Miehellä tilillä 20+ tonnia, rakastunut, mutta ei halua häitä!

ne on sun miehes rahoja, ei sun! joten kyllä hänen omat rahat mitkä on tienannut pysyy tallessa. jos sulla on noin pentumainen asenne (anteeksi nyt vaan) niin en ihmettele ettei kosintaa tule. tuollainen painostus ja kiirekiire asenteella ei hyvää seuraa. miehet nyt suurimmaksi osaksi käyttäytyy noin sillä avioliitto kun sattuu olemaan H E M M E T I N iso juttu. miksi ylipäätänsä pitää laittaa rahoja palamaan pelkkiin juhliin? jos sä haluut ne isot juhlat HANKI sinä ne isomnat rahat.
sä kyllä tulet olemaan tuolla asenteella avioerotilastossa aika pian papin aamenen jälkeen. ei se yhtikäs mitään edes muuta kun nimiä papereilla.
kasvaisit sinäkin muutaman vuoden ja mene parempii duuneihin kun himoutset toisen pankkitiliä. kuka edes KEHTAA sanoa tollasia ääneen.. peukkua miehelles että ei ole kosinut. siinähän menettä rahat ja miehekkyyden kun tollanen muija kitisee vieressä.

ehkä se odottaa että sä aikuistut? lopetat painostuksen? muutat pois? hiljenet? tuut järkiis?

Aivan aluksi täytyy selventää, että miesystäväsi rahat eivät ole sinun rahojasi - ainakaan ennen papin aamenta. Lue tuo lause hitaasti ääneen viisi kertaa.

Noin.
Sitten voitaisiin miettiä, miksi mies ei halua uhrata suurinta osaa elämänsä säästöistä johonkin teidän yhteiseen tapahtumaan. Ehkä mies ei vain koe sitä... no, reiluksi. Ehkä miehellä on jotain omia unelmiaan, joita varten hän haluaa säästää rahaa? Ehkä mies haluaa käsirahan omistusasuntoon tai muuten vain säästää pahan päivän varalle? Joka tapauksessa miesystäväsi kuulosta vastuulliselta ihmiseltä, kun hän ei ole valmis hassaamaan koko elämänsä säästöjä yhteen katoavaan hetkeen. Oli miten oli, miesystäväsi rahat ovat joka tapauksessa hänen rahojaan, eikä sinulla ole oikeutta vaatia häntä niitä käyttämään.

Oletko myöskään ottanut huomioon sellaista seikkaa, että miehen mielestä häiden ehkä täytyisi olla jaettu, yhdessä työstetty juhla? Jos häihin säästää yhdessä, ja niitä suunnitteleekin yhdessä, ne ehkä tuntuvat enemmän yhteiseltä juhlalta. Varmaan sinustakin olisi kurjaa, mikäli suhteessanne vaikkapa hellyys, kotityöt ja toisen huomioiminen olisivat pääasiassa yksipuolisia.

Jotenkin viestistäsi välittyy sellainen kuva, että sinulle on tärkeämpää saada mahdollisimman pian hienot häät, kuin viettää elämäsi rakastamasi ihmisen kanssa. En missään nimessä sano asian näin olevan, mutta ehkä voisit hetken miettiä, miksi häät sinulle ovat niin tärkeä asia, ja mitä yhdessä eläminen sinulle merkitsee?

Ymmärrän miehesi käytöksen, jos hänellä on syytä epäillä sinun rahan käyttöä tuloihisi verrattuna. Toisaalta itselläni ei ollut rahaa kummallakaan kerralla pitää suuria häitä, joten vanhempani järjestivät ensimmäisen oman mielensä mukaan ja toisen kerran (mieheni oli opiskelija) menimme naimisiin maistraatissa ilman mitään juhlia ja sekin kelpasi hyvin.
Opiskeluaikoina minä elätin miestäni ja sen jälkeen mieheni parempi palkka oli myös minun käytettävissä. Rahasta emme riidelleet koskaan.

Missä kohtaa suhteenne voi hyvin ja olette onnellinen rakastava pari, kun arvostelet miestä kontrollifriikiksi, pihiksi ja äärimmäisen järjestelmälliseksi, ja kinuat häneltä rahaa pakkomielteisesti?!

Jos oikeasti naimisiin meno on sinulle tärkeä, niin ei muuta kuin maistraattiin vaan, ja kotona kahvit ja sitten olette naimisissa. Nyt kyllä näyttäisi siltä, että itse häät ovat sinulle tärkeämmät, kuin lupautua viettämään loppuelämä kyseisen miehen kanssa..

Vanhemman naisen mielipide tulee tässä. Älä odota häitä, ota etäisyyttä. Mies voi ajatella, että olet rahojen perässä, mutta myös sinä ajattelet hänen olevan pihi.

En ikinä, ikimaailmassa ottaisi pihiä miestä. 20 000 ei edes ole paljon, mieti sitä.

