Rolig läsning för svensk- och tvåspråkiga

Poikkeat kyllä kokonaan aiheesta.
Väitteesi ihmetyttää sen verran, että ulkopuolisenakin haluan kommentoida.

Eikö säätiö kuin säätiö kerää rahansa ihan samalla tavalla kielestä riippumatta? Usein lahjoituksena. Suomen säätiöitä koskeva laki on kaikille säätiöille sama. Kieli ei siinä vaikuta. Millä tavalla juuri ruotsinkieliset säätiöt ”repivät” varallisuutensa sinun selkänahasta?
Selitä tarkemmin!

Luulitko että ruotsinkielinen ”tavis” jollakin tavalla on aktiivinen säätiötoiminnassa?

Miten säätoöt liitty avauksen aihepiirin. Niistähän on väännetty monessa muussa ketjussa.

Kysyn vaan kirjoitti:

Poikkeat kyllä kokonaan aiheesta.
Väitteesi ihmetyttää sen verran, että ulkopuolisenakin haluan kommentoida.

Eikö säätiö kuin säätiö kerää rahansa ihan samalla tavalla kielestä riippumatta? Usein lahjoituksena. Suomen säätiöitä koskeva laki on kaikille säätiöille sama. Kieli ei siinä vaikuta. Millä tavalla juuri ruotsinkieliset säätiöt ”repivät” varallisuutensa sinun selkänahasta?
Selitä tarkemmin!

Luulitko että ruotsinkielinen ”tavis” jollakin tavalla on aktiivinen säätiötoiminnassa?

Lue lisää

"Ankdam" ei ilmeisesti ole mikään "ruotsinkielinen tavis" kun puhutaan surujen säätiöistä. Taitaa olla pyrstö ja nokka tiukasti kiinni sisäpiirin tervassa....

pum, pum! kirjoitti:

"Ankdam" ei ilmeisesti ole mikään "ruotsinkielinen tavis" kun puhutaan surujen säätiöistä. Taitaa olla pyrstö ja nokka tiukasti kiinni sisäpiirin tervassa....

Minä kuitenkin kirjoitin "ruotsinkielinen tavis", koska en tiedä Ankdamista.

Mitä siis vastaat kysymyksiin?

"Kerrohan, mistä johtuu kun näistä ns suomen?ruotsalaisista säätiöistä puhutaan, tulet heti räksyttämään."

Miksi nimität oikean tiedon jakamista "räksyttämiseksi"?

Suomenkielinen säätiövarallisuus 8,9 miljardia euroa.
Ruotsinkielinen säätiövarallisuus 2,4 miljardia euroa.

pum, pum! kirjoitti:

"Ankdam" ei ilmeisesti ole mikään "ruotsinkielinen tavis" kun puhutaan surujen säätiöistä. Taitaa olla pyrstö ja nokka tiukasti kiinni sisäpiirin tervassa....

Ihan tavis olen mutta keskivertosuruna osaan sentään lukea ja hankkia (oikeaa) tietoa, toisin kuin netti fennot.

Ankdam kirjoitti:

Ihan tavis olen mutta keskivertosuruna osaan sentään lukea ja hankkia (oikeaa) tietoa, toisin kuin netti fennot.

Ankdam: "Ihan tavis olen mutta keskivertosuruna osaan sentään lukea ja hankkia (oikeaa) tietoa, toisin kuin netti fennot."

Lisään joukkoon "netti svekot" ja nämä samoissa - vain muutettavat muuttaen - negatiivisissa merkityksissä, jotka olet itse antanut ikioman kielioppisi mukaan erilleen kirjoitetulle yhdyssanalle nettifenno. Eräät nettisvekot ovat tässä nimittelyssään "netti svekoja", joiden naurettavan kielioppisäännön voit lukea ansioksesi.

"Elisabeth Rehnin kohdalla kielikysymys ei ollut tärkeä, vaikkakin hän pilasi hieman mahdollisuuksiaan presidentin vaalin loppukirissä, kun otti itse kysymyksen esille. Rehn oli ollut suosittu jo monta vuotta"

Rehnin olisi siis pitänyt "huijata" äänestäjiä ? Kun Barack Obama valitiin presidentiksi USA:ssa ja vaalitulos julkistettiin iloitsivat monet mustat ja latinot " Me huijattiin niitä !!" Tällä he tarkoittivat valkoisia nuoria äänetäjiä jotka "pettivät" oman rotuisen ehdokkaan. Mustille ja latinoille vain obaman rotu ( mulatti) oli tärkeintä.
Oli hyvä että Rehnin kohdalla monet äänestäjät tajusivat miten vaarallista olisi ruotsinkielinen presidentti ( tosin saatiin Ahtisaari joka myös on kova suomenkielen vihaaja)

"Kannattaa lisätä, että myös monen suomenkielisen asenteet ruotsin kieltä kohtaan syntyvät kouluiässä."

Joo mutta ne asenteet tarttuvat muiden suomenkielisten asenteiden kautta, harva varmaan kouluiässä törmää suruihin ainakaan negtiivisessa mielessä.
Asenteet syntyvät siis tietämätömyydestä ja luuloista eikä ole mitään omaan kokemukseen perustuvaa empiiristä tietoa.

Meilla suruilla ei vastaavia asenteia hevin synnyt ainakaan tietämäöttmyyden kautta, me tunnemme lähes aina ja tapaamme paljon suomenkielisiä ja olemme sentään enemmän teikäläisten kanssa tekemisissä kuin päinvastoin.

Ankdam kirjoitti:

"Kannattaa lisätä, että myös monen suomenkielisen asenteet ruotsin kieltä kohtaan syntyvät kouluiässä."

Joo mutta ne asenteet tarttuvat muiden suomenkielisten asenteiden kautta, harva varmaan kouluiässä törmää suruihin ainakaan negtiivisessa mielessä.
Asenteet syntyvät siis tietämätömyydestä ja luuloista eikä ole mitään omaan kokemukseen perustuvaa empiiristä tietoa.

Meilla suruilla ei vastaavia asenteia hevin synnyt ainakaan tietämäöttmyyden kautta, me tunnemme lähes aina ja tapaamme paljon suomenkielisiä ja olemme sentään enemmän teikäläisten kanssa tekemisissä kuin päinvastoin.

Lue lisää

Tietenkin kasvuolot vaikuttavat kehittyvän mieleen, olipa kysymys suomen- tai ruotsinkielisestä ympäristöstä. Ruotsinkielisten vanhempien asenteet suomalaisiin tarttuvat heidän lapsiinsa samoin kuin suomenkielisten vanhempien asenteet suomenkielisiin lapsiin. Ruotsinkielisillä on oma identiteettinsä ja heille kaksikielisyys on tärkeämpi kuin niille miljoonille suomalaisille, jotka tuskin koskaan ovat joutuneet tekemisiin ruotsinkielisten kanssa. Kieliraja vaikuttaa asenteissa - (yleistäen) ruotsinkieliset luulevat, että kaikki tarvitsevat ruotsia ja suomenkieliset ihmettelevät, miksi pitää opiskella kieltä, jota kukaan ei tarvitse.

Varmaankin on tietämättömyyttä puolin ja toisin. Ruotsinkielisessä seurassa tunnen, että en kuulu joukkoon; he puhuvat asioista ja henkilöistä jotka ovat tuttuja kaikille muille ja keskustelutapa on vierasta ulkopuoliselle.Kysymys ei ole siitä millä kielellä keskustelu käydään. Luultavasti ruotsinkielisellä on sama tunne suomenkielisten seurassa, ja ironia ja kuiva huumori taitaa olla heille jossain määrin vierasta, kun suomen sanat ovat tuttuja mutta niiden kulttuurinen tausta ei ole.

Kun mainitsit omat kokemukset, niin mieleeni on jäänyt lähtemättömästi oepttaja, joka oppikoulun I luokalla väitti, että suomalaisten on ensin opittava ruotsia ennenkuin voivat oppia saksaa. Se romahdutti 10-vuotiaan koululaisen uskon opettajien viisauteen. Voiko ruotsin opetuksen tarpeellisuutta vähätellä tuon pahemmin?

" Pintaa syvemmälle ei jutuissa päästy, mutta toisin kuin nykyään, ruotsinkielisten mielipiteet olivat levollisia."

No tuossahan olikin kyse suomenkielisen mielipiteistä, ja kyllähän ne levollisempia ovat kuin tämän palstan suomenkielisten. Toisin kyseinen suomenkielinen oli ruotsintaitoinen.l Onko se siis se erottava tekijä? Tästäkö vielä lisäperustelu pakollisuudelle?

Miksi mieleistäsi huumori on tyylilajina väärä? Koko "kielitaistelu" kuuluu kansallisen huumorimme helmiin stereotyyppeineen päivineen.

kalevalan kankahilla kirjoitti:

"Elisabeth Rehnin kohdalla kielikysymys ei ollut tärkeä, vaikkakin hän pilasi hieman mahdollisuuksiaan presidentin vaalin loppukirissä, kun otti itse kysymyksen esille. Rehn oli ollut suosittu jo monta vuotta"

Rehnin olisi siis pitänyt "huijata" äänestäjiä ? Kun Barack Obama valitiin presidentiksi USA:ssa ja vaalitulos julkistettiin iloitsivat monet mustat ja latinot " Me huijattiin niitä !!" Tällä he tarkoittivat valkoisia nuoria äänetäjiä jotka "pettivät" oman rotuisen ehdokkaan. Mustille ja latinoille vain obaman rotu ( mulatti) oli tärkeintä.
Oli hyvä että Rehnin kohdalla monet äänestäjät tajusivat miten vaarallista olisi ruotsinkielinen presidentti ( tosin saatiin Ahtisaari joka myös on kova suomenkielen vihaaja)

Lue lisää

"pilasi hieman mahdollisuuksiaan presidentin vaalin loppukirissä, kun otti itse kysymyksen esille"

Rehn kaatui kummallisiin määritelmiin uskonnolisuudestaan. Sekä siihen yksinkertaiseen tosiasiaan ettei ollut kovin pätevä.

Hän pääsi toiselle kierrokselle vähän varkain, Paavo Väyrysen vastustajien avittamana. Toisella kierroksella oli sitten vain hän ja Ahtisaari. Hänelle kävi kuten Soinille kävisi jos hän pääsisi toiselle kierrokselle. Kupla poksahti kun toimittajilla oli aikaa oikeasti keskittyä aisaosaamiseen.

Rehnin ainoa meriitti oli että hän oli ensimmäisenä naisena puolustusministeri. Puolustusmininisterin oli tuohon aikaan kaikista kevein salkku. RKP:a hän valikoitui puolueen eteläsuomalaisesta naiskiintiöstä, joka puolueen rotaatiossa silloin oli vuorossa.

Trotjänare kirjoitti:

Tietenkin kasvuolot vaikuttavat kehittyvän mieleen, olipa kysymys suomen- tai ruotsinkielisestä ympäristöstä. Ruotsinkielisten vanhempien asenteet suomalaisiin tarttuvat heidän lapsiinsa samoin kuin suomenkielisten vanhempien asenteet suomenkielisiin lapsiin. Ruotsinkielisillä on oma identiteettinsä ja heille kaksikielisyys on tärkeämpi kuin niille miljoonille suomalaisille, jotka tuskin koskaan ovat joutuneet tekemisiin ruotsinkielisten kanssa. Kieliraja vaikuttaa asenteissa - (yleistäen) ruotsinkieliset luulevat, että kaikki tarvitsevat ruotsia ja suomenkieliset ihmettelevät, miksi pitää opiskella kieltä, jota kukaan ei tarvitse.

Varmaankin on tietämättömyyttä puolin ja toisin. Ruotsinkielisessä seurassa tunnen, että en kuulu joukkoon; he puhuvat asioista ja henkilöistä jotka ovat tuttuja kaikille muille ja keskustelutapa on vierasta ulkopuoliselle.Kysymys ei ole siitä millä kielellä keskustelu käydään. Luultavasti ruotsinkielisellä on sama tunne suomenkielisten seurassa, ja ironia ja kuiva huumori taitaa olla heille jossain määrin vierasta, kun suomen sanat ovat tuttuja mutta niiden kulttuurinen tausta ei ole.

Kun mainitsit omat kokemukset, niin mieleeni on jäänyt lähtemättömästi oepttaja, joka oppikoulun I luokalla väitti, että suomalaisten on ensin opittava ruotsia ennenkuin voivat oppia saksaa. Se romahdutti 10-vuotiaan koululaisen uskon opettajien viisauteen. Voiko ruotsin opetuksen tarpeellisuutta vähätellä tuon pahemmin?

Lue lisää

"Ruotsinkielisten vanhempien asenteet suomalaisiin tarttuvat heidän lapsiinsa samoin kuin suomenkielisten vanhempien asenteet suomenkielisiin lapsiin. "

Tuo pitää varmaan paikkansa, enkä ole koskaan ikinä milloinkaan törmännyt mihinkään vihamielisiin tai negatiivisiin asenteisiin suomenkielisiä kohtaan jos nyt ei normaalia erilaisuudestsa johtuvaa naljailua oteta huomioon(vrt Turku vs Tampere) ja aika vähän sitäkin.

Vähän erilaisia ollaan, mutta sou what. En tunne ketään surua jolla ei olisi myös suomenkielisiä kavereita.

(asun siis Helsingissä ja kesäasun Uudellamaalla)

Trotjänare kirjoitti:

Tietenkin kasvuolot vaikuttavat kehittyvän mieleen, olipa kysymys suomen- tai ruotsinkielisestä ympäristöstä. Ruotsinkielisten vanhempien asenteet suomalaisiin tarttuvat heidän lapsiinsa samoin kuin suomenkielisten vanhempien asenteet suomenkielisiin lapsiin. Ruotsinkielisillä on oma identiteettinsä ja heille kaksikielisyys on tärkeämpi kuin niille miljoonille suomalaisille, jotka tuskin koskaan ovat joutuneet tekemisiin ruotsinkielisten kanssa. Kieliraja vaikuttaa asenteissa - (yleistäen) ruotsinkieliset luulevat, että kaikki tarvitsevat ruotsia ja suomenkieliset ihmettelevät, miksi pitää opiskella kieltä, jota kukaan ei tarvitse.

Varmaankin on tietämättömyyttä puolin ja toisin. Ruotsinkielisessä seurassa tunnen, että en kuulu joukkoon; he puhuvat asioista ja henkilöistä jotka ovat tuttuja kaikille muille ja keskustelutapa on vierasta ulkopuoliselle.Kysymys ei ole siitä millä kielellä keskustelu käydään. Luultavasti ruotsinkielisellä on sama tunne suomenkielisten seurassa, ja ironia ja kuiva huumori taitaa olla heille jossain määrin vierasta, kun suomen sanat ovat tuttuja mutta niiden kulttuurinen tausta ei ole.

Kun mainitsit omat kokemukset, niin mieleeni on jäänyt lähtemättömästi oepttaja, joka oppikoulun I luokalla väitti, että suomalaisten on ensin opittava ruotsia ennenkuin voivat oppia saksaa. Se romahdutti 10-vuotiaan koululaisen uskon opettajien viisauteen. Voiko ruotsin opetuksen tarpeellisuutta vähätellä tuon pahemmin?

Lue lisää

"Ruotsinkielisten vanhempien asenteet suomalaisiin tarttuvat heidän lapsiinsa samoin kuin suomenkielisten vanhempien asenteet suomenkielisiin lapsiin."

Jep. Ja ruotsinkielisillä vanhemmilla on enemmän tietoa, kun suomenkielisillä on luuloa. Eli kielteisiä asenteita vanhemmilotaan saavat valitettavasti suomenkieliset enemmän.

"Kieliraja vaikuttaa asenteissa - (yleistäen) ruotsinkieliset luulevat, että kaikki tarvitsevat ruotsia ja suomenkieliset ihmettelevät, miksi pitää opiskella kieltä, jota kukaan ei tarvitse."

Mistä päättelet ruotsinkielisten luulevan niin. Me tiedämme ettei niin ole. Me elämme sitä käytäntöä ettei niin ole päivittäin. Outoa päättelyä.

"ja ironia ja kuiva huumori taitaa olla heille jossain määrin vierasta, kun suomen sanat ovat tuttuja mutta niiden kulttuurinen tausta ei ole."

Höpöhöpö. Anna yksikin esimerkki moisesta. Homma nyt vain on niin etä suurin osa atdin hurreista ui yhtä sujuvasti suomenkielisessä kultturissa ja sielunmaisemassa kuin suomenkielinen. Ja sen lisäksi hurri ui ruotsinkielisessä.

Hurri on täydellisempi suomalainen. Riittäkö sinulla tuon oivaltamiseen "ironiaa ja mustaa huumoria"?

"oepttaja, joka oppikoulun I luokalla väitti, että suomalaisten on ensin opittava ruotsia ennenkuin voivat oppia saksaa"

Oletko aivan varma ettei hän sanonut että skasan oppiminen on paljon helpompaa siten? Siis aivan varma? Tuo opettajan suuhun laittamasi väite nimittäin kuullostaa enemmän nettifennojen jutuilta. Ei yliopiston käynyt kieltenopettaja tuollaiseen tietenkään usko. Kuten et usko sinäkään.

"Se romahdutti 10-vuotiaan koululaisen uskon opettajien viisauteen."

Hmm. Kymmenvuotiaana pohdit syvällisesti vieraiden kielten valintaa? Olet varmasti aikuisena melkoinen einstein.

tokkopa sentään kirjoitti:

"Ruotsinkielisten vanhempien asenteet suomalaisiin tarttuvat heidän lapsiinsa samoin kuin suomenkielisten vanhempien asenteet suomenkielisiin lapsiin."

Jep. Ja ruotsinkielisillä vanhemmilla on enemmän tietoa, kun suomenkielisillä on luuloa. Eli kielteisiä asenteita vanhemmilotaan saavat valitettavasti suomenkieliset enemmän.

"Kieliraja vaikuttaa asenteissa - (yleistäen) ruotsinkieliset luulevat, että kaikki tarvitsevat ruotsia ja suomenkieliset ihmettelevät, miksi pitää opiskella kieltä, jota kukaan ei tarvitse."

Mistä päättelet ruotsinkielisten luulevan niin. Me tiedämme ettei niin ole. Me elämme sitä käytäntöä ettei niin ole päivittäin. Outoa päättelyä.

"ja ironia ja kuiva huumori taitaa olla heille jossain määrin vierasta, kun suomen sanat ovat tuttuja mutta niiden kulttuurinen tausta ei ole."

Höpöhöpö. Anna yksikin esimerkki moisesta. Homma nyt vain on niin etä suurin osa atdin hurreista ui yhtä sujuvasti suomenkielisessä kultturissa ja sielunmaisemassa kuin suomenkielinen. Ja sen lisäksi hurri ui ruotsinkielisessä.

Hurri on täydellisempi suomalainen. Riittäkö sinulla tuon oivaltamiseen "ironiaa ja mustaa huumoria"?

"oepttaja, joka oppikoulun I luokalla väitti, että suomalaisten on ensin opittava ruotsia ennenkuin voivat oppia saksaa"

Oletko aivan varma ettei hän sanonut että skasan oppiminen on paljon helpompaa siten? Siis aivan varma? Tuo opettajan suuhun laittamasi väite nimittäin kuullostaa enemmän nettifennojen jutuilta. Ei yliopiston käynyt kieltenopettaja tuollaiseen tietenkään usko. Kuten et usko sinäkään.

"Se romahdutti 10-vuotiaan koululaisen uskon opettajien viisauteen."

Hmm. Kymmenvuotiaana pohdit syvällisesti vieraiden kielten valintaa? Olet varmasti aikuisena melkoinen einstein.

