltämään myös kansalaisten havaintojen todenperäisyyden. Kun kansalainen epäilee työurien pidentämisen vaikutusta kestävyysvajeen poistumiseen, niin VATT saa tästä vain lisää virtaa, vaikka yritykset suorastaan kilvoittelevat, ei suinkaan kaupan tekemisessä, vaan väen vähentämisessä. Samoin VATT väittää, ettei ulkomainen työvoima aiheuta työttömyyttä Suomessa, vaikka sehän sitä nimenomaan aiheuttaa. Lähes kaikki työhän tehdään nykyään Aasiassa tai jossakin kauempana kuin Suomessa.
Sangen usein näyttää siltä, että VATT:lla on identiteettiongelma. Moni on ollut sitä mieltä, että VATT (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) on valtiovarainministeriön alainen laitos, joka tekee taloustieteellistä tutkimusta nimenomaan suomalaista päätöksentekoa varten. Nyt on alkanut näyttää siltä, että kohdemaa on pikemminkin Ruotsi. Kaiken lisäksi jokin vanha Ruotsi, joka ei enää vastaa edes nykypäivää.
Kieltämättä meillä on historialliset taipumukset tehdä asioita samalla tavalla kuin Ruotsi. Olemmehan olleet Ruotsin itäinen, uljas soturikansa vuosisatojen ajan ja turvanneet Ruotsin koskemattomuuden jopa niin hyvin, ettei Ruotsi tarvitse enää edes armeijaa. Ja kaikki tämä ilman veloitusta, korvausta.
Mutta ajat ovat muuttuneet ja tiet ovat alkaneet johtaa eri tahoille. Suomi on ajopuuna historian virrassa menettänyt kykynsä itsenäiseen ajatteluun siinä missä oman rahansakin. Myös kaksikielisyys häviää hyvää vauhtia niin että toinen kielemme on hetken päästä jokin mystinen EU. Hieman samaan tapaan kuin NHL:ssä Tiki -talk aikoinaan.
Kaiken kaikkiaan talousongelmien ratkaiseminen edellyttää uudenlaista ajattelua ja ajattelun soveltamista oikeaan ympäristöön. Vanhoilla resepteillä uudet ongelmat eivät ratkea. Siksi olisi suotavaa, että VATT siirtyisi nykyaikaan. Atsipoppa on aikansa elänyt.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Kerrotko omat lääkkeesi?
Onhan se sen jo useasti kertonut, seppo_hölmöläisen ratkaisu kaikkeen on sosialismi.
Mikäs vika sosialismissa on? Luultavasti se toimisi jopa paremmin kuin kapitalismi. Sitä paitsi nykyKokoomushan vaikuttaa enemmän sosialistiselta kuin sosialistit itse. Ei nyt äkkiseltään muistu mieleen olisivatko kotimaiset sosialistimme olleet siinä määrin erilaisten pakkojen kannalla kuin nykyporvarit.
Kerrotko nyt ne omat lääkkeesi? Jokainen osaa valittaa ja vinkua, nyt kerro vaihtoehtosi.
Ole tyytyväinen. Muistaakseni on joku sananlaskukin niistä, jotka ovat autuaita siksi, kun eivät mistään mitään ymmärrä.
Sinä siis haluat että sinulla on pistoolin piippu niskassa ja sanotaa taputa. Jooo kyllä sille "Isäaurinkoiselle" varallisuuta on mukava kerätä:D ja taputtaakin vielä piippu niskassa.
On se ihanaa tuo sosialismi:D Kannattaa sitä tavoitella.D
Pohjois-Koreassakin on nyt teilattu kaikki entisen johtajan lähipiirissä olleet ihmiset. On se IHANAa!
LUULSITKO PYSYVÄSI HENGISSÄ?
Ymmärrätkö Sinä?
Et ainakan vastannut kysymykseen!
Sinä oletkin oikein kunnon keskustalainen punikki sitten. Punikki-nimitystähän täällä sinunlaisistasi mielellään käytetään. Toki sitä käytetään jopa kokoomuslaisistakin. Minkähän sortin sukan kuluttajia lienevät nuo punikittelijat?
Mistähän moinen aatos on päähäsi tipahtanut? Onko sinulla sosialismifobia?
Lue kirja.
Oi armas kotimaa.