Naimisiin mennessä hän oli varakkaampi, nyt varakkaampi olen minä eikä meillä ole avioehtoa. Rahat ovat aina olleet yhteisiä. Inhoan pihiyttä, en voisi elää miehen kanssa, joka ei tarvittaessa elättäisi minua ja lainkin mukaan aviopuolisoilla on velvollisuus elättää toinen toisensa. Antaisin epäröimättä oman omaisuuteni hänen hyväkseen, jos olisi tarvis. Tätä on rakkaus.

Rahat ovat tärkeitä, yhteinen näkemys rahasta. Olemme molemmat ahkeria ja yrittäjähenkisiä, emme pihejä.

Mennessämme naimisiin olivat asiamme täysin päinvastoin!

Seurusteluaikana en kuvitellutkaan kosivani tai edes ehdottavani avioitumista.
Yhtenä aamuna nykyinen vaimoni vain sanoi, että hänen mielestään meidän pitäisi mennä kihloihin.
Joo, joo. Niin tehtiin.

Vaimoehdokkaani teki kaikki avioitumisjärjestelyt sillä reunaehdolla etten minä suostu miksikään pelleksi mihinkään hääjuhlaan.
Seremonia kappelissa ja hääkahvit vanhempieni kotona.

Minulla ei ollut muuta kuin kuluneet vaatteet ja velkaa. Ei edes fillaria. Ostin käytetyn pyörän toisesta tilistäni.
Vaimollani oli sentään pahvilaatikollinen astioita ja lakanoita.

Ensimmäinen asuntomme oli rintamamiestalon yläkerran huone ja keittiö.
Huonekaluja saimme minun vanhemmiltani.
Käytetty musta-valko tv ostettin käytettynä puolen vuoden jälkeen.
Vaimoni elinikäiset säästöt, 1500mk, menivät kahden aviovuoden jälkeen ostettuun käytettyyn datsuniin.

Kurjasta alusta huolimatta katsomme näiden vuosikymmenten jälkeenkin tyytyväisinä sekä mennyttä aikaa, että nykypäivää.

Rahan puute ei ollut ongelma kun eli itseään eikä muita varten.

Nyt sinun tulee päättää, haluatko hienot häät puoliksi maksettuina sitten joskus pönäkkänä keski-ikäisenä, vai haluatko astua aviosäätyyn pikaisesti usean vuoden "synnissä elämisen" jälkeen. Jos aviosääty on tärkein, varaat ajan maistraattiin itse muutaman viikon sisällä. Miehen pihinä luulisi suostuvan ilomielin miniseremoniaan, säästäähän se tonnikaupalla yhteistä rahaa. Ihan pirteästi ja positiivisesti ilmoitat "olen varannut meille ajan maistraatista xx.xx. klo yy vihkimistä varten".
Voitte sitten myöhemmin tai kesällä pitää pienelle piirille juhlat asian tiimoilta omilla säästöilläsi.
Perinteisesti morsiamen perhe maksaa Suomessa hääkustannukset, ei sulhanen.

Voi hitsin pimpulat. Jos mies haluaa ne häät kanssasi hän ei ole niissä NOIN PIHI. Hän ei pidä hääkiirettä rahan takia? Perheessäsi on tulevaisuudessakin joka centti laskettava ja puolitettava mikä menee keneltäkin vaikka lapsia siunaantuisi?
Perhe-elämä on paljon enemmän kuin centtien laskemista ja venyttelyä. Ettei onnesi varjona ole miehesi sairaalloinen pihistäminen? Kenellä on tuloja enemmän voi maksaakin enemmän.
Missään laissa ei ole kirjoitettu että parin menot on maksettava tasan centilleen jokaisen omasta pussistaan. Kumpihan teistä tekee enemmän kotona palkatonta työtä perheen eteen?

olet jo saanutkin paljon hyviä mielipiteitä. Omani liittyy useimpien ideologiaan:
Ei mega-häitä. Piipahdatte maistraatissa ja ehkä kunnon aterialle päivän päätteeksi joko tuttujen todistajien kanssa tai vain sinä ja vastaleivottu aviomiehesi.

Olette ilmeisesti asuneet jo yhdessä tarpeeksi kauna (tuntenett toisenne tarpeeksi kauan) että jos mielestänne arki sujuu hyvän yhteisymmärryksen merkeissä, laillistakaa vain liittonne.

On millilleen aivan sama kumpi laillistamista ehdottaa! JA kumpi raahaa toisen maistraattiin.

Yhteinen säästäminen on aina paikallaan, sen kohde vain muuttuu. Voitte valita matkan tai jms.

MUTTA ja tässä onkin iso MUTTA: sopikaa rahankäyttonne ennen avioliittoa. Jos mies odottaa että sinä pikkiriikkisestä palkastasi maksat tasan puoliksi kaiken, se yhtälo ei taida pidemmällä tahtäimellä oikein toimia. Kristallipallo jo ennustaa tummia pilviä tuolta taholta.

