Vuoden sisällä ovat Espanjan asuntohinnat taas pudonneet virallisten tilastojen mukaan yli 10 %.
ja meno jatkuu.
Seuraavaksi on vuorossa LAMA ja se vasta koettelee.
Osakemarkkinoillekin odotellaan jo 25-30 %:n korjausliikettä.
http://www.kauppalehti.fi/omaraha/kurssit voivat pudota 25-30 %25/201401614161?ref=
Älä hyvä ihminen osta asuntoa Espanjasta, asu vuokralla. Jutut asuntomarkkinoiden pohjien saavuttamisesta ovat täyttä huuhaata.
Jos olet jo ostanut, niin siunausta!
Et pääse eroon kuin aivan pilkkahintaan, jos silläkään.
ja meno jatkuu.
Seuraavaksi on vuorossa LAMA ja se vasta koettelee.
Osakemarkkinoillekin odotellaan jo 25-30 %:n korjausliikettä.
http://www.kauppalehti.fi/omaraha/kurssit voivat pudota 25-30 %25/201401614161?ref=
Älä hyvä ihminen osta asuntoa Espanjasta, asu vuokralla. Jutut asuntomarkkinoiden pohjien saavuttamisesta ovat täyttä huuhaata.
Jos olet jo ostanut, niin siunausta!
Et pääse eroon kuin aivan pilkkahintaan, jos silläkään.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ostin reilut kolme vuotta sitten rannikolta hienon, turvalliselta alueelta ja siistin huoneiston. Yleinen hintataso oli silloin 130-135 tonnia. Toki huomattavasti kalliimpia oli ja yleensä nämä oli maanmiehillä myynnissä, ja myyjänä suomalaisia. Ostamassani oli hinta 132 tonnia ja lopulta 6 kk kaupan vääntämisen jälkeen kauppa tehtiin 95 tonnia. Myyjänä oli Englannista olevan vanha pariskunta, ja välitysliikkeenä myös heidän maanmiehensä. Tein hyvän kaupan, asunut olen tässä siitä asti ja edelleen olen tyytyväinen kauppaan, toki hintataso on tullut alas ja tarjontaa on. Kuitenkin pääasia on ollut itselläni hyvä mieli kaupasta silloin, varma asuminen omassa ilman pois lähtemisen riskiä, jolloin tästä on muodostunut koti. Lapset ja lapsenlapset vieraillessaan tuleavat aina samaan paikkaan ja kokevat tämän vähän niin kuin mummolaksi. Uskoisin, että saan myydessä omat tai lähes omat takaisin ja onhan se silloin ollut etunsa ostaa ja asua omassa. Hintojen suhteen kaikenkaikkiaan pitää kuitenkin olla varovainen ja laajentaa asunnon etsimistä laajemmalle kuin Meidän maamiehien välittämiin asuntoihin, näillä tahtoo olla selvästi hinnoissa kokeilun makua.
terveisin täältä.
Kun ostaa asunnon itselle, ei silloin tarvitse miettiä: oliko hyvä kauppa. Koti on koti. Rannikolla asuntojen hinnat vaihtelevat suuresti: place, place, place.
Ns. korvesta voit saada uuden asunnon todella halvalla. Erotuksella voi sitten ostaa auton tai käyttää taksia. Keskeisillä paikoilla ei taas ole enää maata, mihin rakentaa. Hyvät ja uudehkot asunnot tekevät kauppansa ja markkinat määrittelevät hinnan.
"Kun ostaa asunnon itselle, ei silloin tarvitse miettiä: oliko hyvä kauppa"
Ostokulut kauppahinnan päälle ovat järkyttävät n. 11 %, sen voi laskea heti kuluksi.
Jos asut vain talven, makselet kuitenkin kiinteistö- ym. verot ja maksut sekä yhtiövastikkeet, sähkö- ja vesiperusmaksit myös kesältä toisin kuin vuokralainen vuokransa.
Oma asunto ei ole joustava jos haluat vaihtaa paikkaa.
Myös myyntiin liittyvät kulut ja verot ovat hirmuiset. Tutkipa asiaa.
Myynti normaalioloisssakin kestää n. 3 vuotta.
Pitää asua ympäri vuoden ainankin 15-20 vuotta jotta ostossa olisi taloudellisesti mitään järkeä. Harv viihtyy Espanjassa 7 vuotta pitempään kun paikat tulevat liian tutuiksi. Toki sukulaisille voi kehuskella Espanjan omalla asunnolla ;-)))
Hei,. Arvelinkin kirjoitukseni jälkeen jonkun "Kiinni Olet!" kaltaisen kommentoivan. Ei täältä kannata ostaa jos ei ole vara. Minun ei tarvitse sitä miettiä, ja tarkoitus ei olekaan myydä nyt eikä sitten kun sen aika muutoin olisi.