Siinä yksi Siperiasta paennut ja Suomeen kävellen vaeltanut entinen Suomalainen kommunisti kertoo mitä elämä oli Neuvostoliitossa.
Pohjois-Korean tilanteen tiedät kun seuraat uutisia. Vai asutko jossakin tynnyrissä johon ei tiedotusvälineet yllä?
Kertoihan Suomalaiset kommubnistitkin kaikenlaisia satuja ihannemaa Neuvostoliitosta kunnen se hgaljisi ja tulki Klasniostin aika. Ei enää sen jälkeen kommunisteillakaaan auttanut satuja kertoa.
Sinä siis et halua ottaa vcastaan tietoa jota Pohjois-Koreasta tulee uutisista:D? Eli Siis totuutta ei ole jota ei halua ottaa huomioon eikä kuunnella:D
Mitä varten minun pitäisi lukea jokin kirja?
Ja talikkokommunisti-ilmarinen kaikkein kommunistisimmalta :)))
Työn tarjontaopin meille on lanseerannut vahvasti Juhana Vartiainen. Itsekin pidin aluksi hänen ajatteluaan kummallisena ja suorastaan epäloogisena, mutten ole enää siitä ollenkaan varma. Ruotsin hyvä työllisyystilenne selittyy kyllä paljossa oikeistohallituksen työohjelmalla. Vartiaisen ja tämän ohjleman idea on siinä, että työn tarjonta luo uutta työtä. Yleensähän olemme tottuneet ajattelemaan, että tuotteiden kysyntä on se, mistä työtä syntyy. Mutta nämä talouden kierteet ja kerrannaisvaikutukset eivät ole ihan yksiselitteisiä. Ruotsin esimerkin pohjalta tulisi kyllä vähintäänkin vakavasti suhtautua Vartiaisen sanomaan, vaikka siinä on asioita, joista en itsekään ole helposti samaa mieltä.
Oma raha ei selitä Ruotsin paremmuutta. Sen sijaan Vartiaisen kertoma selitys siitä, että Ruotsin teollinen ja muu tuotanto on monipuolisempi kuin Suomessa, on hyvin uskottava selitys. Suomi on vahvasti investointuotteiden varassa ja siis Ruotsia paljon suhdanneherkempi. Lisäksi Vartiaisen mainitsema ikäraketeen jyrkempi muutos on tässä varmaan vaikuttavana tekijänä.
Oma vaikutelmani on se, että VATT on meillä aikaansa edellä. Eihän meillä ole ollut mitään Ruotsin kaltaista työohjelmaa edes olemassa. Sellainenhan tarkoittaisi nimenomaan uusitumista Suomessa. Mutta kriittinen tätä ohjelmaa kohtaan saa olla ja pitääkin olla.
Näin äkkiseltään on vaikea kuvitella miten Ruotsin tuotanto olisi Suomea monipuolisempi. Ruotsihan jo maantieteellisesti on lähes Suomen kopio. Myös Ruotsissa on metsäteollisuutta, kaivannaisteollisuutta, maanviljelyä jne. Kyllä moinen väite kaipaa täsmennystä. Lähes ainoa erilainen tekijä on kulttuuri, jota voi kenties pitää Suomea kehittyneempänä. Samoin omaan rahaan perustuva talous luo Ruotsille enemmän liikkumavaraa kuin yhteisvaluuttaan hirttäytynyt Suomi
Mitä taas työn tarjontaan, niin onhan suorastaan naivia kuvitella, että kärräämällä esimerkiksi lisää työvoimaa valtakuntaan, niin talous siitä jotenkin kohenisi. Onhan meillä jo nyt ulkomaalaista väkeä sangen runsaslukuisesti, mutta en ole havainnut tai kuullut puhuttavan, että työpaikkojemme määrä olisi tästä jotenkin lisääntynyt. Päinvastoin työttömyys on kuuleman mukaan maahan muuttaneiden joukossa kantaväestöä suurempi.
Sen sijaan talouden tilan parantamisen edellytyksenä pidetään investointeja, jotka sitten luovat työvoiman tarvetta, jos ylipäätään, koska investoinnit yhä useammin ovat niin sanottuja rationalisointi-investointeja, joilla pyritään systemaattisesti korvaamaan ihmistyötä koneilla. Tässäkään tapauksessa työn tarjonnan lisääminen ei elvytä taloutta tai poista kestävyysvajetta mitenkään. Kyllä VATTin ja VM:n ajatuskummajaiset seisovat tukevasti savijaloilla jos ylipäätään.