Kyllä jos minun pitäis laittaa 20000 euroa häihin, että nainen saisi leikkiä päivän prinsessaa, niin kyllä jäisi väliin ihan kirkkaasti!

Ylipäätään mitä mies saa häistä? Kenen miehen haave ja fantasia on hääjuhlat. Luulempa miehenä, että pikemminkin suurimmalle osalle miehistä joko vastenmielinen asia tai merkityksetön. Eikös se pitäisi nuo häät maksaa, ketä ne eniten kiinnostaa?

Menkää maistraatissa naimisiin parin todistajan läsnäollessa nini ei maksa juhlat paljoa.

Luin vain viestisi alun, koska minulle kantani tuli heti selväksi. Tulet katumaan, jos menet kanssaan naimisiin. Järkyttävä tyyppi. Järkyttävämpää on se, että päivittelet häntä, etkä ota jalkoja allesi. Eihän sinun kannata mennä tuollaisen tyypin kanssa avioon!

Avioliitossa on kysymys rakkaudesta, ei rahasta. Kukin antaa ja laittaa sen, mitä itsellä on. Silloin kun aletaan laskemaan fifty fifty, tietää jo, että ei tule mitään. Pääomaa on myös henkinen pääoma; tieto, taito, osaaminen, persoonallisuus - eväinä elämässä. Yhdellä on enemmän yhtä, toisella toista. Että fifty fifty? -Silloin on ihmisen arvomaailma kovin rahan ympärillä pyörivää.

Ongelma on sinun. Kysy itseltäsi, miksi haluat avioliittoon miehen kanssa, joka ei edes yritä tehdä sinua onnelliseksi? Jos sinulla olisi polkupyörä ja hänellä ei, sanoisitko, ettet ota häntä kyytiisi, vaan lähdet retkelle vasta, kun hän on ostanut oman pyöränsä? Raha, raha, raha... Missä on rakkaus?

Mieti lapsuuden rooliasi lapsuutesi perheessä. Mieti hyvä ihminen, miksi olet ylipäätään tuon saidan miehen kanssa.

Ensinnäkin 20 000 euroa ei valitettavasti ole suuri summa. Sen summan ehkä saa suuremmaksi, jos sitä vaan osaa sijoitella oikein, eikä tuhlaa. Nuo rahat ovat miehesi pääomaa ja ymmärrän hyvin miestäsi.
Menimme mieheni kanssa naimisiin noin vuosi sitten. Koko hääjuhlaan taisi mennä yhteensä n.500 euroa. Kotona vietimme ja sukua oli paikalla. Itse naisena olisin halunnut mennä vain naimisiin ilman juhlia, mutta meillä mies vaati juhlat.
Ei häät ole rahasta kiinni, ihan mukavat pippalot saa aikaan muutamalla satasella.

täällä, että 20 000€ ei ole iso raha, mutta kyllä se on.
Kun tuota rahaa alkaa säästämään niin se vie normituloilla paljon aikaa, mutta tuhlattuahan sen saa hetkessä!
Onko miehesi suunnitellut esim. asunnon ostoa tai sijoitusta?

Mielestäni se on ihan reilua, että säästätte häihin yhdessä jos pienemmät juhlat eivät kelpaa.

Jos rakastat miestäsi, hyväksyt sen että hän haluaa säästää rahojaan koska on nähnyt niiden säästämisen eteen hirvittävän vaivan.

En minäkään pistä rahojani vaimon jokaiseen mielitekoon, joku järki pitää olla.Häät? Onko niiden pakko maksaa paljon? Jos on, olet mielestäni pinnallinen.Voisitte pitää pienemmät häät ja lähteä vaikka yhdessä matkalle sen sijaan että ostatte sinulle puvun jota käytät tasan sen kerran ja sitten se imee pölyä laatikossa eikä sitä edes kukaan toinen halua ostaa.

Ajattele nyt todellakin onko ne häät tärkeämmät kuin se mies?

Mies ei pidä naimisiin menoa tai ainakaan hääbileitä kovin tärkeänä juttuna.
Lopultakin suurin osa miehistä tuntuu olevan samaa maata - eivät ole latomassa euroja läjään prinsessahäitä varten ja askartelemassa hääkarkkeja... Mitä mahtihäitä lopultakin jää käteen? Ihan saman verran kuin pienimuotoisesta maistraatissa käymisestä. Naimisissa ollaan ja that's it.

Tilanne on siis ota tai jätä. Joko odotat kiltisti, että miehen mielestä teillä on riittävästi säästössä häitä varten ja hän on kypsä kosimaan. Voi olla, ettei se koskaan tapahdu tai tapahtuu ensi viikolla. Tavallaan ymmärrän miestäsi - kyllä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on hyvä, että jotain on sukan varressa eikä rahoja panna haisemaan hääjuhliin.