Lue lisää

Esimerkki ironisesta, kuivasta huumorista: "Svenskatalande bättre folk".

tokkopa sentään kirjoitti:

"Ruotsinkielisten vanhempien asenteet suomalaisiin tarttuvat heidän lapsiinsa samoin kuin suomenkielisten vanhempien asenteet suomenkielisiin lapsiin."

Jep. Ja ruotsinkielisillä vanhemmilla on enemmän tietoa, kun suomenkielisillä on luuloa. Eli kielteisiä asenteita vanhemmilotaan saavat valitettavasti suomenkieliset enemmän.

"Kieliraja vaikuttaa asenteissa - (yleistäen) ruotsinkieliset luulevat, että kaikki tarvitsevat ruotsia ja suomenkieliset ihmettelevät, miksi pitää opiskella kieltä, jota kukaan ei tarvitse."

Mistä päättelet ruotsinkielisten luulevan niin. Me tiedämme ettei niin ole. Me elämme sitä käytäntöä ettei niin ole päivittäin. Outoa päättelyä.

"ja ironia ja kuiva huumori taitaa olla heille jossain määrin vierasta, kun suomen sanat ovat tuttuja mutta niiden kulttuurinen tausta ei ole."

Höpöhöpö. Anna yksikin esimerkki moisesta. Homma nyt vain on niin etä suurin osa atdin hurreista ui yhtä sujuvasti suomenkielisessä kultturissa ja sielunmaisemassa kuin suomenkielinen. Ja sen lisäksi hurri ui ruotsinkielisessä.

Hurri on täydellisempi suomalainen. Riittäkö sinulla tuon oivaltamiseen "ironiaa ja mustaa huumoria"?

"oepttaja, joka oppikoulun I luokalla väitti, että suomalaisten on ensin opittava ruotsia ennenkuin voivat oppia saksaa"

Oletko aivan varma ettei hän sanonut että skasan oppiminen on paljon helpompaa siten? Siis aivan varma? Tuo opettajan suuhun laittamasi väite nimittäin kuullostaa enemmän nettifennojen jutuilta. Ei yliopiston käynyt kieltenopettaja tuollaiseen tietenkään usko. Kuten et usko sinäkään.

"Se romahdutti 10-vuotiaan koululaisen uskon opettajien viisauteen."

Hmm. Kymmenvuotiaana pohdit syvällisesti vieraiden kielten valintaa? Olet varmasti aikuisena melkoinen einstein.

Lue lisää

"hurri" on täydellisempi suomalainen.

Huhhuh Mitä tekstiä.

Olet kyllä aikamoisen hukassa. Ruotsalainen ja suomenruotsalainen ei tiedä suomalaisuudesta yhtään mitään. Minusta tuo on hyvin sanottu tuo "suomen sanat ovat (jossain määrin) tuttuja mutta niiden kulttuurinen tausta ei ole."

Ankdam kirjoitti:

"Kannattaa lisätä, että myös monen suomenkielisen asenteet ruotsin kieltä kohtaan syntyvät kouluiässä."

Joo mutta ne asenteet tarttuvat muiden suomenkielisten asenteiden kautta, harva varmaan kouluiässä törmää suruihin ainakaan negtiivisessa mielessä.
Asenteet syntyvät siis tietämätömyydestä ja luuloista eikä ole mitään omaan kokemukseen perustuvaa empiiristä tietoa.

Meilla suruilla ei vastaavia asenteia hevin synnyt ainakaan tietämäöttmyyden kautta, me tunnemme lähes aina ja tapaamme paljon suomenkielisiä ja olemme sentään enemmän teikäläisten kanssa tekemisissä kuin päinvastoin.

Lue lisää

"Asenteet syntyvät siis tietämätömyydestä ja luuloista eikä ole mitään omaan kokemukseen perustuvaa empiiristä tietoa."

Kun minä luen sinun juttujasi, niin saan empiiristä tietoa siitä, miten
ylimielistä sakkia suomenruotsalaiset ovat.
Kiitos anonyymiteetiin suojan, moni sanoo täällä anonyyminä sitä, mitä ei
sanoisi muuten. Näin saan lisää tietoa siitä, mitä suomenruotsalaiset oikeasti
ajattelevat.

ylimielistä sakkia kirjoitti:

"Asenteet syntyvät siis tietämätömyydestä ja luuloista eikä ole mitään omaan kokemukseen perustuvaa empiiristä tietoa."

Kun minä luen sinun juttujasi, niin saan empiiristä tietoa siitä, miten
ylimielistä sakkia suomenruotsalaiset ovat.
Kiitos anonyymiteetiin suojan, moni sanoo täällä anonyyminä sitä, mitä ei
sanoisi muuten. Näin saan lisää tietoa siitä, mitä suomenruotsalaiset oikeasti
ajattelevat.

Lue lisää

Toisaalta olen itsekin alkanut huomata, miten olen tullut vähän "ylimieliseksi" nyt tässä kielikysymyksessä siinä mielessä, että puolustan suomalaista kulttuuria ;) Eli olen alkanut ymmärtää suomenruotsalaisten ylimielisyydenkin, onhan heidän kulttuurissaankin hienoja asioita, josta heillä on myös oikeus olla ylpeä, mutta vertaamista suomalaiseen kulttuuriin "huonompana" en vaan voi hyväksyä. Kuten joku jo sanoi, suomalaiseen kulttuuriin tavallaan kuuluu se ruotsalaisuuskin (vaikka se ei kuulukaan kielen muodssa), joten siinäkään mielessä ruotsalaisen on turha puhua jostain "kateudesta", miten voisi olla kateellinen sellaiselle, jonka tuntee oikeastaan omakseen? Itse ainakin on pakko sanoa, että tunnen tavallaan myös ruotsalaisuuden omakseni, vaikka itseeni täysin suomalaiseksi tunnenkin. Sanokaa mitä sanotte siis. Suomalaisen haukkumista "kateelliseksi" en vaan voi ymmärtää. Minusta suomalaisuus on kateuden arvoinen asia siinä tapauksessa, mutta suomalaiset ei sellaista kuuluta samalla tavoin, joten siinä mielessä kenties myös pidän ruotsinkielisiä keskimnäärin ylimielisempänä.

Ankdam kirjoitti:

"Ruotsinkielisten vanhempien asenteet suomalaisiin tarttuvat heidän lapsiinsa samoin kuin suomenkielisten vanhempien asenteet suomenkielisiin lapsiin. "

Tuo pitää varmaan paikkansa, enkä ole koskaan ikinä milloinkaan törmännyt mihinkään vihamielisiin tai negatiivisiin asenteisiin suomenkielisiä kohtaan jos nyt ei normaalia erilaisuudestsa johtuvaa naljailua oteta huomioon(vrt Turku vs Tampere) ja aika vähän sitäkin.

Vähän erilaisia ollaan, mutta sou what. En tunne ketään surua jolla ei olisi myös suomenkielisiä kavereita.

(asun siis Helsingissä ja kesäasun Uudellamaalla)

Lue lisää

Vi svenskspråkiga här i nyland åtminstone har både svensk och finskspråkiga vänner.Dessutom gifter vi oss väldigt ofta över språkgränsen.

siis väestönosalla.

......... kirjoitti:

siis väestönosalla.

Pari kysymystä

Rajoittaako Suomen laki ja RKP suomenkielisien säätiöiden määrä?
Pitäisikö laki rajoittaa ruotsinkielisien säätiöidän määrä ja varallisuutta?

......... kirjoitti:

siis väestönosalla.

Vielä yksi kysymys lisää:

Jos yläpuolella olevista kysymyksistä ei löydy ratkaisua säätiöiden ”kielivinoutumaan” niin millä tavalla vinoutuma pitäisi oikaista?

"Vaikka tuo olisikin totta, on todella erikoista että 4 % vähemmistöosalla on suhteutettuna noin järkyttävän suuri säätiövarallisuus."

Sanos muuta! Hienoa eikä totta?

Erikoista toki mutta johtuu juuri vähemmistöasemastamme ja surujen huolesta oman kielen ja kulttuurin säilymisestä täällä suomen kielen puristuksessa.
Kas tässä linkki listaan Litteratursällskapetin rahastoista, kuka ne on perustanut ja perustamisvuosi.

Monet niistä rahastoista on nykyään aika isoja ja löytyy jopa netistä googlaamalla tai hlöt lahjoituksen takaa, keitä he ovat tai ovat olleet. Pääasiassa yksityishenkilöitä!!
Pienikin pääoma on hyvin hoidettuna ja sijoitettuna useassa tapauksessa kasvanut miljoonaomaisuudeksi.

Ennenvanhaan rahastot jakoivat kouluihin kirjapalkintoja ja pieniä stipendejä y.m. Eivät ne rahastot silloin olleet mitenkään erityisen rikkaita. Nykyään samat rahastot jakavat miljoonia!

http://www.sls.fi/doc.php?category=1&docid=24

Många bäckar små gör en stor å. Den som spar han har..

Ankdam kirjoitti:

"Vaikka tuo olisikin totta, on todella erikoista että 4 % vähemmistöosalla on suhteutettuna noin järkyttävän suuri säätiövarallisuus."

Sanos muuta! Hienoa eikä totta?

Erikoista toki mutta johtuu juuri vähemmistöasemastamme ja surujen huolesta oman kielen ja kulttuurin säilymisestä täällä suomen kielen puristuksessa.
Kas tässä linkki listaan Litteratursällskapetin rahastoista, kuka ne on perustanut ja perustamisvuosi.

Monet niistä rahastoista on nykyään aika isoja ja löytyy jopa netistä googlaamalla tai hlöt lahjoituksen takaa, keitä he ovat tai ovat olleet. Pääasiassa yksityishenkilöitä!!
Pienikin pääoma on hyvin hoidettuna ja sijoitettuna useassa tapauksessa kasvanut miljoonaomaisuudeksi.

Ennenvanhaan rahastot jakoivat kouluihin kirjapalkintoja ja pieniä stipendejä y.m. Eivät ne rahastot silloin olleet mitenkään erityisen rikkaita. Nykyään samat rahastot jakavat miljoonia!

http://www.sls.fi/doc.php?category=1&docid=24

Många bäckar små gör en stor å. Den som spar han har..

Lue lisää

Ankdam näin: "Erikoista toki mutta johtuu juuri vähemmistöasemastamme ja surujen huolesta oman kielen ja kulttuurin säilymisestä täällä suomen kielen puristuksessa. Kas tässä linkki listaan Litteratursällskapetin rahastoista, kuka ne on perustanut ja perustamisvuosi."

Ei lainkaan erikoista. Sinulta jää huomaamatta, että suuri osa rahastoista on niiden perustamia, joilla kielipoliittisen perinnön vuoksi oli suhteessa kielienemmistöön epäoikeudenmukainen osuus korkeista yhteiskunnallisista asemista. Se tuotti omaisuutta säätiöitäväksi. Suomen kulttuurirahasto joutui kerjäämään alkupääomansa tavalliselta kansalta.

"Suomen Kulttuurirahasto perustettiin 27. helmikuuta 1939. Rahaston perustamispääoma oli hankittu Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen järjestämällä keräyksellä." http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kulttuurirahasto

Ankdam kirjoitti:

"Vaikka tuo olisikin totta, on todella erikoista että 4 % vähemmistöosalla on suhteutettuna noin järkyttävän suuri säätiövarallisuus."

Sanos muuta! Hienoa eikä totta?

Erikoista toki mutta johtuu juuri vähemmistöasemastamme ja surujen huolesta oman kielen ja kulttuurin säilymisestä täällä suomen kielen puristuksessa.
Kas tässä linkki listaan Litteratursällskapetin rahastoista, kuka ne on perustanut ja perustamisvuosi.

Monet niistä rahastoista on nykyään aika isoja ja löytyy jopa netistä googlaamalla tai hlöt lahjoituksen takaa, keitä he ovat tai ovat olleet. Pääasiassa yksityishenkilöitä!!
Pienikin pääoma on hyvin hoidettuna ja sijoitettuna useassa tapauksessa kasvanut miljoonaomaisuudeksi.

Ennenvanhaan rahastot jakoivat kouluihin kirjapalkintoja ja pieniä stipendejä y.m. Eivät ne rahastot silloin olleet mitenkään erityisen rikkaita. Nykyään samat rahastot jakavat miljoonia!

http://www.sls.fi/doc.php?category=1&docid=24

Många bäckar små gör en stor å. Den som spar han har..

Lue lisää

Visst är det konstigt att de finns så få människor här i världen som är miljardörer och miljarder människor som är fattiga.

Tack Andam,jag gillade.

Ois jo tosiaan pikkuhiljaa sinisilmäisten suomalaisten aika herätä tällaiseen. Suomalaiset eivät vaan ole tottuneet tuollaiseen käytökseen, siksi moni ei tiedä, että joku vähemmistö edes voi käyttäytyä noin ylimielisesti. Suomalaisten kansanluonne on erilainen.

"Mikä ihmeen mörkö se suomalaisuus ja suomenkielisyys teille ruotsinkielisille on??"

Ei se mitään mörkö ole.
Mistä niin päättelet?

Kysyn vaan kirjoitti:

"Mikä ihmeen mörkö se suomalaisuus ja suomenkielisyys teille ruotsinkielisille on??"

Ei se mitään mörkö ole.
Mistä niin päättelet?

Lue tuo teksti, suomalaisena ainakin luin sen ihan suu auki.. Siis miten ylipäätään voi olla mahdollista, että aina suomenkielinen on se altavastaaja ja se "huonompi" osapauoli ylipäätään?? En vaan voi ymmärtää sitä näin suomalaisena. Tämä itse asiassa on juuri se syy, miksi olen ymmärtänyt rasismin OIKEAN merkityksen. ja samalla alkanut arvostaa ja olla kiinnostunut myös muista kulttuureista. Ruotsalaisesta kulttuurista minun ei enempää tarvitsekaan olla kiinnostunut, sillä suomenkielinen suomalainen sen tietää, että suomalaisuuteen kuuluu - EI, ei ruotsinkielisyys - mutta kiinnostus ruotsalaisesta ja ylipäätään muista kulttuureista. Suomalaiset ovat sillä tavoin ihmeellinen ja erikoisen suvaitsevainen kansa. Astrid Lindgren, ruotsalaiset joululaulut käännettyinä, jne. kuuluvat suomalaisuuteen.

hei.. kirjoitti:

Lue tuo teksti, suomalaisena ainakin luin sen ihan suu auki.. Siis miten ylipäätään voi olla mahdollista, että aina suomenkielinen on se altavastaaja ja se "huonompi" osapauoli ylipäätään?? En vaan voi ymmärtää sitä näin suomalaisena. Tämä itse asiassa on juuri se syy, miksi olen ymmärtänyt rasismin OIKEAN merkityksen. ja samalla alkanut arvostaa ja olla kiinnostunut myös muista kulttuureista. Ruotsalaisesta kulttuurista minun ei enempää tarvitsekaan olla kiinnostunut, sillä suomenkielinen suomalainen sen tietää, että suomalaisuuteen kuuluu - EI, ei ruotsinkielisyys - mutta kiinnostus ruotsalaisesta ja ylipäätään muista kulttuureista. Suomalaiset ovat sillä tavoin ihmeellinen ja erikoisen suvaitsevainen kansa. Astrid Lindgren, ruotsalaiset joululaulut käännettyinä, jne. kuuluvat suomalaisuuteen.

Lue lisää

"Lue tuo teksti, suomalaisena ainakin luin sen ihan suu auki"

Ole kiltti ja kopioi ko teksti uudelleen.

Auta minua kirjoitti:

"Lue tuo teksti, suomalaisena ainakin luin sen ihan suu auki"

Ole kiltti ja kopioi ko teksti uudelleen.

Kom med oss till ett Finland, där mänskorna är toleranta och optimistiska. Där bor det bättre folket , en minoritet som majoriteten hatar och beundrar. Det är Svenskfinland , det svenskatalande Finland, den bekanta och trygga Mumindalen. Först där inser finnen verkligen att han eller hon är det: finskspråkig .

Tegelhusen gonar sig i skydd av häckarna, och de pastellfärgade trävillorna väntar i sina äppelträdgårdar på en ny sommar. Talgoxarna kvittrar, det droppar från takrännorna och på himlen finns inte ett spår av moln. Den Finskspråkiga gluttar över häckarna och beundrar.

Idyllen är trygg som i Mumindalen. Här i Grankulla talar nästan hälften av invånarna Mumintrollets modersmål, finlandssvenska. På Kavallvägen, i familjen Saaris kök, går diskussionen idag undantagsvis på finska, eftersom Den Finskspråkiga har kommit på besök.

En sommar i Sverige förändrade allt

En gång för länge sen hörde också familjen Saari till majoriteten, men en sommar i Sverige förändrade allt. Familjen flyttade till Grankulla, gick in för svenska som hemspråk och blev finlandssvenskar.

Nu har Hufvudstadsbladet redan kommit i många års tid och man har lärt sej att titta på TV-nytt. Nu frågar man helt naturligt "Hur står det till?" av grannarna. Och i slalomsektionen av Grankulla IFK utbyter man ditt och datt helt flytande, på svenska .

Barnen Ninno och Niklas är registrerade som svenskspråkiga. Hemma, i skolan och på gården talar de svenska, men med farmor löper nog också finskan.

Familjen Saari har inte behövt ångra att de gjort sig annorlunda, trots att den finska bekantskapskretsen nog undrade lite.

Men vad för märkligt är nu det? Ifall familjen Saari hade blivit romer, lappar eller ryssar -- det hade varit nåt att förundra sej över. Eller om en vit amerikan blivit puertorican. Eller en rikssvensk finnjävel .

Men familjen Saaris val förstår Den Finskspråkiga.

"Barnen har nu bättre utgångspunkt. Dagis, skolan och gymnasiet kommer dom säkrare in på. Också universitetet", säger projektchef Veli-Heikki Saari .

Den Finskspråkiga nickar. Också Den Finskspråkiga vet, att de svenskspråkiga oftare än finnarna går till gymnasiet och efter det till universitetet.

Men räcker det som orsak? Familjen Saari vet redan, att finlandssvenskheten är till nytta och nöje också på många andra sätt.

Kanske också Saari en gång i tiden kände osäkerhet när han träffade en finlandssvensk. För Den Finskspråkiga går det alltid så. Osäkerheten blir avundsjuka och avunden blir misstro och irritation.

I Helsingfors träffar Den Finskspråkiga på svenskspråkiga i spårvagnen. Varför pratar och skrattar dom så där högt? Tror dom kanske a vi andra inte förstår svenska, eller är de högfärdiga, funderar Den Finskspråkiga.

Den Finskspråkiga vet nog, att de kan finska. Däremot är den egna skolsvenskan rostig. Senast i Stockholm blev man tvungen att prata engelska. Det var genant.

På Fazers café hör Den Finskspråkiga, hur slanka finlandssvenska tanter fnittrar med varann över ett glas sherry -- eller är det punsch? Det irriterar henne. Varför sitter hennes egen mormor hemma och klagar?

Den Finskspråkiga funderar över presidentvalet. Hur naturligt och piggt det strålade kring Lillan. Var det därför också DenFinskspråkiga själv kom att rösta på Rehn, fast Den Finskspråkiga nog inte brydde sej särskilt mycket om hennes politik?Den Fikspråkiga knäpper på TV:n. Unga och vackra mänskor diskuterar rasism, på svenska. Alla har en åsikt, som de ivrigt vill föra fram. Den Finskspråkiga funderar, vad man skulle ha för svängig åsikt om rasismen att säga i TV, ifall nån nån gång skulle fråga. Inte vet Den Finskspråkiga. Känner ångest.

hei.. kirjoitti:

Kom med oss till ett Finland, där mänskorna är toleranta och optimistiska. Där bor det bättre folket , en minoritet som majoriteten hatar och beundrar. Det är Svenskfinland , det svenskatalande Finland, den bekanta och trygga Mumindalen. Först där inser finnen verkligen att han eller hon är det: finskspråkig .

