Kävin katselemassa käytettyä "nykyaikaista" venettä.
Lähinnä ihmetyttää läpivientien määrä.
Veneessä on 2 vessaa ja pentteri.
Kaikille tulee oma meriveden läpivienti sekä tietenkin lavuaarien läpiviennit.
Tähän vielä loki, kaiku, moottorin jäähdytys, peräsin.
Alkaa olemaan aika paljon arkoja paikkoja.
Eikö tuota merivettä olisi järkevämpi ottaa sisään yhdestä paikasta josta haara eri pisteisiin?
Samoin suunnittelisin itse harmaavedelle säilön jonne kaikista lavuaareista menisi harmaa vesi josta se sitten pumpattaisiin ulos tarpeen mukaan.
Muutamissa paikoissa maailmalla ei saa veneellä edes ankkuroida jos ei ole harmaallekin vedelle säiliötä.
Lähinnä ihmetyttää läpivientien määrä.
Veneessä on 2 vessaa ja pentteri.
Kaikille tulee oma meriveden läpivienti sekä tietenkin lavuaarien läpiviennit.
Tähän vielä loki, kaiku, moottorin jäähdytys, peräsin.
Alkaa olemaan aika paljon arkoja paikkoja.
Eikö tuota merivettä olisi järkevämpi ottaa sisään yhdestä paikasta josta haara eri pisteisiin?
Samoin suunnittelisin itse harmaavedelle säilön jonne kaikista lavuaareista menisi harmaa vesi josta se sitten pumpattaisiin ulos tarpeen mukaan.
Muutamissa paikoissa maailmalla ei saa veneellä edes ankkuroida jos ei ole harmaallekin vedelle säiliötä.
Vastaukset 76
Vanhimmat
Läpivienti on varmempi kuin haaroitus veneen sisällä. Ottaisin mieluummin kaikki omalla läpiviennillä, joutsenkaulalla ja kahdella klemmarilla. Olisi myös hyvä määritellä läpivienneille selkeä vaihtoaika ja merkitä se läpiviennin yhteyteen.
Läpivientimiäs, millä tavalla monta runkoläpivientiä on "varmempi"? Oletko ajatellut vuototilannetta? Kun pilssiin alkaa tulvia vettä, eikö ongelman syy selviä nopeammin, kun läpivientejä on mahdollisimman vähän?
Lähellä toisiaan olevat reiät vesilinjan alapuolella eivät ole runkorakenteen lujuuden kannalta eduksi.
Mikä mielestäsi on tällaisen haaroituskappaleen heikkous?
http://www.svb24.com/en/multi-way-distributors.html
Mikä on läpivientien “selkeä vaihtoaika”? Mikä se on esim. perintesille S-L pronssisille kartiomallisille tai moderneille komposiittirakenteisille läpivientihanoille?
Sen kyllä ymmärrän, että messinkiset vesijohtotarvikkeet syöpyvät suolavedessä nopeasti. Niitä ei tulisi lainkaan asentaa veneisiin, joilla liikutaan muualla kuin sisäjärvillä tai vähäsuolaisella murtovesialueeella.
Letkun tai liitoksen pettäminen lienee paljon tavallisempaa kuin minkään helan. Turvallisin vaihtoehto on, että läpivienti on aina suljettuna ja avataan vain käytön ajaksi. Itse toimin näin vessan imun ja poiston kanssa. Jos vessan huuhteluvesi tulisi moottorin jäähtysvedestä, olisi selvästi useampi letku ja liitos jatkuvasti vuotoalttiina.
Harvempi tulee sulkeneeksi koskaan moottorin jäähdytysvedenottoa eikä sitä edes voi sulkea moottorilla ajettaessa. Omassa veneessäni tuo on ainoa vedenalainen läpivienti, joka on auki. Lavuaarien viemärien läpiviennit ovat myös aina auki, mutta ne tulevat 10 cm vesilinjan yläpuolelle eli vuotoriski on vain purjehdittaessa. Mielestäni nerokas ratkaisu ja moottoriveneissä yleinen. En ymmärrä miksi 99% purjeveneissä lavuaarien viemärit vedetään pohjaan.
Eikö sillon olisi järkevää juuri tuollainen jakotukki jossa sitten olisi hana joka lähdölle.
Mutta yksi päähana joka olisi jakotukin ja läpiviennin välissä?
Ihanko tosissasi avaat ja suljet vessan imun joka vessakäynnin yhteydessä?
Kuuma lavuaarivesi turmelee topcoatin, mikäli purkuaukko on kuivalla kyljellä.
Mahtaakohan arvauksesi 99%:sta pitää paikkansa? Tai sitten myös oma paattini kuuluu tuohon 1%:iin. Vain vessan poistoputki menee rungon läpi vesilinjan alapuolelle, muut poistoputket ovat vesilinjan yläpuolella.
Sekin hyöty yhteisestä veden sisäänotosta on, että veneen jäädessä satamaan seisomaan, riittää yhden läpivientihanan sulkeminen. Vaiva on niin pieni, että hana tulee myös suljettua!
Vessan poistoputken runkoläpiviennin hanaa en yleensä sulje, koska 38 mm paksuseinäinen teräslankavahvisteinen kumiputki tuskin on kovin vuotoherkkä. Letkuklemmaritkin on leveitä ja tuplana.
Mulla on sama tilanne. Poistot tulee pikkaisen yli vesilinjan ulos, paitsi vessan poisto. Vielä kun olisi putkissa pidempi mutka ylöspäin.
”Harvempi tulee sulkeneeksi koskaan moottorin jäähdytysvedenottoa”
Jos merivesipumppu sijaitsee vesirajan alapuolella, kannattaa moottorin vesihana sulkea veneen jäädessä yksin pidemmäksi aikaa. Jossain vaiheessa merivesipumpun stefa alkaa vuotaa ja silloin vettä pääsee veneeseen, vaikka moottori olisi sammutettu. Vuoto voi olla melkoinen, jos pumpun laakeri on vioittunut. Jos tarkistaa pumpun kunnon ennen veneestä poistumista, voi hanan jättää auki. Itse panen mieluummin veneen kaikki hanat kiinni. Tuleepa samalla varmistettua niiden toiminta. Veneen hanat ovat joskus hankalissa paikoissa. Olen tehnyt ylimääräisiä luukkuja, jotta hanojen (7 kpl) sulkeminen sujuu alle minuutissa. Moottorin päävirtakytkimen kiinnitän siksi ajaksi varmuuden vuoksi hanaan, jottei konetta tulisi käytettyä hana kiinni.