Meillä häät pidettiin yllätysjuhlina lähipiirille. Lähisuku ja ystävät luulivat kyseessä olevan vain tavalliset takapihan grillibileet, mutta löimme kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja tuttu pappi vihki meidät siinä sireenipuskien välissä. Minulla oli vähäsen juhlavampi kesämekko ja siiderin tilalla kuoharia jälkkäriksi hääkakku - siinä kaikki lyhykäisyydessään, ei hirveän montaa satasta mennyt "ylimääräistä" ja ihan yhtä paljon ollaan naimissa kuin 250 hengen mahtihäiden jäljiltä.

En pystyisi elämään tuollaisen miehen kanssa, joka tuloistaan huolimatta laskee kaiken 50/50!! Kyllä mekin häitä varten säästettiin rahaa, budjetti oli 10 000e. Sisältäen jo häämatkan, bändin, viinat, ym kaiken. Tosin molempien vanhemmat makselivat kuluja matkan varrella, joten ei meillä lopulta edes mennyt läheskään noin paljon rahaa, ehkä muutama tonni vain meni, ja loput säästyivät omaa taloa varten! :)

Minä olisin häiden menot maksanut vaikka omistakin säästöistäni, jos miehelläni ei olisi säästöjä ollut. Sitä se on, rakkaus. Ei meillä ole väliä kenen rahoja tienataan ja tuhlataan. Tilikin on yhteinen, ja se talokin on jo ostettu. Molempien palkat menevät samalle pankkitilille, ja meillä on siihen tiliin molemmilla visa-kortit.

Entäs jos pääsette naimisiin asti, ja tulee lapsia? Kuka sitten maksaa perheen kulut, kun sinä saat vain pientä äitiyspäivärahaa??

Kaikissa parisuhteissa olisi mielestäni muutenkin reilua, että kaikkea ei makseta puoliksi, vaan suhteessa tuloihin! Eli jos sinä tienaat vain 40% taloutenne tuloista, maksat vain sen 40% menoista!! Näin molemmille parisuhteen osapuolille jää prosentuaalisesti saman verran käyttörahaa pakollisten menojen jälkeen.

Mutta kukin tyylillään... Meillä ei ikinä olla riidelty rahasta, eikä riidellä vieläkään.

Minulla taas ei tulisi pieneen mieleenikään velvoittaa miestä maksamaan. Meillä mies on reilusti parempituloinen, mutta oma arvomaailma ei antaisi tuollaista tapahtua, ellei mies nimenomaan VAATISI että haluaisi maksaa kaiken tai suurimman osan. Yhteinen projekti, yhteiset rahat molempien tileistä. Jos avokki haluaa aloittaa uuden harrastuksen tai ostaa itselleen uuden auton, niin siitä vain, omilla rahoilla. Sama itselläni. Jos haluan auton, niin ostan sen omilla rahoillani. Todennäköisesti avokki lainaisi rahaa, mutta en jättäisi maksamatta takaisin - miksi minun pitäisi hyötyä siitä, että toinen on tehnyt pidempää uraa kuin minä, eikä saisi itse nauttia ollenkaan rahoistaan?
Emme ole siis vielä menossa naimisiin, emme edes kihloissa, mutta ei tosiaan tulisi mieleenkään vaatia avoa maksamaan suurinta osaa. Eikä kyse ole pihiydestäkään. Eikö aloittajaa yhtään hävetä? Etkö halua itse laittaa yhtään tikkua ristiin sen eteen, että saisit rahaa kustantaaksesi teidän YHTEISEN juhlapäivän? Miksi päivä on yhteinen, mutta käytettävät varat olisivat vain avokkisi?

-> ap

Niinhän se on, naiset haluavat rikkaisiin naimisiin ja sitten kun mies ei suostu rahojaan jakamaan niin nousee poru ja tulee paha mieli.

Miehesi on viisas mies.

Haluatko oikeasti naimisiin noin pihin ja epäromanttisen miehen kanssa? Parempiakin varmaan löytyisi.

Ajan pelaamiselta tuo minustakin kuulostaa - tai äärimmäiseltä pihiydeltä ja itsekkyydeltä rahan suhteen.

Hassulta tuntuu, että vielä pitäisi 2 vuotta säästää 100e kuussa, jos teillä yhteensä olisi jo tuo 5 000 euron hääbudjetti kasassa ja jo nyt voisitte maksaa häät puoliksi - sinun muutaman tonnin säästöistä se 2500e ja miehen 20 000 säästöistä toinen puolisko.

Kannattaa jutella miesystäväsi kanssa rahankäytöstä ja sopia yhteisistä käytännöistä, ennen kuin itse edes harkitset avioliittoa. Inhottavaa sanoa näin suoraan, mutta tuollainen käytös ainakin minussa herättäisi huolta. Avioliitossa ei voi senttejä laskeskella, eikä kaikkea puolittaa juuri tasan - ei taloudellisia kuluja, eikä muutakaan panosta. Kumpikin antaa kaiken minkä voi ja luottaa siihen, että toinen tekee samoin.