Annat kirjoituksessa kuvan, kuin kaikki olisi mitattavissa pelkästään rahassa. Ei ole. Ei minun tarvitse asiaa tutkia, kaikki raha-asiat on sivuseikka, kun lapset tulevat lapsineen käymään.
Voi sitä rakkautta ja iloa, tämä on minulle koti ja lapsille Mummola. Ihmettelen aina ihmisiä, jotka miettivät ja ajattelevat asioita liian vaikeasti, kuten sinä. Näinhän se on Teillä, raha raha ja raha.
Minulle on paljon arvokkaampaa, kun lapset soittaa ja kysyy asioita kodistani tai ympäristöstä ja muistavat näitä. Niistä syntyy pysyvät muistot, asioihin juurtuu, ja voin kertoa niistä lapsieni ja lastenlapsieni ymmärtävän ja muistavan ne.
Täällä olemiseen on ihmisillä erilaiset lähtökohdat ja motiivit. Ymmärrän myös niitä, jotka ei halua ostaa ja vuokra-asuminen on heidän juttu. Mutta asiaan täytyy silloin lähestyä eri tavalla. Minä olen täällä asuakseni, monet ovat käydäkseen.
Nimenomaan noin. Jokapuolella maailmaa asumisesta joutuu normaalisti maksamaan. Vuokrakämppiäkin loputtomasti, jos aina vuokralla asuu. Itsekin suosin omistusasumista, sillä koti on koti ja ostopäätös syntyy kun jossain on kodiksi sopiva paikka.
Toisille se jatkuva kodin vaihtaminen on elämätapa sekin, silloin vuokralla eläminen tietysti on mutkattomampaa.
kannattaa. No voi hyvät hyssykät sentään. Minkä ihmeen vuoksi tuota vuokralla-asumisen kannattavuutta jatkuvasti jankutetaan. Me ostimme 2009 Torremolinoksesta asunnonsuurin piirtein samoilla hintatasoilla kuin Mijaksen Raikukin. Me vietämme siellä talvet, suurinpiirtein lokakuun lopusta huhtikuun alkuun. Lapset käyvät etelän kodissamme aina kesälomillaan. Kotimaassa meillä on pitkäaikainen asuntomme sekä meren saaressa kesämökkimme. Käsitykseni mukaan myös muilla niillä tuhansilla Espanjan talvehtijoilla on samanlaiset olosuhteet.
Jälkeläiset saavat tietysti realisoida Espanjan asunnon aikanaan, tuleva hinta ei kiinnosta, oma tupa ja lupa on ollut jo tähän mennessä joka centin arvoinen.
"Me ostimme 2009 Torremolinoksesta asunnonsuurin piirtein samoilla hintatasoilla kuin Mijaksen Raikukin."
No asunnon arvo nyt on n. ostohinta - 60 %.
ja pysytte sitten siellä Torressa. KIva.
Vuokralla voistte olla joka kerta eri paikassa jos haluatte. ja halvalla. kuten me fiksut.
"No asunnon arvo nyt on n. ostohinta - 60 %.KIva.
Vuokralla voistte olla joka kerta eri paikassa jos haluatte. ja halvalla. kuten me
fiksut".
No nyt on taas päästy puheissa sille teinikakaroiden normaalille höpö-tasolle.
Vuonna 2009 espanjan asuntojen hintakupla oli jo hyvän aikaa sitten puhjennut. Kohteet olivat pitkään myynnissä ja kaupant toteutuivat hyvissäkin kohteissa jopa 30-40%:a alle pyyntöhintojen. Ne hyvien kohteiden kolme tärkeintä ominaisuutta ovat, sijainti, sijainti ja sijainti.
Minkätähden sitä pitäisi joka talvi viettää eri paikassa kun on varta vasten ostanut
paikan jonka voi varustaa mieleisekseen niin asumisen kuin harrastustenkin puolesta?
Niin, on harmillista henkilöiden oman edun kannalta ettei omaa rahankäyttöä lähestytä hyvän taloudenhoidon näkökulmasta katsoen.
Asunnon hankkiminen on keskivertotulon ja paremmankin omaaville elämän suurin hanke / investoiniti sen hankkiminen joko kiinteistösyklin huipun tuntumasta tai lähempää sylkin pohjia tekee taloudellisesti vatlaisan eron.
Mikäli hankkii syklin huipun tuntumasta, niin tuon hintaeron maksaakseen saa paiskia vuosikausia töitä aamusta iltaan ja samalla tuo summa on pois muista hankkeista tai invetoinneista.
Hintaerolla olisi maksanut tuon hintaeron ajan tekevältä jaksolta vuokrat ja edelleen olisi mittavasti voiton puolella hankkiesaan asunnon edullisemmalal hinnalla ja paremmissa markkinaolosuhteissa ostajan kannalta.