Tegelhusen gonar sig i skydd av häckarna, och de pastellfärgade trävillorna väntar i sina äppelträdgårdar på en ny sommar. Talgoxarna kvittrar, det droppar från takrännorna och på himlen finns inte ett spår av moln. Den Finskspråkiga gluttar över häckarna och beundrar.

Idyllen är trygg som i Mumindalen. Här i Grankulla talar nästan hälften av invånarna Mumintrollets modersmål, finlandssvenska. På Kavallvägen, i familjen Saaris kök, går diskussionen idag undantagsvis på finska, eftersom Den Finskspråkiga har kommit på besök.

En sommar i Sverige förändrade allt

En gång för länge sen hörde också familjen Saari till majoriteten, men en sommar i Sverige förändrade allt. Familjen flyttade till Grankulla, gick in för svenska som hemspråk och blev finlandssvenskar.

Nu har Hufvudstadsbladet redan kommit i många års tid och man har lärt sej att titta på TV-nytt. Nu frågar man helt naturligt "Hur står det till?" av grannarna. Och i slalomsektionen av Grankulla IFK utbyter man ditt och datt helt flytande, på svenska .

Barnen Ninno och Niklas är registrerade som svenskspråkiga. Hemma, i skolan och på gården talar de svenska, men med farmor löper nog också finskan.

Familjen Saari har inte behövt ångra att de gjort sig annorlunda, trots att den finska bekantskapskretsen nog undrade lite.

Men vad för märkligt är nu det? Ifall familjen Saari hade blivit romer, lappar eller ryssar -- det hade varit nåt att förundra sej över. Eller om en vit amerikan blivit puertorican. Eller en rikssvensk finnjävel .

Men familjen Saaris val förstår Den Finskspråkiga.

"Barnen har nu bättre utgångspunkt. Dagis, skolan och gymnasiet kommer dom säkrare in på. Också universitetet", säger projektchef Veli-Heikki Saari .

Den Finskspråkiga nickar. Också Den Finskspråkiga vet, att de svenskspråkiga oftare än finnarna går till gymnasiet och efter det till universitetet.

Men räcker det som orsak? Familjen Saari vet redan, att finlandssvenskheten är till nytta och nöje också på många andra sätt.

Kanske också Saari en gång i tiden kände osäkerhet när han träffade en finlandssvensk. För Den Finskspråkiga går det alltid så. Osäkerheten blir avundsjuka och avunden blir misstro och irritation.

I Helsingfors träffar Den Finskspråkiga på svenskspråkiga i spårvagnen. Varför pratar och skrattar dom så där högt? Tror dom kanske a vi andra inte förstår svenska, eller är de högfärdiga, funderar Den Finskspråkiga.

Den Finskspråkiga vet nog, att de kan finska. Däremot är den egna skolsvenskan rostig. Senast i Stockholm blev man tvungen att prata engelska. Det var genant.

På Fazers café hör Den Finskspråkiga, hur slanka finlandssvenska tanter fnittrar med varann över ett glas sherry -- eller är det punsch? Det irriterar henne. Varför sitter hennes egen mormor hemma och klagar?

Den Finskspråkiga funderar över presidentvalet. Hur naturligt och piggt det strålade kring Lillan. Var det därför också DenFinskspråkiga själv kom att rösta på Rehn, fast Den Finskspråkiga nog inte brydde sej särskilt mycket om hennes politik?Den Fikspråkiga knäpper på TV:n. Unga och vackra mänskor diskuterar rasism, på svenska. Alla har en åsikt, som de ivrigt vill föra fram. Den Finskspråkiga funderar, vad man skulle ha för svängig åsikt om rasismen att säga i TV, ifall nån nån gång skulle fråga. Inte vet Den Finskspråkiga. Känner ångest.

Lue lisää

"Hurrit, perkele!" grymtar Den Finskspråkiga för sig själv. "Erhnrötter! Bättre folk! "

Den Finskspråkiga undrar om livet verkligen är lätt för finlandssvenskarna. Har dom det faktiskt kivogare ?

Riktigt kiva att du kom!

Den finskspråkiga stiger av Trafikverkets buss på Runebergsgatan och sätter kurs mot ett av marschaller upplyst Hanken . I aulan utbyter de svenskspråkiga kindpussar, handkyssar och glada hälsningar: "Mojn! Riktigt kiva att du kom!"

Den Finskspråkiga känner sej mycket utomstående och en aning overklig.

I synfältet flimrar det av grant siden, svart sammet, dekolletage, behandskade handleder, frackar med pingvinrygg, skimrande strass, pärlhalsband, pärl-leenden, höga tuperade frisyrer, snygga benor och ljuvt rodnande ansikten: ivriga studerande på första årskursen.

Den Finskspråkiga fortsätter med de andra till Fiskartorpet. Vi höjer enskål! Det hålls tal. Och nu ska vi sjunga!

På Svenska Handelshögskolans årsfest känner alla varandra, men Den Finskspråkiga känner ingen. Det stör inte, för omedelbart kommer någon artig ung man och räddar Den Finskspråkiga från ensamheten.

De är till största delen telningar från huvudstadsregionens vanliga medelklass. De har ett så smidigt sätt , funderar Den Finskspråkiga, de har umgängeskonsten i blodet.

De äså hänsynsfulla. Även om det bara skulle finnas en enda finskspråkig i ett sällskap på tio, så talar de finska. Det skulle inte ens falla dem in att tala sitt modersmål i butiken, på posten eller i banken -- utom på Aktia . Inte utgår de från, att finnarna skulle kunna svenska. De har monopoliserat tvåspråkigheten.

De har inget emot finnarna, trots att nästan alla har tråkiga minnen: som barn slängde en finne sand i ögonen, man blev hackad av en finne på krogen, en finne skällde i bussen. Sånt gör en försiktig.

Den Finskspråkiga har inte kommit att tänka på hur viktigt det är för en minoritet vad majoriteten tänker om den. Minoriteten må sen vara hur välbeställd som helst.

De tycker det är fint, att det bredvid "markka" står mark på den nya slanten. Det gjorde det inte på den gamla. Det finns ett symbolvärde i det.

Men den största och viktigaste symbolen är Elisabeth Rehns valframgång. När Rehn på årsfesten står upp för att hyllahankenismen, drunknar den mjuka, tantiga rösten extatiska applåder.

Den Finskspråkiga känner sig som en inträngling på en släktfest. Det är också fallet, nästan. Den hankenitiska ankdammen är som en stor familj, där man tar hand om också den svagaste medlemmen.

"Här skapas bekantskaper för framtiden. Det är det viktigaste med Hanken. Bisnesskontakterna föds här. Många veredan i god tid innan de blir färdiga, var de kommer att arbeta", säger Mathias Nylund från Grankulla. Efter Hanken har han jobb i sikte på sin pappas firma i elektronikbranschen.

Det är lätt att ironisera över Hankens ankdamm, men den skapar trygghet."Man lämnas aldrig ensam", säger Nylunds kurskamrat Annika Toivanen.

En klaustrofobisk borgerlig bubbla

"Finlandssvenskarna är världens mest välmående minoritet. Vi har goda förutsättningar vem man än jämför med. Rosa är en ganska stark färg i den finlandssvenska världsbilden", bekänner devenskspråkigas egen TV-kändis Stefan Randström för Den Finskspråkiga.

Randström med sin ponnysvans anses vara häftig, en finlandssvensk Turkka, eftersom han täcks snacka hangöarbetardialekt i TV. När Randströms program Talking Heads startade, gick linjerna på Finlands svenska televisn heta av samtalfrån skräckslagna tanter.

Va, håller inte alla finlandssvenskar ihop i alla fall, förvånar sig Den Finskspråkiga.

"Inte alls", bekräftar Randström och fortsätter att räkna upp finlandssvenska brister:

I de finlandssvenska småstäderna lever man i en klaustrofobisk borgerlig bubbla och håller koll på grannarna. I arbetarfamiljerna bjuder man inte in gäster. Vintarna igenom stirrar man på TV, på somrarna far man ut i båten och fiskar.

Den välbärgade överklassen är nog gärna solidarisk och tolerant. "Det är ju enkelt när man har råd med det. Fina mänskor träffar andra fina mänskor och sympatiserar med dom som har det sämre", beskriver Randström.

Randströms utläggning g avslöjar det kännetecknande draget hos en finlandssvensk kulturell intellektuell: han är självkritisk . Inser Den Finskspråkiga beundrande. Men så har ju Randström arbetarbakgrund. Han är en av de medelklasserade och utbildade stadsbor, som det blir av de svenskspråkiga donarnas barn.

Är svenska svetsare annorlunda?

hei.. kirjoitti:

"Hurrit, perkele!" grymtar Den Finskspråkiga för sig själv. "Erhnrötter! Bättre folk! "

Den Finskspråkiga undrar om livet verkligen är lätt för finlandssvenskarna. Har dom det faktiskt kivogare ?

Riktigt kiva att du kom!

Den finskspråkiga stiger av Trafikverkets buss på Runebergsgatan och sätter kurs mot ett av marschaller upplyst Hanken . I aulan utbyter de svenskspråkiga kindpussar, handkyssar och glada hälsningar: "Mojn! Riktigt kiva att du kom!"

Den Finskspråkiga känner sej mycket utomstående och en aning overklig.

I synfältet flimrar det av grant siden, svart sammet, dekolletage, behandskade handleder, frackar med pingvinrygg, skimrande strass, pärlhalsband, pärl-leenden, höga tuperade frisyrer, snygga benor och ljuvt rodnande ansikten: ivriga studerande på första årskursen.

Den Finskspråkiga fortsätter med de andra till Fiskartorpet. Vi höjer enskål! Det hålls tal. Och nu ska vi sjunga!

På Svenska Handelshögskolans årsfest känner alla varandra, men Den Finskspråkiga känner ingen. Det stör inte, för omedelbart kommer någon artig ung man och räddar Den Finskspråkiga från ensamheten.

De är till största delen telningar från huvudstadsregionens vanliga medelklass. De har ett så smidigt sätt , funderar Den Finskspråkiga, de har umgängeskonsten i blodet.

De äså hänsynsfulla. Även om det bara skulle finnas en enda finskspråkig i ett sällskap på tio, så talar de finska. Det skulle inte ens falla dem in att tala sitt modersmål i butiken, på posten eller i banken -- utom på Aktia . Inte utgår de från, att finnarna skulle kunna svenska. De har monopoliserat tvåspråkigheten.

De har inget emot finnarna, trots att nästan alla har tråkiga minnen: som barn slängde en finne sand i ögonen, man blev hackad av en finne på krogen, en finne skällde i bussen. Sånt gör en försiktig.

Den Finskspråkiga har inte kommit att tänka på hur viktigt det är för en minoritet vad majoriteten tänker om den. Minoriteten må sen vara hur välbeställd som helst.

De tycker det är fint, att det bredvid "markka" står mark på den nya slanten. Det gjorde det inte på den gamla. Det finns ett symbolvärde i det.

Men den största och viktigaste symbolen är Elisabeth Rehns valframgång. När Rehn på årsfesten står upp för att hyllahankenismen, drunknar den mjuka, tantiga rösten extatiska applåder.

Den Finskspråkiga känner sig som en inträngling på en släktfest. Det är också fallet, nästan. Den hankenitiska ankdammen är som en stor familj, där man tar hand om också den svagaste medlemmen.

"Här skapas bekantskaper för framtiden. Det är det viktigaste med Hanken. Bisnesskontakterna föds här. Många veredan i god tid innan de blir färdiga, var de kommer att arbeta", säger Mathias Nylund från Grankulla. Efter Hanken har han jobb i sikte på sin pappas firma i elektronikbranschen.

Det är lätt att ironisera över Hankens ankdamm, men den skapar trygghet."Man lämnas aldrig ensam", säger Nylunds kurskamrat Annika Toivanen.

En klaustrofobisk borgerlig bubbla

"Finlandssvenskarna är världens mest välmående minoritet. Vi har goda förutsättningar vem man än jämför med. Rosa är en ganska stark färg i den finlandssvenska världsbilden", bekänner devenskspråkigas egen TV-kändis Stefan Randström för Den Finskspråkiga.

Randström med sin ponnysvans anses vara häftig, en finlandssvensk Turkka, eftersom han täcks snacka hangöarbetardialekt i TV. När Randströms program Talking Heads startade, gick linjerna på Finlands svenska televisn heta av samtalfrån skräckslagna tanter.

Va, håller inte alla finlandssvenskar ihop i alla fall, förvånar sig Den Finskspråkiga.

"Inte alls", bekräftar Randström och fortsätter att räkna upp finlandssvenska brister:

I de finlandssvenska småstäderna lever man i en klaustrofobisk borgerlig bubbla och håller koll på grannarna. I arbetarfamiljerna bjuder man inte in gäster. Vintarna igenom stirrar man på TV, på somrarna far man ut i båten och fiskar.

Den välbärgade överklassen är nog gärna solidarisk och tolerant. "Det är ju enkelt när man har råd med det. Fina mänskor träffar andra fina mänskor och sympatiserar med dom som har det sämre", beskriver Randström.

Randströms utläggning g avslöjar det kännetecknande draget hos en finlandssvensk kulturell intellektuell: han är självkritisk . Inser Den Finskspråkiga beundrande. Men så har ju Randström arbetarbakgrund. Han är en av de medelklasserade och utbildade stadsbor, som det blir av de svenskspråkiga donarnas barn.

Är svenska svetsare annorlunda?

Lue lisää

Den finskspråkiga åker buss längs en slingrande bygdeväg genom de åboländska åkrarna och över Strömma kanal . Plötsligt är alla skyltar på svenska. Möbler, Antik, Livsmedel. DenFinskspråkiga har dykt allt djupare in i Svenskfinland , det svenskspråkiga Finland, som saknar namn i finskan.

Framme i Dalsbruk står brukets arbetarbostäder -- nätta, nyrestaurerade och till rimlig hyra

-- och gula herrgårdar längs de krokiga byvägarna. Det gamla har inte rivits, det nya sticker inte i ögonen.

Havet ligger intill och alla har båt. Snart kommer man igen ut till ön och fisket -- det är ju ett livsvillkor för en finlandssvensk.

Varför ligger månne de bäst bevarade gamla byarna och städerna i Finland längs kusten och är svenskspråkiga? undrar Den Finskspråkiga. Pojo, Fiskars och Dalsbruk, Borgå, Ekenäs, Kristinestad och Jakobstad ser alldeles annorlunda ut än Björneborg, Kouvola, Kuopio och Joensuu.

På kvällen har metallavdelningen fest på Folkets Hus i Dalsbruk. Det känns exotiskt: att det i Finland lever fabriksflickor och plåtslagarsvetsare som talar svenska.

På estraden spelar Showdown från Kimito svensktoppen , en svensk blanding av country, humppa och foxtrot. Pettäjän tie och Liljankukka skulle låta mycket svårmodiga i det här sällskapet.

Pensionärer finns det mycket av, och arbetslösa. Ungdomarna är nån annanstans, studerar, är på jobb, eller är utan jobb: i Ekenäs, Åbo och Helsingfors. Eller på sverigebåtarna.

Men gamlingarna dansar med flygande kravatter och med ryggen på polyesterskjortorna våt av svett. "Får jag lov?" frågaren manlig metallare en fru med minikjol och tio centimeters klackar.

Finns det nåt annat än språket som skiljer dem från finska arbetare, funderar Den Finskspråkiga. Också de röstar i valen på Andersson och Ahtisaari och oroar sig för sina arbetsplatser. De hatar helsingforsiskt bättre folk och skickar gärna sina barn till städerna i hopp om en bättre framtid.

Men hur många savolaxiska donare skulle berätta att de udit hem en kurdflykting? I Dalsbruk är det litet av en hederssak.

Och ingen säger ett ont ord om finnarna. Utom om dom unga män som kom på jobb till fabriken på 1970-talet och vände upp och ner på byn. Efter det har man inte längre vågat lämna ytterdörrarna öppna över natten.

"Men de var undantag", säger en penonerad fru och bjuder på vermouth ur en flaska som hon gömmer bredvid bordsbenet.

Den Finskspråkiga har hört, att finlandssvenskarna är toleranta. Nu ser, hör och tror finnen.

De svenskspråkiga arbetarna i Dalsbruk börjar verka väldigt sympatiska . De är öppna, pratsamma och nästan nyktra. Metallavdelningens fest stämmer sinnet i moll. Lite som i ett indianreservat: försvinnande folktradition.

"Ingen skillnad om barnen blir finsk- eller svenskspråkiga. Det viktigaste är att de kaninska", säger metallaren Bengt Lindström på ett sätt, som skulle få håret att resa sej på huvudet på en svenskafolkpartistisk språkpolitiker.De lindströmska barnen går redan i finsk skola.

När industrialiseringen satte igång, var arbetarna likamed svenskarna i kuststäderna. Nu finns det relativt sett flera svenska än finska jordbrukare, däremot långt färre industriarbetare.

Hur många helsingforsare har träffat på en svenskspåkig donare? Huvudstadens sista finlandssvenska arbetare tynar bort i tysthet, i pensionärsettorna i Vallgård och Sörkka.

De har inte haft nån nytta av svenskan, snarare tvärtom. De var en minoritet på arbetsplatserna, lärde sig att dölja sin svenskspråkighet, förfinskades. Så gick det senast när jobbkompisarna skällde dem för bättre folk.

Rätten att vara dålig

Den finskspråkiga kan lätt föreställa sig den finlandssvenska vänstersociologen Thomas Rosenbergs bekymrade observationer bland arbetarna stadda i förfinskning.

Rosenberg tycker att finlandssvenskarna borde ha rätt att också vara dåliga på svenska: kassor i Siwa, grundskötare och städerskor. Men det finns inte längre många platser där städerskorna talar svenska, ifall man inte räknar Åland. Och det gör man inte, för ålänningarna är inte finlandssvenskar, anser dom själva.

Forskaren äcklas av de tvåspråkiga, utbildade finlandssvenskar, som ber om ursäkt för sin bakgrund: "Finlandssvenskarnas främsta dygd är nuförtiden att kunna finska. De tyckeratt det inte passar sig att vara alltför svenskspråkiga. Finlandssvenskarna har ett kollektivt dåligt samvete", säger Rosenberg på flytande finska.

Enligt Rosenberg urholkar finlandssvenskheten sig själv inifrån genom att försöka vara finskare än finnarna själva.

Värst var det på 1970-talet, när en mängd barn ur goda hurri-familjer först blev stalinister och sen finnar. Rosenberg skulle kunna räkna upp många förlorade vänner.

Igen blir Den Finskspråkiga avundsjuk. Den Finskspråkiga kan inte föreställa sig, att nån sociolog nångång skulle sörja över att dom sämre ställda finnarna håller på att försvinna.

hei.. kirjoitti:

Den finskspråkiga åker buss längs en slingrande bygdeväg genom de åboländska åkrarna och över Strömma kanal . Plötsligt är alla skyltar på svenska. Möbler, Antik, Livsmedel. DenFinskspråkiga har dykt allt djupare in i Svenskfinland , det svenskspråkiga Finland, som saknar namn i finskan.

Framme i Dalsbruk står brukets arbetarbostäder -- nätta, nyrestaurerade och till rimlig hyra

-- och gula herrgårdar längs de krokiga byvägarna. Det gamla har inte rivits, det nya sticker inte i ögonen.