Lomareissulla pidän kaikki hanat auki koko ajan, sillä automaattinen pilssipumppu ja summeri paljastavat ongelmavuodot.
Kyllä. Eihän tuossa ole vaivaa juuri sen enempää kuin vessapaperin ottamisessa (rullateline ko. kaapin ovessa sisäpuolella). Pönttö on usein vesilinjan alla ja jokunen vene on uponnut pöntön kautta tulleesta vedestä.
Veden tulviminen vessan pöntöstä voi todellakin upottaa veneen, mutta se lienee asennuskysymys. Sekä veden tuloletkun että poistoputken tulee tehdä mutka ylös kannen lähelle ja kummankin korkeimpaan kohtaan tulee laittaa laponestoventtiili.
Tottakai hanat pitää sukea, jos laponestoa ei ole järjestetty. Se pitää myös kertoa gasteille! Olin kerran siirtopurjehduksen gastina veneessä, jonka vessassa ei ollut laponestoa. Joku meistä ei hoksannut sulkea vessan hanoja. Yöllä vahdinvaihdossa huomattiin, että vesi alkoi loiskua turkkilevyille asti.
Oman kokemukseni perusteella en usko väitteeseesi. Lavuaarin purkuaukon vesi ei mielestäni ole niin kuumaa, että se turmelisi polyesteripintaa tai maalia (tavallisesti lasikuituveneen ulkopinnassa on gelcoat, ei topcoat). Lämminvesivaraajasta tuleva vesi taitaa olla enintään 80-asteista ennenkuin se letkun ja hanan kautta lorisee pesualtaaseen. Hellalla kiehutetun perunaveden kaataminen altaaseen on kuumempaa, mutta sekin vesi jäähtyy matkalla ulos. En ole nähnyt kuumien vesien haitanneen lavuaarin pvc-putkia tai veneen ulkopintaa.
Moottorin merivesipumpun stefan vuoto on oman kokemukseni mukaan lähinnä tippuvuotoa silloin, kun moottori ei käy. Vuoto voimistuu moottorin käydessä. Paljon suurempi vuoto syntyi, kun moottorin lämmönvaihtajan rengastiiviste hajosi yllättäen. Varminta olisi sulkea hana myös lomareissujen aikana aina, kun vene jää yksikseen.
Aika harmillista, jos veneessä on lukuisia läpivientihanoja ja jokainen suljetaan ja avataan. Jos taas hanoja ei käytä, ne tuppaavat jumittumaan.
Hallissa on vieressä säilössä vene, jossa näin on käynyt. Valuma-alue läpiviennin alla on rokonarpinen. Voi toki johtua väärinkäytöstä, mutta ihan tosijuttu kuitenkin.
Olisiko omoosirakkulointia? Ehkä ko vene on altis osmoosille, jota lämmin vesi edesauttaa. Gelcoat-pinnoitusta on tietämäni mukaan käytetty jopa lämminvesisäiliöiden pinnoitteena.
Ei taida olla kovinkaan yleistä, että noissa olisi laponestoventtiilit. Poistopuolella on nykyään yleensä septitankki, joka toimii valtavana laponestona ellei se ole kokonaan vesilinjan alapuolella.
Huuhtelupumppu taitaa olla rakenteeltaan sellainen, ettei ehjänä päästä lappoa syntymään. Ainakaan en ole koskaan havainnut veden valumista pumppauksen jälkeen. Veneessäni on tehtaan jäljiltä selkeä tarra, jossa muistutetaan aina sulkemaan ko. venttiilit.
Vaikka laponesto olisikin, se saattaa olla tukossa ja venttiilit on syytä sulkea.
Don Casey: My best advice for anyone contemplating adding a through-hull fitting is don't. Through-hulls sink boats. If you can accomplish the same thing by installing a tee-connector in an existing inlet or discharge line, you avoid boring another hole in the bottom of your boat.
http://www.boatus.com/boattech/casey/installing-seacock.asp
Lasikuitua (ja siis gelcoatia) käytetään myös voimalaitosten savupiipuissa. Tosin tällaisissa sovelluksissa saattaa olla erikoislaatuja. Tavallinen polyesteri kestää jatkuvassa käytössä 80 C vettä. Muutaman kerran kesässä kaadettu litran keitinvesi ei taatusti aiheuta ongelmia gelcoatille, jonka lämpötila ei tuosta ehdi nousta yli 80 C.
Tässä kerrotaan gelcoatin 100 tunnin altistuksesta kiehuvalle vedelle: http://www.eastman.com/Literature_Center/N/N347.pdf
Oudolta tuntuu, jos vessa on asennettu vesilinjan alapuolelle ilman lapon estoja ("vented loops"). Selasin netistä asennusohjeita ja niissäkin oli laponestot. Omissa veneissäni on ollut vessan putkissa laponestot, vaikka onkin septitankki.
Huutelupumpun kautta varmaankin voi vuotaa, kun venttiilit vanhenevat eivätkä enää ole tiiviitä. Tässä kuvallisia esimerkkejä asennuksista:
http://www.tek-tanks.com/boattanks/sanitation-systems/holding-tank-plumbing-and-layouts/
http://www.goodoldboat.com/reader_services/articles/sanitation.php
" WARNING FLOOD HAZARD If toilet is installed below the waterline or may be below the waterline at any angle of heel or trim, it must be installed with properly positioned vented loops. Failure to do so can result in flooding which can cause loss of property and life".
http://www.go2marine.com/docs/5/4/5/8/54581F-mi1.shtml
Tehdas tietenkin välttyy vastuulta, kun se on laittanut tarransa hanojen sulkemisesta jokaisen vessakäynnin jälkeen.