Muuan tuttu (pankinjohtja) nelikymppinen Helsingissä myi itse rakentamansa fiksun talon edellisen hintasyklin huipun aikaan (1991 - 1992 paikeilla) ja muutti perheineen vuokralle vähemmän arvostettuun kaupunginosaan.
(Tuohon hulluimpaan aikana ihmiset kirjaimellisesti jonottivat rappukäytävissä asuntonäytöille ja toisinaan asuntokauppoja tehtiin huutamalla rapussa edes asuntoa näkemättä ja oltiin valmiita maksamaan jopa enempi kuin hintapyyntö, sillä kaikki ryntäsivät ostamaan nyt "kun vielä ehtii" ennekuin kaikki saatavilla olevat asunnot loppuvat ja hinnat aina vain karkaavat ylemmäksi. Kuin kultaryntäyksen sokeisemana.)
Asiaa päivittelevä naapurusto ei asiaa ymmärtänyt tuolloin. Vasta sitten kun hieman myöhemmin hintakupla puhkesi ja hinnat romahtivat ja ko. pankinjohtajan rakentaessa uuden talon syklin pohjan aikaan (myös edullisemmat rakennusaineet ja työvoima) he ymmärsivät tuon laskelmoidun siirron.
Hän teki sillä hyvin suuren perheensä taloudellisen tilanteen kohentamisen kuitatessaan hienon myntivoiton ja toteuttaessaan seuraavan hankkeen edullisesti. Todennäköisesti hän lisäksi rahoitti vuokra-asumisensa ainakin osittain talokaupasta vapautuneen pääoman toisaalle tuottavasti sijoittaen (vaikka samalla lainaosuutensa kuittasikin).
Toki toisinaan on vaikea arvioida kiinteistösyklejä vaikka kansallista ja globaalia kokonaistaloutta seuraisi kiinnostuneena läheltäkin. Vaikka Suomessa nyt edellisen hintakuplan puhkeamisen jälkeinen nousu pohjilta on kestänyt noin 15 vuotta ja asuntojen hintojen suhde keskipalkaan on noussut radikaalisti / kestämättömästi varsinkin pääkaupunkiseudulla.. Olisko taloudellisesti ajatellen nyt järkevä hetki ostaa asunto Suomessa? Epäilen, vaikka alueellislla eroillakin on merkitystä.
Ideaalia tietysti olisi voida ajoittaa varsinkin ensimmäisen asuntonsa hankinta lähelle syklin pohjia. Nuorehkona hankittu ensimmäinen asunto on aikanaan maksettu ja samalla se edustaa säästettyä siirtokelpoista pääomaa ja edullisempia asuinkustannuksia (kunhan arvioi kiinteistön kunnostustarpeet).
Asunto on kuitenkin monille niin tunnekeskeinen, että sen kohdalla monet ovat valmiita tekemään taloudellisesti kerrassaan epärationaalisia valintoja joita eivät toisien asioiden kohdalla tekisi.
Tietysti elämäntianteet ja suunnitelmatkin vaihtelevat. Moni liikuvuutta tarvitseva / kaipaava tai työnsä vakaudesta huolissaan oleva, asuntojen hintasyklistä huolimatta valitsee vuokraamisen.
Mikäli takavuosina on Espanjasta asunnon / talon kuplahinnalla hankkinut, niin hinnan pudotuksen summalla olisi asuntut huoletta vuokralla vielä pidemmänkin ajan ja nyt hintojen pohjia lähestyessä olisi hyvä mahdollisuus maltillisella hinnalla hankintaan.
Ps. Millaisia summia Espanjassa edustaa kiinteistöön / omaan asuntoon kohdistuvat vuotuiset verot? Miten ne ovat kehittyneet viime vuosina?
Kyllä sinä olet viisas. Minä olen 66 v. ja eläkkeellä. Sinun logiikalla minun pitäisi odottaa muutama vuosi vielä ja asua vuokralla, ja kenties vaihtaa vuokra-asuntoa esim. 6 kertaa tänäaikana. Ostaa sitten halvalla, kun olen 71 vuotta. Asua 15 vuotta ja sitten myydä voitolla, ja tämä olisi hyvä business. Kun asunnon saa myytyä, kupsahaa sitten ja siinä se oli elämän säästöistä nauttiminen. Perilliset riitelee ja käyttää perinnön puolisoittensa takausvelkojen maksuun. Ei, kyllä minä nyt jo eläkeläisenä ajattelen asioita hieman toisin ja moni eläkeläinen täällä rannikolla samoin, kun kerran tänne on päässyt.
OSTAKAA:lle
Voisi olettaa, että tuohon ikään mennessä olisi oppinut sisälukutaidon ja maltillis-analyyttisen ei extremistisen lähetymistavan ilman avoimen riidanhaastellis-agressiivista ja kapeaa lähestymistapaa.
