merenkulun opiskelu?

ammattikoulusta perämiehenkirjaa. Edellinen kirjoittaja ilmeisesti tarkoitti laivurin tutkintoa, joka ennen suoritettiin ammattikoulun puolella. Ammattikoulun hyväksytysti suorittaneet pääsevät vain aloitamaan kansi tai konepuolella ns. miehistön työt. Pätevyyden mukaan voit myöhemmin "yletä" pursimieheksi, donkey-mieheksi tai laivakirvesmieheksi. Ilman alan tutkintoja ei sinulla ole mitään asiaa komentosillalle perämiehen tehtäviin. Tällaista nimikettä kuin "pikkuperämies" ei olekaan.

Ammattikoulusta on suora yhteys ammattikorkeaan marikapteeninlinjalle josta saat valmistuttuasi vahtiperämiehen pätevyystodistuksen. Kokemukusen myötä voit anoa MKH:lta merikapteenin kirjaa. Kuten edellinen kirjoittaja kertoi:" Muista että parasta laivapäällystöä on ne pohjalta aloittaneet ja koko skaalan tuntevat kaverit".

ei saa kirjoitti:

ammattikoulusta perämiehenkirjaa. Edellinen kirjoittaja ilmeisesti tarkoitti laivurin tutkintoa, joka ennen suoritettiin ammattikoulun puolella. Ammattikoulun hyväksytysti suorittaneet pääsevät vain aloitamaan kansi tai konepuolella ns. miehistön työt. Pätevyyden mukaan voit myöhemmin "yletä" pursimieheksi, donkey-mieheksi tai laivakirvesmieheksi. Ilman alan tutkintoja ei sinulla ole mitään asiaa komentosillalle perämiehen tehtäviin. Tällaista nimikettä kuin "pikkuperämies" ei olekaan.

Ammattikoulusta on suora yhteys ammattikorkeaan marikapteeninlinjalle josta saat valmistuttuasi vahtiperämiehen pätevyystodistuksen. Kokemukusen myötä voit anoa MKH:lta merikapteenin kirjaa. Kuten edellinen kirjoittaja kertoi:" Muista että parasta laivapäällystöä on ne pohjalta aloittaneet ja koko skaalan tuntevat kaverit".

Lue lisää

Vahtiperämiehenkirjan todellakin saa ammattikoulusta, josta voi sitten jatkaa ammattikorkeaan. Käsittääkseni koulu jopa järjestää kouluaikana riittävän määrän ohjattua harjoittelua yms, joten ammattikoulun jälkeen tosiaan saa kirjan käteen ja voi alkaa kyselemään "pikkuperämiehen" jobia.

http://www.kotka.fi/koulutuskeskus/Esitteet/merenkulku.html

Merikapteeni kirjoitti:

Vahtiperämiehenkirjan todellakin saa ammattikoulusta, josta voi sitten jatkaa ammattikorkeaan. Käsittääkseni koulu jopa järjestää kouluaikana riittävän määrän ohjattua harjoittelua yms, joten ammattikoulun jälkeen tosiaan saa kirjan käteen ja voi alkaa kyselemään "pikkuperämiehen" jobia.

http://www.kotka.fi/koulutuskeskus/Esitteet/merenkulku.html

Lue lisää

perämiehen kirja. Tuolla kirjalla ei ole mitään asiaa suomen kauppalaivastoon. Sama tutkinto jota ennen kutsuttiin laivurin nimikkeellä.

oikea kirjoitti:

perämiehen kirja. Tuolla kirjalla ei ole mitään asiaa suomen kauppalaivastoon. Sama tutkinto jota ennen kutsuttiin laivurin nimikkeellä.

