Iltalehdessä oli testikin http://www.vipukirves.fi/media/iltalehti_kirvestesti.pdf
Tuommoista testivoittajaa en tarvitse mihinkään vaan halon isoja puita halki en silpuiksi kuten tekee tuo testivoittaja.
Nykyinen on hiukan kevyt fiskars x25
http://www.fiskars.fi/Piha-ja-puutarha/Tuotteet/Puu-ja-metsatyot/Kirveet/122480-Halkaisukirves-X25
On tosi hyvä mutta pitäs olla raskaampi vielä välillä.
hakkaan lekalla lisäksi kun jumahtaa kiinni ja hyvin halkee, raskaampana menisi enimmät halki useammin kerrasta. En myöskään tarvitse likukirveitä on liian hitaita eikä tarkoitukseeni sopivia.
Tommoinen fiskarrsi ja painavempi terä kun löytyisi .
Tuommoista testivoittajaa en tarvitse mihinkään vaan halon isoja puita halki en silpuiksi kuten tekee tuo testivoittaja.
Nykyinen on hiukan kevyt fiskars x25
http://www.fiskars.fi/Piha-ja-puutarha/Tuotteet/Puu-ja-metsatyot/Kirveet/122480-Halkaisukirves-X25
On tosi hyvä mutta pitäs olla raskaampi vielä välillä.
hakkaan lekalla lisäksi kun jumahtaa kiinni ja hyvin halkee, raskaampana menisi enimmät halki useammin kerrasta. En myöskään tarvitse likukirveitä on liian hitaita eikä tarkoitukseeni sopivia.
Tommoinen fiskarrsi ja painavempi terä kun löytyisi .
Vastaukset 24
Vanhimmat
Mulla on mökillä hydraulinen halkaisija.
Vähän kalliimpi, mutta todella hyvä!
Mökillä on jonkinmoisilla levittäjillä varustettu kirves. Hankittu muistaakseni 90-luvun alussa. Vähän ruosteessa ja terä tylsä, mutta ei se oikeastaan haittaa. Ihan isoimpia pöllejä lukuunottamatta puut halkeavat yhdellä lyönnillä.
Raskashan se on. Pari tuntia kun sen kanssa heiluu, niin tietää tehneensä töitä. Mutta syntyypä klapiakin... Ja saahan siinä liikuntaa.
Vipukirveen hinnalla saa jo sähköllä toimivan halkomakoneen :)
Paljon helpompaa ja paljon parempi. Ja paljon enemmän saa tehtyä väsymättä.
Palaxille liian isot pöllit moottorisahalla jonkin matkaa halki, ja loppuhalkaisu Fiskars-kirveellä. Toki monet pöllit halkaevat ilman sahaustakin, mutta vanha mies voi välttää turhaa rehkimistä.
Kun i noi kirveshommat hirveesti kiinnosta. Saan naapurin maajussilta lainaksi tällaista aina kun tarvitsee puusavottaan ryhtyä:
http://www.agromaster.fi/pilkemaster-evo-klapikone/klapikone-kuvia
Sähkölämmittäjä investoi kalliisiin muotivälineisiin saadakseen PIENEN säästön?
Se on vähän miten arvostaa ja mihin on varaa, itse lämmitän pelkällä suorasähköllä, n. 4000.- vuoteen, enkä ole muuta harkinnutkaan.
Kaverini taas osti suurimman pilkemasterin ja pari traktoria polttopuusavottaan. Venäjältä tulee joka vuosi rekkakuorma koivua minkä hän silppuaa laitteillaan liiteriin parissa päivässä.Saksalaisvalmisteisella kaasutuskattilalla ilman suurempia päästöjä näkyy homma toimivan melko pienellä vaivalla.
Onhan siitä kaverin traktorihankinnasta vielä sekin hyöty, että lumityöt on helppo hoitaa viidessä minuutissa Valmetilla kun aikaisemmin kolatessa meni kolme varttia.
Minullakin nuo puuhommat jäävät kalliimaksi kuin niillä saatava sähkönsäästö on, mutta kuntoiluna tuo homma on ihan mukavaa, kun sitä on koko ikänsä tehnyt. Sen verran maalaispoika kuitenkin olen, vaikka muuten sitä ei ehkä houmaa kuin murteestani.
"Kaverini taas osti suurimman pilkemasterin ja pari traktoria polttopuusavottaan. Venäjältä tulee joka vuosi rekkakuorma koivua minkä hän silppuaa laitteillaan liiteriin parissa päivässä."
Kova kulutus kaverilla on kun noin 50 kiintoa vuodessa polttaa. Se tekee 75pm3 ja koivusta saa energiaa irti käänteispalolla noin 1400kWh/pm3. Kulutus vuodessa n. 100000kWh. Minä lämmitän neljä-viisi vuotta tuolla määrällä. Eli ei tainnut olla ihan normi ok-talo kaverilla.
860 neliöinen hirsimökki
Suorasähkötalot ei mene kaupaksi ja osa syy on se, että ne pääsääntöisesti on tehty "itse" eli ei niin laadukkaasti. Lisäksi ne vuotaa.
Puhumattakkaan lattian magneettivuosta, joka todetusti aiheuttaa syöpää talon sisällä. Ulkopuolella pienhiukkaspäästöt hoitaa asian.