Nimenomaan mainitsin, että yksilöiden elämäntilateet vaihtelevat ja siihen sisältyy myös henkilön ikä ja "kiinteistö-menneisyys" sekä monet muutkin tekijät.
Myös aivan tarkoituksellisesti kommentoin yleisellä tasolla puuttumatta henkilötasolla kennekään henkilökohtaisiin ratkaisuihin (toisten nimittelyistä puhumattakaan).
>> Sinun logiikalla minun pitäisi odottaa muutama vuosi vielä ja asua vuokralla, ja kenties vaihtaa vuokra-asuntoa esim. 6 kertaa tänäaikana.
Niin, sinä teet juuri kuten katsot itsellesi sopivaksi.
Kuitenkin jos omaat pääoman asuntoa varten ja arvioit hintojen edelleen haluamallasi alueella laskevan, niin miksi maksaa ylihintaa?
Sillä aikaa voisi koettaa laitta pääoman tuottamaan, mutta tokihan aivan riskittömästi se on hieman haastavaa. Miksi asuntoa tulisi vaihtaa kuusi kertaa muutamassa vuodessa?
Toisaalta ikääntyminen tuo meille kaikille mukanaan huolia terveydestä ja yksin tai puolison kanssa selviytymisestä itsenäisenä jolloin siinä omassakaan asunnossa ei ehkä voi asua loppuun saakka, eli tietty ikä tuo vaikeita ja raadollisiakin rakaisuja huomioitavaksi / ennakoitavaksi.
Osa ollessaan vielä hyvässä kunnossa myy asunnon tai vaihtaa edulisempaan tai siirtyy vuokralle saadakseen enempi taloudelista toimintavaraa vielä kun terveyden puolesta voi nauttia elämästä, liikkua, harrastaa ja matkustaa. Kinkkisiä tilanteita ja jokainen teke itselleen j amentaliteetilleen sopivalta tuntuvat ratkaisunsa.
Ps. Kuinka moni on hankkinut asunnon kovalla kuplahinnalla ja joutunut sen erinäisistä elämäntilanteista johuen (ero, työpaikan menetys, vakava sairaus, puolison kuolema jne.) ja myymään syklin pohjilta saamatta pois edes omiaan ja ollen ilman asuntoa ja edelleen joutuen maksamaan myydyn asunnon velkaa.
Nimi. hinta hinnalla on asiat aika lailla sekaisin: "Muuan tuttu (pankinjohtja) nelikymppinen Helsingissä myi itse rakentamansa fiksun talon edellisen hintasyklin huipun aikaan (1991 - 1992 paikeilla) ja muutti perheineen vuokralle vähemmän arvostettuun kaupunginosaan."
Helsingissä oli hintaPOHJAT vuonna 1992-93 ei suinkaan mikään hintasyklin huippu.
http://www.findikaattori.fi/fi/92
ja tosiaan Espanjasta ei omaksi kannata ostaa minkäänlaista kämppää vaikka ns. halvalla saisi ellei muuta tänne sitten pysyvästi.
En ymmärrä miksi ei kannata ostaa.
Olen itse seurannut jo useamman vuoden viikottain idealista.com sivustolta Torremolinoksen, Benalmadenan ja Fuengirolan asuntoja ja niiden hintatasoa.
Onhan se aivan toista mennä lomalle omaan asuntoon, kuin johonkin vuokrahuoneistoon. Kaikki omat tavarat ovat siellä odottamassa.
Ymmärrän täysin niitä, jotka ovat ostannet. Kaikkea ei voi mitata rahassa, kuten täällä on kirjoitettu.
Olen myös seurannut pankkien kohteita. Ne eivät läheskään aina ole sellaisilla alueilla, jossa on kiva asua. Asunnon sijainti on hyvin tärkeä.
Olen itse käynyt tällä alueella useita kertoja ja jopa asunutkin siellä vuoden verran yhtäjaksoisesti.
Parasta olisi löytää sopuhintainen ylimmän kerroksen asunto. Espanjalaisten elintavat ovat sen verran erilaisia, kuin meidän ja asuntojen äänieristykset ovat hyvinkin huonot.
Fuengirolassa on Los Pacosin yläosaan rakennettu paljon ja siellä näyttäisi olevan edullisia uusia asuntoja. Saattaa olla, että taloista on vielä suuri osa myymättä. En tällä tietämällä ole kiinnostunut siitä alueesta. Olen kallistumassa Torremolinoksen Carihuelan ja Montemarin alueelle. Lentokenttä ja ranta lähellä ja alue valmiimpi.
Mistään Benalmadenan moottoritien vierestä ei kannata ostaa, vaikka saisi kuinka havalla. Samoin Torremuelle on ankeaa seutua ja palveluihin matkaa.
Ostoa harkitsevalle suosittelen ensin vuokra-asumista ja eri alueiden tarkkailua ennen ostopäätöstä. Kävelyä ja kävelyä ympäristössä.