Et tainnut käydä lukemassa tuota merikapteenin laittamaa linkkiä.. Ja jollei oppilaitoksenkaan vakuuttelu kyseisessä linkissä vielä riitä, niin etsi ASETUS ALUKSEN MIEHITYKSESTÄ, LAIVAVÄEN PÄTEVYYDESTÄ JA VAHDINPIDOSTA (19.12.1997/1256) käsiisi vaikka Editan sivuilta ja lue tosiasiat lakipykälistä! Samoin aikaisemmalle nimimerkille joka puhui mm. tunkeista (donkeyman) ym. voisi olla tietojen päivittäminen paikallaan Tunkin ammattinimike on jo jonkin aikaa ollut museotavaraa!

vprm kirjoitti:

Et tainnut käydä lukemassa tuota merikapteenin laittamaa linkkiä.. Ja jollei oppilaitoksenkaan vakuuttelu kyseisessä linkissä vielä riitä, niin etsi ASETUS ALUKSEN MIEHITYKSESTÄ, LAIVAVÄEN PÄTEVYYDESTÄ JA VAHDINPIDOSTA (19.12.1997/1256) käsiisi vaikka Editan sivuilta ja lue tosiasiat lakipykälistä! Samoin aikaisemmalle nimimerkille joka puhui mm. tunkeista (donkeyman) ym. voisi olla tietojen päivittäminen paikallaan Tunkin ammattinimike on jo jonkin aikaa ollut museotavaraa!

Lue lisää

Olisi aika päivittää tiedot, mutta käytännössä lienee mahdotonta löytää perämiehen jobi amiksen papereilla?

Mitenkähän tuo nykyinen koulusysteemi toimii käytännössä. Ennen oli suurimmalla osalla jo matruusin kirja plakkarissa ennen kuin opiston penkille istuttiin.

samsamposti kirjoitti:

Olisi aika päivittää tiedot, mutta käytännössä lienee mahdotonta löytää perämiehen jobi amiksen papereilla?

Mitenkähän tuo nykyinen koulusysteemi toimii käytännössä. Ennen oli suurimmalla osalla jo matruusin kirja plakkarissa ennen kuin opiston penkille istuttiin.

Lue lisää

Siten että nyt saa laivaan merikapteenin tutkinnon suorittaneen henkilön jolla on entinen puolikkaan praktiikka kasassa ja siitäkin iso osa Laivastoston varusmiespalvelusta ja tältä koululaiva Katriinalta. Mutta on muistettava että vaikka koulutus nyt vaikuttaa todella sekavalta, ei se ole näiden nuorien syy, syyllinen löytyy päättäjäjengistä.
Ja hyviä perämiehiä näistäkin saa, kokemus vaan on ohut alussa, mutta kyllä se lisääntyy, niinko lisääntyy ikäkin

skönö kirjoitti:

Siten että nyt saa laivaan merikapteenin tutkinnon suorittaneen henkilön jolla on entinen puolikkaan praktiikka kasassa ja siitäkin iso osa Laivastoston varusmiespalvelusta ja tältä koululaiva Katriinalta. Mutta on muistettava että vaikka koulutus nyt vaikuttaa todella sekavalta, ei se ole näiden nuorien syy, syyllinen löytyy päättäjäjengistä.
Ja hyviä perämiehiä näistäkin saa, kokemus vaan on ohut alussa, mutta kyllä se lisääntyy, niinko lisääntyy ikäkin

Lue lisää

Mitä tämä ns: pikkuperämiehen työ sitten on. Kutsunnat on ensivuonna ja tarkoitus on pyrkiä merivoimiin tosin suhteilla ilmeisesti.
Merenkulusta on tullut minulle jonkin sortin pakkomielle.
Toivottavasti aikanaan pääsen kouluun. :)

skönö kirjoitti:

Siten että nyt saa laivaan merikapteenin tutkinnon suorittaneen henkilön jolla on entinen puolikkaan praktiikka kasassa ja siitäkin iso osa Laivastoston varusmiespalvelusta ja tältä koululaiva Katriinalta. Mutta on muistettava että vaikka koulutus nyt vaikuttaa todella sekavalta, ei se ole näiden nuorien syy, syyllinen löytyy päättäjäjengistä.
Ja hyviä perämiehiä näistäkin saa, kokemus vaan on ohut alussa, mutta kyllä se lisääntyy, niinko lisääntyy ikäkin

Lue lisää

systeemikään mikään hyvä ollut jos ajatellaan minkälaista kokemusta puolikkaan hommista sai perämiehen jobia varten. Kyllähän se enimmäkseen oli ruosteen rappaamista ja täkin spuulausta.