Ruotsin tuotannon tärkeimmät osat ovat metalliteollisuus, kaivosteollisuus ja vesivoimaan perustuva energiatuotanto. Tärkeää on huomata, että Ruotsin metalliteollisuus on pitkään ollut monipuolinen. Siellä on tuotettu mm. autoja, sotilaslentokoneita, kodinkoneita, elektroniikkaa jne. Metsäteolisuuden painoarvo on Ruotsissa vähäisempi kuin Suomessa. Erilaisten palvelujen osalta Ruotsi on meitä selvästi edellä. Sillä on nopeasti levinneet Henkka ja Mauri sekä Ikea esimerkkeinä tästä. Maatalouden osuus on varsin vähäinen, alle 2 % BKT:stä.
Kun puhutaan maahanmuuttoon perustuvasta työvoimasta, sotket asioita. Siinä ei pidä tarkastella silloin humanitaarista maahanmuuttoa, joka perustuu täysin muuhun kuin työllistämiseen. Työperäinen maahanmuutto sen sijaan on nimensä mukaisesti työllistävää. Tässä ryhmässä työttömien määrä lienee vähäinen, mikä johtuu siitä, että ulkomaiset tulijat helposti lähetvät muualle työttömyyden kohdatessa. Oma lukunsa ovat kausityöntekijät kuten marjojen poimijat. he tulevat ja lähtevät nopeassa tahdissa. Nämä työt jäisivät Suomessa tekemättä ilman heitä. Jotkut muutkin alat ovat muuttumassa maahanmuuttovaltaisiksi. Näitä ovat siivous, rakennusala, osin sairaanhoito, joukkoliikennevälineiden kuljetus, vähittäiskaupan asiakaspalvelu. Työperäiset maahanmuuttajat ovat motivoituneita työllistymään ja heillä on usein siihen riittävä koulutuskin. Muilla maahanmuuttajilla voi esim. lukutaito olla puutteellinen, mikä estää heidän tyllistymistään. Näidenkin osalta toisen polven maahanmuutajilla on jo paremmat työllistymismahdollisuudet. Työperäistä maahanmuuttoa tullaan ehdottomasti tarvitsemaan ja se on paljon parempi keino lisätä työllisyyttä kuin rollaattorivanhusten työllistäminen eläkeikää nostamalla.
Viestistäsi ei käynyt selväksi millä perustein voidaan sanoa Ruotsin elinkeinorakenteen olevan Suomea monipuolisempi. Jos se on erilainen, ei se tarkoita sitä, että elinkeinorakenne olisi monipuolisempi. Erilaisuudella tarkoitan sitä, että samat tuotannonalat löytyvät niin Suomesta kuin Ruotsistakin, mutta esimerkiksi työllisten määrällä mitattuna painotukset ovat erilaiset.
Työvoiman osalta en ole sekoittanut mitään, vaan pyrin vain havainnollistamaan sen, ettei väkeä maahan kuskaamalla synny työpaikkoja, vaan työpaikat syntyvät investointoiminnan tuloksena, jos ovat ylipäätään syntyäkseen automaatioinvestointien yms. vuoksi.
Konepajateollisuus on Ruotsin elinkeinoelämän selkäranka.
Niin sanottujen teknologiayritysten (kuljetusvälineteollisuus, tietoliikenne- ja elektroniikkateollisuus, metalli-, kone- ja laiteteollisuus) yhteinen liikevaihto on lähes 800 miljardia kruunua ja ne työllistävät noin 290 000 henkilöä. Eniten työntekijöitä on koneteollisuudessa, seuraavaksi suurin työllistäjä on kuljetusvälineteollisuus. Valmistavan teollisuuden osuus Ruotsin viennistä on noin 44 % (2010), yhteensä noin 507 miljardia SEK.
Ruotsin ajoneuvo- ja kuljetusvälineteollisuutta hallitsevat suuret, tunnetut yritykset kuten Volvo (mm Volvo Trucks and Buses), Volvo Aero, Volvo Construction Equipment, Volvo Penta ja Scania.
Suuri osa yrityksistä on joko osittain tai kokonaan ulkomaalaisten toimijoiden omistuksessa, esim. Volvo PV, Bombardier (ent. Asea), Toyota Forklifts (BT Trucks), Saab Automobile, Volvo Personvagnar, Komatsu Forest (ent. Valmet).