K. Äyrä:lle
Kiitos täsmennyksestä. Mainitsin 1991-92 _paikkeilla_, eli jätin asiaan varauksen sillä en muistanut vuotta täydellä varmuudella. Taisi olla 1990 eli hieman piikin jälkeen.
Tekstiosuudessa kuitenkin mainitsin hänen myyneen talonsa huipun tuntumasta ennen massiivista floppia. Hänellä ei talo ollut kauaa myynnissä ennen omistajan vaihdosta. Sittemmin parhaillakaan paikoilla olevat asunnot eivät tahtoneet löytää ottajaa.
Mainitsin myös, että pohjilta on noustu noin 15-vuoden ajan ja jollaista sykliä olisi ollut edeltä vaikea ennustaa.
"Vanhojen kerrostalojen reaalihintaindeksi 1970 - 2009"
- http://www.stat.fi/til/ashi/2011/02/ashi_2011_02_2011-07-29_kuv_005_fi.html
Asunnon ostaminen lyhyelle aikavälille on harvoin perusteltavissa, ellei sitten ole todella poikkeuksellinen kohde sijainniltaan ja hinnaltaa ja ole vakuuttunut saavansa siitä helposti vähintään omansa veroineen. Raskas ja aikaa vievä myyntiprosessi varsinkin nykyoloissa.
Ps. Erikoista miten kommentoijat pyrkivät kokonaisuuden sivuuttaen takertumaan selektiivisesti tikkuihin ja sivuuttavat oleellisen kuten myös kysymykseni Espanjassa asuntoihin kohdituvista vuosittaisista veroista. Kovin vaikeaa saada asiallishenkistä keskustelua aikaan, joka ei toki edellytä kaikesta yhtä mieltä olemista.
"Espanjalaisten elintavat ovat sen verran erilaisia, kuin meidän ja asuntojen äänieristykset ovat hyvinkin huonot."
Espanjalaisten, englantilaisten yms. elintavat ovat todella ISO RISKI asunnon ostajalle , jos ostaa kerros- tai rivitalosta , riskiä on myös omakotitaloissa jos naapurit lähellä. Kun suomalainen menee nukkumaan nämä heräilevät melskaamaan.
Jos suunnittelt asunnon ostoa koe asu vuokralla ensin alueella vähintään yksi talvi ja harkinnass olevassa asunnossa pari- kolme vikkoa ainakin. ILman sitä riskit ovat suuret.
Suomaliset eivät tätä yleesnä tajua. Ostavat ja ovat sitten meluisien naapureiden keskellä kämpässä, josta ei pääse eroon.
>> Espanjalaisten, englantilaisten yms. elintavat ovat todella ISO RISKI asunnon ostajalle , jos ostaa kerros- tai rivitalosta , riskiä on myös omakotitaloissa jos naapurit lähellä.
Miten asiaan osaltaan vaikuttavat alueelliset erot ja rakennuksien valmistumisvuodet erilaisine rakennusstandarneineen?
1) Lomakorttelit ja siirtolaiskeskittymät joissa paljon vaihtuvuuttaa ja "vaapaa-ajanviettoa" vs. "normaali" kortteli / asuinalue paikallisten keskuudessa.
2) Ilmeisemmin vaikkapa 70-80-luvulla rakennettu (tai kaupunkikeskustojen vanhat rakennukset) on heppoisempi äänierityksiltäänkin kuin vajaa kymmenen vuotta vanha rakennus.
Tokihan etelässä standardien kehittymisestä huolimatta lienee rakennetaan kokonaisuudessaan kevyemmin, mutta mistä erottaa ne paikallisten standardien mukaan paremmin rakennetut ja eritetyt kiinteistöt?
Huonot on eristykset myös valtion ylläpitämissä kiinteistöissä. Kun Arto R. kiinniotettiin ja vietiin Mijaksen poliisiasemalle ja putkaan, kuului ulosasti Arton
huuto ja itku.
Arvoisa hinta hinta.
Tämä ei ole kovin älyllinen keskustelupaikka. Yritit ilmeisesti jo aikaisemmin saada keskustelua aikaiseksi itse avaamallasi ketjulla.
Täällä ei nyt vaan pärjää runsaalla sivistyssanavalikoimalla ym. viisailla tiedoilla. Enkä minä nyt halua veetuilla. Tämä on enämpi meidän tavallisten junttien juttu. Tietysti on sallittua tuoda hieman älyllisempikin keskustelukulma esiin.
En tiedä mitään Espanjan rakennusstandardeista ja niiden mahdollisista muutoksista. Luullakseni taloja on rakennettu Andalucian rannikolla viimeiset 20 vuotta aivan samalla tavalla, ehkä pidempäänkin.
Pohjalaattaan laitetaan rautaa melkoisesti, olisikohan kyse maanjäristysten paremmasta kestämisestä.