No, jos oli lastinkäsittelyn kanssa tekemisissä se nyt kyllä oli arvokasta kokemusta, ja yytsikissä ollessaan näki perämiehen käytännön työtä. Vieläkö kauppalaivoilla pidetään vahtimiestä sillalla?

samsamposti kirjoitti:

systeemikään mikään hyvä ollut jos ajatellaan minkälaista kokemusta puolikkaan hommista sai perämiehen jobia varten. Kyllähän se enimmäkseen oli ruosteen rappaamista ja täkin spuulausta.

No, jos oli lastinkäsittelyn kanssa tekemisissä se nyt kyllä oli arvokasta kokemusta, ja yytsikissä ollessaan näki perämiehen käytännön työtä. Vieläkö kauppalaivoilla pidetään vahtimiestä sillalla?

Lue lisää

mielestäni se vanha systeemi oli hyvä, jos itse osaa työt voi myöskin valvoa niitä, eikö? Itse seilasin Timppana ennen kouluun menoa ja kyllä minulle siitä etua oli nuorena perämiehenä kinatessani "vanhojen matruusien" kanssa.
Se kyllä on totta ettei se praktiikka mitenkään merenkulku taitoja opettanut, siihen aikaan vielä kun vahtimies seisoi siiven päässä, eipä paljoa sisälle ollut asiaa. Sanoipa yksi vanha Kapteeni senkin viisauden että jos vahtimies haluaa kiikareilla katsella, menkööt Opistoon, no, mä menin ja olen sen jälkeen saanut kiikareilla katsella ihan tarpeeksi.
Yytsiigi on lakisääteinen, hämärästä hämärään on kaksi miestä brygällä, styyri ja vahtimies.

skönö kirjoitti:

mielestäni se vanha systeemi oli hyvä, jos itse osaa työt voi myöskin valvoa niitä, eikö? Itse seilasin Timppana ennen kouluun menoa ja kyllä minulle siitä etua oli nuorena perämiehenä kinatessani "vanhojen matruusien" kanssa.
Se kyllä on totta ettei se praktiikka mitenkään merenkulku taitoja opettanut, siihen aikaan vielä kun vahtimies seisoi siiven päässä, eipä paljoa sisälle ollut asiaa. Sanoipa yksi vanha Kapteeni senkin viisauden että jos vahtimies haluaa kiikareilla katsella, menkööt Opistoon, no, mä menin ja olen sen jälkeen saanut kiikareilla katsella ihan tarpeeksi.
Yytsiigi on lakisääteinen, hämärästä hämärään on kaksi miestä brygällä, styyri ja vahtimies.

Lue lisää

Tuota yytsiikkimiehen pitoa kierretään kyllä varsinkin pientonnistossa paljon. Kun on vähän täkkäreitä niin halutaan pitää ne päivämiehinä. Saavat niin jotakin aikaankin.
Ja kyllä sitä vahtiperämiehen kirjoilla styyriks pääsee kun on vaan hoitanu täkillä hommansa hyvin. Vanhoilla sköneillä on taipumus halveksia nuorten kokemusta, mutta kun pitäisi ymmärtää elektroniikan tai ATK:n päälle niin kyllä ollaan H. Moilasena. Kun ATK ei onnistu niin se on heti koneessa vika.. Tuo elektroniikka kun nyt vaan valtaa tätäkin alaa.

