Mahonki?
Jo Itämeren eteläosassa vaivana...
Jo Itämeren eteläosassa vaivana...
Maistuuko laivamadolle
15+33
11293
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Maistuu laivamadoille mahonki, mutta niiden sanotaan tykkäävan jopa lasikuidusta!
Siteeraan Internationalin antifouling-esitettä: "Teredo worms are the termites of the sea. They can destroy
an unprotected wooden hull in a short period of time and needless to say, their appetites are never satisfied. Although they are particularly destructive to wooden vessels they can colonize a fiberglass hull as well."
Kannattaa siis maalata myrkyt pohjaan, vaikka Teredo-laivamato oli aikaisemmin harvinainen vähäsuolaisissa murtovesissä.
Tuo Natikan kertomus lasikuidun maittavuudesta tuntuu paremmin myynnin edistämiseltä ainakin, jos oletetaan Teredo Navaliksen ja heimolaistensa käyttävän puuainesta ravintona kuten yleisesti uskotaan. Pelkkänä pesäkolona tietysti lasikuitukin käy, jos ravinnonhankinta tulee yksinomaan vedestä siivilöimällä.
Ihan tutkitusti useat eksoottiset puulajit kuten wenge ja douka eivät kelpaa laivamadolle, mutta kohtuullisella kahlaamisella en löytänyt selvyyttä mahongille.
Toisaalta tuolta tekstin loppupään karavelin kohdalta lainaten:
http://www.stradbrokeislandgalleon.com/cogscarracks.html
"This caravel is built of Mahogany due to the incredible durability which mahogany has. Where oak ship could only last a few short years in the tropical waters before rot and ship worm destroyed the hull; mahogany ships could last almost forever."
Tietenkin antifouling-maalien valmistaja mielellään kertoo siitä foulingista, joka tarttuu veneen pohjiin. Maaliesite ei sentään väittänyt laivamadon tuhoavan lasikuitua.
Muistan lukeneeni, että myös mahonkirungoissa olisi esiintynyt laivamadon aiheuttamia vaurioita. Kotikirjaston hyllystä en toistaiseksi löytänyt oikeaa tietolähdettä. Tsekkaan vielä vanhat Eric ja Susan Hiscockin kirjat.
Tietosi olivat kiinnostavia, kiitos niistä!
Muistin oikein.
Eric Hiscock: Cruising Under Sail (third ed, Oxford Univ. Press 1984, Fouling and worms, sivut 37-38):
"No matter how hard or how sound timber may be, all kinds generally used in yacht construction are, to a greater or lesser extent, subject to attack by worm and gribble."
Hiscockin mukaan paksu kerros antifouling-maalia estää Teredo-laivamatojen tunkeutumisen puuveneen runkoon. Liian ohut maalikerros tai pienikin puutos antifoulingissa voi johtaa ongelmaan.
Brittiläisissä vesissä Teredo-mato voi Hiscockin mukaan kasvaa yli 23cm pituiseksi, trooppisilla merialueilla jopa 1.8 m! Telakoidussa veneessä laivamato voi pysyä hengissä 3 viikkoa. Makean veden alueillä ötökkä on harvinainen.
Yön yli nukuttua tuo Internationalin lausahdus: "can colonize a fiberglass hull as well." tulee mieleen miksei esimerkiksi balsatäytteisessä kerrosrakenteessa, joka ulottuu vesirajan alle kunhan sinne pääsee livahtamaan.
Puun kovuudella ilmeisesti ei ole teredolle suurta merkitystä, jyrsintä- ja liuotuskyky on ilmiömäinen vaan puun kenties kemialliset ominaisuudet. Wengen raportoidaan aiheuttavan työstäjilleen mm. vatsakramppeja ja onhan mm. mahonkipöly työturvallisuuspuolella mielletty karsinogeeniksi?
Mutta mahongista en löytänyt tietoa kuinka vähemmän tai paremmin se teredolle maistuu. Pohjoiset puulajit linkin tutkimuksessa häipyivät miltei kokonaan!
Tuossa allaolevan linkin tutkimuksessa on uitettu eri puulajeja Välimeren perukassa ja Bosporin salmessa ym. Kaikella tieteellisellä tarkuudella ja madonreikien tilastollisen laskennan perusteella wenge Millettia Laurentii, douka Tieghemella Heckelii ja azobe Lophira Alata sietävät laivamatoa parhaimmillaan reikiintymättä lainkaan.
http://scholar.google.fi/scholar?q=tropical Africa trees exposed to marine conditions&hl=fi&as_sdt=0&as_vis=1&oi=scholart&sa=X&ei=i2nvUpmBN6aY4wSfq4C4DA&ved=0CCgQgQM
http://www.mocavo.com/Hardwood-Record-1920-21-Volume-50-2/265398/639
Katso sivun 21 valokuvaa Teredon tuhoamasta mahongista.
Näkyy mahonki maistuneen laivamadoille!
Voisi taas sanoa: vanhassa vara parempi, jos tuo on vuosilta 1920-21. Honduras siis maistuu ja oli tekstissä yksi syy lisää kaksinkertaiselle laudoitukselle. Syövät veitikat vain ulommaista niin kauan kuin sitä riittää.
Jäi silti kaipailemaan vertailevaa tulosta Afrikan mahongista, siinä on tuon mukaan isommat haittakertoimet: http://www.wood-database.com/wood-articles/wood-allergies-and-toxicity/#npc
Mutta kiitoksia ja juu, Internationaalia on pohjassa:-)
Olisikohan niin, että "ennen oli laivat puuta ja miehet rautaa"..
Nykyisin puisia on vähemmän ja suurien purjelaivojen aikakauden hurjat laivamato-ongelmat enää historiaa. Eric ja Susan Hiscockin ensimmäiset Wanderer-veneet olivat puurunkoisia ja siksi Cruising Under Sail-kirjassa on tietoa laivamato-ongelmasta.
Antifoulingit pohjaan ja ensi kesänä taas suolaisille vesille!
Miten muuten terva esti laivamatoja? Luulisi että tervattu puu olisi madolle aika epämieluisaa purtavaa.
Niin tai suola? Suolalastissa laivat tulivat Suomeen, jo ei muuta rahtia ollut saatavana.
Laitoin aikaisemmassa viestissäni linkin, jossa nämäkin asiat oli kerrottu. Ehkä kannattaa lukea tuo vuoden 1920 artikkeli. Terva ei estänyt laivamatoa kuten ei erilaiset kemikaalitkaan:
“….For centuries the method
of preventing the hulls of wooden ships from
being destroyed by teredo was to cover them
with thin sheets of copper.
…Much experi-
menting has been done along this line, and
as yet no kind of paint, pitch, coal tar, 01*
any chemical preparation applied to the sur-
face of the wood has been found that would
repulse them entirely. Even soaking timbers
in creosote does not render them entirely im-
pervious to the attacks of teredo….”
http://www.mocavo.com/Hardwood-Record-1920-21-Volume-50-2/265398/640