Sitten kootaan hauskat pylväsmuotit. Kaikkien pylväiden valamisen jälkeen ryhdytään laudoittamaan välipohjaa. Laudoituksen päälle ladotaan ilm. kevennykseksi harkkoja riviin. Sitten tulee jonkinmoinen raudoitus. Sen tekoa en ihan tarkkaan muista, mutta pitäähän sellainenkin olla. Ei kait välipohja ihan pyhällä hengelläkään koossa pysy. Tätä jatketaan sitten ylöspäin.
Kun rakennus on riittävässä korkeudessa muutataan pylväiden väliin ulkoseinä poltetuista tiilistä ja sen jälkeen sisäseinä. Muurausten väliin jää tyhjä ilmaväli.
Korjatkaa nyt, jos nykyään rakennetaan toisella tavalla. Omista Andalucian vuosistani on aikaa 9 vuotta.
Joskus on väitetty, että esim. Fuengirolaan rakennettiin suomalaisvoimin joku talo ja siihen laitettiin lämpöeristykset. Laitetaankohan niitä nyt laajemminkin?
Herää myös kysymys, miten esim. "karhuntalja" sopii tähän ilmastoon sinne kahden hengittävän tiilen väliin.
Asuimme vuoden ajan kaikkiaan neljässä ei asunnossa kolmessa ei taloyhtiössä. Yhteistä oli kaikille erittäin huono äänieristys.
Kolme asuntoa oli taloissa, joissa oletettavasti ulkomaalaiset omistivat enemmistön asunnoista ja pääosa niistä oli lomakäytössä. Aina kun häiriötä esiinty, aiheutui se espanjalaisten pitkäaikaisasukkaiden aiheuttamana.
Kolmas asuntomme sijaitsi hienolla paikalla aivan rannassa Benalmadenan huvipursisataman lähellä. Rantapaseolle johtu portti omasta puutahasta. Portin päällä lukee Puerto Marina. Moni on varmaankin nähnyt nuo kaksi kerrostaloa alhaalla rannassa suljetulla alueella. Rantakadulta johtaa portilla suljettu ajotie alas pihaan.
Asuimme siinä kolme kuukaitta. 6-7 kerroksisessa talossa asui samaan aikaan ainoastaan talonmies Miguel ja me. Talon muut asunnot olivat pääosin Jaenin alueen rikkaiden oliivinviljelijöiden loma-asuntoja. Viikonvaihteisin pihalla oli toistaan komeampia Audeja ja Mersuja.
Yläpuolellamme asui sillon tällöin eräs lentoemäntä. Hän tuli joskus öisin töistä ja veti lentolaukkuaan pitkin lattioita huoneesta toiseen. Tuntui siltä kuin hän olisi kävellyt makuuhuoneessamme.
Pari kesää sitten lapsenlapsemme asui Gadizissa viikon koululuokkansa mukana espanjalaisessa perheessä. Talossa ei asunut muita, kuin "alkuasukkaita". Tyttö kertoi ettei nukkumisesta tullut oikein mitään, kun piti kuunnella paria kolmea televisio-ohjelmaa, kuunnella perheriitoja, tiskausta ym. espanjalaiseen elämänmenoon kuuluvaa ääntä pitkälle aamuyöhön asti.
Nämä äänet tulivat siis naapurihuoneistoista.
Eräässä asunnossamme yläpuolella asunut pitkäaikaisasukas siirteli huonekaluja yöllö klo 01-02 välillä ja joka yö. Näin hänet kerran parvekkeella ja peuinkin aikomukseni huomauttaa asiasta. Mies vaikutti ihan "kurkunleikkaajalta", enkä nyt tarkoita kurkkupitäjä Askaisissa vuosittain valittavaa kurkunleikkaajaa. Toisella kerralla seinämme takana asui noin 50-vuotias mies noin 25-vuotiaan morsmaikkunsa kanssa. Makuuhuoneemme olivat seinäkkäin ja melkein joka yö alkoi, arvatkaa mikä toiminta? No ei vaiskaan se, vaan hirvittävä riitely. Siihen ei auttanut seinää hakkaaminenkaan. Noin tunnin jälkeen morsmaikku lähti kämpästä heittäen oven voimallisesti kiinni ja "sipsutteli" korkokengissään ja vesirajaan ulottuvassa minihameessaan jonnekin, eikä palannut koskaan samana yönä. Mies sai onneksi pian häädön tästä asunnosta.
Näistä kokemuksista viisastuneena en ainakaan itse ostaisi asuntoa pelkästään "alkuasukkaiden" miehittämästä urbanisatiosta. Mielellään myös ostaisin ylimmästä kerroksesta. Muut saisivat kuunnella minun kotkotuksiani. En tiedä, tuleeko yläkerran asunnoista pätsejä kesäkuumalla. Espanjalaisethan itse ostavat mieluummin alakerroksista ja varjon puolelta ja hullut turistit etelän/lännen puolelta.