Asianmukaiset laponestot on todellakin korvattu useissa uusissa veneissä varoitustarralla. Säästyyhän siinä rahaa ja työtä.
Meillä on wc vesilinjan alapuolella. Siinä on oikein tehdyt laponestot, joiden toiminta tarkastetaan jokaisen huuhtelun yhteydessä. Kun laponesto toimii, siitä kuuluu sihahtava ääni joka pumppauksella.
Wc:n läpivientihanoja on viimeisen 60 000 mailin aikana käännetty kerran kuukaudessa viisi kertaa kiinni ja auki, jotteivat jumiudu. Suljettuina hanoja ei ole pidetty koskaan. Wc:n käsienpesualtaan poistoputken hana sen sijaan pitää kovalla kryssillä sulkea, ettei tule meri sisään.
Vessan lavuaarin kautta tulevat roiskeet on tuttu ongelma. Nykyisessä veneessäni sitä ei ole, koska lavuaarin (ja suihkun) vesi menee pilssissä olevaan säiliöön ja sieltä sähköpumpun kautta ulos (tyhjennyksen läpivienti on vesilinjan yläpuolella, siinäkin silti laponesto). Aluksi olin epäileväinen, koska minkäänlaista sähköriippuvuutta en pitkille avomerireissuille haluaisi. Systeemi on kuitenkin toiminut niin hyvin, että uskallan suositella. Investointikaan ei olisi kovin suuri:
http://www.svb24.com/en/johnson-boat-shower-drainage-system.html
Jabscon perusvessaa, joka on käytännössä kaikissa uusissa veneissä, ei ole suunniteltu vesilinjan alapuolelle asennettavaksi. Siinä nimittäin huuhtelupumpun poistopuoli on yhdistetty lyhimmällä mahdollisella letkulla suoraan wc-altaaseen. Letkussa ei vakiona ole edes letkunkiristimiä. Valmistaja kyllä sitten selkeästi ohjeistaa laponeston asennuksen, jos pytty tulee vesirajan alapuolelle. Veistämöillä ei silti ole mitään pakkoa näin tehdä. Se on selvä, että ottopuolen merivesihanan sulkeminen jokaisen huuhtelun jälkeen on idioottivarma keino, mutta onhan se aivan turhaa epämukavuutta, varsinkin jos veneessä on useita ihmisiä ja siinä ollaan pitkiä aikoja kerrallaan. Ainoa kunnollinen ratkaisu on oikein asennettu laponestoventtiili.
Piti käydä veneellä mittaamassa. Näyttää kulhon yläreuna olevan ainakin 20 cm vesilinjan yläpuolella ja on sen verran kaukana kyljestäkin, että pysynee aina selvästi vesilinjan yläpuolella. Enpä olisi uskonut, että on noin korkealla.
Nyt voit siis turvallisin mielin jättää huuhteluläpiviennin hanan auki, vaikkei ole laponestoa, niinkö?
Olet oikeassa. Monissa sarjatuotantoveneissä on yllättävän paljon runkoläpivientejä. Olisiko se tuotantolinjalle sopivampi ratkaisu vai asennustöitä nopeuttava (kustannuksia alentava)? Omassa brittivalmisteisessa veneessäni on vain yksi läpivienti meriveden otolle ja siitä haaroitus koneelle, vessalle ja ankkurisuihkulle. Vessan poistoputki on toinen vesilinjan alapuolinen runkoläpivienti. Kolmas on loki-kaiku-yhdistelmäanturin.
Harmaavesitankki lienee aika helppo asentaa jälkikäteen. Esim. Whalen pieni 8,2 l tankki mahtunee tavaonomaiseen pilssiin. Säiliössä on automaattityhjennys, mutta sen voi kytkeä pois satamassaolon ajaksi. Omassa veneessäni pesutilan harmaavesisäiliö on pikkasen isompi, n. 10 litraa. Käytännössä se riittää niin, ettei pesuvettä tarvitse päästää satama-altaaseen tai ankkuripaikkaan.
Pentterin pesualtaan alapuolelle voi laittaa kolmitiehanan lavuaarin poistoletkuun. Kolmitiehanasta yksi letku muovikaneisteriin, jonka voi tyhjentää vakkapa saaren pusikkoihin. Halpa ja toimiva ratkaisu!
Eihän tuo kuullosta vielä paljolta: http://keskustelu.suomi24.fi/node/11291392#comment-60186476
Tuo oli muuten "laatuveneestä" ja omani taas on "sarjatuotantovene".
Pitkät putket liitoksineen sulkuhana vaikkapa vain konehuoneessa lienee paljon suurempi vuotoriski kuin paikalliset lyhyet putket ja sulkuhanat. Viemäröinnin hoitaminen harmaavesitankin kautta on varmasti vuodon kannalta hyvä ratkaisu, mutta vaatii sen pumpun. Luultavasti on herkempi tukkeentumisille kuin suorempi ulosmeno ja aiheuttaa tietysti yhden huolenaihen lisää talvisäilytykseen.
Sitä en ole koskaan ymmärtänyt, että purjeveneisiin tehdään useampi kuin yksi vessa. Charterkäytössä ehkä jotenkin järkevää ja tietysti laivakokoluokassa. Varsinkin septitankin kanssa yhdestäkin vessasta on ihan riittävästi riesaa ja tilanhukkaa.
Mulla tulee vessan ja lavuaarien vedenotto yhdestä paikasta konehuoneessa. Letku nousee korkealle vedenpinnan yläpuolelle ja siinä on merivesisuodatin ja muistaakseni myös laponesto. Vuotoriskiä ei siis ole liitoksissa tai putkissa.
Ehkä tuossa heijastuu se, että charter-firmat ovat erittäin tärkeä asiakas suurille valmistajille ja on kustannustehokkaampaa pyrkiä yhtenäistämään tuotantoa eli myydä yksityisasiakkaille samaa pakettia kuin charteriin.