En tunne miestäsi, mutta tuollainen käytös kyllä ikävä kyllä vaikuttaa itsekkäältä - ja se voi ilmentyä muissakin kuin rahan käytössä. Mutta sinä tunnet miehesi parhaiten ja jos olet varma, että hän on sinulle "se oikea" ja tulee kohtelemaan sinua niin kuin ansaitset ja pitämään sinusta huolta ja antamaan kaiken panoksensa sinun onnellisuutesi ja hyvinvointisi vuoksi avioliitossa, niin ehkäpä silloin jaksat odottaa sen pari vuotta, kunnes hääbudjetti on säästetty.

Mutta vaikka teillä ei vielä olisikaan hääbudjettia kasassa, niin eihän se sitä kosimista estä! Jos mies haluaa kanssasi naimisiin, niin hän voi kosia sinua juuri nyt ja sitten yhdessä sovitte hääpäivän sen verran pidemmälle tulevaisuuteen, että ehditte säästää häihin tarvittavat rahat.

Ps. Ihmeellisiä vastauksia olit saanut. Olit selkeästi ilmaissut, että sinulla olisi jo valmiiksi puolet hääbudjetista, etkä ole miehesi rahojen perässä ym. ja silti täällä porukka kirjoittelee syytöksiä siihen suuntaan. Huolellisuutta lukemiseen ihmiset!

Todennäköisesti se herra ei naimisiin halua, ja yrittäää vain lykätä asiaa epämääräiseen tulevaisuuteen. Todellinen syy saattaa olla se, että avioliitolla alkaa olla miesten parissa todella huono maine.

Joskus isoisän aikoina periaatteena oli, ettei ennen papin aamenta. Nykyään asia menee toisin: ei enää papin aamenen jälkeen.

Jokin kumma siinä on, että mies yleensä saa tyttöystävältä, mutta kun neiti muuttuu rouvaksi, sänkyhommat pian loppuvat. Tämä ei ole mikään vitsi: naimisiin haksahtaneet miehet parin kaljan jälkeen katkerina varoittelevat niitä, joilla ei virallista suhdetta ole, silloin kun ei ole naisia kuulemassa.

et visssiin nainen ymmärrä kun sulla ei pysy raha tilillä että jos sieltä otat niin se on aika vaikea saada takasin sinne se raha
kokeileppa ite säästätä paritkytä vuotta mnuukailet ja kuljet vanhoissa vaatteissa tukka pitkänä ja ajat vanhalla auton romulla jota korjaat viikoittain lumihangessa ja saat säästettyä rahaa tilille niin ei sitä hevillä viitsi turhanpäiväiseen laitella vanhuuden turvaa nääs

Voisko ajatella vaikka näin että teillä on koko loppuelämä aikaa jos kerran naimisiin olette menossa. Että mikäs kiire?
Teillä on yhteinen toive ja tavoite. Päämäärään pääseminen vaatii nyt yhteistyötä ja pitkäjänteisyyttä kuten avioliittokin.

Viitaten aloituksen viimeiseen kappaleeseen; miksi hemmetissä teidän pitää mennä naimisiin? Siis sillä lailla, että 'astua' avioliittoon. Varsinkin, jos aihe on rahakysymys.

Voin sanoa, että se 20000 ei ole paljoa, se menee aika pian. Itsellä ainakin meni asunnon pikku remppoihin ym. Ja jos sinä et koskaan osallistu mihinkään hankintoihin (kun ukolla kerta on rahaa tilillä) niin kohta ei ole miehelläkään rahaa. Ja onhan minullakin "muutama tonni" tilillä, etkö voisi osaa laittaa häihin?

Ehkä miehesi ei halua maksaa yksin häitä (ja kumman ajatus oli, että häiden budjetti on 5000?). Ja hekä hän on säästänyt rahaa jotain muuta tarkoitusta varten?

Vaikka mies ei ole esittänyt virallista kosintaa, niin jos olette jollain tapaa sopineet naimisiin menosta niin olette jo kihloissa? En ainakaan ymmärrä miksi säästätte häihin ja budjettikin on jo sovittu vaikka itse naimisiin menosta, että ole sopineet keskenänne? Miksi vielä pitää kosia, eikö se ole vähän teatteria siinä vaiheessa, jos olette jo kihloissa.

Vai säästättekö varmuuden vuoksi, jos satutte menemään naimisiin? 2 v on ihan ok aika säästää. Monella menee järjestelyihinkin yksi vuosi. Ehkä voitte hommata häätarvikkeita pikkuhiljaa. Eihän tarvitse säästää ensiksi 2-3 v ja sitten maksaa kaikkea kerralla. Voit ostaa esim. jo hääpuvun, kun raha siihen on kasassa jne.

Jos sulla tosiaan on kiire naimisiin tai epäilet miehen pelaavan aikaa niin sano miehelle, että unohdetaan hääjuhlat. Älkää kutsuko ketään tai pitäkää pieni kakkukahvi-tilaisuus kuukauden päästä lähimmille. Ei se hääjuhla kai ole tärkein asia ja homman ei tarvitse kaatua siihen?