Totta kai ulkomaanelävienkin asunnoissa bailataan, mutta se yleensä keskittyy lyhyisiin ajanjaksoihin. Eivätkä kaikki loma-asujat melskaa, kuten normaali espanjalaisperhe, jonka telkkari huutaa täysillä ja kaikki asukkaat yrittävät saada äänensä kuuluviin sen yli yhtä aikaa.
Anteeksi pitkä vuodatukseni!
Tuli osteltu asunto 2007 kun ihastuttiin paikkaan ja suomalainen välittäjä kehu että Nyt juuri nyt on todella hyvä aika ostaa tää menee, kohta, halpa hinta.. Hinnat jatkaa nousua. 4 kerros kivat näkymät. Etessä olevan omakotitalo paikalle tulee joskus 2 kerroksinen talo.
Kovat oli ostokulut. Vuoden kuluttua kaupasta omakotitalo purettiin ja tilalla keikkuu nyt 4 kerroksinen luuranko, osittain valmis, poikkeusluvalla ja suhteilla kuulemma.
Näkymät meni.
Kyllästyttiin 2011 kesällä rannikon touhuun ja kuumuuteen ja aurinkoon (vaalea iho akoi oireilla liiasta auringosta, syövän esiaste), fysikka pettää, kun oltiin paikalla pääosin läpi vuoden.
Ei saatu nukuttua.Yläkerran espanjalainen muija tuli ravintolatöistä puoli kolmen maissa yöllä ja käveli korkokengillä pitkin asuntoa ja panit tvt isolle ja tappeli juopon ukkonsa kanssa.. ja vieraita ramppams toisellakin naapurilla jatkuvasti pitkin öitä
Saatiin tarpeeks ja Pantiin myyntiin muutamalle välittäjälle. Hinta noin puolet ostohinnasta, Kalliita vuosia.Kolme katsojaa käynyt koko aikana, yks teki tarjouksen espanjalainen reilusti noi kolmas osa pyynnöstä. Kuultiin myöhemmi että välittäjän tuttu pulvaani, yrittivät saada pilkkahinnalla. Ootellaan mistä ostaja löytys tuksi mistää vuosii
olen ostamassa & kokemukisa :lle
Omaan pitkäaikaista kokemusta lattarimenosta ja paikallisesta rakennuksien olemattomasta äänieristyksestä kaikkine sen seurauksineen, joten kertomusenne olivat kovin helposti sisäistettävissä.
Aiheesta voisi tehdä inho-realisti-komedia-filmin kaikkine roolihahmoineen ja nyansseineen tai jopa lyhyen TV-sarjan, niin saisi hyvin sisäistettyä asiasisällön ja hermoja-hiuksiakin repivät tunnelmat.
"Olen ostamassa" ei vaikuta kokemuksestaan kylmenneen paikalliseen naapurustomenoon ja asumiseen liittyviin riskeihin.
Olettaisi, että Espanjassakin rakennustandardit olisivat vuosien varrella muuttuneet vaatimustasoltaan, eristyksiltään jne.
Haaste löytää vuokrallekaan asuntoa jossa ei olisi mainittuja ikäviä yllätyksiä.
Lähtökohtaisesti rakennus tulisi olla hyvin äänieristetty, mutta onko sellaisia? Naapureitaan ei voi valita ja vaikka muuttaessa kaikki olisi suht' ok, mutta yksikin uusi naapuri voi tuoda ongelmat mukanaan.
Toisinaan suositellaan valitsemaan asunto jonne aurinko paistaa talvella. Tämä asunnon lämmön vuoksi ja kosteusvaurioden riskien vähentämiseksi. Mutta sama asunto riskeeraa olla pätsi kuumalla kaudella.
Nykyisinhän on hyvin älykkäästi toteutettuja arkkitehtuuriratkaisuja joissa ekologisuus, energia, eri kausien lämpö ja viileys on otettu huomioon konseptissa, ilmansuunnissa, materiaaleissa, ikkunoiden sijoittelussa ja koossa, säleiköissä jne. Parhaimmillaan ne on toteutettavisa omakotitaloissa, mutta isompiakin rakenuksia on niillä periaatteilla toteutettu. Espanjasta en tiedä.
Mitä sitten loma-asunnoksi ostamiseen tulee, niin jokainen laskee edut ja haitat. Parhaimmillaan se olisi tilanteessa josa suunnittelee myöhemmin sinne pysyvämmin muuttavansa.
Puhtaasi taloudellisesti ajatellen kun laskee hankintahinnan kuluineen, sekä vuosittaiset kiinteät juoksevat kulut, niin loma-viikoille (?) tule komea hinta. Lisäksi jos asunto ryöstö-tyhjennetään kalusteistaan poissaollessa, niin lasku kasvaa.