Äkkiä tietysti tulee mieleen, että tarpeettomana pitämäänsä vessaa voi käyttää vaikkapa varastona.
Aika turhaa urppia mielipiteistä ja mieltymyksistä.
Yksi haluaa yhden, toinen 2 jollekin riittää ämpäri.
Kotona meillä on 3 vessaa.
Seuraavaan veneeseeni ei varmasti tule sellaista määrää läpivientejä kuin nykyään on tapana. En voi ymmärtää ideaa porata verirajan alapuolelle rinnakkain 3-4 aukkoa jokaisen vesipisteen kohdalle. Jakoputki on hyvä idea mutta on pronssia ja "pronssia". Hinta epäillyttää kun hyvä pronssi ei yleensä ole noin halpaa. Itse rakensin laidalle sijoitetun WC-pöntön molemmilla halsseilla toimivaksi yhdistämällä vedenoton saildriven vedenottoon, pumppu ei saa enää ilmaa. Toinen tavoite eli VP D1-30 kuumumisongelmat eivät vähentyneet vaikka merivesipumpulle on 2 sisääntuloa. Näkin määrää ei voi arvioida eikä näkkiä poistaa saildrivesta muuta kuin letku irroittamalla ja reikää rassaamalla. Pitäisi katsoa boroskoopilla tilanne,
Huomauksesi pronssista ja "pronssista" oli paikallaan.
Jos läpivientihanojen korroosio-ongelmat eivät ole kaikille tuttuja, on hyvä lukea vaikkapa tämä kuvin varustettu artikkeli:
http://www.paulstevenssurveys.com/upload/Seacocks.pdf
Hyvä dokumentti. Kannattaa olla varuillaan kun on ostamassa hanoja. Tunnettu venetarvikeliike tarjosi ainoastaan vesijohtomessingistä CV617N valmistettuja, mutta Bauhasin LVI hyllyssä oli myös CV602N materiaalista valmistettuja hanoja.
Kysyvä ei tieltä tai tässä tapauksessa väylältä eksy...
Miksi puhutaan vaan messinkisistä tai pronssisista hanoista?
Eikö yksinkertaisesti voi vaan asentaa happoset venttiilit?
Niiden luulisi kestävän.
Niin luulisi, mutta suolaisilla merillä purjehtiessa vedenalaisten hst-läpivientien ongelma onkin korroosio! Sama koskee vaikkapa hst-ankkuriketjua. Sitä ei suositella lämpimille vesille korroosion takia, galvanoitu ketju on halvempi ja varmempi.
Asiaan löydät valaistusta googlaamalla tai kirjoista (esim. The Boatowners Guide to Corrosion/Everett Collier)
Olisiko korroosio ongelmana myös jos tekisi veneen haponkestävästä teräslevystä?
Sitä kun saa välillä ihan halvallakin.
Tässä muutama sitaatti läpivientien materiaaleista:
"Unapproved seacock and through-hull fitting materials include the previously mentioned high-zinc-content brasses and stainless steel, the latter being susceptible to crevice corrosion when used in below-the-waterline applications".
http://www.passagemaker.com/articles/technical/engines/seacocks/
"Some may wonder why stainless steel is not used for manufacturing sea cocks. Stainless steel is unfortunately subject to “crevice corrosion” if the surface is starved of oxygen. While there is normally enough dissolved oxygen in seawater and freshwater, if there is a pool of water sitting in the sea cock for a long time, such as over winter, then it can become stagnant and cause corrosion. This crevice corrosion is not always easy to detect.
… With a history of unsatisfactory and inappropriate materials being used for sea cocks, there was an obvious need for a standard to be imposed. In 1998 the EU Recreational Craft Directive (RCD) came into force, but instead of raising the bar for sea cock manufacture, it actually succeeded in lowering it. Although the directive specifies that sea cocks and through-hull fittings shall be corrosion-resistant, this is defined as devices which do not display defects within a service time of five years."
http://www.theyachtmarket.com/articles/boat-maintenance/sea_cocks/
AISI 314 sietää lämmintä suolavettä paremmin kuin moni muu teräslaatu, mutta senkin ongelma on vähähappisessa paikassa tapahtuva korroosio - esim. puuveneen kölipultit voivat syöpyä puun sisällä, vaikka näkyvä osa on kunnossa.
Moottorin jäähdytysveden otto raakavesipuolella menee usein kytkimen kautta jäähdyttäen näin kytkintä. Kytkimelle mennessä ainakin Volvon 2000 sarjan koneissa on kaksi kuparimutkaa.
Nämä mutkat on syytä tarkistaa, koska syöpyvät ja saattavat jopa katketa. Koneen käydessään aiheuttama tärinä rasittaa ko. liitosta. Jos et sulje koneen pohjaventtiiliä veneen ollessa satamassa, voi yllätys odottaa.
Opetus on aina pohjaventtiilit kiinni, kun vene on miehittämätön.
Kerroit V-P 2000 sarjan moottoreiden kupariputkien syöpyvän. En tunne ko moottoria, mutta luulen kuoparin sietävän merivettä hyvin. Käsitykseni mukaan kupariputket kyllä kovettuvat aikaa myöten, jolloin ne tulevat isku- ja tärinäherkiksi. Kupariputken kuumentaminen poistaa kovuuden.
Veneessäni vuodon aiheutti varmaan myös tärinä, mutta vuotokohdassa ainevahvuus oli myös pieni. Vuoto oli kiinnityskorvakkeen ja kupariputken juotoksessa. Venettä on käytetty myös suolaisemmissa vesissä kuin Itämeri. Kesti kylläkin parikymmentä vuotta.
Hyvä artikkeli edellä. Heti alkoi ahdistamaan. Mietin vaan, että kuinka iso merkitys messinkisillä läpivienneillä on Itämeren alueelle vähäsuolaisessa vedessä? Korroosio varmasti vaikuttaa mutta kuinkahan paljon käytännössä? Itse juuri vaihdoin pari läpivientiä,ostin läpiviennit suuresta Turkulaisesta venetarvikeliikkeestä, joissa merkintä "suolaveden kestävää messinkiä". Mitenhän lienee korroosionkestävyys. Pitääkin ensi kerralla aluksella käydessä tarkistaa löytyykö jotain koodeja läpiviennin kyljestä...