Mitä jos lainaat miehelle sen 2500 e? Mies maksaa takaisin sen 100 e/kk. Näin pääsette aiemmin naimisiin ja maksatte häät puoliksi.

Vaikka miksi häihin pitäisi säästää, jos teillä molemmilla on jo nyt se 2500 e (ja enemmänkin) tilillä rahaa? Vai etkö halua käyttää omia säästöjäsi?
Tilillä on tietysti hyvä olla säästöjä pahanpäivän varalle.

Ja kosintaan ei tarvitse yhtään rahaa.

Meillä ainakin mies pelasi aikaa. Sanoi yhdeksi syyksi juuri tuon, että ei ole rahaa häihin. Jos mies kosii, ei häitä tarvitse suinkaan järjestää heti vaan sitten voi alkaa säästämään ja pitää häät sitten kun rahat on kasassa.
Itse sanoin miehelle, että tuntuu hölmöltä säästää häihin, kun emme ole kihloissakaan!

Uteliaisuutta kysyn, että miksi säästät tulevaa lyhyttä työttömyyttä varten? Maksatteko silloinkin kaikki 50/50, kun olet työtön? Tai jos saatte lapsen ja jäät äitiyslomalle?

Varoituksena sellainen, että mies voi olla myös semmoinen, että säästää rahaa tilille, mutta ei raski käyttää niitä koskaan mihinkään. Onhan näitä vaatimattomasti ja pihistellen eläneitä, jotka ovat yllätykseksi jättäneet suuren määrän rahaa perinnöksi. Säästäminen on hyvä asia, mutta riippuu vähän miksi säästää. Ja kuinka pihi on.

Kuten moni muukin jo totesi, 20000 ei ole mikään kovin iso rahamäärä säästöiksi. On se kuitenkin sen verran, että miehelläsi on luultavasti joku tavoite mihin hän säästää. Noin pienet säästöt ja vakituinen työ ei kyllä tee kenestäkään vielä varakasta. Tuleepahan kuitenkin toimeen ja on jotain pahan päivän varalle.

Minusta (ja olen siis nainen) on ihan ymmärrettävää, ettei mies halua maksaa suurinta osaa häistä. Häät ovat nyt kuitenkin lähinnä se morsiamen juttu, että saa olla päivän prinsessana, kaikkien ihailtavana ja huomion keskipisteenä. Suurin osa miehistä tyytyisi paljon vaatimattomampiin juhliin kuin mitä morsian vaatii. Miksi tehdä iso lovi säästöihin sellaisen takia, mitä itse pitää turhanpäiväisenä.

Omat hääni parin vuoden takaa olivat melko pienet, olisiko ollut jotain 4000 euroa, ja siitä kallein menoerä oli minun sormukseni. Aika lailla maksoimme puoliksi, sitä mukaa kuin maksettavaa tuli. Ei pidetty mitään tarkkaa kirjaa, koska pari tonnia ei meille kummallekaan ole niin iso raha, etteikö sen vertaa ylimääräistä aina olisi tilillä. Meitä kumpaakaan ei vain kiinnostanut näyttävät häät, koska tämä ei ole meille kummallekaan ensimmäinen avioliitto.

Kuten joku jo totesi, niin 20 000 tuhlaa huomattavasti nopeammin ja helpommin kuin sen säästää normaalituloilla. Itselläni on tilanne, että olen pienempituloinen, mutta säästöjä oli enemmän (sain mm. perintöä). Puoliso on aina ollut huono säästämään. Alkuun itse tarjouduinkin maksamaan jotain juttuja, yhteiseen hyväänhän ne menivät. Mutta sitten se meni semmoiseksi, että puoliso kysyi, että paljonkos sulla olikaan vielä rahaa säästössä jos maksettas se ja se sieltä. Kohta maksettiin jo jotain isompia tavallisia laskujakin säästöistäni (puoliso eli yli varojensa ja molemmilta alkoi rahat loppua ennen seuraavaa tilipäivää) ja puolison veromätkyjä ym. Täysin itseeni en juuri rahoja käyttänyt. Yksi päivä huomasin, että säästössä ei ole enää kuin 150 e. Olen koittanut säästää rahoja takaisin, mutta ei onnistu ihan niin helposti. Harmittaa. Vaikka pitäisi kai ajatella, että yhteisiä rahojahan ne on. Mutta toisaalta, jos puolisollani olisi säästöjä niin hän kyllä pihistelisi niitä. Ja kun kerta hänellä kuitenkin on isommat tulotkin.

Ajatteletko häiden jälkeen taas kun tulee jokin hankinta, esim. asunnon osto, ulkomaan matka, huonekalujen ostaminen, pihan tai kodinlaittoa, mitä nyt milloinkin, että miksi nyt säästää tai ottaa sun pienistä tuloista, kun miehellähän on säästöjä. Olisihan se kiva, että kaikki saisi heti, tylsäähän sitä on säästää vuosia. Toisaalta ymmärrän miestäsikin.