Ei huolta kun on foliohattu
Ei sillä kirveellä niin väliä ole. Se mies siellä kirveen varressa ratkaisee. Fiskars hyvä kirves varsi surkea mutta luja. Sitä vähän modifoi niin kyllä sillä 20pm3 keväisin halkoo. Eilen paukutin 2pm3 taas reippaassa tunnissa. Ja en muuten nosta pölkkyjä minkään halkaisupölkyn päälle. Sen turhempaa nostelua ei olekaan. Lappeelleen vaan toisen päälle ja siihen kun mojauttaa. Puu halkeaa ja puolisko kääntyy siististi siihen pölkyn päälle ja sitten vaan molempiin napautus niin se on siinä. Vielä jos viitsii tehdä sellaisen noin metrin pituisen pöllin mihin pari kolme koloa veistää kirveellä niin pölkyt pysyy paremmin paikoillaan. Kokeilkaa ennen kun tuomitsette. Tuossa on hyvät kuvat jutun lopussa..
http://wikikko.info/wiki/Polttopuut
Niin ja lekan saa unohtaa polttopuiden tekemisessä. 50cm puu halkeaa kyllä kirveellä helposti. Metrisiä joutuu joskus auttamaan moposahalla niin kun ylempänä mainittiin. Jos kirves jää kiinni niin se irroitetaan ja löydään uudelleen. Ja kun kirveellä halkoo niin kannattaa tehdä vaan parin tunnin urakoita, jaksaa paremmin heilua tosissaan. Kun reippaasti halkoo niin ei siinä tuollaisella halpishalkojalla perässä pysy.
Riippuu aivan puista. Kyllä minäkin halon yksittäisistä tuulenkaadoista tulleista suorista ja oksattomista tukkirungoista katkottuja pölkkyjä aivan mielekseni pelkällä kirveellä. Mutta halopa oksaisen vanhan pihatuomen pölkyt ilman lekaa ja kiilaa. Tiukkaa tekee niidenkin kanssa.
Tosin tuometkin halkeavat isolla traktorihalkojalla suhteellisen helposti.
Kyllä minusta 50 sentin halkaisijalla olevaa kuusipölliä saa jo muutaman kerran lyödä. Metristä ei ole vielä vastaan tullut, mutta kyllä siinä taitaisi hiki tulla... Sanottakoon, että lekasta olisi olltu apua kun pihakuusen raatoa pilkoin tässä pari vuotta sitten...
Pikkupuuta jos pilkkoo, niin tilanne on vähän toinen.
Kirves hyvä,mutta varren muoto huono !Kun joutuu useamman kerran iskemään puuhun,josta kirves pomppaa vain takaisin ,kuin kumipuusta,pakkautuvat sormet varren pontta vasten ja kipeytyvät. Nytkin sormeni ovat kipeät. Tuotekehittelijän olisi asiaan helppo saada korjaus.
Riippuu mitä puuta pätkii, onko tuoretta vai kuivaa, oksaista vai oksatonta, mikä puulaji.
Itsellä on halkaisukoneen vieressä yleensä 2-3 eri kirvestä eri tilanteita varten. Jos tietää mitä tekee niin työskentelynopeudessa on tietysti valtava ero.
Fiskarsin halkaisukirveen käytössä pitää muistaa se tosiasia, että muovinen varsi tulee sähköiseksi, kun sillä hakkaa esim. keinokuituvaatteissa. Kun tuo kirves sitten kerran putoaa maahan klappitukin viereen, varren oranssinen tarttumakohta kerää staattisen sähkön avulla maasta kaiken liikenevän pölyn itseensä ja muuttuu todella liukkaaksi. Mulla on kerran jo lentänyt tuon vuoksi kirves kädestä täydessä vauhdissa sääriluuhun ja 4 tikkiä piti ommella. Onneksi sain lapsena tarpeeksi maitoa ja luuni ovat vahvat.
Siis sehän on kuin eboniittitanko, jota kissannahalla oikein hingataan, kuten koulussa ennen vanhaan. Kun siihen koskee tukkakin nousee pystyyn.
Tuossa alkupään kirvestestissä jo mainittiinkin, että varsi on liukas märillä hansikkailla ja sen moni on ymmärtänytkin.
Tuon takia olenkin tuunannut varren. Ensin alle vulkanisoituvaa teippiä, sillä voi pyöristää sen koukun sieltä perästä loivemmaksi. Sitten pari kolme kerrosta jääkiekkomailateippiä päälle. Ei luista ja varsi tulee hiukan pehmeäksi eikä tärähdä niin käsille. Yllättävän hyvin pysynyt, nyt 3v ollut käytössä samat teipit ja 60pm3 sillä ainakin on halottu puuta. Suosittelen kokeilemaan. Mutta ostakaa laadukasta mailateippiä niin kestää, ei halpakaupoista.
silpuksi hakata. Voi jättää suuremmaksikin. Kukin tarpettensa ja tulipesän mittojen mukaan.
Katso ja kuuntele.
http://www.youtube.com/watch?v=7XIZKNBnnNM
Metrin halkoa tehdessä ei "uutuuskirveellä" tee mitään.
Metriset halkaistaan Fiskarsin X25 tai X27:lla noin 40 cm:iin asti 4-6 osaan. Vipukirveellä puretaan oksaiset ja yli 40cm (76cm kuusi tehty näin) 33cm:n kiekkoina. Ne isot purki vaimo. Vipukirveellä EI halkaista isoja, vaan otetaan alle 10 cm paloja noista 33cm:n pölleistä. Homma voidaan tehdä maan, betonin tai kallion päällä. Kirves ei mene läpi, vaan heittää kalikan vasemmalle (muijat ja mukulat pois sieltä). Eri juttu jos tekee homman autonrenkaan sisällä, silloin ei lentele.