Tässä on selkeitä kuvia messinki ja pronssihelojen eroista:
http://www.pbase.com/mainecruising/seacock_primer
Yachting Monthlyn jutun mukaan messinkinen läpivientihan saattaisi kestää 5 vuotta, jos sähkövuodot eivät kiihdytä korroosiota..
http://www.yachtingmonthly.com/news/525041/nightmare-of-seacock-safety
Arvelu viiden vuoden maksimista koskee varmaankin suolaista merta, mutta onkohan tuon ylärajan ylittäminen edes murtovesialueella kovin fiksua. Eihän ne pronssiset tai komposiittimuoviset (Marelon tms) läpivientihanat niin kalliita ole, että pitäisi ottaa riskejä?
Pointti noissa YM:n jutuissa oli se, että direktiivit määräävät läpiviennin "huoltoväliksi" 5 vuotta, elikkä määräysten mukaan uuden veneen läpiviennin ei tarvitse kestää tuon pidempään. Syystäkin YM hermoistui moisesta aivan käsittämättömästä säännöstä.
"The European Community's Recreational Craft Directive (RCD) of 1988 introduced an ISO standard for through-hull fittings stating they should be corrosion-resistant for a service life of just five years."
Ymmärsin, että "service life" ei tarkoita huoltoväliä, vaan palveluikää (käyttöikää). Suuret venevalmistajat ovat asentaneet messinkisiä läpivientihanoja varmaankin siksi, että ne ovat halvempia. (Kumpikohan tuli ensin, halvat messinkihanat sarjatuotantoveneisiin vai EU:n direktiivi?)
Britit kimmastuivat, koska heidän mielestään läpivientien pitää kestää yhtä kauan kuin vene.
http://www.yachtingmonthly.com/plus/527314/essential-seacock-checks#DK18LvBGRO2W2bWf.99
1989 rakennetun ranskalaisveneeni pronssiläpiviennit toimivat yhä. 2006 rakennetun ranskalaisveneeni "pronssiset" läpiviennit lopettivat toimintansa 6 v. kuluttua ihan direktiivin mukaisesti. Hyvä, että on direktiivit. Muutoin ne voisivat kestää koko veneen iän.
Näen asian toisin, vaikka ymmärsin sarkasmisi.
Direktiivi suojaa venetehtaita korvausvatimuksilta. Läpivientihanojen korroosiosta syntyneet vahingot eivät ole venetehtaan vastuulla, kun ne syntyvät direktiivissä vaaaditun määräajan jälkeen.
Harmillista on, ettei venetarvikeliikkeilläkään tunnu olevan tietämystä läpivientihanojensa korroosiokestävyydestä. Sekin asia on ostajan vastuulla.
samoin itsellä on alkuperäiset läpiviennit vm 1981 ja hyvin ovat kestäneet. Yksi palloventtiili on jumittava, tämäkin huollon laiminlyöntiä. Letkuliitokset on syytä vaihtaa aika ajoin. 33-v on liian pitkä aika, mikä on sitten sopiva, huomaa säännöllisellä huollolla/tarkastuksella. Mm. pilssipumpun poistoletku oli kovettunut haperoksi. Polttoaineletkuilla 15 v.? Eiköhän hyvä veneen korjaus/huoltohistorian tuntemus säännöllisillä tarkastuksilla riitä. Onko tässäkin hieman turhaa hysteriaa ilmassa (kuten vettyneissä peräsinjutuissakin)? Sitten jos lähdetään pitkille matkoille, on koko vene syytä olla viimeisen päälle kunnossa/tsekattu.
Mikä on "huollon laiminlyönti", kun kysymys on palloventtiilistä?
Kerron oman esimerkkini. Edellisessä veneessäni oli alkuperäiset 40-vuotiaat Blaken pronssihanat. Kun ennen pitkää reissua vanha Perkins vaihdettiin uuteen, moottorin vedenottohana piti vaihtaa isommaksi. Siksi yksi Blaken pronssihana vaihdettiin venetarvikeliikkeestä ostettuun "meriveden kestävään" kuulaventtiiliin. Kahden vuoden kuluttua hana oli jumissa. Syynä oli korroosio. Kuulan kromaus oli irronnut ja "sisuskalut" syöpyneet. Kakki vanhat pronssihanat olivat yhä hyvässä kunnossa.
Miten palloventtiiliä "huolletaan" pitkän purjehduksen aikana? Ainakaan pelkkä avaaminen ja sulkeminen ei riitä. Jonain päivänä hana on yllättäen jumissa. Tiedetään tapauksia, joissa palloventtiilin kahva kääntyy, vaikka pallo on jumittunut auki-asentoon.
Ongelma ei välttämättä ole "huollon puute" vaan väärä, merivettä kestämätön materiaali!
Jos omassa veneessäni olisi yksikin epäilyttävä läpivientihana, vaihtaisin sen uuteen pronssi- tai komposiittihanaan. Tietysti hanoja voi telakoinnin aikana potkia todetakseen joko ne katkeavat korroosion takia. Niitä voi puhdistaa ja mallista riippuen rasvaillakin telakoinin aikana. Letkut ja klemmarit on helppo uusia vesilläkin, mutta pohjahanan huoltoa tai uusimista ei voi tehdä veneen ollessa vesillä.
kysymys on rattiventtiilistä, luultavasti palloventtiili, ei ole ollut auki. Talvihuolto ulkopuolinen herkistely tai tarvittaessa avaus tai jos lautasmallinen sitten tiivisteiden yms.osien vaihtoa tarvittaessa tai uusi kokonaan. Talvihuolloksikin niin hankalassa paikassa, ettei ole tullut avattua. Eipä merellä ole tarkoitus yleensäkään mitään huoltoja, muita kuin välttämättömiä tehdä.
Jos se on rattiventtiili, se todennäköisesti on porttiventtiili (gate valve) eikä palloventtiili!