Riippuu niin miehestä. Joku toinen mies maksaisi häät kokonaisuudessaan koska hänellä on rahaa. Onhan ihmisiä jotka ottaa velkaakin häiden takia ja järjestää suuret häät.
Miehesi on laskelmoiva ja hän haluaa että kaikki maksetaan puoliksi. Ihmiset nyt vaan ovat erilaisia, mikä merkitsee toiselle enemmän ei toiselle olekaan niin tärkeää. Luultavasti sama malli jatkuu teidän avioliitossakin, mies on tarkka rahoistaan ovat yhteiset kulunne mitä tahansa.
Mutta jos rakastatte toisianne ei hääpäivän siirtymisellä liene niin suurta vaikutusta. Epäiletkö hänen rakkauttaan?. En oikein usko että hän pelaa aikaa tällä tavalla, mutta jos se sinua vaivaa että näin olisi, kerro hänelle epäilyksesi ja selvitä asia miehesi kanssa.
Jos oikein toista rakastaa ja tahtoo elää hänen kanssaan ei katso liikaa rahoihin. Muu on tärkeämpää ja toisen puolestakin yleensä maksaa myös menoja. Ei euron tarkka puoliksi maksaminen kerro muusta kuin todella pihistä luonteesta. Sen kanssa voi tulla ajan kuluessa ongelmiakin. Tunnen tapauksia jossa mies maksaa kaiken ja vaimo säästää rahansa. Tunnen myös eroperheen jossa mies on ollut pihi rahan käytössä. He molemmat olivat ansiotyössä mutta ero tuli, kaatuiko se liikaan pihiyteen, sitä voi jokainen itse miettiä.

Ne rahat ovat miehesi. Häät ovat yhteinen juhla, ja on vain reilua että kumpikin osallistuu niihin tasapuolisesti.

Nykyinen aviomieheni, silloin avomieheni valmistui minua aiemmin, ja pääsi näin aiemmin säännöllisiin palkkatöihin. Tämä tietysti johti suurempiin tuloihin ja säästöjen karttumiseen. Silti opintotuella kituuttaessa minulle ei olis tullut mieleenkään että mieheni olisi pitänyt minua alkaa omasta pussistaan elättämään. Vuokra ja muut kustannukset pistettiin puoliksi ihan samalla lailla kuin ennekin. *Minä* vaadin tätä. Jos olisimme häämme tällöin sattuneet pitämään, olisin tietysti maksanut niistä oman puolikkaani. Jos minulla ei olisi ollut rahaa, olisimme odottaneet.

Jos haluaa olla tasa-arvoinen kumppani puolisolleen, pitää tasa-arvon ulottua elämän joka alueelle. Minä en halua olla puolisoni elätettävänä vaikka hän tienaakin edelleen enemmän. Ne rahat menevät hänen omalle tililleen säästöön, tehköön niillä mitä haluaa. Asuminen ja ruoka jaetaan edelleen tasan.
Jos hän joskus haluaa omasta pussistaan käyttää rahaa minuun, olen kiitollinen ja en sitä kiellä, mutta en hänen oleta niin tekevän enkä aja häntä tilanteeseen jossa hän kokisi sen velvollisuudekseen.

Meillä hääbudjetti oli sormuksineen, pukuineen ja muine systeemeineen n. 3000 e. Itse "seremonia" hoidettiin maistraatissa ja juhlavieraille tarjottiin syömiset ravintolassa illalla oli kavereille erikseen vapaamuotoiset juhlat/ryyppäjäiset. Häät olivat siis todella pienet, mutta ikimuistoiset ja ihanat :) Rahaa vedettiin yhdessä sivuun. Joka kuukausi laitettiin sen verran kun pystyttiin kukin tahollaan. Meillä molemmilla on epäsäännölliset tulot, joten ei voitu asettaa mitään 100 e/kk, kun se saattoi vaihdella 100 - 500 e tilistä riippuen. Tietty häämatkalle tuli suunnilleen saman verran hintaa, mutta olimme jo valmiiksi säästäneet siihenkin rahaa, joten pääsimme aika nopeasti heti häiden jälkeen lähtemään etelän lämpöön. En haluaisi, että mieheni vain kustantaisi häät, koska se on yhteinen juhla. Itselleni olisi riittänyt vielä pienemmätkin karkelot, mutta mieheni halusi juhlistaa naimisiin menoa enemmän. Itselleni tärkeintä on se, että saa olla toisen kanssa. Avioliittoa ei siihen tarvita, mutta se helpottaa tiettyjä asioita, joten senkin takia naimisiin mentiin 6 v. yhdessä elämisen jälkeen.

Eihän toi 20 000 € ole mitään, jos pitäisi ostaa vaikkapa talo. Toivottavasti mies on kyllin fiksu ja ostaa joskus asunnon omiin nimiinsä, eikä sellaisen olennon kanssa, joka ajatteleen siihen tapaan (kuten useimmat naiset) että jos rahaa on tilillä, niin jotakin on pielessä ja jostakin ollaan jäämässä nyt paitsi.

