Elämän tarkoitus on eläminen.
En ole koskaan kenkään kuullut kuolinvuoteella harmitelleen ettei kerennyt tekemään eneämmän töitä,tai keräämään enemmän rahaa.
Tyytyväisimpiä ovat ne ihmiset,joilla merkityksellisiä ihmissuhteita ja jotka ovat rakastaneet ja joita on rakastettu. Rakastaminen on joskus itsensä alttiiksi asettamista ja vaatii rohkeutta,mutta on myös palkitsevaa. Rakkautta on monenlaista ja todellinen rakkaus on nöyrää.
En ole koskaan kenkään kuullut kuolinvuoteella harmitelleen ettei kerennyt tekemään eneämmän töitä,tai keräämään enemmän rahaa.
Tyytyväisimpiä ovat ne ihmiset,joilla merkityksellisiä ihmissuhteita ja jotka ovat rakastaneet ja joita on rakastettu. Rakastaminen on joskus itsensä alttiiksi asettamista ja vaatii rohkeutta,mutta on myös palkitsevaa. Rakkautta on monenlaista ja todellinen rakkaus on nöyrää.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mitäpä tahdoit tuolla aloituksella kertoa? Kuolevien äärellä olleena tiedän, että jokainen kuoleva ennen h-hetkeä miettii yhtä asiaa...pelkään mitä tapahtuu kun viimeinen henkäys tulee. Elämä kelataan läpi moneen kertaan ja etsitään vastausta: minne menen? Elinkö oikein? Teinkö kaikki mitä piti? Hiljaa toivovat: saanhan anteeksi kaikki virheeni? Pelko. Se on se kuoleman kipu. Pelko. Siksi emme muuta voi, kuin olla hiljaa. Ja pitää kädestä. Olla vain kun se hetki tulee.
Jotkut katuvat kuolinvuoteellaan sitä että uhrasivat perheensä ns. rakkaudelle. Jotkut sitä, että eivät uhranneet. Ainahan ihminen jotain haikailee, on luotu sellaiseksi, muuten ei maailma mene eteenpäin. Tyytyväisin on kuitenkin se joka ymmärtää ettei kaikkea voi saada ja armahtaa itseään ja nuorena tekemiään valintoja. Ehkä vanhana tekisi toisin ja katuisi sitäkin.
Hyvä aloitus.
Juuri tuon vuoksi olen valinnut hiukan toisin kuin muut: teen vähemmän töitä ja haalin vähemmän materiaa, jotta aikaa jäisi enemmän rakkaimmille.
on 42..
Lisääntyminen.