Tai entä jos talousvaikeuksissa olevassa Espanjassa naapurit eivät maksa osuuttaan kiinteistön vastikkeista? Silloin sekin osuus kaatuu maksukykyisten piikkiin karhuttuna.
Tietysti jos tulee ostaneeksi läheltä matalan syklin pohjia asunnon halutulta paikalta ja joskus myöhemmin myy asunnon, niin hankinnalla on mahdollista tehdä hieman tuottoakin (verojen jälkeen).
Toisaalta jo asunnon kiinteillä vuosikuluilla saisi peitettyä ainakin osan (ellei jopa kokonaan) hyvälaatuisen loma-asunnon vuokrasta ja tämä ilman huolia.
Sitten vielä sama summa investoituna vaikkapa osikoa maksaviin vakavaraisten yrityksien osakkeisiin, niin taloudellinen puoli olisi paremmin mallillaan.
Mutta nämä ovat tietenkin jokaisen omia arvotuksia, painotuksia ja henkilökohtaisia valintakysymyksiä.
Taannoin ulkolaisella kanavalla oli dokumettiohjelma Espanjaan ja Portugaliin muuttaneista "jääkarhuista" Skandeista, englantilaisista, hollantilaisista ja belgialaisista.
Osa oli eläköidyttyään myynyt kaiken kotimaassaan ja ostanut asunnon tai huvilan ja asettunut pysyväluontoisesti etelään.
Sitten ajan / vuosien kuluessa _osalle_ etelän kuuman sesongin non-stop helteet alkoivat käydä terveyden päälle ja ulkona liikkuminenkin rajoittui aikaiseen aamuun tai alkuiltaan ja muutoin olivat lähinnä neljän seinän sisällä. Lopulta he joutuivat vastentahtoisesti myymään kaiken ja palaamaan kotimaihinsa. Vastaavia tilanteita muidenkin kuumien maiden suhteen kuten Thaimaa jne. Yksilöllistä.
Onhan Suomenkin -70 luvun elementtitalojen äänieristyksissä puutteita. Enää ei vaan tahdo muistaa, kun asumisesta sellaisessa on kulunut pitkä aika. Tarkoitan siis noita normaalin asumisen ääniä.
Kova musiikki ja bailaus kuuluu missä vaan.
Onneksi meillä Suomessa voi suurin piirtein luottaa kaavoituksesta saataviin tietoihin. Espanjassa hyväveliverkosto taitaa olla voimakkaampi suoranaisesta lahjonnasta puhumattakaan. Ei voi siis luottaa siihen, että eteen tosiaan rakennetaan kaksikerroksinen. Voi tulla nelikerroksinen, kuten ym. esimerkkitapauksessa.
Esim. Marbellassa on rakennettu kokonaisia asuinalueita ilman lupia!
Kuinkahan monella rannikolla toimivalla suomalaisvälittäjällä on jonkin asteinen alaan liittyvä tutkinto?
Epäilen vahvasti, että monet ovat suorittaneet sen "Finnairin neljän tunnin koulutuksen" Ainakin sen käyneitä ravintoloitsijoita, kokkeja, tarjoilijoita, monen alan ammattimiehiä, "johtajia" ym. muita helppoheikkejä rannikolla vilisee.
Olen vuosikaudet seurannut Aurinkorannikon suomalaislehtiä säännöllisesti ja ainakin kaksi viimeistä vuotta ne ovat artikkeleissaan ja haastatteluissaan hehkuttaneet sitä, että nyt viimeistään pitää ostaa. Mutta aina vaan hinnat ovat laskeneet.
Ymmärrän kyllä, että lehdenkustantajien ja välittäjien pitäisi saada elantonsa.
Viimeaikoina on näyttänyt siltä, että asuntojen myynti-ilmoitukset ovat vähentyneet.
Espanja.org sivustolla on parhaillaan menossa keskustelu pankkien halvoista asunnoista ja kokemusperäinen kirjoitus siitä, mitä ongelmia saattaa seurata, jos ostaa liian uudesta kohteesta. Siinä tapauksessa myös rakentaja meni konkkaan ja pankki ei ole halukas korjaamaan rakennusvirheitä.
Olin itsekin kiinnostunut Los Pacosin yläosassa olevasta isosta taloyhtiöstä, olikohan tuo kaareva punertava kohde jossakin Isabel Catolica nimisellä kadulla.
Jo vajaa vuosi sitten siinä mainostettiin jotain huoneistoa, että viimeinen tilaisuus ym. Edelleen siinä näyttää olevan myytävänä. Tulee mieleen, että paljonkohan niitä todellisuudessa on myymättä. Kuka maksaa yhtiövastikkeita, vai maksaako juurikaan kukaan.
Itse olen kallistumassa jo valmiiseen ja jonkun aikaa asuttuun taloyhtiöön. Se tuntuisi turvallisemmalta.