Havet ligger intill och alla har båt. Snart kommer man igen ut till ön och fisket -- det är ju ett livsvillkor för en finlandssvensk.

Varför ligger månne de bäst bevarade gamla byarna och städerna i Finland längs kusten och är svenskspråkiga? undrar Den Finskspråkiga. Pojo, Fiskars och Dalsbruk, Borgå, Ekenäs, Kristinestad och Jakobstad ser alldeles annorlunda ut än Björneborg, Kouvola, Kuopio och Joensuu.

På kvällen har metallavdelningen fest på Folkets Hus i Dalsbruk. Det känns exotiskt: att det i Finland lever fabriksflickor och plåtslagarsvetsare som talar svenska.

På estraden spelar Showdown från Kimito svensktoppen , en svensk blanding av country, humppa och foxtrot. Pettäjän tie och Liljankukka skulle låta mycket svårmodiga i det här sällskapet.

Pensionärer finns det mycket av, och arbetslösa. Ungdomarna är nån annanstans, studerar, är på jobb, eller är utan jobb: i Ekenäs, Åbo och Helsingfors. Eller på sverigebåtarna.

Men gamlingarna dansar med flygande kravatter och med ryggen på polyesterskjortorna våt av svett. "Får jag lov?" frågaren manlig metallare en fru med minikjol och tio centimeters klackar.

Finns det nåt annat än språket som skiljer dem från finska arbetare, funderar Den Finskspråkiga. Också de röstar i valen på Andersson och Ahtisaari och oroar sig för sina arbetsplatser. De hatar helsingforsiskt bättre folk och skickar gärna sina barn till städerna i hopp om en bättre framtid.

Men hur många savolaxiska donare skulle berätta att de udit hem en kurdflykting? I Dalsbruk är det litet av en hederssak.

Och ingen säger ett ont ord om finnarna. Utom om dom unga män som kom på jobb till fabriken på 1970-talet och vände upp och ner på byn. Efter det har man inte längre vågat lämna ytterdörrarna öppna över natten.

"Men de var undantag", säger en penonerad fru och bjuder på vermouth ur en flaska som hon gömmer bredvid bordsbenet.

Den Finskspråkiga har hört, att finlandssvenskarna är toleranta. Nu ser, hör och tror finnen.

De svenskspråkiga arbetarna i Dalsbruk börjar verka väldigt sympatiska . De är öppna, pratsamma och nästan nyktra. Metallavdelningens fest stämmer sinnet i moll. Lite som i ett indianreservat: försvinnande folktradition.

"Ingen skillnad om barnen blir finsk- eller svenskspråkiga. Det viktigaste är att de kaninska", säger metallaren Bengt Lindström på ett sätt, som skulle få håret att resa sej på huvudet på en svenskafolkpartistisk språkpolitiker.De lindströmska barnen går redan i finsk skola.

När industrialiseringen satte igång, var arbetarna likamed svenskarna i kuststäderna. Nu finns det relativt sett flera svenska än finska jordbrukare, däremot långt färre industriarbetare.

Hur många helsingforsare har träffat på en svenskspåkig donare? Huvudstadens sista finlandssvenska arbetare tynar bort i tysthet, i pensionärsettorna i Vallgård och Sörkka.

De har inte haft nån nytta av svenskan, snarare tvärtom. De var en minoritet på arbetsplatserna, lärde sig att dölja sin svenskspråkighet, förfinskades. Så gick det senast när jobbkompisarna skällde dem för bättre folk.

Rätten att vara dålig

Den finskspråkiga kan lätt föreställa sig den finlandssvenska vänstersociologen Thomas Rosenbergs bekymrade observationer bland arbetarna stadda i förfinskning.

Rosenberg tycker att finlandssvenskarna borde ha rätt att också vara dåliga på svenska: kassor i Siwa, grundskötare och städerskor. Men det finns inte längre många platser där städerskorna talar svenska, ifall man inte räknar Åland. Och det gör man inte, för ålänningarna är inte finlandssvenskar, anser dom själva.

Forskaren äcklas av de tvåspråkiga, utbildade finlandssvenskar, som ber om ursäkt för sin bakgrund: "Finlandssvenskarnas främsta dygd är nuförtiden att kunna finska. De tyckeratt det inte passar sig att vara alltför svenskspråkiga. Finlandssvenskarna har ett kollektivt dåligt samvete", säger Rosenberg på flytande finska.

Enligt Rosenberg urholkar finlandssvenskheten sig själv inifrån genom att försöka vara finskare än finnarna själva.

Värst var det på 1970-talet, när en mängd barn ur goda hurri-familjer först blev stalinister och sen finnar. Rosenberg skulle kunna räkna upp många förlorade vänner.

Igen blir Den Finskspråkiga avundsjuk. Den Finskspråkiga kan inte föreställa sig, att nån sociolog nångång skulle sörja över att dom sämre ställda finnarna håller på att försvinna.

Lue lisää

Jne..


"Det beror inte på generna, att en svenskspråkig lantsare lever längre än grannbyns finska kollega, för nån genetisk skillnad att tala om finns inte. Det måste alltså bero på något så ffust som folkkaraktär eller kulturarv, resonerar Den Finskspråkiga."

Tuolle tyypille voin kertoa, että siihen on ihan yksinkertainen syy. Se on se, että Suomen nöyristä nöyrin yhteiskunta on antanut kys. vähemmistölle niin järjettömän etuoikeutetun aseman yhteiskunnassa, että muuta mahdollisuutta ei ole. Annetaampa kys. asema mille tahansa vähemmistölle, se vähemmistö aina ns. "voi paremmin".. Kyllä ihmiset on vaan oikeesti tyhmiä täytyy sanoa.

...... kirjoitti:

Jne..


"Det beror inte på generna, att en svenskspråkig lantsare lever längre än grannbyns finska kollega, för nån genetisk skillnad att tala om finns inte. Det måste alltså bero på något så ffust som folkkaraktär eller kulturarv, resonerar Den Finskspråkiga."

Tuolle tyypille voin kertoa, että siihen on ihan yksinkertainen syy. Se on se, että Suomen nöyristä nöyrin yhteiskunta on antanut kys. vähemmistölle niin järjettömän etuoikeutetun aseman yhteiskunnassa, että muuta mahdollisuutta ei ole. Annetaampa kys. asema mille tahansa vähemmistölle, se vähemmistö aina ns. "voi paremmin".. Kyllä ihmiset on vaan oikeesti tyhmiä täytyy sanoa.

Lue lisää

Den Finskspråkiga kan inte föreställa sig, att nån sociolog nångång skulle sörja över att dom sämre ställda finnarna håller på att försvinna.

Rosenberg flyttade från Helsingfors till Åbo och därifrån till det ännu svenskare Lovisa "för att kunna vila i modersmålet". Men nu lar han om finlandssvenskheten som om en förlorad kultur, i förfluten tid.

Han representerar finlandssvenskhetens nationalromantisk-nationalistiska flygel, vars existens Den Finskspråkiga inte har haft en aning om. Rosenberg beundrar de enspråkigt svenska

österbottningarna, dessa Finlands basker. Deras underliga dialekt låter mera som norska än svenska och de skulle inte för ett ögonblick grubbla över om svenskheten är passande eller inte.

Ute på språkremsan

Den Finskspråkiga åker buss längs Riksväg Åtta , som klyver Österbottens slättland nästan linjalrätt från Karleby till Kristinestad. På bägge sidor, i den ställvis mycket smala språkremsan, bor en tredjedel av Finlands knappt 300.000 svenskar. De allra svenskaste av dem, en stor del kan inte finska överhuvudtaget.

Förbi oss flimrar hundratals växthus och snygga rödmyllade hus och gårdsplaner, men några rävfarmer syns knappast längre. Den Finskspråkiga letar med blicken intill svinstiorna efter rostiga traktorvrak och annat skrot, välbekanta syner från det inre Finland. Förgäves.

Däremot har de ställt upp röda mini-väderkvarnar på gårdarna, och postlådorna har pepparkakskanter. Vårsolen smälter en Muminpappa-snögubbe framför ett blåmålat hus.

Den Finskspråkiga smakar på de främmande bynamnen: Tjöck och Pjelax, Pörtom, Rimal och Solf . Invånarna är ättlingar till dom fiskare och småbrukare som började flytta från det nuvarande Sverige till den numera finländska kusten nångång på 1100-talet. Härifrån har man traditionellt emigrerat till Amerika och Sverige, i början av seklet och under 1970-talet. Och fortfarande är kontakten med grannlandet här tätare än annars.

När pojkarna i Skatila kör in till Vasa för att ragga brudar, så skräller rikssvenska Vikingarna i bilstereon. Mödrar och döttrar kollar upp det senaste skvallret i Damernas Värld : har Victoria en pojkvän, och hur går det för Lill-Babs? På semestern kör man över viken på färjan till Umeå och Stockholm är bättre bekant änHelsingfors.

Ur de här mänskornas synvinkel ser Finland helt annorlunda ut, inser Den Finskspråkiga. En ung man berättar att han simmade i en sjö för första gången som 25-åring. För honom är naturen detsamma som havet, kusten och öarna, semestern lika med båten.

På geografitiarna präntar man först in hemlandets viktiga orter: Borgå, Ekenäs, Dragsvik, Vasa... Få har varit i Uleåborg eller Kuopio. Vad skulle man där att göra? Redan i Björneborg, lappfjärdsbornas köpparadis, är det krångligt i butikerna när expediterna inte kan finska.

Den Finskspråkiga försöker sätta sig i deras ställe: Hur skulle det vara att hamna på ett sjukhus, där största delen av personalen bara skulle kun svenska? Eller om man borde köpa nya vindrutetorkare på bensinstationen.

Den Finskspråkiga tycker det skulle vara beklämmande att leva på en så smal kustremsa utan att kunna landets majoritetsspråk. Men de är så nöjda . Ifall man får ärende till finska sidan, så klarar sig den enspråkiga med teckenspråk, säger de.

Allt skulle stå väl till, tycker minoriteten, ifall Napakymppi, Karpo och dom gamla Suomi-filmerna skulle sändas textade till svenska -- Finlandsvenska Television är allför förfinad och huvudstadscentrerad för den jordnära österbottniska smaken. Alltså är man tvungen att titta på Sveriges TV .

Och det harmar förstås när finnpojkarna kommer på kvällarna från gränsbyarna. Dom sparkar hurri-pojkarnas bilar tillskrot.

EU skrämmer odlarna, men Klas-Erik Holm , husbonde, hyser tillförsikt. "Jordbrukaren är fri och sin egen herre. Jag skulle inte byta till nåt annat, EU må sen komma eller inte. Landsbygden avfolkas inte", säger Holm, trots att det inte heller på hans bruk finns nån som tar över.

Vilken optimism, beundrar Den Finskspråkiga. På kvällen buggar Holm med frugan på ungdomsföreningens dans. Den Finskspråkiga undrar inte längre över varför finlandssvenskarna mindre sjukliga, begår färre självmord och lever längre än finnarna.

"De saknar den för finnarna typiska manliga ångesten", skulle sociologen Thomas Rosenberg säga, ifall han var där. De svenskspråkiga har inte det tvång att klara sej ensamma, det ideal av oberoende, som mördar de finska männen.

Det beror inte på generna, att en svenskspråkig lantsare lever längre än grannbyns finska kollega, för nån genetisk skillnad att tala om finns inte. Det måste alltså bero på något så ffust som folkkaraktär eller kulturarv, resonerar Den Finskspråkiga.

En annan historia

hei.. kirjoitti:

Den Finskspråkiga kan inte föreställa sig, att nån sociolog nångång skulle sörja över att dom sämre ställda finnarna håller på att försvinna.

Rosenberg flyttade från Helsingfors till Åbo och därifrån till det ännu svenskare Lovisa "för att kunna vila i modersmålet". Men nu lar han om finlandssvenskheten som om en förlorad kultur, i förfluten tid.

Han representerar finlandssvenskhetens nationalromantisk-nationalistiska flygel, vars existens Den Finskspråkiga inte har haft en aning om. Rosenberg beundrar de enspråkigt svenska

österbottningarna, dessa Finlands basker. Deras underliga dialekt låter mera som norska än svenska och de skulle inte för ett ögonblick grubbla över om svenskheten är passande eller inte.

Ute på språkremsan

Den Finskspråkiga åker buss längs Riksväg Åtta , som klyver Österbottens slättland nästan linjalrätt från Karleby till Kristinestad. På bägge sidor, i den ställvis mycket smala språkremsan, bor en tredjedel av Finlands knappt 300.000 svenskar. De allra svenskaste av dem, en stor del kan inte finska överhuvudtaget.

Förbi oss flimrar hundratals växthus och snygga rödmyllade hus och gårdsplaner, men några rävfarmer syns knappast längre. Den Finskspråkiga letar med blicken intill svinstiorna efter rostiga traktorvrak och annat skrot, välbekanta syner från det inre Finland. Förgäves.

Däremot har de ställt upp röda mini-väderkvarnar på gårdarna, och postlådorna har pepparkakskanter. Vårsolen smälter en Muminpappa-snögubbe framför ett blåmålat hus.

Den Finskspråkiga smakar på de främmande bynamnen: Tjöck och Pjelax, Pörtom, Rimal och Solf . Invånarna är ättlingar till dom fiskare och småbrukare som började flytta från det nuvarande Sverige till den numera finländska kusten nångång på 1100-talet. Härifrån har man traditionellt emigrerat till Amerika och Sverige, i början av seklet och under 1970-talet. Och fortfarande är kontakten med grannlandet här tätare än annars.

När pojkarna i Skatila kör in till Vasa för att ragga brudar, så skräller rikssvenska Vikingarna i bilstereon. Mödrar och döttrar kollar upp det senaste skvallret i Damernas Värld : har Victoria en pojkvän, och hur går det för Lill-Babs? På semestern kör man över viken på färjan till Umeå och Stockholm är bättre bekant änHelsingfors.

Ur de här mänskornas synvinkel ser Finland helt annorlunda ut, inser Den Finskspråkiga. En ung man berättar att han simmade i en sjö för första gången som 25-åring. För honom är naturen detsamma som havet, kusten och öarna, semestern lika med båten.

På geografitiarna präntar man först in hemlandets viktiga orter: Borgå, Ekenäs, Dragsvik, Vasa... Få har varit i Uleåborg eller Kuopio. Vad skulle man där att göra? Redan i Björneborg, lappfjärdsbornas köpparadis, är det krångligt i butikerna när expediterna inte kan finska.

Den Finskspråkiga försöker sätta sig i deras ställe: Hur skulle det vara att hamna på ett sjukhus, där största delen av personalen bara skulle kun svenska? Eller om man borde köpa nya vindrutetorkare på bensinstationen.

Den Finskspråkiga tycker det skulle vara beklämmande att leva på en så smal kustremsa utan att kunna landets majoritetsspråk. Men de är så nöjda . Ifall man får ärende till finska sidan, så klarar sig den enspråkiga med teckenspråk, säger de.

Allt skulle stå väl till, tycker minoriteten, ifall Napakymppi, Karpo och dom gamla Suomi-filmerna skulle sändas textade till svenska -- Finlandsvenska Television är allför förfinad och huvudstadscentrerad för den jordnära österbottniska smaken. Alltså är man tvungen att titta på Sveriges TV .

Och det harmar förstås när finnpojkarna kommer på kvällarna från gränsbyarna. Dom sparkar hurri-pojkarnas bilar tillskrot.

EU skrämmer odlarna, men Klas-Erik Holm , husbonde, hyser tillförsikt. "Jordbrukaren är fri och sin egen herre. Jag skulle inte byta till nåt annat, EU må sen komma eller inte. Landsbygden avfolkas inte", säger Holm, trots att det inte heller på hans bruk finns nån som tar över.

Vilken optimism, beundrar Den Finskspråkiga. På kvällen buggar Holm med frugan på ungdomsföreningens dans. Den Finskspråkiga undrar inte längre över varför finlandssvenskarna mindre sjukliga, begår färre självmord och lever längre än finnarna.

"De saknar den för finnarna typiska manliga ångesten", skulle sociologen Thomas Rosenberg säga, ifall han var där. De svenskspråkiga har inte det tvång att klara sej ensamma, det ideal av oberoende, som mördar de finska männen.

Det beror inte på generna, att en svenskspråkig lantsare lever längre än grannbyns finska kollega, för nån genetisk skillnad att tala om finns inte. Det måste alltså bero på något så ffust som folkkaraktär eller kulturarv, resonerar Den Finskspråkiga.

En annan historia

Lue lisää

Sanningen börjar klarna för Den Finskspråkiga. Finlandssvenskarna är alltså verkligen på något sätt bättre . De ärtolerantare, gladare, socialare och friskare än finnarna. Är de rikare också, frågar Den Finskspråkiga för sig själv.

Egentligen inte. Den finsk- och svenskspråkiga befolkningsstrukturen är i sto sett likadan: en enda stor medelklass, till största delen.

En gång var det annorlunda. Svenska talade godsägarna som adlats av kungen och svenska började de finnar som klättrade på samhällsstegen tala. När grundarna av Finlands industri -- Schaumännen, Sinebrychoffarna och Finlaysonarna -- kom till landet från Tyskland eller brittiska öarna, från Balticum eller Ryssland, tillägnade de sig elitens språk. De härskande stånden, adeln och borgerskapet var svenskspråkigt bättre folk . Bönderna och lantprästerna i det inre Finland talade finska.

På grund av historien vimlar närings- och affärslivet fortfarande av finlandssvenskar: Casimir Ehrnrooth, Gilbert von Rettig, Jarl Köhler, Christoffer Taxell, Tankmar Horn, Björn Wahlroos, Peter Fazer, Erik Hartwall, Georg Berner, Bertel Paulig, Christopher Wegelius, Krister Ahlström, räknar Den Finskspråkiga upp för sig själv.

Finnarna kan inte ens skryta med finskhetsrörelsen. Den startades ju av Snellman.

Det var tack vare finlandssvenskarnas historiskt starka ställning som de fick vidsträckta rättigheter inskrivna i Finlands regeringsform. Strängt taget är juridiskt ingenminoritet, utan en grupp jämbördig med majoriteten.

Därför måste varje finne lära sig svenska i skolan, fast bara 5,9 procent av alla finländare har det som modersmål. Och därför har varje finlandssvensk också rätten att gå i skola på sitt eget språk.

Dessutom har Den Finskspråkiga hört, att det är lättare för finlandssvenskarna än för finnarna att komma in på universiteten. Men statistiken säger att den finlandssvenska andelen högskolestuderande numera är nästan lika liten som deras andel av hela befolkningen.

Visserligen finns en femtedel av alla handelshögskolestuderande fortfarande i svska Hanken . I affärslivet kommer det alltså också i fortsättningen att finnas en stark svenskspråkig representation, räknar Den Finskspråkiga ut.

Varken pengar i sej eller ens utbildningen förklarar varför det finns så många finlandssvenskar i kulturlivet. Tove Jansson, Vivica Bandler, Jörn Donner, Walton Grönroos, Märta Tikkanen, Johannes Salminen, Asko Sarkola, Jonna Järnefelt, Birgitta Ulfsson, Ralf Långbacka, Bo Carpelan, Christer Kihlman, Erik Bergman, Stefan Lindfors, Georg Henrik von Wright, Alvar Gullichsen, Gösta Ågren, Kjell Westö, Kenneth Kvarnström, listan som Den Finskspråkiga går igenom i minnet är oändlig.

Varför är finlandssvenskarna så bra på allt, funderar Den Finskspråkiga irriterat.

