Omaan ideologiaan kuuluu suunnitelma maksaa asuntolaina pois hyvissä ajoin (40-vuotispäivään mennessä) ja ostaa sen jälkeen/aikana sijoitusasuntoja ja osakkeita ja hypätä sitten oravanpyörästä ennen 50-vuotispäivää. Deadlineen aikaa 22 vuotta.
Tutustuin amerikkalaisblogiin nimeltä Early Retirement Extreme. Siinä ideana on yksinkertaisen elämän tavoittelu, jotta oravanpyörästä voisi hypätä mahdollisimman aikaisin niin, että sijoitukset tuottaisivat vuotuisten kulujen verran tuottoa. Kirjoittaja jättäytyi pois työelämästä vähän päälle kolmekybäsenä ja elelee nyt onnellisena asuntovaunussa puolisonsa kanssa. Sijoitustuottoja hän käyttää 7000 dollaria vuodessa elämiseen. Sanomattakin on selvää, että pariskunnan hiilijalanjälki on murto-osan normiamerikkalaisesta kulutushysteriazombista. Jampalla on hyvä meininki, mutta Suomessa tuo asuntovaunu olisi vähän liian Extremeä asumista mielestäni.
Olen nyt hoitovapaalla tottunut niukkoihin tuloihin (saan vähemmän kuin työttömyyspäivärahalainen) ja elintavat aion pitää työhönpaluun jälkeen samana. Ruokalaskussa olisi vielä paljon hiottavaa (mies ei siedä pupunruokaa) mutta kaikki mahdollinen on tässä taloudessa jo kilpailutettu. Vaatteet itselle ja lapselle tulevat kirpputoreilta ja minä myös ostan halvalla kirpputoreilta lasten merkkivaatteita ja myyn ne kalliilla nettikirppareilla. Jokainen euro on minulle tärkeä ja keksin koko ajan ajankulukseni uusia säästövinkkejä.
Mittavan talolainan saisimme maksettua 10 vuodessa kun palaan työelämään muutaman vuoden päästä. Tämän jälkeen vielä max. kymmenen vuotta osake-ja sijoitusasuntosalkun kasaamista ja sitten olisin mielestäni valmis jäämään omaehtoiselle eläkkeelle.
Onko muilla vastaavia suunnitelmia ja kuinka plääni on edennyt? Vai onko jo joku jäänyt vapaaherraksi/herrattareksi? Oma tarkoitukseni on siis olla sosiaalietuuksista riippumaton, eli sossupummiutta en kannata.
Tutustuin amerikkalaisblogiin nimeltä Early Retirement Extreme. Siinä ideana on yksinkertaisen elämän tavoittelu, jotta oravanpyörästä voisi hypätä mahdollisimman aikaisin niin, että sijoitukset tuottaisivat vuotuisten kulujen verran tuottoa. Kirjoittaja jättäytyi pois työelämästä vähän päälle kolmekybäsenä ja elelee nyt onnellisena asuntovaunussa puolisonsa kanssa. Sijoitustuottoja hän käyttää 7000 dollaria vuodessa elämiseen. Sanomattakin on selvää, että pariskunnan hiilijalanjälki on murto-osan normiamerikkalaisesta kulutushysteriazombista. Jampalla on hyvä meininki, mutta Suomessa tuo asuntovaunu olisi vähän liian Extremeä asumista mielestäni.
Olen nyt hoitovapaalla tottunut niukkoihin tuloihin (saan vähemmän kuin työttömyyspäivärahalainen) ja elintavat aion pitää työhönpaluun jälkeen samana. Ruokalaskussa olisi vielä paljon hiottavaa (mies ei siedä pupunruokaa) mutta kaikki mahdollinen on tässä taloudessa jo kilpailutettu. Vaatteet itselle ja lapselle tulevat kirpputoreilta ja minä myös ostan halvalla kirpputoreilta lasten merkkivaatteita ja myyn ne kalliilla nettikirppareilla. Jokainen euro on minulle tärkeä ja keksin koko ajan ajankulukseni uusia säästövinkkejä.
Mittavan talolainan saisimme maksettua 10 vuodessa kun palaan työelämään muutaman vuoden päästä. Tämän jälkeen vielä max. kymmenen vuotta osake-ja sijoitusasuntosalkun kasaamista ja sitten olisin mielestäni valmis jäämään omaehtoiselle eläkkeelle.
Onko muilla vastaavia suunnitelmia ja kuinka plääni on edennyt? Vai onko jo joku jäänyt vapaaherraksi/herrattareksi? Oma tarkoitukseni on siis olla sosiaalietuuksista riippumaton, eli sossupummiutta en kannata.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.