Pitääkö paikkansa,että psykoosista jää jäljet aivoihin,ja psykoosi uusiutuu helpommin sen tähden? Mistä psykiatri päättelee, että henkilöllä on skitsoaffektiivinen häiriö,kun mitään aivokuvauksia ei ole tehty? Kuinka psykiatri voi olla silloin varma asiasta,kun mitään kuvia tai muitakaan kokeita ei ole otettu asian varmistamiseksi?
Jäljet psykoosissa
48+2
7180
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Psykoosista ei jää jälkiä aivoihin.Se on fakta.Psykiatri voi sanoa ihan mitä huvittaa,Ei hän ole vastuussa sanoistaan.
Todistakaa psykiatrian teoriat vääriksi. Jos pystytte.
Psykiatrit väittävät ilman DNA-testiä, että on geenivirhe. Se on tieteellisesti epäpätevä peruste diagnoosille. Wikipedian kirjoituksessa on lueteltu tarvittavat tutkimukset, mutta ainakaan Harjavallassa ei tehdä niitä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Skitsoaffektiivinen_häiriö
Psykiatria perustuu mielipiteisiin, ei tutkimuksiin. Näin ollen psykiatria on pseudotiede, sillä oikea tiede perustuu tutkittuun faktaan, ei oletuksiin. Lääketieteessä tarvitaan tutkimukset, jotta voidaan puhua oikeasta tieteestä.
Ihmisen käytöksestä näkee onko skitsofrenia. Kirjasta näkee skitsofrenialle tyypillisen käyttäytymisen. Miksi psykiatriaa luennoidaan yliopistossa jos se ei ole tiede?
Psykiatrian piiriin ajautuu hyvien perheiden lahjaton jälkikasvu.Saavat kunniallisen ja hyväpalkkaisen lääkärin tittelin.Oikeasti potilaiden parasta ajavien osuus psykiatreista on n.5% luokkaa.Varsinkin laitoksissa persoonallisuushäiriöiset ja sadistiset psykiatrit voivat tehdä ihan mitä huvittaa.
Kun olen puhunut psykiatrille ja hoitajille,että haluan vähitellen lopettaa lääkkeen syönnin,niin siihen on tullut jyrkkä kieltävä vastaus. Minulle sanottiin,että paluuta entiseen ei ole. Mistä se sitten johtuu,että kun minulla oli kaksi 'luonnollista' psykoosia nuorempana,ja muistaakseni yksi vieroituspsykoosi,niin en syönyt lääkkeitä enkä ollut 23 vuoteen psykoosissa ja sairaalassa,ja pystyin erittäin hyvin palaamaan entiseen ja elämään hyvää elämää aikani kompuroituani niiden psykoosiin jälkeen. Vasta 23 vuoden jälkeen menin psykoosiin vuosia kestäneen erittäin vaikean elämäntilanteen takia. Tämän stressiä seuranneen luonnollisen psykoosin jälkeen minulle tuli kaksi vieroituspsykoosia,koska lopetin lääkkeen liian lyhyellä vieroitusajalla. Minulle on sanottu,että jos lopetan lääkkeen,menen taas psykoosiin kolmen kuukauden kuluttua tai ehkä viiden vuoden tai kymmenen vuoden kuluttua. Kyllä minä nyt haluan elää sen viisi tai kymmenen vuotta viiden hyvin ilman lääkettä,kuin kärsiä joka minuutti lääkkeen takia loppuelämäni. Eikä niitä poikkeavan stressaavaa tilanteita elämään usein tule. Todisteena siitä on 23 vuotta tervettä elämää ilman sairaalassaoloa.
Lisään vielä edelliseen,että en ole koskaan ollut edes psykoosissa vaaraksi kenellekään,en itselleni enkä muille.