Den Finskspråkiga har fått höra, att finlandssvenskarna uppskattar individuella prestationer och inte är så avundsjuka som finnarna. Skulle det vara orsaken? Eller beror det på att en medlem av en minoritet alltid blir tvungen att satsa lite mera än den som hör till majoriteten. Funderar Den Finskspråkiga.

Woodyalleniseringsprocessen

Nå, det jämnar ut sig, för inom kort dör finlandssvenskarna ut, tröstar sig Den Finskspråkiga. Fel. Även om finlandssvenskarna antal tills vidare minskar i en takt av 400-500 personer per år, så börjar deras relativa andel av Finlands invånarantal om några år till och med att växa.

Äktenskap med finnar sågs förr som finlandssvenskhetens undergång. Fram till 1970-talet blev barnen i tvåspråkiga familjer i allmänhet finskspråkiga.

Men nu håller tvåspråkigheten i själva verket på att bli finlandssvenskhetens räddning. Från och med 1980-talet, för första gången i historien, har majoriteten av barnen i tvåspråkiga familjer registerats som svenskspråkiga. De går i svensk skola, men lär sig hemma också en fullständig finska.

Ju bättre utbiling och ekonomi en tvåspråkig familj har, desto säkrare hamnar barnen i en svensk skola. Forskarna upplyser Den Finskspråkiga om att de fattiga och outbildadefinlandssvenskarna fortsätter att förfinskas. Däremot växer de välbärgade och utbildade svenskspråkigas -- eller snarare tvåspråkigas -- andel av befolkningen.

hei.. kirjoitti:

Sanningen börjar klarna för Den Finskspråkiga. Finlandssvenskarna är alltså verkligen på något sätt bättre . De ärtolerantare, gladare, socialare och friskare än finnarna. Är de rikare också, frågar Den Finskspråkiga för sig själv.

Egentligen inte. Den finsk- och svenskspråkiga befolkningsstrukturen är i sto sett likadan: en enda stor medelklass, till största delen.

En gång var det annorlunda. Svenska talade godsägarna som adlats av kungen och svenska började de finnar som klättrade på samhällsstegen tala. När grundarna av Finlands industri -- Schaumännen, Sinebrychoffarna och Finlaysonarna -- kom till landet från Tyskland eller brittiska öarna, från Balticum eller Ryssland, tillägnade de sig elitens språk. De härskande stånden, adeln och borgerskapet var svenskspråkigt bättre folk . Bönderna och lantprästerna i det inre Finland talade finska.

På grund av historien vimlar närings- och affärslivet fortfarande av finlandssvenskar: Casimir Ehrnrooth, Gilbert von Rettig, Jarl Köhler, Christoffer Taxell, Tankmar Horn, Björn Wahlroos, Peter Fazer, Erik Hartwall, Georg Berner, Bertel Paulig, Christopher Wegelius, Krister Ahlström, räknar Den Finskspråkiga upp för sig själv.

Finnarna kan inte ens skryta med finskhetsrörelsen. Den startades ju av Snellman.

Det var tack vare finlandssvenskarnas historiskt starka ställning som de fick vidsträckta rättigheter inskrivna i Finlands regeringsform. Strängt taget är juridiskt ingenminoritet, utan en grupp jämbördig med majoriteten.

Därför måste varje finne lära sig svenska i skolan, fast bara 5,9 procent av alla finländare har det som modersmål. Och därför har varje finlandssvensk också rätten att gå i skola på sitt eget språk.

Dessutom har Den Finskspråkiga hört, att det är lättare för finlandssvenskarna än för finnarna att komma in på universiteten. Men statistiken säger att den finlandssvenska andelen högskolestuderande numera är nästan lika liten som deras andel av hela befolkningen.

Visserligen finns en femtedel av alla handelshögskolestuderande fortfarande i svska Hanken . I affärslivet kommer det alltså också i fortsättningen att finnas en stark svenskspråkig representation, räknar Den Finskspråkiga ut.

Varken pengar i sej eller ens utbildningen förklarar varför det finns så många finlandssvenskar i kulturlivet. Tove Jansson, Vivica Bandler, Jörn Donner, Walton Grönroos, Märta Tikkanen, Johannes Salminen, Asko Sarkola, Jonna Järnefelt, Birgitta Ulfsson, Ralf Långbacka, Bo Carpelan, Christer Kihlman, Erik Bergman, Stefan Lindfors, Georg Henrik von Wright, Alvar Gullichsen, Gösta Ågren, Kjell Westö, Kenneth Kvarnström, listan som Den Finskspråkiga går igenom i minnet är oändlig.

Varför är finlandssvenskarna så bra på allt, funderar Den Finskspråkiga irriterat.

Den Finskspråkiga har fått höra, att finlandssvenskarna uppskattar individuella prestationer och inte är så avundsjuka som finnarna. Skulle det vara orsaken? Eller beror det på att en medlem av en minoritet alltid blir tvungen att satsa lite mera än den som hör till majoriteten. Funderar Den Finskspråkiga.

Woodyalleniseringsprocessen

Nå, det jämnar ut sig, för inom kort dör finlandssvenskarna ut, tröstar sig Den Finskspråkiga. Fel. Även om finlandssvenskarna antal tills vidare minskar i en takt av 400-500 personer per år, så börjar deras relativa andel av Finlands invånarantal om några år till och med att växa.

Äktenskap med finnar sågs förr som finlandssvenskhetens undergång. Fram till 1970-talet blev barnen i tvåspråkiga familjer i allmänhet finskspråkiga.

Men nu håller tvåspråkigheten i själva verket på att bli finlandssvenskhetens räddning. Från och med 1980-talet, för första gången i historien, har majoriteten av barnen i tvåspråkiga familjer registerats som svenskspråkiga. De går i svensk skola, men lär sig hemma också en fullständig finska.

Ju bättre utbiling och ekonomi en tvåspråkig familj har, desto säkrare hamnar barnen i en svensk skola. Forskarna upplyser Den Finskspråkiga om att de fattiga och outbildadefinlandssvenskarna fortsätter att förfinskas. Däremot växer de välbärgade och utbildade svenskspråkigas -- eller snarare tvåspråkigas -- andel av befolkningen.

Lue lisää

Finnarna har i decennier avundsjukt skällt finlandssvenskarna för bättre folk . Nu håller den refrängen faktiskt på att bli verklighet på nytt.

Sociologen Thomas Rosenberg målar upp en skräckbild för Den Finskspråkiga: finlandssvenskheten woodyalleniseras . När grundskötarna och mekanikerna försvinner, är alla finlandssvenskar snart författare eller affärsmän, privilegierade intellektuella, vilkas favoritnöje

är att diskutera den finlandssvenska identiteten. De rör sig suveränt mellan den finsk- och svenskspråkiga kulturen och plockar de bästa bitarna ur vardera.

"Vackra och djärva", konstaterar Rosenberg dystert.

Men Den Finskspråkiga förstår inte sociologens bekymmer. Den Finskspråkiga skulle också vilja vara vacker och djärv.

Den finskspråkiga antar, att Thomas Rosenbergs definition rymmer också såna finlandssvenskar som Paul Olin , skådespelare på teater Viirus i Helsingfors.

Olin röstar visserligen inte på Sfp, han tycker inte ens om Hufvudstadsbladet , finlandssvenskhetens kanske viktigaste stöttepelare.

Hankeiterna får honom att spy och societetsflickorna i Munksnäs att skratta.

Ändå har Olin och de allra borgerligaste finlandssvenskarna nåntinggemensamt: barndomens lyckliga, soliga somrar och underbara julaftnar i skärgården. Olin minns hur Tove Jansson kom till hembygdsjulfesten i Pellinge för att läsa muminhistorier.

På den festen sjöng man inte den tårdrypande Sylvias julvisa, utan dansade kring granen.

Räven raskar över isen och Morsgrisar är vi allihopa skallade finlandssvenskt jublande .

Inga finlandssvenska barn skrämdes sömnlösa av såna vaggvisor som Maan korvessa kulkevi lapsosen tie ('I jordens ödemark går barnets väg').

Den Finskspråkiga är övertygad om, att en finlandssvensk barndom är en stadig grund att flyga ut i världen från.

Arketyp i Evitskog

Den finskspråkiga åker lokaltåg ut till Kyrkslätt. Från stationen är det ännu många kilometer till Evitskog, som i fjol prisbelönades som årets by .

Där upptäcker Den Finskspråkiga att finlandssvenskhetens kärna finns, Svenskfinlands hjärta.

Utom jordbrukare bor där många tjänstemän som jobbar på andra orter, vanlig finlandssvensk medelklass. Under senare år har det också flyttat in finnar till det svenskspråkiga Evitskog, som har 600 invånare. Men de anammar snabbt byns seder och sätter barnen i den svenska skolan.

I Evitskog mår man bra. Byn är som en kara mell, det börjarDeFinskspråkiga redan bli van vid. Där finns också aktiviteter, som koncentrerat sig kring ungd omsföreningen . Den är en tydligt levande och trivsam gemenskap.

Idag är det premiär på revyn . Läktaren är helt fullsatt. Byborna är på plats, men finlandssvensk publik har också kommit från andra håll i Kyrkslätt och Esbo, ända från Helsingfors och Grankulla.

Revyn Hjälp! har förverkligats med byns egna krafter, liksom tiotals andra revyer runt omkring i Svenskfinland varje år. De är lättsamt ställningstagande folkkultur, som samlar folk från olika socialgrupper. Den Finskspråkiga funderar på, vilken den finska motsvarigheten skulle vara, men kommer inte på någon.

I äkta finlandssvensk anda av gemensamt ansvar är revyns höjdpunkt en rörande sång om flyktingar. Till skillnad från de andra numren har den en finsk titel: Mutakuono ('Dyngtrynet').

Nu svämmar Den Finspråkigas sinne redan över av beundran för finlandssvenskheten. Den Finskspråkiga vill utgjuta sig för nån. Under pausen i ungdomsföreningshusets aula träffar Den Finskspråkiga den leende och ungdomliga Pipsan Hellström , revyns produktionschef . Hellström är också jordbrukare, farmor och mormor åt sex barnbarn, och Sjundeå församlings kontorist. Två år i rad har hon arrangerat insamlingar för de lidande i Rumänien ochBosnien. De var stora framgångar.

Den Finskspråkiga känner att här har vi finlandssvenskhetens fullständiga arketyp, den moderna muminmamman . Den Finskspråkiga får lust att fråga Hellström, hur man blir finlandssvensk. Men täcks inte göra det.

Tanken lämnar inte Den Finskspråkiga ifred.

Ännu på lokaltåget hem funderar Den Finskspråkiga på det, märker Den nskspråkiga.

Om man ikväll skulle föreslå, att vi också

börjar med svenska som vår familjs språk.

hei.. kirjoitti:

Finnarna har i decennier avundsjukt skällt finlandssvenskarna för bättre folk . Nu håller den refrängen faktiskt på att bli verklighet på nytt.

Sociologen Thomas Rosenberg målar upp en skräckbild för Den Finskspråkiga: finlandssvenskheten woodyalleniseras . När grundskötarna och mekanikerna försvinner, är alla finlandssvenskar snart författare eller affärsmän, privilegierade intellektuella, vilkas favoritnöje

är att diskutera den finlandssvenska identiteten. De rör sig suveränt mellan den finsk- och svenskspråkiga kulturen och plockar de bästa bitarna ur vardera.

"Vackra och djärva", konstaterar Rosenberg dystert.

Men Den Finskspråkiga förstår inte sociologens bekymmer. Den Finskspråkiga skulle också vilja vara vacker och djärv.

Den finskspråkiga antar, att Thomas Rosenbergs definition rymmer också såna finlandssvenskar som Paul Olin , skådespelare på teater Viirus i Helsingfors.

Olin röstar visserligen inte på Sfp, han tycker inte ens om Hufvudstadsbladet , finlandssvenskhetens kanske viktigaste stöttepelare.

Hankeiterna får honom att spy och societetsflickorna i Munksnäs att skratta.

Ändå har Olin och de allra borgerligaste finlandssvenskarna nåntinggemensamt: barndomens lyckliga, soliga somrar och underbara julaftnar i skärgården. Olin minns hur Tove Jansson kom till hembygdsjulfesten i Pellinge för att läsa muminhistorier.

På den festen sjöng man inte den tårdrypande Sylvias julvisa, utan dansade kring granen.

Räven raskar över isen och Morsgrisar är vi allihopa skallade finlandssvenskt jublande .

Inga finlandssvenska barn skrämdes sömnlösa av såna vaggvisor som Maan korvessa kulkevi lapsosen tie ('I jordens ödemark går barnets väg').

Den Finskspråkiga är övertygad om, att en finlandssvensk barndom är en stadig grund att flyga ut i världen från.

Arketyp i Evitskog

Den finskspråkiga åker lokaltåg ut till Kyrkslätt. Från stationen är det ännu många kilometer till Evitskog, som i fjol prisbelönades som årets by .

Där upptäcker Den Finskspråkiga att finlandssvenskhetens kärna finns, Svenskfinlands hjärta.

Utom jordbrukare bor där många tjänstemän som jobbar på andra orter, vanlig finlandssvensk medelklass. Under senare år har det också flyttat in finnar till det svenskspråkiga Evitskog, som har 600 invånare. Men de anammar snabbt byns seder och sätter barnen i den svenska skolan.

I Evitskog mår man bra. Byn är som en kara mell, det börjarDeFinskspråkiga redan bli van vid. Där finns också aktiviteter, som koncentrerat sig kring ungd omsföreningen . Den är en tydligt levande och trivsam gemenskap.

Idag är det premiär på revyn . Läktaren är helt fullsatt. Byborna är på plats, men finlandssvensk publik har också kommit från andra håll i Kyrkslätt och Esbo, ända från Helsingfors och Grankulla.

Revyn Hjälp! har förverkligats med byns egna krafter, liksom tiotals andra revyer runt omkring i Svenskfinland varje år. De är lättsamt ställningstagande folkkultur, som samlar folk från olika socialgrupper. Den Finskspråkiga funderar på, vilken den finska motsvarigheten skulle vara, men kommer inte på någon.

I äkta finlandssvensk anda av gemensamt ansvar är revyns höjdpunkt en rörande sång om flyktingar. Till skillnad från de andra numren har den en finsk titel: Mutakuono ('Dyngtrynet').

Nu svämmar Den Finspråkigas sinne redan över av beundran för finlandssvenskheten. Den Finskspråkiga vill utgjuta sig för nån. Under pausen i ungdomsföreningshusets aula träffar Den Finskspråkiga den leende och ungdomliga Pipsan Hellström , revyns produktionschef . Hellström är också jordbrukare, farmor och mormor åt sex barnbarn, och Sjundeå församlings kontorist. Två år i rad har hon arrangerat insamlingar för de lidande i Rumänien ochBosnien. De var stora framgångar.

Den Finskspråkiga känner att här har vi finlandssvenskhetens fullständiga arketyp, den moderna muminmamman . Den Finskspråkiga får lust att fråga Hellström, hur man blir finlandssvensk. Men täcks inte göra det.

Tanken lämnar inte Den Finskspråkiga ifred.

Ännu på lokaltåget hem funderar Den Finskspråkiga på det, märker Den nskspråkiga.

Om man ikväll skulle föreslå, att vi också

börjar med svenska som vår familjs språk.

Lue lisää

Sellaista teksstiä :)

Voiko joku oikeasti olla noin todellisuudesta vieraantunut ja aivopesty. Ensimmäiset asiat, jotka tulivat mieleeni tuota lukiessani.

hei.. kirjoitti:

Sellaista teksstiä :)

Voiko joku oikeasti olla noin todellisuudesta vieraantunut ja aivopesty. Ensimmäiset asiat, jotka tulivat mieleeni tuota lukiessani.

Sorry, en tiennyt että tarkoitit tätä liitteenä ollut teksti.
Se oli niin pitkä etten saanut sitä itse luettua.

"Mikä ihmeen mörkö se suomalaisuus ja suomenkielisyys teille ruotsinkielisille on?? Mitä luulette kielenne perusteella olevanne? "

Ei mikään mörkö tietenkään, ei kumpikaan, meikin olemme suomalaisia! Kielemme perusteella tiedämme olevamme ruosinkielisiä. Outo kysymys!

Ei kai sitä kukaan mörköjen takia omaa kieltää vaali, vaan ihan vain koska se on meille jokaisella rakas ja se tärkein.

Ankdam kirjoitti:

"Mikä ihmeen mörkö se suomalaisuus ja suomenkielisyys teille ruotsinkielisille on?? Mitä luulette kielenne perusteella olevanne? "

Ei mikään mörkö tietenkään, ei kumpikaan, meikin olemme suomalaisia! Kielemme perusteella tiedämme olevamme ruosinkielisiä. Outo kysymys!

Ei kai sitä kukaan mörköjen takia omaa kieltää vaali, vaan ihan vain koska se on meille jokaisella rakas ja se tärkein.

Lue lisää

Ja sen takia sinäkin niin kovasti suomen kieltä ja suomenkielistä kulttuuria halveksut. Etkö ymmärrä, että meille IHAN OIKEASTI meidän oma rakas suomen kielelemme on se rakkain ja tärkein????

Auta minua kirjoitti:

Sorry, en tiennyt että tarkoitit tätä liitteenä ollut teksti.
Se oli niin pitkä etten saanut sitä itse luettua.

No mutta ihan hyvä tuollaiset uskomattomuudet saada tännekin kopioitua muutenkin.

Ankdam kirjoitti:

"Mikä ihmeen mörkö se suomalaisuus ja suomenkielisyys teille ruotsinkielisille on?? Mitä luulette kielenne perusteella olevanne? "

Ei mikään mörkö tietenkään, ei kumpikaan, meikin olemme suomalaisia! Kielemme perusteella tiedämme olevamme ruosinkielisiä. Outo kysymys!

Ei kai sitä kukaan mörköjen takia omaa kieltää vaali, vaan ihan vain koska se on meille jokaisella rakas ja se tärkein.

Lue lisää

"Ei mikään mörkö tietenkään, ei kumpikaan, meikin olemme suomalaisia! "

Te mitään suomalaisia ole...

kaunis suomi. kirjoitti:

Ja sen takia sinäkin niin kovasti suomen kieltä ja suomenkielistä kulttuuria halveksut. Etkö ymmärrä, että meille IHAN OIKEASTI meidän oma rakas suomen kielelemme on se rakkain ja tärkein????

Lue lisää

"Ja sen takia sinäkin niin kovasti suomen kieltä ja suomenkielistä kulttuuria halveksut"

Aina ennen kuin kirjoitat noita ”olkiukkojasi” niin mieti mihin kirjoitukseen viittaat, ja kopioi se teksti.
Tässä keskusteluketjussa on kerrottu miten surutkin kunnioittavat suomenkielisen kulttuuri. Sellainen teksti ei sovi sinun suunnitelmiin ja se jää sinulta huomaamatta.

Sen sijaan etsit olkiukkoosi ja sinulle mieleisiä ”kulttuuria halveksuvia” kirjoituksia, vaikka ne ovat olemattomia.
Oletan että vastaukseksi väkisin yrität tulkita joitakin kirjoituksia väitteesi tueksi, vaikka selviä kannanottoja kulttuurisi kunnioitukseen löytyy.

Asiallisuuteen kirjoitti:

"Ja sen takia sinäkin niin kovasti suomen kieltä ja suomenkielistä kulttuuria halveksut"

Aina ennen kuin kirjoitat noita ”olkiukkojasi” niin mieti mihin kirjoitukseen viittaat, ja kopioi se teksti.
Tässä keskusteluketjussa on kerrottu miten surutkin kunnioittavat suomenkielisen kulttuuri. Sellainen teksti ei sovi sinun suunnitelmiin ja se jää sinulta huomaamatta.