Koneteollisuuden alalta löytyy monta tunnettua yritystä kuten Atlas Copco, ABB, Rolls Royce, Metso, Kvaerner Pulping ja Kvaerner Power, SKF, Tetra Laval ja Sandvik.
Ericsson, ABB, Alstom, ESAB ja Sony Ericsson ovat kaikki yrityksiä, jotka ovat tehneet sähkö- ja elektroniikkateollisuuden Ruotsin paraatitoimialaksi.
http://www.finsve.com/index.php/fi/alakohtaista-tietoa/konepajateollisuus/ruotsin-konepajateollisuus
Se on sekä erilainen että monipuolisempi kuin Suomessa. Kyllä nämä kävivät kirjoituksesta ilmi. Suomenkin tuotannollinen toiminta toki monipuolistui Nokian ansiosta, mutta nykyisin tämä teollisuutemme kolmanneksi kivijalaksi sanottu toimiala on ainakin puoliksi menettänyt kirkkaimman tähtensä.
Kyllä työpaikkoja syntyy myös muun taloudellisen toiminnan kuin investointien kautta. Palvelusektori on työvoimavaltaista ja sinne syntyy paljon uusia työpaikkoja. Tällaisen työn kysyntä on kyllä paljolti riippuvainen sen tarjonnasta. Palvelusektorilla on helppo uskoa, että tarjonta luon myös kysyntää ja poikii siten uutta työtä. Tämän näkee vaikkapa Helsingin laajasta ravintolatarjonnasta. Kun se on vaihtelevaa, tarjonta houkuttelee myös käyttämään. Tässä maahanmuuttoperäisen toiminnan osuus on melkoinen.
Ruotsalaisen tuotannon monipuolisuus ehkä selittyy pikemminkin volyymien kokoeroina Suomeen verrattuna. Nähdäkseni Suomessa on paljon sellaista, jota ei Ruotsissa edes ole. Toisaalta Ruotsi monikulttuurisena maana saattaa tätä kautta olla hieman erilaisempi kuin Suomi.
Palvelutuotanto ei vaadi yleensä suuria rahallisia investointeja, joten yrityksiä syntyy luultavasti palvelualoille helpommin, mutta eihän tämä mitenkään poista investointien ensisijaisuutta. Investointihan sisältää paljon muutakin kuin pelkkää rahaa. Muiden muassa osaamista, hoksaamista ja yrittäjyyttä.
Punikit pesevät toistensa selkiä palvelutuotantona ja kaikki työllistyvät. Eihän siitä tuloja saada kenellekkään mutta selät pysyvät puhtaina.
Kyllä siitä tuloakin kertyy. Pitää vain laskuttaa.
"Vartiaisen ja tämän ohjleman idea on siinä, että työn tarjonta luo uutta työtä. Yleensähän olemme tottuneet ajattelemaan, että tuotteiden kysyntä on se, mistä työtä syntyy"
Pitäisikö valtion ja kuntien tarjota punikeille lisää suojatyöpaikkoja, eihän siinä tarvita kuin lisää verorahoja. Mitä sitä askaroimaan tuottavan työn ja markkinoiden kysynnän kanssa.
Lienet ymmärtänyt Ruotsin työohjelman täysin väärin. Hyvät tulokset eivät perustu julkisen sektorin työpaikkojen lisäämiseen.
Minua kiinnostaisi mitä nämä "punikkien" tukityöpaikat ovat?
Keskustapuolue-MTK:lla on kylläkin selkeästi paljon jäsenilleen ja äänestäjillen järjestettyjä tukityöpaikkoja, käytännssä kaikki maatalouden työpaikat ovat tukityöpaikkoja kuten lähes kaikkien kepuenemmistöisten kuntien työpaikat.
Mutta missä ovat nämä "punikkien" suojatyöpaikat? kero ihmeessä ammatit ja työnanajat?
Ei, kyllä ne ovat kaupunkilaiset, jotka ovat maalaisten elättejä. Arvaas mistä ruoka tulee esimerkiksi kerrostaloasukkaan pöytään Helsingissä?
Kaupasta. Etkö sitä tiedä?
Arvasin sen.
Ja TAAS talikkokommunistiLOINEN selittää omiaan :)))
http://www.hsy.fi/seututieto/kaupunki/yritystoiminta/Sivut/default.aspx