Epäilen, että juuri rattiventtiilit ovat niitä messinkisiä LVI-tarvikkeita, joiden turvallinen käyttöikä on lyhyt. Ellet vaihda venttiiliäsi, laita ainakin sopivan kokoinen puutappi käyttövalmiiksi, jos läpivientisi sattuu purjehtiessa katkeamaan.
Onko rattiventiilisi tätä tyyppiä:
http://www.pbase.com/mainecruising/image/133070794
Kuvassa ei ole venttiili pettänyt, vaan läpivientihela. Joten venttiilin tyypillä ei tässä tapauksessa ole välttämättä osaa eikä arpaa.
Perusasia ei ollut venttiilin tyyppi vaan se, että nimenomaan nuo rattiventtiilit ovat useimmiten messinkisiä LVI-tarvikkeita. Luithan kuvaan liittyvän tekstin, jossa katkeaminen selitettiin?
Tiedätkö, valmistetaanko oman rattiventtiilisi kokoisia pallo- tai porttiventtiilejä, jotka olisivat pronssia tai muuta suolaveden kestävää materiaalia? Mistä tiedät, ettei sinun venttiilisi kokisi juuri samaa kohtaloa kuin linkin varoittava esimerkki? Venttiilissäsi ei taida olla metallin laatua ilmoittavia merkkejä.
Teet tietysti omat ratkaisusi. Pääasia on, että tunnet vanhoihin messinkiheloihin liittyvän murtumariskin. Läpivientien uusiminen on halpa juttu verrattuna läpiviennin pettämiseen...
Minulla on ollut HR - purjevene, jossa oli rattiventtiilit muualla paitsi moottorissa. Veikkaan, että venttiilit olivat pronssia, koska mitään syöpymiä ei ollut 15 vuoden iässä. Toimintatavasta ei siis kannata tehdä päätelmää. Nykyisessä veneessä on palloventtiilit, joiden kunnon tarkistan joka kevät ennen vesillelaskua. Ne menevät välittömästi vaihtoon, kun ensimmäiset syöpymisen merkit ilmaantuvat.
"Moni kakku päältä kaunis…". Tässä on YM:n video läpivientihanan tutkimisesta
http://www.youtube.com/watch?v=Y9ajlk5VCQ8
ja tässä YM:n demonstraatio, minkälainen tilanne hanan katkeamisesta syntyy:
http://www.youtube.com/watch?v=H5PDuXvqL7c
Mites noiden läpivientien ongelmat teräsveneissä?
Pronssi tai komposiitti on todettu hyviksi. Pronssiläpivientien "oikeaoppinen" asennus metallirunkoon esitetään tässä:
http://www.morganscloud.com/2010/05/23/installing-seacocks-on-a-boat/
Omassa teräsveneessäni on Marelon-komposiittihanat, joissa ei ollut mitään ongelmia (nyt yli 15 v. asennuksesta). Eivät jumitu niinkuin edellisen veneeni perinteisillä Blaken pronssihanoilla oli taipumus tehdä.
Eikö teräsveneeseen voisi hitsata sen läpivientiputken?
Paksuseinäistä putkea vaan, hitsaamallahan se venekin on tehty.
Huolsit varmaan vuotuisesti Blaket? Meillä on 36 vuotta vanhat Blaket, ei mitään ongelmia. Joka kevät tosin olen ne avannut ja rasvannut.
Silloin kun vene on ollut omistuksessani, olen kyllä huoltanut Blaket säännöllisesti (kolmessa veneessäni on ollut Blake-pohjaventtiilit) eli ottanut auki, puhdistanut ja rasvannut. Merellä ollessa riittää hanojen kääntely. Jos ei kumpaakaan, hanat kyllä jumittuvat.
Kun ostin käytetyn 40-vuotiaan klassikkoveneen, sen kaikki Blaket olivat jumissa. Kartiot onnistuin saamaan irti hakaamalla rungon ulkopuolelta sopivan kokoisen puukalikan ja ison vasaran kanssa. Sama juttu kaverini veneessä, Blaket olivat olivat tiukasti jumittuneet, kun hän muutama vuosi sitten osti v. -69 valmistetun veneensä (jossa alkuperäiset Blaket).
Hyvä puoli Blaken hanoissa on se, että ne voi avata, puhdistaa ja säätää sopivan liikkuviksi. Puhdistuksen ja kiillotuksen jälkeen Blaket ovat kuin uudet - eikä merkkiäkään korroosiosta.
Jakohaaran ongelmana olisi varmaankin pitkät vaakasuuntaiset siirrot läpivienniltä käyttökohteisiin. Tämä vaatisi nykyisiä järeämpiä pumppuja, jotta vesi myös siirtyisi haluttuun pisteeseen ja vielä nousisi esim lavuaarin hanaan.
Toinen mahdollinen ongelma on läpimenon koko, jotta vettä riittää tarvittaessa moneen yhtäaikaiseen käyttökohteeseen. esim koneen vedensaantia ei voi vaaraantaa esim vessan ja keittiönhanan samanaikaisella käytöllä. Suuren läpimenoaukon kohdalla on hätäkin suuri, jos se sattuu pettämään.
Omassa 30-vuotta vanhassa veneessä vaihdoin kaikki läpiviennit uusiin - valitettavasti, sillä jälkeenpäin tarkasteltuina kaikki olivat vielä todella hyvässä kunnossa. Toki tähän vaikuttaa moni tekijä kuten materiaalit, purjehdusolosuhteet (vedenlaatu), laiturialuee mahdolliset sähkövuodot jne.
Sanoisin, että säännöllinen tarkastelu on suhteellisen helppo ja varma tapa ehkäistä riskejä. Jokakevät töiden yhteydessä voi läpivientien sisäpintaa koettaa - mahdollinen rösöisyys pinnassa kielii materiaalin kulumisesta ja siäspuolella venettä voi läpivientejä ja liitoksia koettaa hemputtaa, jotta voi varmistua niiden olevan edelleen tiukasti kiinni, Samalla voi tarkistaa sulkuventtiilien toiminnan ja mahdolliset hiushalkeamat talven jäätymisen seurauksena.