Sen sijaan etsit olkiukkoosi ja sinulle mieleisiä ”kulttuuria halveksuvia” kirjoituksia, vaikka ne ovat olemattomia.
Oletan että vastaukseksi väkisin yrität tulkita joitakin kirjoituksia väitteesi tueksi, vaikka selviä kannanottoja kulttuurisi kunnioitukseen löytyy.

Lue lisää

Nimenomaan tuo oi´nkin teidän ongelmanne. Kuvittelette, että suomalaisesta kulttuurista saa ihan vapaasti kirjoittaa tuollaista tekstia ja siinä ei sitten ole mitään "pahaa". Jos taas somalilaisesta kulttuurista kirjoitettaisi tuo samainen teksti, olisitte ihan järkyttyneitä. KAKSINAISMORALISTEJA. Viittaan nimenomaan tuohon tekstiin ja ylipäätään siihen, miten ankndamkin suomalaisista ja meidän kulttuuristamme täällä puhuu. Minä itse pidän sitä halveksuvana, sinä kenties et sitä kykene huomaamaan, koska sinulla on erilaiset lähtökohdat.

"Siis ihan järjetöntä toisen kulttuurin halveksumista tuo teksti."

Ja puuteripylly netti fenno loukkaantuu jotaisesta vertauksesta joita meidän surujen ja fennojen välillä tehdään. Jos todetaan jokin ero niin se on fennojen kulttuurin halveksumista!!

Anna mun kaikki kestää!

Meidän kulttuureissa on eroja entä sitten? Ettet vain itse halveksi kaikkia tosinajattelijoita ja kuvittele kaikkien muidenkin niin tekevän?

Sorry nyt mutta et edusta mitään absoluuttista totuutta! Ole ylpeä omasta mollivoittoisesta kulttuuristasi mutta jos minä vastaavasti olen ylpeä omastani niin hei haloo .. ei se mitään sinun kulttuurisi halveksumista ole!!

Jos oikeesti ajattelet niin niin olet todella ämpärissä kasvanut! Get real!

Ankdam kirjoitti:

"Siis ihan järjetöntä toisen kulttuurin halveksumista tuo teksti."

Ja puuteripylly netti fenno loukkaantuu jotaisesta vertauksesta joita meidän surujen ja fennojen välillä tehdään. Jos todetaan jokin ero niin se on fennojen kulttuurin halveksumista!!

Anna mun kaikki kestää!

Meidän kulttuureissa on eroja entä sitten? Ettet vain itse halveksi kaikkia tosinajattelijoita ja kuvittele kaikkien muidenkin niin tekevän?

Sorry nyt mutta et edusta mitään absoluuttista totuutta! Ole ylpeä omasta mollivoittoisesta kulttuuristasi mutta jos minä vastaavasti olen ylpeä omastani niin hei haloo .. ei se mitään sinun kulttuurisi halveksumista ole!!

Jos oikeesti ajattelet niin niin olet todella ämpärissä kasvanut! Get real!

Lue lisää

Mollivoittoisesta????????? Olisit nähnyt vaan minunkin lapsuuteni, onnellisempaa ja iloisempaa ei olisi voinut olla. Mollivoittoisia lauluja jne. joskus silti kuunneltiin, ja ne olivat ja ovat mielestäni kauniita. Esim. joululauluista "Varpunen jouluaamuna" jne. on suloinen. Sulla on ihan järkyttävän mustavalkoista ajattelua. Kyllä ainakin meidän koti on aina ollut duurivoittoinen, kuten varmasti jokainen suomalainen koti.

Sinä et tiedä suomalaisuudesta YHTÄÄN MITÄÄN, kuten sanottu jo moneen kertaan. Usko se.

Ankdam kirjoitti:

"Siis ihan järjetöntä toisen kulttuurin halveksumista tuo teksti."

Ja puuteripylly netti fenno loukkaantuu jotaisesta vertauksesta joita meidän surujen ja fennojen välillä tehdään. Jos todetaan jokin ero niin se on fennojen kulttuurin halveksumista!!

Anna mun kaikki kestää!

Meidän kulttuureissa on eroja entä sitten? Ettet vain itse halveksi kaikkia tosinajattelijoita ja kuvittele kaikkien muidenkin niin tekevän?

Sorry nyt mutta et edusta mitään absoluuttista totuutta! Ole ylpeä omasta mollivoittoisesta kulttuuristasi mutta jos minä vastaavasti olen ylpeä omastani niin hei haloo .. ei se mitään sinun kulttuurisi halveksumista ole!!

Jos oikeesti ajattelet niin niin olet todella ämpärissä kasvanut! Get real!

Lue lisää

Olen TODELLAKIN ylpeä omasta hienosta duurivoittoisesta kulttuuristani, mutta mun on vaan jotenkin pakko ihmetellä tuollaista kulttuuria, jossa toisia kulttuureita halveksutaan ja toisten historiaa vääristellään jne.

Suomalainen kulttuuri kiteytettynä :

Vastakohta siitä, minä Ankdam ja ylipäätään ruotsinkieliset ja ruotsalaiset sitä pitävät.

....... kirjoitti:

Olen TODELLAKIN ylpeä omasta hienosta duurivoittoisesta kulttuuristani, mutta mun on vaan jotenkin pakko ihmetellä tuollaista kulttuuria, jossa toisia kulttuureita halveksutaan ja toisten historiaa vääristellään jne.

Suomalainen kulttuuri kiteytettynä :

Vastakohta siitä, minä Ankdam ja ylipäätään ruotsinkieliset ja ruotsalaiset sitä pitävät.

Lue lisää

*Jos todella olette ylpeä omasta kulttuuristanne, miksi sen sitten haluatte kadottaa ottamalla niin paljon pakolaisia ja maahanmuuttajia ruotsinkielisille alueille? Ankdam, se on aivan varmaa, että ruotsinkielinenKIN kulttuuri ja jopa kieli itsessään katoaa. Kukaan maahanmuuttajaryhmä EI luovu omasta kulttuuristaan, vaikka ruotsin aluksi kotikielekseen ottaisikin. Sen verran sinunkin täytyy muita kulttuureita kunnioittaa. Se katoaa aika piankin, ihan vain maahanmuuton myötä. Millä siis perustelet sen, että olet noin ylpeä siitä omasta kulttuuristasi, että halveksut siinä samalla suomenkielistä kulttuuria, mutta samanaikaisesti hyväksyt holtittoman maahanmuuttopolitiikan "suvaitsevaisuudessasi". Olet todella suvaistematon ihminen.

Ankdam kirjoitti:

"Siis ihan järjetöntä toisen kulttuurin halveksumista tuo teksti."

Ja puuteripylly netti fenno loukkaantuu jotaisesta vertauksesta joita meidän surujen ja fennojen välillä tehdään. Jos todetaan jokin ero niin se on fennojen kulttuurin halveksumista!!

Anna mun kaikki kestää!

Meidän kulttuureissa on eroja entä sitten? Ettet vain itse halveksi kaikkia tosinajattelijoita ja kuvittele kaikkien muidenkin niin tekevän?

Sorry nyt mutta et edusta mitään absoluuttista totuutta! Ole ylpeä omasta mollivoittoisesta kulttuuristasi mutta jos minä vastaavasti olen ylpeä omastani niin hei haloo .. ei se mitään sinun kulttuurisi halveksumista ole!!

Jos oikeesti ajattelet niin niin olet todella ämpärissä kasvanut! Get real!

Lue lisää

Ankdam, oliko tuo tosissaan ihan normaalia kahden kulttuurin vertailua, niin ettei toista pidetty jollain tasolla parempana?

"På den festen sjöng man inte den tårdrypande Sylvias julvisa, utan dansade kring granen.

Räven raskar över isen och Morsgrisar är vi allihopa skallade finlandssvenskt jublande .

Inga finlandssvenska barn SKRÄMDES (!) sömnlösa av såna vaggvisor som Maan korvessa kulkevi lapsosen tie ('I jordens ödemark går barnets väg')."


Ootko ihan tosissasi vai miksi et pysty huomaamaan tätä?

hei.. kirjoitti:

Ankdam, oliko tuo tosissaan ihan normaalia kahden kulttuurin vertailua, niin ettei toista pidetty jollain tasolla parempana?

"På den festen sjöng man inte den tårdrypande Sylvias julvisa, utan dansade kring granen.

Räven raskar över isen och Morsgrisar är vi allihopa skallade finlandssvenskt jublande .

Inga finlandssvenska barn SKRÄMDES (!) sömnlösa av såna vaggvisor som Maan korvessa kulkevi lapsosen tie ('I jordens ödemark går barnets väg')."


Ootko ihan tosissasi vai miksi et pysty huomaamaan tätä?

Lue lisää

Huvittavinta tässä mun mielestä on just nimenomaan se, että jokaisessa suomalaisessa kodissa lauletaan MYÖS noita samoja lauluja, joita tuossa lueteltiin.

Siis kettu juoksi yli järven, soihdut sammuu, porsaita äidin oomme kaikki, hei tonttu-ukot hyppikää jne. ovat MYÖS osa suomalaista kulttuuria ja perinteitä.

siis suomalainen kulttuuri näyttäisi olevan täysin pimennossa ruotsinkielisille. Vaikka tuon tekstin kirjoittaja ilmeisesti oli joku identiteetistään tietämätön, hukkassa oleva suomenkielinen. ?

hei.. kirjoitti:

siis suomalainen kulttuuri näyttäisi olevan täysin pimennossa ruotsinkielisille. Vaikka tuon tekstin kirjoittaja ilmeisesti oli joku identiteetistään tietämätön, hukkassa oleva suomenkielinen. ?

Lue lisää

"siis suomalainen kulttuuri näyttäisi olevan täysin pimennossa ruotsinkielisille."

Väitän tietäväni enemmän sinun kulttuuristasi kuin sinä minun! Lyödäänkö vetoa?

Ankdam kirjoitti:

"siis suomalainen kulttuuri näyttäisi olevan täysin pimennossa ruotsinkielisille."

Väitän tietäväni enemmän sinun kulttuuristasi kuin sinä minun! Lyödäänkö vetoa?

Lue lisää

Ei, osaan täydellistä ruotsia ja muutenkin jokainen suomenkielinen syntyy tuntemaan ruotsinkielisen kulttuurin. Ruotsinkieliset taas on aivopestyjä pitämään suomenkielistä kulttuuria automaattisesti "alempana" eikä olemaan aidosti siitä kiinnostuneita, joten et todellakaan tunne kulttuuriani paremmin kuin minä ruotsinkielistä kulttuuria.

Hei.. kirjoitti:

Ei, osaan täydellistä ruotsia ja muutenkin jokainen suomenkielinen syntyy tuntemaan ruotsinkielisen kulttuurin. Ruotsinkieliset taas on aivopestyjä pitämään suomenkielistä kulttuuria automaattisesti "alempana" eikä olemaan aidosti siitä kiinnostuneita, joten et todellakaan tunne kulttuuriani paremmin kuin minä ruotsinkielistä kulttuuria.

Lue lisää

Esimerkiksi itse en pidä sanasta "finne", en ole tyhmä, joten tiedän minkälainen lataus sillä sanalla on, vaikka suomalaisuus on ihan uskomattoman hieno asia omasta mielestäni. Siksi en ikinä käytä kys. sanaa suomalaisista.

Ankdam kirjoitti:

"siis suomalainen kulttuuri näyttäisi olevan täysin pimennossa ruotsinkielisille."

Väitän tietäväni enemmän sinun kulttuuristasi kuin sinä minun! Lyödäänkö vetoa?

Lue lisää

Sanoaanko nyt näin, että tässäkin postaat tuollaista tekstiä ja kutsut sitä "hauskaksi lukemiseksi" vaikka suomalaisia pidetään siinä jonain ali-ihmisinä ja suomenkielistä kulttuuria halveksutaan, mikä on jotain ihan käsittämätöntä. En ole tietenkään ikinä edes kuvitellut, että joku voisi pitää suomalaisuutta jonain "alempana kulttuurina" tms. kunnes opin ruotsin kielen.

Sen jälkeen olen ymmärtänyt - kuten sanoin - rasismin oikean merkityksen. Tiedän tasan tarkkaan sen, minkälainen väärinkäsityksen JOKAISELLA ruotsinkielisellä ja ruotsalaisella on suomalaisuudesta.

Ankdam kirjoitti:

"siis suomalainen kulttuuri näyttäisi olevan täysin pimennossa ruotsinkielisille."

Väitän tietäväni enemmän sinun kulttuuristasi kuin sinä minun! Lyödäänkö vetoa?

Lue lisää

Ankdam: "Väitän tietäväni enemmän sinun kulttuuristasi kuin sinä minun!"

Puutun tähän vain todetakseni, että Ankdam on oikeassa ainakin minun kohdallani. En tunne suomenruotsalaista kulttuuria siinä mielessä, että näkisin muuta kuin kielen aiheuttaman eroavuuden. En usko olevani ainoa.

Suomenruotsalaiset voisivat tehdä kulttuuriaan tunnetummaksi ja harjoittaa samallaista suhde- ja tiedotustoimintaa kuin muutkin. "Ottakaa itse selvää" ei ole kovinkaan houkutteleva kutsu suomenruotsalaiseen kulttuuriin, jonka arvoa ei ole meille edes kerrottu.

Sen tiedän että surullinen ja kaihoisa "Sylvian joululaulu" on Topeliuksen ja Collanin luomus. Molemmat olivat ruotsinkielisiä. Toivottavasti suomenruotsalaisetkin ovat kuulleet Soile Isokosken laulamana "Maan korvessa..". Suuri taitelija toi esiin sävelmän herkkyyden ja kauneuden, joka ilmeisesti on jäänyt ruotsinkielisille vieraaksi.

Hei.. kirjoitti:

Sanoaanko nyt näin, että tässäkin postaat tuollaista tekstiä ja kutsut sitä "hauskaksi lukemiseksi" vaikka suomalaisia pidetään siinä jonain ali-ihmisinä ja suomenkielistä kulttuuria halveksutaan, mikä on jotain ihan käsittämätöntä. En ole tietenkään ikinä edes kuvitellut, että joku voisi pitää suomalaisuutta jonain "alempana kulttuurina" tms. kunnes opin ruotsin kielen.

Sen jälkeen olen ymmärtänyt - kuten sanoin - rasismin oikean merkityksen. Tiedän tasan tarkkaan sen, minkälainen väärinkäsityksen JOKAISELLA ruotsinkielisellä ja ruotsalaisella on suomalaisuudesta.

Lue lisää

"Sanoaanko nyt näin, että tässäkin postaat tuollaista tekstiä ja kutsut sitä "hauskaksi lukemiseksi" vaikka suomalaisia pidetään siinä jonain ali-ihmisinä ja suomenkielistä kulttuuria halveksutaan"

Teksti on suomenkielisen kirjoittamaa! Miksi minulle rähjäät suomenkielisen kultturin halveksismisesta?

Minusta se oli hauska teksti siksi että se oli minun kulttuurini kuvaus ulkopuolisen silmin.
Vanha teksti sitä paitsi.. saat tietenkin olla tekstin sisällöstä ihan mitä mieltä lystäät mutta kaipa sitä nyt voi lukea sellaistakin josta on eri mieltä mutta älä ammu lähettiä!

Ainakin keskusteltua tästä syntyi, :-D

Ankdam kirjoitti:

"Sanoaanko nyt näin, että tässäkin postaat tuollaista tekstiä ja kutsut sitä "hauskaksi lukemiseksi" vaikka suomalaisia pidetään siinä jonain ali-ihmisinä ja suomenkielistä kulttuuria halveksutaan"

Teksti on suomenkielisen kirjoittamaa! Miksi minulle rähjäät suomenkielisen kultturin halveksismisesta?

Minusta se oli hauska teksti siksi että se oli minun kulttuurini kuvaus ulkopuolisen silmin.
Vanha teksti sitä paitsi.. saat tietenkin olla tekstin sisällöstä ihan mitä mieltä lystäät mutta kaipa sitä nyt voi lukea sellaistakin josta on eri mieltä mutta älä ammu lähettiä!

Ainakin keskusteltua tästä syntyi, :-D

Lue lisää

Erittäin harvinaista, jos joku suomalainen ihailee ruotsinkielistä kulttuuria suomenkieliseen nähden mielestäni, mutta jotkut ovat oikeasti aivopestyjä sellaiseen, jotkut huonomman itsetunnon omaavat kenties? Johtuen kolonalisaation aiheuttamasta traumasta ja tietenkin nykytilanteesta, suomalaisia nimenomaan manipuloimaan uskomaan tuollaiseen, mikä tietenkin onnistuu. Suomalaiset on edelleen alistettu kansa.

Lähinnä vain kielipolitiikasta ymmärtävät ja ennen kaikkea ruotsinkielen taitoiset eivät mene halpaan.

Hei.. kirjoitti:

Esimerkiksi itse en pidä sanasta "finne", en ole tyhmä, joten tiedän minkälainen lataus sillä sanalla on, vaikka suomalaisuus on ihan uskomattoman hieno asia omasta mielestäni. Siksi en ikinä käytä kys. sanaa suomalaisista.

Lue lisää

Hei nimimerkki ”Hei..”

Mihin hävisi vastaukseni juuri tästä paikasta?
Mihin hävisi sinun jatkokommenttisi ja minun kolme kommenttiani sille?
Poistitko kaiken?
Miksi? Niissä ei ollut mitään sääntöjen vastaista.

Nimimerkki Kysyn vaan

Hei..:lle kirjoitti:

Hei nimimerkki ”Hei..”

Mihin hävisi vastaukseni juuri tästä paikasta?
Mihin hävisi sinun jatkokommenttisi ja minun kolme kommenttiani sille?
Poistitko kaiken?
Miksi? Niissä ei ollut mitään sääntöjen vastaista.

Nimimerkki Kysyn vaan

Lue lisää

Luultavasti sensuroitu?? Itse en pysty poistamaan viestejäni. Muistatko vielä niiden sisältöä noin suunnilleen?

hei.. kirjoitti:

Luultavasti sensuroitu?? Itse en pysty poistamaan viestejäni. Muistatko vielä niiden sisältöä noin suunnilleen?

Niissä ei ollut mitään sensuroitavaa.

Sinä niissä ihmettelit edelleen ruotsinkielisten tietämättömyyttä suomenkielisistä ja minä ihmettelin että mitä ihmeen tietämättömyyttä.

Tässä herää väkisinkin epäilyksiä.

Kysyn vaan kirjoitti:

Niissä ei ollut mitään sensuroitavaa.

Sinä niissä ihmettelit edelleen ruotsinkielisten tietämättömyyttä suomenkielisistä ja minä ihmettelin että mitä ihmeen tietämättömyyttä.

Tässä herää väkisinkin epäilyksiä.

Lue lisää

Kuten huomaat, nimimerkkini ei ole koko ajan edes ollut täysin sama (jossain alkukirjain on iso H vahingossa) joten en ole rekisteröinyt nimimerkkiäni. Miten pystyn poistamaan silloin viestejäni? En ihmettele sensuuria yhtään, on täällä sen verran erikoisella tavalla viestejä sensuroitu. Asiallisia nimenomaan.

Trotjänare kirjoitti:

Ankdam: "Väitän tietäväni enemmän sinun kulttuuristasi kuin sinä minun!"

Puutun tähän vain todetakseni, että Ankdam on oikeassa ainakin minun kohdallani. En tunne suomenruotsalaista kulttuuria siinä mielessä, että näkisin muuta kuin kielen aiheuttaman eroavuuden. En usko olevani ainoa.