skönö kirjoitti:

mielestäni se vanha systeemi oli hyvä, jos itse osaa työt voi myöskin valvoa niitä, eikö? Itse seilasin Timppana ennen kouluun menoa ja kyllä minulle siitä etua oli nuorena perämiehenä kinatessani "vanhojen matruusien" kanssa.
Se kyllä on totta ettei se praktiikka mitenkään merenkulku taitoja opettanut, siihen aikaan vielä kun vahtimies seisoi siiven päässä, eipä paljoa sisälle ollut asiaa. Sanoipa yksi vanha Kapteeni senkin viisauden että jos vahtimies haluaa kiikareilla katsella, menkööt Opistoon, no, mä menin ja olen sen jälkeen saanut kiikareilla katsella ihan tarpeeksi.
Yytsiigi on lakisääteinen, hämärästä hämärään on kaksi miestä brygällä, styyri ja vahtimies.

Lue lisää

Skönö kirjotti tossa että:
"Se kyllä on totta ettei se praktiikka mitenkään merenkulku taitoja opettanut"
Toi nyt sit on ihan paskapuhetta.
Eli kun menet koulun jälkeen töihin niin et opi siellä enää mitään?
Ainakin mun kokemuksen mukaan se on just niinpäin että koulussa ei kyl opi yhtään mitään, siel töissä vasta rupee pikkuhiljaa oppimaan jotain, koulu on täysin turha.

Laivastosta sää lisä pisteitä, näin oletan.

''...tarvitaan ensin 3 vuotta työskentelyä perämiehenä...''
Perämieskadetilla kuluu ainakin 6v että saa praktiikan.

Anonyymi kirjoitti:

''...tarvitaan ensin 3 vuotta työskentelyä perämiehenä...''
Perämieskadetilla kuluu ainakin 6v että saa praktiikan.

Voi kestääkin ja vielä kauemminkin mutta 3v työskentelyä se vaatii!

Anonyymi kirjoitti:

Voi kestääkin ja vielä kauemminkin mutta 3v työskentelyä se vaatii!

Laivatyöksi lasketaan vain laivalla olo päivät. Jos on vaki jobi, 1:1 vuorottelu, kuudessa vuodessa on praktiikka täynnä.

Anonyymi kirjoitti:

Laivatyöksi lasketaan vain laivalla olo päivät. Jos on vaki jobi, 1:1 vuorottelu, kuudessa vuodessa on praktiikka täynnä.

Toivottavasti pääset opiskelemaan ja sitten töihin.

Minä jouduin jäämään maihin...

Anonyymi kirjoitti:

Laivatyöksi lasketaan vain laivalla olo päivät. Jos on vaki jobi, 1:1 vuorottelu, kuudessa vuodessa on praktiikka täynnä.

Niin ja olet ollut silloin 3 vuotta töissä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin ja olet ollut silloin 3 vuotta töissä.

Olet matemaattisesti erittäin lahjakas.

Anonyymi kirjoitti:

Olet matemaattisesti erittäin lahjakas.

Hämmästyttää aina nämä vuosien aikahyppäykset aloituksen ja vastauksien välillä. Aloittajalla on nyt ikää 16 vuotta enemmän joten nykyiset neuvot eivät taida enää häntä kiinnostaa.

Anonyymi kirjoitti:

Olet matemaattisesti erittäin lahjakas.

Kiitos. Tää olikin selvennystä tuonne ylemmäs kaverille jolla luetun ymmärtäminen ei ole vahva alue.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos. Tää olikin selvennystä tuonne ylemmäs kaverille jolla luetun ymmärtäminen ei ole vahva alue.

Aika huono on tilanne merenkulussa.

Jos olisin aikoinaan lähtenyt opiskelemaan merenkulkua niin olisi se ollut vika investointi.

Olisiko peiliin katsomisen paikka?