Enpä usko ajatusmalliisi järeämmistä pumpuista.
Ensinnäkään en tiedä, miksi merivettä pitäisi siirtää kaikkiin lavuaareihin sähköpumpulla (tarkoitit kai sähköistä?).
Normaalisti veneen painevesijärjestelmässäkin vesi otetaan yhdestä pisteestä, vesitankista, ja putkisto haaroittuu pentterin lavuaarille, vessan/vessojen lavuaariin ja suihkuun. Silti yksi tavallinen pumppu riittää koko makeavesijärjestelmään, sekä kylmälle että boilerin kautta tulevalle lämpimälle vedelle.
Omassa veneessäni on vain yksi runkoläpivienti meriveden sisäänottoon. Se on moottorin vieressä. Jakohaarasta menee 6,5 m pituinen 19mm letku laponeston kautta vessaan. Vessan normaali manuaalinen pumppu toimii hienosti. Toinen ohuempi letku on paljon pitempi, koska se ulottuu sähköpumpun kautta keulaan ja perään saakka (kannen ja ankkurin pesuruisku). Senkin pumppu on pienehkö painevesipumppu ja ruisku toimii hyvin. Lyhin putki jakohaarasta menee kannen alapuolella olevan suodattimen kautta moottorin lämmönvaihtajaan. Meressä riittää vettä. Kyllä moottori ja vessa saavat sitä riittävästi, vaikka pohjassa on vain yksi reikä! En näe mitään ongelmaa, vain hyötyä ja helppoutta, kun kolmen pohjaventtiilin sijaan on yksi ja sekin helpossa paikassa.
Hyvä, että pidät huolta veneestäsi. Niin kai useimmat. 30 vuotta ei ole korkea ikä pronssisille läpivienneille! Messinkisten läpivientien kuntoa ei ehkä ole aivan helppo määrittää tunnustelemalla. Oliskohan vasaralla kopauttaminen tai potkaisu varmempi konsti selvittää onko materiaalin haurastumista jo tapahtunut?
Rupesin tämän ketjun luettuani tutkimaan myös oman uudishankinnan pohjaläpivientejä ja venttiileitä. Laitoin kuvat alla olevan linkin taakse muutamasta venttiilistä. Osaako joku sanoa mitä materiaalia mikäkin on?
http://ge.tt/6cLzRPJ1
Ensimmäisessä kahdessa kuvassa on pennterin lavuaarin poistohana. Letku on ilmeisesti vuotanut ja sen takia venttiili on niin karun näköinen. Toinen klemmareista oli ruostuvaa matskua. Samanlaiset venttiilit löytyvät myös avotilan poistoläpivienneistä. (ehkä alkuperäiset vuodelta -79?)
Kaksi kuvaa on WC:n huuhteluveden imuletkun läpiviennin venttiilistä. Siinä on todennäköisesti alkuperäinen 3-tie hana (merkintä 20NK). Yksi haara venttiilistä johtaa pilssiin, joten WC:n pumppua voi käyttää myös hätäpilssipumppuna. Voisikohan tämä venttiili olla pronssia?
Yksi kuva on WC:n lavuaarin poistoventtiilistä. (merkintä 600 WOG)
Näyttää uudemmalta kuin muut joten on varmaan vaihdettu joskus. Tästä venttiilistä löysin Googlella jonkin verran tietoa, mutta en sitä soveltuuko se merivedelle.
Olisi tosiaan kiva tietää enemmän näistä venttiileistä. Kaikki läpiviennit näyttivät siisteiltä ja sileiltä pohjan alta taskulampun kanssa katsottuna
.. Onko tuo cr- merkintä riittävä tae siitä että venttiili kestää venekäytössä myös suolaisemmassa vedessä? Olen nimittäin juuri eräässä "halpakaupassa"ja näissä opalin venttiileissä on tuo merkintä.
CR = corrosion resistant
Ehkä merkintä takaa, että ko venttiili on vähän parempi kuin messinkiventtiili ilman minkäänlaista merkintää.
Jos haluat parasta laatua suolaisille merille, sitä ei ehkä löydy "halpakaupoista".
http://marinestore.co.uk/Blakes_Seacock_1_5_inch___Complete__inc_UK_del_.html
Jos näin on niin mielestäni koko CR-merkintä on turha. Eräs tunnettu saksalainen venetarvikeliike myy nettikaupassaa kahdenlaisia messinkiventtiilejä: MS58 ja CR.
Kuvasta päätellen tuon saksalaisen putiikin CR-venttiilissä lukee STF CL-CR ja siinä "halpakaupan" venttiilissä luki STF CR. Mitenkä nämä siis eroaa vai onko tunnetun venetarvikeliikkeen CR-messinki myös täyttä shittiä?
Kuka on sanonut merkintää turhaksi tai, että CR-messinki olisi "täyttä shittiä"? Läpivientihanojen on täytettävä nykyiset EU-normit eli 5 vuoden korroosiokestävyys. Muuta kai ei voida edellyttää kuin direktiivin noudattaminen aivan kuten venevalmistajatkin nyt tekevät. Jos haluat elinikäiset hanat, se on toinen juttu!
En mikäkään tunne mikä ero on STF CL-CR ja STF CR laaduilla. Eikö google auttanut?
No saatoin vähän liioitella, mutta tarkoitin lähinnä sitä että merkintä on oikeastaan merkityksetön siinä mielessä ettei se takaa laadukasta hanaa, ainoastaan 5 vuoden kestoiän joka on mielestäni todella lyhyt aika
Tämän ketjun innoittamana kävin äsken irroittamassa 3 vessan läpivientiä ja venttiiliä. (näistä pistinkin kuvia linkin taakse yllä). Yksi venttiileistä on todennäköisesti alkuperäinen ja näytti näistä parhaimmalta. WC-pytyn poiston palloventtiilissä ei ollut mitään merkintöjä ja oli huonokuntoisin. Pallo liikkui eri tahtiin kahvan kanssa eikä mennyt aivan kiinni ollenkaan.