Suomenruotsalaiset voisivat tehdä kulttuuriaan tunnetummaksi ja harjoittaa samallaista suhde- ja tiedotustoimintaa kuin muutkin. "Ottakaa itse selvää" ei ole kovinkaan houkutteleva kutsu suomenruotsalaiseen kulttuuriin, jonka arvoa ei ole meille edes kerrottu.

Sen tiedän että surullinen ja kaihoisa "Sylvian joululaulu" on Topeliuksen ja Collanin luomus. Molemmat olivat ruotsinkielisiä. Toivottavasti suomenruotsalaisetkin ovat kuulleet Soile Isokosken laulamana "Maan korvessa..". Suuri taitelija toi esiin sävelmän herkkyyden ja kauneuden, joka ilmeisesti on jäänyt ruotsinkielisille vieraaksi.

Lue lisää

"Trotjänare"

Topeliuksen suku isän puolelta oli suomenkielinen. Usein asia unohdetaan ja hänet kuvaillaan suomeruotsalaiseksi vaikka koko käsitettä ei tunnettu hänen elinaikanaan. Topeliuksen kotikieli oli kuitenkin ruotsi, vaikka hän suomea osasikin.

http://www.youtube.com/watch?v=qg-W_a6oYfY

Suomalaiset todellakin ärsyyntyvät tällaisesta. Mikä voisi ärsyttää enemmän kuin se, että alemman kulttuurin edustajat kuvittelevat itsestään liikoja vain siksi, että nöyrä suomalainen yhteiskunta on antanut heille etuoikeutetun aseman. Anteeksi nyt vaan.

"Saako omaa kieltä pönkittää?"

Kyllä saa, jos on suomenkielinen.

Näin on kirjoitti:

"Saako omaa kieltä pönkittää?"

Kyllä saa, jos on suomenkielinen.

Milloin olet nähnyt suomenkielisen tekevän tuon kaltaisia vertailuja kahden kulttuurin välillä, haukkunut toisen kulttuurin laulut ym. tuolla tavalla? Minä en ole ikinä nähnyt vastaavaa. Kenties meidän ei tarvitse alentua sellaiseen, koska suomenkieliset tuntevat ruotsalaisen kulttuurin niin hyvin, kokevat jopa sen tavallaan omakseen, kuten täällä on sanottu. Vaikka ruotsinkielisiä emme olekaan. Meillä on oma arvokas kielemme.

......... kirjoitti:

Milloin olet nähnyt suomenkielisen tekevän tuon kaltaisia vertailuja kahden kulttuurin välillä, haukkunut toisen kulttuurin laulut ym. tuolla tavalla? Minä en ole ikinä nähnyt vastaavaa. Kenties meidän ei tarvitse alentua sellaiseen, koska suomenkieliset tuntevat ruotsalaisen kulttuurin niin hyvin, kokevat jopa sen tavallaan omakseen, kuten täällä on sanottu. Vaikka ruotsinkielisiä emme olekaan. Meillä on oma arvokas kielemme.

Lue lisää

Edelleen ihmettelen, mitä se suomenruotsalainen kulttuuri oikein on? Ei kieli näy kuvaamataiteessa, ei arkkitehtuurissa, ei musiikissa. Kirjallisuudessa kyllä mutta eroavatko suomen- ja ruotsinkieliset romaanit ja lyriikka paljonkaan toisistaan (kieltä lukuunottamatta). Toki huomioarvoisella kirjailijalla on oma aihepiirinsä ja ominaislaatunsa, mutta teokset edustavat kirjoittajaa, eivät hänen kieliryhmäänsä.

Ruotsinkielisillä on piinttynyt ennakkoluulo, että he olisivat "duurikansaa" ja suomenkieliset "mollikansaa". Se kuulemma ilmenee kansanmusiikissa. Kumpi kansansävelmä sitten on surullisempi, 'Det gingo två flickor i rosendelund" vai Lähdin minä kesäyönä käymään". Suomenruotsalaisessa laulussa tyttö suree rakastettuaan, koska poika löysi rikkaamman, ja suomenkielisessä tyttö oli yksin sydänsuruissaan. Eroaako "ruotsinkielinen" pelimannimusiikki muusta pelimannimusiikista jollain merkittävällä tavalla?

......... kirjoitti:

Milloin olet nähnyt suomenkielisen tekevän tuon kaltaisia vertailuja kahden kulttuurin välillä, haukkunut toisen kulttuurin laulut ym. tuolla tavalla? Minä en ole ikinä nähnyt vastaavaa. Kenties meidän ei tarvitse alentua sellaiseen, koska suomenkieliset tuntevat ruotsalaisen kulttuurin niin hyvin, kokevat jopa sen tavallaan omakseen, kuten täällä on sanottu. Vaikka ruotsinkielisiä emme olekaan. Meillä on oma arvokas kielemme.

Lue lisää

"haukkunut toisen kulttuurin laulut ym. tuolla tavalla"

En ole alusta asti ollut mukana palstalla, joten on ehkä sellaista kirjoitettu mitä en ole huomannut.
En minäkään kauheasti aina pidä suomalaisesta musiikista, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Erilaisia musiikkimakuja jokaisen tietysti pitää hyväksyä. Eikö niin?

Sen olen nähnyt, että suomalainen musiikki pidetään täällä mollivoittoisena, mutta sitä nyt ei voi tietenkään pitää haukkumisena.

Ettet nyt vaan kirjoita ”olkiukkoja”?
Kopioi ”haukkuva teksti” minulle, koska se on vaan jäänyt minulta huomaamatta.

Trotjänare kirjoitti:

Edelleen ihmettelen, mitä se suomenruotsalainen kulttuuri oikein on? Ei kieli näy kuvaamataiteessa, ei arkkitehtuurissa, ei musiikissa. Kirjallisuudessa kyllä mutta eroavatko suomen- ja ruotsinkieliset romaanit ja lyriikka paljonkaan toisistaan (kieltä lukuunottamatta). Toki huomioarvoisella kirjailijalla on oma aihepiirinsä ja ominaislaatunsa, mutta teokset edustavat kirjoittajaa, eivät hänen kieliryhmäänsä.

Ruotsinkielisillä on piinttynyt ennakkoluulo, että he olisivat "duurikansaa" ja suomenkieliset "mollikansaa". Se kuulemma ilmenee kansanmusiikissa. Kumpi kansansävelmä sitten on surullisempi, 'Det gingo två flickor i rosendelund" vai Lähdin minä kesäyönä käymään". Suomenruotsalaisessa laulussa tyttö suree rakastettuaan, koska poika löysi rikkaamman, ja suomenkielisessä tyttö oli yksin sydänsuruissaan. Eroaako "ruotsinkielinen" pelimannimusiikki muusta pelimannimusiikista jollain merkittävällä tavalla?

Lue lisää

Joululauluista voisimmekin kysyä kumpi on iloisempi: porsaita äidin oomme kaikki vai morsgrisar är vi allihopa? Entä tonttupolkka vai tänd ett ljus? Hiipiellen tonttuset vai julen är här? sinivuorten yö vai himlen i min famn? Taivas sylissäni vai himlen i min famn? Gläns över sjö och strand vai kolme yötä jouluun on? Pikkuoravien joululaulu vai betlehems stjärna?Tontun puuhat vai stilla natt jne.. Vain mustavalkoisen ajattelun omaava tekee luokitteluja johonkin "mollivoittoiseen" ja "duurivoittoiseen" kulttuuriin. Lapsellista.

Missä mättää kirjoitti:

"haukkunut toisen kulttuurin laulut ym. tuolla tavalla"

En ole alusta asti ollut mukana palstalla, joten on ehkä sellaista kirjoitettu mitä en ole huomannut.
En minäkään kauheasti aina pidä suomalaisesta musiikista, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Erilaisia musiikkimakuja jokaisen tietysti pitää hyväksyä. Eikö niin?

Sen olen nähnyt, että suomalainen musiikki pidetään täällä mollivoittoisena, mutta sitä nyt ei voi tietenkään pitää haukkumisena.

Ettet nyt vaan kirjoita ”olkiukkoja”?
Kopioi ”haukkuva teksti” minulle, koska se on vaan jäänyt minulta huomaamatta.

Lue lisää

Sinä et yksinkertaisesti TIEDÄ suomalaisesta musiikista. En pidä minäkään kaikesta suomalaisesta musiikista (lähellekään) minulla katsos yksilönä omanlainen musiikkimakuni. Sinäkin olet yksi niistä mustavalkoisen ajattelutavan omistavista. Kuulet jotain tietynlaista suomalaista musiikkia ja sitten päättelet, että kaikki suomalainen musiikki on samanlaista.

........ kirjoitti:

Sinä et yksinkertaisesti TIEDÄ suomalaisesta musiikista. En pidä minäkään kaikesta suomalaisesta musiikista (lähellekään) minulla katsos yksilönä omanlainen musiikkimakuni. Sinäkin olet yksi niistä mustavalkoisen ajattelutavan omistavista. Kuulet jotain tietynlaista suomalaista musiikkia ja sitten päättelet, että kaikki suomalainen musiikki on samanlaista.

Lue lisää

"Sinä et yksinkertaisesti TIEDÄ suomalaisesta musiikista"

Mistä niin päättelet?
Eikö se ole juuri se musiikki joka tulee telkkarista ja radiosta?

Mitä varten kiihdyt siitä kun en pidä kaikesta suomalaisesta musiikista?
Itse kirjoitat itsestäsi: "En pidä minäkään kaikesta suomalaisesta musiikista"

Vielä kirjoitat:
"Kuulet jotain tietynlaista suomalaista musiikkia ja sitten päättelet, että kaikki suomalainen musiikki on samanlaista"

Kuuntelen juuri sitä musiikkia joka tulee telkkarista ja radiosta? Autoradiossa on yleensä joku musiikkiasema, joskus Radio Suomi.

Olet niin täynnä ennakkoluuloja, että keskustelu kanssasi on vaikea.
Ja vielä suutut jos jollakin on erilainen musiikkimaku kuin sinulla.

Et vielä kopioinut se ”haukkuva teksti” minulle, vai oliko se sittenkin olkiukko?

Missä mättää? kirjoitti:

"Sinä et yksinkertaisesti TIEDÄ suomalaisesta musiikista"

Mistä niin päättelet?
Eikö se ole juuri se musiikki joka tulee telkkarista ja radiosta?

Mitä varten kiihdyt siitä kun en pidä kaikesta suomalaisesta musiikista?
Itse kirjoitat itsestäsi: "En pidä minäkään kaikesta suomalaisesta musiikista"

Vielä kirjoitat:
"Kuulet jotain tietynlaista suomalaista musiikkia ja sitten päättelet, että kaikki suomalainen musiikki on samanlaista"

Kuuntelen juuri sitä musiikkia joka tulee telkkarista ja radiosta? Autoradiossa on yleensä joku musiikkiasema, joskus Radio Suomi.

Olet niin täynnä ennakkoluuloja, että keskustelu kanssasi on vaikea.
Ja vielä suutut jos jollakin on erilainen musiikkimaku kuin sinulla.

Et vielä kopioinut se ”haukkuva teksti” minulle, vai oliko se sittenkin olkiukko?

Lue lisää

"Et vielä kopioinut se haukkuva teksti minulle."

Opettele suomea..

Tuossa ylhäällä se on kopioitu.

Itse en kuuntele Radio Suomea enkä katso TV:tä, joten en tunne sitä "kulttuuria".

huoh.. kirjoitti:

"Et vielä kopioinut se haukkuva teksti minulle."

Opettele suomea..

Tuossa ylhäällä se on kopioitu.

Itse en kuuntele Radio Suomea enkä katso TV:tä, joten en tunne sitä "kulttuuria".

Lue lisää

Radio Suomesta ei löydy ainakaan omaan musiikkimakuuni sopivaa musiikkia siis.

huoh.. kirjoitti:

Radio Suomesta ei löydy ainakaan omaan musiikkimakuuni sopivaa musiikkia siis.

Kuten tästä huomaat, yksinkertaisesti ajatteleva kun olet, edes me suomalaiset emme ole kaikki samanlaisia. Silti kaikki me rakastamme omaa äidinkieltämme. Hassua, eikö?

huoh.. kirjoitti:

Kuten tästä huomaat, yksinkertaisesti ajatteleva kun olet, edes me suomalaiset emme ole kaikki samanlaisia. Silti kaikki me rakastamme omaa äidinkieltämme. Hassua, eikö?

yhtälailla en pidä yhtään Sveriges radiosta. Tyhjänpäivästä, kliseistä jumputusta.

huoh.. kirjoitti:

Kuten tästä huomaat, yksinkertaisesti ajatteleva kun olet, edes me suomalaiset emme ole kaikki samanlaisia. Silti kaikki me rakastamme omaa äidinkieltämme. Hassua, eikö?

"Silti kaikki me rakastamme omaa äidinkieltämme. Hassua, eikö?"

Siinä olet ihan kuin minäkin, enkä ymmärrä mitä hassua siinä on.
Sitä en taas ymmärrä että joku vetää herneet nenäänsä kun joku suru kertoo rakastavansa omaa äidinkieltään. Siitä syytät meitä muiden kulttuurien haukkumiseksi.

Ihan alusta asti oli selvä että sinun syytökset kulttuurin ja musiikin haukkumisesta oli joku olkiukko, taas kerran. Kun et pystynytkään näyttämään sitä oikeaksi.

”Radio Suomesta ei löydy ainakaan omaan musiikkimakuuni sopivaa musiikkia siis”

Minä kuuntelen välillä Radio Suomea, ei musiikin vaan ajankohtaisasioiden takia ja Ruotsin radiote en kuuntele.

Missä mättää? kirjoitti:

"Silti kaikki me rakastamme omaa äidinkieltämme. Hassua, eikö?"

Siinä olet ihan kuin minäkin, enkä ymmärrä mitä hassua siinä on.
Sitä en taas ymmärrä että joku vetää herneet nenäänsä kun joku suru kertoo rakastavansa omaa äidinkieltään. Siitä syytät meitä muiden kulttuurien haukkumiseksi.

Ihan alusta asti oli selvä että sinun syytökset kulttuurin ja musiikin haukkumisesta oli joku olkiukko, taas kerran. Kun et pystynytkään näyttämään sitä oikeaksi.

”Radio Suomesta ei löydy ainakaan omaan musiikkimakuuni sopivaa musiikkia siis”

Minä kuuntelen välillä Radio Suomea, ei musiikin vaan ajankohtaisasioiden takia ja Ruotsin radiote en kuuntele.

Lue lisää

Näytäpä nyt yksikin kohta, jossa itse olen edes jollain tasolla haukkunut muiden kulttuureja? Minä taas löydän esim. tuosta tekstistä useita kohtia, joissa suomalaista kulttuuria halveksutaan. Ja koska sinä et niitä löydä, silloin sinä sorrut suomenkielisen kulttuurin halveksumiseen.

huoh.. kirjoitti:

Näytäpä nyt yksikin kohta, jossa itse olen edes jollain tasolla haukkunut muiden kulttuureja? Minä taas löydän esim. tuosta tekstistä useita kohtia, joissa suomalaista kulttuuria halveksutaan. Ja koska sinä et niitä löydä, silloin sinä sorrut suomenkielisen kulttuurin halveksumiseen.

Lue lisää

Mitä sinua vaivaa?

Kirjoitan sinulle nyt mitä koko ajan olen kirjoittanut.
Haukut ruotsinkielisiä siitä että surut haukkuvat suomenkieltä –musiikkia ja kulttuuria yleensä. Näytä todeksi!
Siitä sinua syytetään.

Haluatko että kopioin sinun kirjoittama teksti sen tueksi?

Missä mättää? kirjoitti:

Mitä sinua vaivaa?

Kirjoitan sinulle nyt mitä koko ajan olen kirjoittanut.
Haukut ruotsinkielisiä siitä että surut haukkuvat suomenkieltä –musiikkia ja kulttuuria yleensä. Näytä todeksi!
Siitä sinua syytetään.

Haluatko että kopioin sinun kirjoittama teksti sen tueksi?

Lue lisää

Tämä teksti esimerkiksi on sinunmielestäsi ihan "okei" ?

Där bor det bättre folket
Först där inser finnen verkligen att han eller hon är det: finskspråkig . (millä tavalla??)
Eller en rikssvensk finnjävel .
Den Finskspråkiga nickar. Också Den Finskspråkiga vet, att de svenskspråkiga oftare än finnarna går till gymnasiet och efter det till universitetet. (jos muka totta, se on yhteiskunnan antama ylimitoitettu, etuoikeutettu asema. Lisäksi tuo pitäisi todistaa, onko asia todella SUHTEESSA näin. Epäilen vahvasti. )

För Den Finskspråkiga går det alltid så. Osäkerheten blir avundsjuka och avunden blir misstro och irritation. KUKAAN suomalainen ei ole kateellinen. Meillä on omasta takaa maa ja kulttuuri, josta muilla olisi syytä olla kateellinen.

Inte vet Den Finskspråkiga. Känner ångest. Eikö tuo ole jonkinlainen yleistys.
Den Finskspråkiga känner sej mycket utomstående och en aning overklig. WHAT?
de har umgängeskonsten i blodet. rasismia.
De har inget emot finnarna, trots att nästan alla har tråkiga minnen: som barn slängde en finne sand i ögonen, man blev hackad av en finne på krogen, en finne skällde i bussen. Sånt gör en försiktig. Maailman turvallisimmassa ja rauhallisimmassa maassa sattuu tällaisia meille suomalaisillekin äärimmäisen harvoin.

Och ingen säger ett ont ord om finnarna. Jatkuvasti. Suomalaiset eivät ole juoppoja tai väkivaltaisia, eivät tule Siperiasta jne. mutta tällaisia valheita kuulee ja lukee suomalaisista nimenomaan surujen taholta lähes jatkuvasti.
Den Finskspråkiga letar med blicken intill svinstiorna efter rostiga traktorvrak och annat skrot, välbekanta syner från det inre Finland. Förgäves. Olen ollut Ruotsissa ja ihan yhtä "rumaa" siellä on, oikeastaan rumempaa omaan silmääni. Mutta ruotsalaiset ovatkin eri asia kuin maailman lellityin vähemmistö, jolta löytyy rahaa, ja jonka vuoksi he luulevat itsestään liikoja.
Sitten tulee yksi huippu kohta, hienoa suomalaista kulttuuria ei edes tunneta, joten helppohan sitä on halveksua :
Mödrar och döttrar kollar upp det senaste skvallret i Damernas Värld : har Victoria en pojkvän, och hur går det för Lill-Babs? På semestern kör man över viken på färjan till Umeå och Stockholm är bättre bekant änHelsingfors.
" Den Finskspråkiga undrar inte längre över varför finlandssvenskarna mindre sjukliga, begår färre självmord och lever längre än finnarna." Ylimitoitettu ja etuoikeutettu asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

"för finnarna typiska manliga ångesten" Minulle suomalaisuus on vastakohta tuosta.

"Finlandssvenskarna är alltså verkligen på något sätt bättre " Ohhoh, miten se voi ollakaan mahdollista etuoikeutetussa asemassa ollevalle vähemmistölle. Mitä jos tehtäisiinkin heistä ihan normaali vähemmistön asemassa oleva vähemmistö?? Otettaisiin kaikki säätiövarallisuus ja etuoikeudet pois? Kas vain, ei olisi enää tätäkään "ongelmaa".

