Leski myynyt kuolinpesästä (jakamaton)

Ei omistanut ja on jakamaton kuolinpesä.

565Jupe. kirjoitti:

Ei omistanut ja on jakamaton kuolinpesä.

Vainajako ne sitten eläessään omisti?

-erkki kirjoitti:

Vainajako ne sitten eläessään omisti?

vaiaja ja leski yhdessä nyt ne omistaa se kuolinpesä.

ap/// kirjoitti:

vaiaja ja leski yhdessä nyt ne omistaa se kuolinpesä.

eikös nyt ne omista leski ja kuolinpesä yhdessä?

ap/// kirjoitti:

vaiaja ja leski yhdessä nyt ne omistaa se kuolinpesä.

Taidat sotkea omistusoikeuden ja avio-oikeuden. Jos leski ne oli ostanut, niin leski ne myös omistaa, vaikka puolisolla olisi ollut avio-oikeus ko. esineisiin. Tällöin leski voi ne myös myydä yksin, myös puolisonsa kuoleman jälkeen.

Et myöskään näy olevan selvillä kuolinpesän käsitteestä. On vain vainajan kuolinpesä. Leski omistaa minkä omistaa, se on lesken, ei kuolinpesän omaisuutta. Leski voi omaa omaisuuttaan hallita ja myydä samoin kuin oli voinut tehdä puolisonsa eläessä.

Jos sen sijaan traktorikauppa oli aikanaan tehty kummankin puolison nimiin, niin silloin he molemmat olivat omistajia, ja nyt toisen kuoltua omistajia olisivat toisaalta kuolinpesä ja toisaalta leski.

Sen purkaminen ei ole nyt ajankohtaista. kaikki (15) kuolinpesässä ei halua.

jjUpe¤ kirjoitti:

Sen purkaminen ei ole nyt ajankohtaista. kaikki (15) kuolinpesässä ei halua.

Kuolinpesän jakamiseen tarvitaan yhden (toistan yhden) perillisen tahto jakaa pesä.
Perintökaaren mukaan jako on silloin suoritettava.
Jako toteutetaan joko hyvällä tai pahalla (yhteisymmärryksessä tai käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan toimesta).

Pelkkä osituskin auttaisi huomattavasti niin leski tajuaa mikä on hänen ja mikä ei

Ei tarvitse kirjoitti:

Kuolinpesän jakamiseen tarvitaan yhden (toistan yhden) perillisen tahto jakaa pesä.
Perintökaaren mukaan jako on silloin suoritettava.
Jako toteutetaan joko hyvällä tai pahalla (yhteisymmärryksessä tai käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan toimesta).

Pelkkä osituskin auttaisi huomattavasti niin leski tajuaa mikä on hänen ja mikä ei

Hankkikaa köyhät omat rahanne. Tämä perintö-systeemi pitäisi muutenkin muuttaa, lapset eli perilliset ovat niiiiiin ahneita että hirvittää. Rahathan ovat vanhempienne ansaitsemia. - menen oksentamaan.

Ei tarvitse kirjoitti:

Kuolinpesän jakamiseen tarvitaan yhden (toistan yhden) perillisen tahto jakaa pesä.
Perintökaaren mukaan jako on silloin suoritettava.
Jako toteutetaan joko hyvällä tai pahalla (yhteisymmärryksessä tai käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan toimesta).

Pelkkä osituskin auttaisi huomattavasti niin leski tajuaa mikä on hänen ja mikä ei

Kukaan ei sitä haluakaan.

jjuppe kirjoitti:

Kukaan ei sitä haluakaan.

Leski on siis myynyt vainajan ja mahdollisesti itse puoliksi omistamansa traktorin peräkärryt. Ja tästähän on nyt syntynyt ISO riita, Perillisten oikeuksia on loukattu!!

EI VOI OLLA TOTTA, että joku perillinen ihan oikeasti ryhtyy tuollaisesta mekastamaan. Aloitus on ilman muuta trolli. Ei kukaan voi oikeasti olla noin umpitumpelo.

ei voi olla totta kirjoitti:

Leski on siis myynyt vainajan ja mahdollisesti itse puoliksi omistamansa traktorin peräkärryt. Ja tästähän on nyt syntynyt ISO riita, Perillisten oikeuksia on loukattu!!

EI VOI OLLA TOTTA, että joku perillinen ihan oikeasti ryhtyy tuollaisesta mekastamaan. Aloitus on ilman muuta trolli. Ei kukaan voi oikeasti olla noin umpitumpelo.

Pikku asioita...

Meillä oli tällainen tapaus.
Leski myi koti-irtaimistoa (pikku juttu)
Leski pimitti perunkirjoituksesta varoja (vähän isompi juttu)
leski pimitti vainajan viimeiset sairaskorvaukset (pikkujuttu)
Leski pimitti pesän vakuutuskorvaukset (pikku juttu)
Leski teeätti ison remontin pesän kiinteistöön (pikku juttu)
Leski ei suostunut tilittämään lakiosia (pikku juttu)
Jne.....

Yht. äkkiä pikkujuttuja oli paljon joiden kokonais arvo oli yli 100 000€

Olin yhdessä urheiluseuran hallituksessa ja siellä vähän sama ajattelutapa (vedetään kotiinpäin tekaistuilla kuiteilla ja muilla etuuksilla).
Esitin johtokunnan kokouksessa että määritellään euromäärä minkä edestä jokainen saa varastaa seuralta niin minäkin osallistun varastamiseen.

Mielestäni epärehellisyyttä ei tule hyväksyä missään mittakaavassa, epärehellinen käytös on aina tuomittavaa.