Ja kun sitten huomasin sinulle sen merkinneen jotain vain pientä enemmän, jouduin itsekin siihen sisäiseen taisteluun, jossa tunne vei järjen kanveesiin tuomariäänin 100-0.
Viddu! Ei tää oo todellista.
Niin...Ja se, mitä sitten myöhemmin tapahtui...Se se vasta järjenvastaista olikin.
Meidän pitäisi olla yhdessä NYT, olisi pitänyt olla jo tovin aikaa, mutta ei olla...Eikä varmaan enää nähdäkään.
Viddu! Ei tää oo todellista.
Niin...Ja se, mitä sitten myöhemmin tapahtui...Se se vasta järjenvastaista olikin.
Meidän pitäisi olla yhdessä NYT, olisi pitänyt olla jo tovin aikaa, mutta ei olla...Eikä varmaan enää nähdäkään.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ethän sinä halua edes nähdä. Minä haluan. Ja toki aluksi järkytyin, mutta ei se enää haittaa.
palstalukijan toiveet heräs...kuka ampuis ne alas?
Oli minulle Iso juttu...liian merkittävä. Olin rohkea, siipeeni sain, vaikka iskua yritti pehmittää... Aina pienestä asiasta koitan vetää johtopäätöksiä, et jos kuitenkin olis kiinnostusta...mut ei sillä intensiteetillä kun toivoisin...Pitäisi tehdä asialle jotain tosissaan ja oikeassa elämässä, ei täällä...
kommentoikaa joku muu tätä nyt sitten
alkaa itkettämään, jos olis mulle. Paitsi et ei varmaan ole. Mut silti. Häntä ajattelen.
leikkikenttä tästä taas tuli?
Heheh! Kiitos.
Sulle käy vain riittävän kevyt. Monessakin mielessä.
Tää varmasti naiselta miehelle, ei siis kosketa mua paskan vertaa. Näin by the way, aika teennäinen viesti.
Ihan hyvin voi olla mieheltä naiselle.
teennäisyys taas haista koko palstalla. missä on se aito tunne ja selkeys taas?
Tiedän, että otin liian vakavasti. Mutta en mä sitä tunnetta valinnut, se vaan tuli ja jäi.
Vakavasti sanottuna, minä kaipaan häntä. Ja vain taivas tietää miksi. Järjellä ajateltunä pitäisi juosta karkuun kun vielä voi. Vai voiko enää?
juoksisit? Palaat kuitenkin takaisin, joten jää paikoillesi, se lyhentää matkaa sinne mihin olet matkalla.
myöhässä lähdet juoksemaan, kiinni on tunteet jo ottaneet
En ymmärrä. Älä juokse karkuun jos haluat tulla lähelle.
Pitäisikö jäädä paikoilleen kuin teuraslammas? No sitä mä olenkin, sanan varsinaisessa merkityksessä.
Miksi paikalla jääminen ja niin vaarallista?
teuraaksi ole viemässä, mutta joku haluaa sinut itselleen, ja sinä jonkun itsellesi ja olet helpommin tavoitettavissa, jos et säntäile minnekkään.
Näkis vaan. Enkä säntäile, tai no, tappi on syvällä joten ei sitä nurin saa.
Joskus karkaaminen on viisasta. Minäkin häivyn pian pois päin. Silloin se on jo lopullinen päätös. Voit vain mennä mukaan.
Vöi olla, mutta entäpä jos jo ensimmäisen kulman takana alkaa kaduttaa se pois meneminen?
Voi joutua itkemään vähän, jos päästää lähelle. Mutta kaiken uhallakin minä haluan hänet. Hiisi vieköön nämä aamun uneliaat, heikot hetket. Tulisi nyt. Tulisi juuri nyt.
Tuossahan se tuli, mutta pelkäät kuitenkin ettei se olekkaan sitä mitä olet etsinyt. Pelkäät toisen pakenemista, tai tulematta jättämistä.
Odotat ja toivot, pelkäät odottavasi turhaan, tai sitä mitä itse teet kun hän tulee.
Liian monimutkaista ajattelua. Tai liian salaperäistä. Kun ei tiedä mistä on kysymys ei voi vastata.
Ota sitten selkeä linja, joko tai ei, ja se on siinä.
Riskejä on, ne vain pitää selvittää.
kaadunko jos poistut minusta, miehelle menevä
en tiedä miksi lähdin hänen aloitteesta erääseen leikkiin edes mukaan, koska aavistin alussa jo jotain mikä osottautui todeksi.
olen aika vakavalla pohjalla nykyään, osaan kyllä leikitelläkin, mutta sellaisilla asioilla ja turvallisessa tutuntuntuisessa seurassa, joista voin olla varma ettei kenenkään tunteita tai sisintä haavoiteta.
onneksi tässä leikissä ei ollut häviäjää tai sitten oltiin molemmat, pahasti rikottua on vaikea rikkoa uudestaan, kun korjattu säröt on.
Niinhän sitä luulis ja siksi leikkiin uskaltauduin. Mutta elämä opettaa, karusti kantapään kautta.
Hänessä oli jotain sellaista, mitä en ollut osannut kaivata ennen kuin hänet kohtasin ja menetin.