"De ärtolerantare, gladare, socialare och friskare än finnarna."
näistä vain "friskare" voi siinä mielessä olla totta, että etuoikeutetussa asemassa oleva vähemmistö on aina terveempi suhteessa, olipa kyse mistä vähemmistöstä tahansa. Muilta osin asia on päinvastoin.
"Därför måste varje finne lära sig svenska i skolan, fast bara 5,9 procent av alla finländare har det som modersmål. Och därför har varje finlandssvensk också rätten att gå i skola på sitt eget språk." Anteeksi??
"Dessutom har Den Finskspråkiga hört, att det är lättare för finlandssvenskarna än för finnarna att komma in på universiteten. Men statistiken säger att den finlandssvenska andelen högskolestuderande numera är nästan lika liten som deras andel av hela befolkningen." Suuri valhe.
"Varför är finlandssvenskarna så bra på allt, funderar Den Finskspråkiga irriterat." olet yksin ajatuksesi kanssa, kuka ikinä kirjoititkin tämän suomenruotsalaisia tyydyttääksesi, kenties palkinnon toivossa? Me suomalaiset olemme niin ylpeitä suomalaisuudestamme kuin vaan voi olla.
" inte är så avundsjuka som finnarna. " olisiko tällainen kielipolitiikka mahdollista missään muussa maassa? EI. Siksi on perusteltua väittää, että suomalaiset ovat kaikista maailman kansoista VÄHITEN kateellisia. Kielipolitiikan vastustaminen ja samalla oman kielen ja kulttuurin arvostaminen ei todella ole kateutta.

"Finnarna har i decennier avundsjukt skällt finlandssvenskarna för bättre folk . Nu håller den refrängen faktiskt på att bli verklighet på nytt." Oikeammin, suomalaiset arvostavat OMAA kulttuuriansa ja kieltänsä niin paljon, että haluavat tehdä Suomestakin oikeanlaisen demokratian. Kateus-argumentti SUOMALAISISTA puhuttaessa on todella käsittämätöntä ja alentavaa, kertoo vain väitteen esittäjän tietämättömyydestä suomalaisesta kulttuurista.

huoh. kirjoitti:

Tämä teksti esimerkiksi on sinunmielestäsi ihan "okei" ?

Där bor det bättre folket
Först där inser finnen verkligen att han eller hon är det: finskspråkig . (millä tavalla??)
Eller en rikssvensk finnjävel .
Den Finskspråkiga nickar. Också Den Finskspråkiga vet, att de svenskspråkiga oftare än finnarna går till gymnasiet och efter det till universitetet. (jos muka totta, se on yhteiskunnan antama ylimitoitettu, etuoikeutettu asema. Lisäksi tuo pitäisi todistaa, onko asia todella SUHTEESSA näin. Epäilen vahvasti. )

För Den Finskspråkiga går det alltid så. Osäkerheten blir avundsjuka och avunden blir misstro och irritation. KUKAAN suomalainen ei ole kateellinen. Meillä on omasta takaa maa ja kulttuuri, josta muilla olisi syytä olla kateellinen.

Inte vet Den Finskspråkiga. Känner ångest. Eikö tuo ole jonkinlainen yleistys.
Den Finskspråkiga känner sej mycket utomstående och en aning overklig. WHAT?
de har umgängeskonsten i blodet. rasismia.
De har inget emot finnarna, trots att nästan alla har tråkiga minnen: som barn slängde en finne sand i ögonen, man blev hackad av en finne på krogen, en finne skällde i bussen. Sånt gör en försiktig. Maailman turvallisimmassa ja rauhallisimmassa maassa sattuu tällaisia meille suomalaisillekin äärimmäisen harvoin.

Och ingen säger ett ont ord om finnarna. Jatkuvasti. Suomalaiset eivät ole juoppoja tai väkivaltaisia, eivät tule Siperiasta jne. mutta tällaisia valheita kuulee ja lukee suomalaisista nimenomaan surujen taholta lähes jatkuvasti.
Den Finskspråkiga letar med blicken intill svinstiorna efter rostiga traktorvrak och annat skrot, välbekanta syner från det inre Finland. Förgäves. Olen ollut Ruotsissa ja ihan yhtä "rumaa" siellä on, oikeastaan rumempaa omaan silmääni. Mutta ruotsalaiset ovatkin eri asia kuin maailman lellityin vähemmistö, jolta löytyy rahaa, ja jonka vuoksi he luulevat itsestään liikoja.
Sitten tulee yksi huippu kohta, hienoa suomalaista kulttuuria ei edes tunneta, joten helppohan sitä on halveksua :
Mödrar och döttrar kollar upp det senaste skvallret i Damernas Värld : har Victoria en pojkvän, och hur går det för Lill-Babs? På semestern kör man över viken på färjan till Umeå och Stockholm är bättre bekant änHelsingfors.
" Den Finskspråkiga undrar inte längre över varför finlandssvenskarna mindre sjukliga, begår färre självmord och lever längre än finnarna." Ylimitoitettu ja etuoikeutettu asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

"för finnarna typiska manliga ångesten" Minulle suomalaisuus on vastakohta tuosta.

"Finlandssvenskarna är alltså verkligen på något sätt bättre " Ohhoh, miten se voi ollakaan mahdollista etuoikeutetussa asemassa ollevalle vähemmistölle. Mitä jos tehtäisiinkin heistä ihan normaali vähemmistön asemassa oleva vähemmistö?? Otettaisiin kaikki säätiövarallisuus ja etuoikeudet pois? Kas vain, ei olisi enää tätäkään "ongelmaa".

"De ärtolerantare, gladare, socialare och friskare än finnarna."
näistä vain "friskare" voi siinä mielessä olla totta, että etuoikeutetussa asemassa oleva vähemmistö on aina terveempi suhteessa, olipa kyse mistä vähemmistöstä tahansa. Muilta osin asia on päinvastoin.
"Därför måste varje finne lära sig svenska i skolan, fast bara 5,9 procent av alla finländare har det som modersmål. Och därför har varje finlandssvensk också rätten att gå i skola på sitt eget språk." Anteeksi??
"Dessutom har Den Finskspråkiga hört, att det är lättare för finlandssvenskarna än för finnarna att komma in på universiteten. Men statistiken säger att den finlandssvenska andelen högskolestuderande numera är nästan lika liten som deras andel av hela befolkningen." Suuri valhe.
"Varför är finlandssvenskarna så bra på allt, funderar Den Finskspråkiga irriterat." olet yksin ajatuksesi kanssa, kuka ikinä kirjoititkin tämän suomenruotsalaisia tyydyttääksesi, kenties palkinnon toivossa? Me suomalaiset olemme niin ylpeitä suomalaisuudestamme kuin vaan voi olla.
" inte är så avundsjuka som finnarna. " olisiko tällainen kielipolitiikka mahdollista missään muussa maassa? EI. Siksi on perusteltua väittää, että suomalaiset ovat kaikista maailman kansoista VÄHITEN kateellisia. Kielipolitiikan vastustaminen ja samalla oman kielen ja kulttuurin arvostaminen ei todella ole kateutta.

"Finnarna har i decennier avundsjukt skällt finlandssvenskarna för bättre folk . Nu håller den refrängen faktiskt på att bli verklighet på nytt." Oikeammin, suomalaiset arvostavat OMAA kulttuuriansa ja kieltänsä niin paljon, että haluavat tehdä Suomestakin oikeanlaisen demokratian. Kateus-argumentti SUOMALAISISTA puhuttaessa on todella käsittämätöntä ja alentavaa, kertoo vain väitteen esittäjän tietämättömyydestä suomalaisesta kulttuurista.

Lue lisää

"Den Finskspråkiga skulle också vilja vara vacker och djärv." Eikös suomalaiset nimenomaan sitä ole? Omaan silmääni suomalaiset ovat maailman kaunein kansa noin yleisesti ottaen.
"På den festen sjöng man inte den tårdrypande Sylvias julvisa, utan dansade kring granen." Tårdrypande? Sylvian joululaulu on todella kaunis. Ja suomalaisissa kodeissa varmasti tanssitaan kuusen ympärillä?

"Inga finlandssvenska barn skrämdes sömnlösa av såna vaggvisor som Maan korvessa kulkevi lapsosen tie ('I jordens ödemark går barnets väg')." Tuokin laulu on kaunis, oliko siis "skrämdes" oikea sana? Eikö ruotsalaisilla ole samankaltaisia lauluja? Meillä suomalaislla on iloisia ja surullisia lauluja. Voi ruotsalaisparkoja.

"Den Finskspråkiga är övertygad om, att en finlandssvensk barndom är en stadig grund att flyga ut i världen från." Ja suomalainenko ei ole? Suomalaine lapsuus on parasta mitä voi olla- suomalaiselle. Oikeammin, kaikkien lapsuus on yhtä arvokas, olipa kieli sitten mikä tahansa.

"Till skillnad från de andra numren har den en finsk titel: mutakuono ('Dyngtrynet')."
Svartskalle? Blatte? Jne. eikö ruotsin kielessä ole sellaisia sanoja? Miksi suomenkielistä tarvitsi käyttää?
"Nu svämmar Den Finspråkigas sinne redan över av beundran för finlandssvenskheten." Onko tän kirjoittanut joku suomenruotsalainen joka on tekeytynyt suomalaiseksi? Vaikea uskoa, että joku sellainen, joka on suomalaiseksi saanut syntyä, puhuu tuollaisia. Tuntuu aika uskomattomalta. Onko hän raukka jostain alkoholistoperheestä, "luuseri näkee itsensä luuserien joukossa" tuli vaan ensimmäisenä mieleen..

"Den Finskspråkiga får lust att fråga Hellström, hur man blir finlandssvensk. Men täcks inte göra det." Kuka SUOMALAINEN oikeasti haluaa "TULLA" suomenruotsalaiseksi? Tuo raasu ei taida olla ihan tyytyväinen itseensä ja kuvittelee, että saisi onnen rahasta..? Valitettavasti se suomenruotsalaisten raha ei ihan puhtain keinoin ole hankittu vaan..
Muitakin kohtia olisi ollut vaikka kuinka, mutta kaiken kaikkiaan aika uskomatonta tekstiä. Kukaan tervejärkinen suomalainen ei tällaista voisi kirjoittaa. Se, että joku kutsui tätä "hauskaksi lukemiseksi" kertoo tosiaan siitä, että ois jo pikku hiljaa aika herätä todellisuuteen ja saada Suomikin jo yksikieliseksi maaksi ja ottaa muutenkin luulot pois tuollaiselta vähemmistöltä. Kiitos.

Ymmärrän kyllä sinänsä, että tällainen on suomenruotsalaisten mielestä ihan "hauskaa" luettavaa, valitettavasti tosiaan suomalaisten manipuloinnin vuoksi tällaisiakin yksilöitä löytyy, mutta onneksi he ovat harvassa. Suurin osa suomalaisista arvostaa omaa kulttuuriaan niin paljon, ettei lähde tällaiseen mukaan. Tällainen vähemmistön (joka olisi ihan samanlainen kuin muutkin, jos Suomen nöyrä yhteiskunta olisi antanut sille normaalin vähemmistöaseman) ihailu on todella lapsellista. Mieluummin kun voisi käyttää energiansa kielipolitiikan muuttamiseen.

huoh. kirjoitti:

Tämä teksti esimerkiksi on sinunmielestäsi ihan "okei" ?

Där bor det bättre folket
Först där inser finnen verkligen att han eller hon är det: finskspråkig . (millä tavalla??)
Eller en rikssvensk finnjävel .
Den Finskspråkiga nickar. Också Den Finskspråkiga vet, att de svenskspråkiga oftare än finnarna går till gymnasiet och efter det till universitetet. (jos muka totta, se on yhteiskunnan antama ylimitoitettu, etuoikeutettu asema. Lisäksi tuo pitäisi todistaa, onko asia todella SUHTEESSA näin. Epäilen vahvasti. )

För Den Finskspråkiga går det alltid så. Osäkerheten blir avundsjuka och avunden blir misstro och irritation. KUKAAN suomalainen ei ole kateellinen. Meillä on omasta takaa maa ja kulttuuri, josta muilla olisi syytä olla kateellinen.

Inte vet Den Finskspråkiga. Känner ångest. Eikö tuo ole jonkinlainen yleistys.
Den Finskspråkiga känner sej mycket utomstående och en aning overklig. WHAT?
de har umgängeskonsten i blodet. rasismia.
De har inget emot finnarna, trots att nästan alla har tråkiga minnen: som barn slängde en finne sand i ögonen, man blev hackad av en finne på krogen, en finne skällde i bussen. Sånt gör en försiktig. Maailman turvallisimmassa ja rauhallisimmassa maassa sattuu tällaisia meille suomalaisillekin äärimmäisen harvoin.

Och ingen säger ett ont ord om finnarna. Jatkuvasti. Suomalaiset eivät ole juoppoja tai väkivaltaisia, eivät tule Siperiasta jne. mutta tällaisia valheita kuulee ja lukee suomalaisista nimenomaan surujen taholta lähes jatkuvasti.
Den Finskspråkiga letar med blicken intill svinstiorna efter rostiga traktorvrak och annat skrot, välbekanta syner från det inre Finland. Förgäves. Olen ollut Ruotsissa ja ihan yhtä "rumaa" siellä on, oikeastaan rumempaa omaan silmääni. Mutta ruotsalaiset ovatkin eri asia kuin maailman lellityin vähemmistö, jolta löytyy rahaa, ja jonka vuoksi he luulevat itsestään liikoja.
Sitten tulee yksi huippu kohta, hienoa suomalaista kulttuuria ei edes tunneta, joten helppohan sitä on halveksua :
Mödrar och döttrar kollar upp det senaste skvallret i Damernas Värld : har Victoria en pojkvän, och hur går det för Lill-Babs? På semestern kör man över viken på färjan till Umeå och Stockholm är bättre bekant änHelsingfors.
" Den Finskspråkiga undrar inte längre över varför finlandssvenskarna mindre sjukliga, begår färre självmord och lever längre än finnarna." Ylimitoitettu ja etuoikeutettu asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

"för finnarna typiska manliga ångesten" Minulle suomalaisuus on vastakohta tuosta.

"Finlandssvenskarna är alltså verkligen på något sätt bättre " Ohhoh, miten se voi ollakaan mahdollista etuoikeutetussa asemassa ollevalle vähemmistölle. Mitä jos tehtäisiinkin heistä ihan normaali vähemmistön asemassa oleva vähemmistö?? Otettaisiin kaikki säätiövarallisuus ja etuoikeudet pois? Kas vain, ei olisi enää tätäkään "ongelmaa".

"De ärtolerantare, gladare, socialare och friskare än finnarna."
näistä vain "friskare" voi siinä mielessä olla totta, että etuoikeutetussa asemassa oleva vähemmistö on aina terveempi suhteessa, olipa kyse mistä vähemmistöstä tahansa. Muilta osin asia on päinvastoin.
"Därför måste varje finne lära sig svenska i skolan, fast bara 5,9 procent av alla finländare har det som modersmål. Och därför har varje finlandssvensk också rätten att gå i skola på sitt eget språk." Anteeksi??
"Dessutom har Den Finskspråkiga hört, att det är lättare för finlandssvenskarna än för finnarna att komma in på universiteten. Men statistiken säger att den finlandssvenska andelen högskolestuderande numera är nästan lika liten som deras andel av hela befolkningen." Suuri valhe.
"Varför är finlandssvenskarna så bra på allt, funderar Den Finskspråkiga irriterat." olet yksin ajatuksesi kanssa, kuka ikinä kirjoititkin tämän suomenruotsalaisia tyydyttääksesi, kenties palkinnon toivossa? Me suomalaiset olemme niin ylpeitä suomalaisuudestamme kuin vaan voi olla.
" inte är så avundsjuka som finnarna. " olisiko tällainen kielipolitiikka mahdollista missään muussa maassa? EI. Siksi on perusteltua väittää, että suomalaiset ovat kaikista maailman kansoista VÄHITEN kateellisia. Kielipolitiikan vastustaminen ja samalla oman kielen ja kulttuurin arvostaminen ei todella ole kateutta.

"Finnarna har i decennier avundsjukt skällt finlandssvenskarna för bättre folk . Nu håller den refrängen faktiskt på att bli verklighet på nytt." Oikeammin, suomalaiset arvostavat OMAA kulttuuriansa ja kieltänsä niin paljon, että haluavat tehdä Suomestakin oikeanlaisen demokratian. Kateus-argumentti SUOMALAISISTA puhuttaessa on todella käsittämätöntä ja alentavaa, kertoo vain väitteen esittäjän tietämättömyydestä suomalaisesta kulttuurista.

Lue lisää

Sinulla on heikko itsetunto.

”Där bor det bättre folket”
Sillä nimellä meidät kutsutaan teidän piireissänne jostakin syystä. Se jo kertoo, että itsetunto teillä ei ole kohdallaan.

”Först där inser finnen verkligen att han eller hon är det: finskspråkig” (siis Mumindalenissa)
Kysyt ”millä tavalla?”
Samalla tavalla kun minä huomaan olevani ”svenskspråkig” suomenkielisessä ympäristössä. Yksinkertaista ja loogista. Miten se voi olla haukkumista???

”Den Finskspråkiga vet, att de svenskspråkiga oftare än finnarna går till gymnasiet och efter det till universitetet”
En tiedä, jonkun tilaston mukaan se kai sitten on niin koska Kati Juurus niin kirjoittaa. Onko se mielestäsi haukkumista?

”Osäkerheten blir avundsjuka och avunden blir misstro och irritation”
No ainakin palstan kirjoituksista käy ilmi että ”misstro och irritation” on valtavasti. Et voi kiistää.

”Meillä on omasta takaa maa ja kulttuuri, josta muilla olisi syytä olla kateellinen”
Pitää paikkaansa, mutta pitää kuitenkin kestää surujenkin kulttuurin kehumisia.

Tämän kanssa menisi koko päivä, eikä minulla ole nyt aikaa jatkaa, ainakaan tässä vaiheessa. Täytyy yrittää myöhemmin.
Kaiken kaikkiaan tuntuu siltä, että moni pitää surukultturin ja -kielen kehumista todella pahasta.

Otinpa tuon levyn esille (netissä)

:

JOULUPUU ON RAKENNETTU, Valtteri surumielisen iloinen
TONTTUJEN JOULUYÖ, Kuoro samoin
LAULU JOULUPUKILLE, Jeremias samoin
KOLME YÖTÄ JOULUUN ON, Eeva-Maija samoin
AHKERAT TONTUT, Hannu-Pekka ja Petri samoin
JOULUPUKKI, KELPO UKKI, Kuoro Pertti samoin
TUIKKIKAA, OI JOULUN TÄHTÖSET, Sirkku samoin
HUURRE PUITA HUOKUILEE, Anni samoin
JOULUIHME, Venla samoin
PIAN JOULU ON, Päivi (?)
PAIMENTEN JOULULAULU, Hannu-Pekka ja Johannes samoin
AAMU VASTA HÄMÄRTÄÄ, Eeva-Maija (?)
TONTUN PUUHAT, Topias samoin
SINIVUORTEN YÖ, Johannes samoin (?)
JOULUPUKKI, Kuoro Pertti onko tämä duuri vai molli?
TÄSSÄ TONTTUSET VARPAILLANSA, Jeremias (?)
JOULUN ODOTUKSESSA, Sirkku, Päivi, Venla, Pertti surullinen
JOULUKIRKKOON, Valtteri iloinen
JOULUN SÄVEL SOI, Johannes ja Venla surullinen
RAUHAN KELLOT SOI, Ulla-Maija surullinen
TAIVAHALLA SYTTYI JUURI, Nikolaus surumielisen iloinen
KIMMELTÄVÄ TÄHTÖNEN,Venla samoin
LASTEN JOULURUKOUS, Anna-Reeta (?)
JOULURUKOUS, Kuoro (?)

tuo on oikea ilmaisu.

.......................duuri-ihmisten iloksi..................