En tiedä kuinka kauan jaksan olla tämän pelon kanssa.
Tuntuu, että sen takia en elämässä saa itselleni pysyvää kumppania.
Olen jo vuosia ollut yksin. Ironista, sillä yksin jäämistä juuri pelkään.
Kiinnyn todella vahvasti oikeissa olosuhteissa ja se hajottaa, kun huomaa toisen luoneen olosuhteet vain täyttääkseen mielihalunsa. Kyllästyy kun ei saa mitä haluaa. Niin ei koskaan ennen käynyt. Nyt olen jo viisi vuotta ollut kauhusta kankeana edellisen huonon suhteen jäljiltä. Ja kun vihdoin viime vuoden puolella kohtasin jonkun, joka tuntui ainutlaatuiselta, tulos on tämä: kurkkua kuristaa ja pelottaa aivan mahdottomasti. Jälleen olen yksin. Onko se ikuista?
En tiedä mitä tehdä tämän tunteen kanssa. Itkukaan ei tunnu puhdistavan oloa.
Tuntuu, että sen takia en elämässä saa itselleni pysyvää kumppania.
Olen jo vuosia ollut yksin. Ironista, sillä yksin jäämistä juuri pelkään.
Kiinnyn todella vahvasti oikeissa olosuhteissa ja se hajottaa, kun huomaa toisen luoneen olosuhteet vain täyttääkseen mielihalunsa. Kyllästyy kun ei saa mitä haluaa. Niin ei koskaan ennen käynyt. Nyt olen jo viisi vuotta ollut kauhusta kankeana edellisen huonon suhteen jäljiltä. Ja kun vihdoin viime vuoden puolella kohtasin jonkun, joka tuntui ainutlaatuiselta, tulos on tämä: kurkkua kuristaa ja pelottaa aivan mahdottomasti. Jälleen olen yksin. Onko se ikuista?
En tiedä mitä tehdä tämän tunteen kanssa. Itkukaan ei tunnu puhdistavan oloa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mä haluisin ottaa sut viereen ja pitää siinä
Kiitos.
Sellaista todella kaipaisi.
Ymmärrän tunteesi aloittaja. Itsekkään en päästä ketään kauhean lähelle helpolla. Pitää vaa uskaltaa jutella ihmisille, ja antaa niille "mahdollisuus" ja tietenkin itselles se mahdollisuus. Et sä voi tietää minkälainen ihminen on jos et anna edes mahdollisuutta..