Nyt pitäisi siis ostaa uudet ja tarkoitus on laittaa hyvälaatuiset palloventtiilit.
"Kallis, mutta varma" laittoi linkin marinestoreen ja sieltä tuntui löytyvän pronssisiakin. Tosin olivat aika halpoja pronssiventtiileiksi. 1,5 tuumainen vain n. 50 puntaa. Uskaltaiskos, kannattaiskos???
Yleensä pronssihelan hinta on 3-4 kertaa vastaavan messinkihelan hinta. Blakelle ei taida olla CR-messinkistä halpisverrokkia. Blaken-venttiileissä on kyllä muutakin hyvää kuin materiaali ja työn laatu. Ne on helppo purkaa ja koota. Asennustapakin on eri tyyppinen kuin halvemmissa venttiileissä, mielestäni luotettavampi. Uudessa mallissa näkyy olevan rasvanippa. Sitä ei ollut 40-vuotiaissa Blakeissani. Jos itselläni olisi uusi vene, johon pitäisi tehdä läpiviennit, harkitsisin hinnasta huolimatta Blakea, mutta käyttäisin haaroituskappaletta vähentääkseni kalliiden runkoläpivientien määrää.
Messinkisiä en laittaisi, vaikka halpa hinta tietenkin houkuttelee. Jos et seilaa pitkiä aikoja suolaisilla merillä, messinkinen CR hana voi olla riittävän hyvä.
Läpivientien sijoituksissa on hyvä miettiä YM vuotovideossa esitettyjä näkökohtia (vessan kaappi piti hajoittaa ennenkin pettäneestä läpiviennistä syntynyt vuoto pystyttiin tulppaamaa).
Olisihan tuo Blaken venttiili varmasti hyvä mutta asentaminen vaatii ilmeisesti tasaisemman alustan. Veneessäni on vessan kohdalla melko kaareva pohjan muoto ja laminointi olisi hankalaa ilman vessan sisämoduulin purkamista. Hanat ovat nimittäin vessan allaskaapissa. Vessan sisämoduulin purkaminen taas on hankalaa, koska se ei mahdu kokonaisena vessan ovesta, joten se täytyisi hajottaa osiin. Tuommoinen tavallinen läpivienti istuu suoraan vanhaan reikään joten laadukas (pronnsinen?) palloventtiili saa kelvata. Tosin en halua ostaa semmoista joka aiheuttaa päänvaivaa myöhemmin pitemmälle seilatessa.
Oli melko paskamainen homma muuten vaihtaa nuo allaskaapissa sijaitsevat venttiilit, mutta ainakaan ei ole sitä vaaraa että venttiileitä tulisi poljettua jalan kanssa.
Asenna venttiilit, joiden materiaali ei sisällä sinkkiä lainkaan tai messinkiset, joiden sinkkipitoisuus on korkeintaan 10% - eli sellaiset pronssiset läpivientiventtiilit, joita jo suunnittelitkin ostavasi.
Se tietysti on harmi, että joku hanoistasi on allaskaapissa (juuri sitä YM:n hanan katkeamista esittävä videokin moitiskeli).
Sitä en näe vaaraksi, että hana olisi päälle astuttavassa paikassa. Pitäähän sen kestää. Eikö juuri kopauttamista ja potkaisua ole suositeltu keinoksi todeta onko messinkinen läpivientiventtiili korroosion haurastama vai ei?
Löysin selkeän katsauksen messinkisten ja pronssisten läpivientiventiillien materiaaleista:
http://coxengineering.sharepoint.com/Pages/BrassandBronze.aspx
"No saatoin vähän liioitella, mutta tarkoitin lähinnä sitä että merkintä on oikeastaan merkityksetön siinä mielessä ettei se takaa laadukasta hanaa, ainoastaan 5 vuoden kestoiän joka on mielestäni todella lyhyt aika"
Tuossa aiemmin kinkitetyssä lehtiartikkelissa kerrottiin, että veneentekijät käyttävät perusvesijohtomessinkiä CW617, koska se kestää juuri ja juuri sen vaaditut viisi vuotta. CR merkitty, eli CW602 materiaalista valmistettu vastaa samaisen artikkelin mukaan prossia suolavesiympäristössä.
Tämän perusteella CR / CW602 olisi ihan hyvä materiaali.
Aikaisemmassa viestissäni kerroin uudesta CR-palloventtiilistä, joka jumittui kahdessa vuodessa (valtameripurjehduksen aikana). Jumittuminen johtui pallon pinnoitteen irtoamisesta. Pinnoitteen irtoaminen saattoi johtua korroosiota? Hanan runko näytti yhä "kuin uudelta". Palloventtiilien pallot lienevät kromattuja.
Onko kellään samoja kokemuksia pallojen pinnoituksen irtoamisesta?
Täällä aika informatiivinen dokumentti erilaisista messinkiseoksista.
http://www.copperinfo.co.uk/alloys/brass/downloads/117/117-section-7-brasses-for-corrosion-resistance.pdf
Aika yleisesti venttiilit on kiinni pelkästään kierteiden varassa. Olisikohan kiinnityslaipalla varustettu malli tukevampi?
http://www.diybob.com/diySeacock.htm
Tässä linkissä on kuvia uusien veneiden monista vääristä asennuksista. Niihin luettiin myös eurooppalainen läpivientiventtiili. Tässäkin artikkelissa esitetään hyvän asennuksen esimerkkinä laipallinen läpivientihana.
http://www.pcmarinesurveys.com/Stoopid boat builder tricks.htm
Onko näitä laipallisia läpivientiheloja eurooppalaisissa verkkokaupoissa? Blake tietysi, mutta onko edullisempia?http://www.pbase.com/mainecruising/seacock_primer&page=2
Halvalla ei taida saada.
http://www.toplicht.de/en/shop/pumpe-tank-leitungen-und-fitting/borddurchlass-und-einfuellstutzen/borddurchfuehrung/zylindrisches-seeventil-bronze-rotguss-spartan