Rahahan pitää mahdollisimman nopeasti muuttaa käsilaukuiksi, kengiksi ja etelänmatkoiksi. Mitään ei miehelle sovi jäädä eläkkeelle tai asuntoon. Autoon tosin ei rahaa kannata laittaa... riittää, että auto on ja se on pieni, pyöreä ja punainen.. Hups, eipä tullut ajatelleeksi että sen takakonttiin ei lastenrattaat mahdukaan.

Hei kaikille.
Nyt pitää todeta, että olen kyllä todella yllättynyt. Eikö kukaan ole sitä mieltä, että parisuhteessa ja avioliitossa asioiden tulisi olla yhteisiä? Onko nykyihmisellä jo niin kova tarve olla itsellinen ja itsenäinen, pärjätä yksinään, ettei osaa tukeutua toiseen ihmiseen ollenkaan? Toki aloittajan tilanteessa ei vielä olla naimisissa, jolloin tilanne on tietenkin eri.

Minusta on itsestäänselvää, että pitkän yhteisen elämän matkalle mahtuu erilaisia vaiheita. Tulot ja rahatilanteet vaihtelevat. Välillä toinen tienaa enemmän, välillä toinen. Eikö kaikissa vaiheissa ole kannattavaa laskea yhteen perheen yhteiset rahat ja yhdessä päättää, miten niitä käytetään? Eikö niin riitä eniten kaikille?

Sinikka-pappi

Minjlla on vähän enemmän ja voit tulla jalka vaimokseni jos täytät kupongin.

Komppaan Trans Amia. Minullakin on jotain mitä ei kaikilla ole.

ulla on mulla pulla

adjööö kadjöö

Miksi ihmeessä hän tahtoo kanssasi naimiaisiin, jos sinä tahdot panna hänen säästönsä sileäksi jonkun haajuhlan takia? Miksi sinä et maksa jos sinä tahdot?

Aloitus on vuodelta 2014,eiköhän noi ole kerennyt eroamaan

Ehkä ovat jo eronneet, vanhojen ketjujen kohdalla miettii aina, mikä on nykyinen tilanne.
Ymmärrän miestä kyllä: pari tonttua on pieni raha asuntoa ostaessa t. remontoidessa, mutta iso raha, jos sitä säästää tuloistaan. Itse olisin suostunut, jos mies olisi halunnut pikaisen maistraattivihkimisen, kirkkohäät olivat yhteinen päätös. Meidän häät taisivat olla tylsät, ei mitään ohjelmaa t. hääleikkejä tms. Yleensä vältän juhlia, etenkin "omia", joissa pitää itse olla keskipiste!

Aloittajalla on puolet eli 2500 kasassa, miehellä kai rahaa enemmänkin. Jos molemmat tahtoo 5 tontun häät, miksi viivytellä? Sitten vaan asunnon ostoon, miten mahtaa siihen säästäminen sujua?

Avioliittoon pääsee ilman rahaakin, typerää syöttää ja juottaa sukulaisia ja kavereita ,mielummin pistäisin rahan komiaan matkaan ja menisin maistraatissa virka-aikaan vihille ja sen jälkeen matkalle, no tää on mun mielipide.

Häät on kyllä ihan turha tapahtuma. Laita rahat johonkin hyödylliseen ja pitäkää vaikka puutarhajuhlat.

Aikaa pelaa, ei ole varma haluaako uudestaan naimisiin. On kanssasi mutta on rakastanut vaan yhtä. Tuo omat haasteensa asiaan. Pilleris jätit kysymättä pois ja hankkiuduit paksuks jonka jälkee muutit taloon siinä toivossa että sinua elätetään. Mene pentu tienaamaan omat rahasi ja ottaisit sellaisen miehen joka oikeasti rakastuu sinuun ja sinä myös häneen.

Toihan on ihan oikea asenne miehellä. Miksi hänen pitäisi kustantaa häät. Nehän on miehen rahoja ei sinun. Jos haluat naimisiin niin sitten säästät hänen kanssaan ne rahat. Ja jos et saa säästettyä niin käytte maistraatissa. Ei kai sillä ole väliä missä vihitään jos kerran ainut asia on että pääset naimisiin. Tosin uskon vakaasti että hän haluaa myös avioehdon. Mikä on tänä päivänä ihan järkevä ratkaisukin. Niin suuri osa avioliitoista kuitenkin päätyy eroon.

Naimisiin voi mennä maistraatissa, eikä maksa mitään

"Virka-aikana ja virkapaikalla suoritettava vihkiminen on maksutonta"

http://www.maistraatti.fi/hinnasto

moi kaikki audimersu- parit

Onko tää raharakkaus- tavoite teidän mielestä
se suurin ja tärkein asia?

Ymmärrän, ettei voi saada audia jos maksaa kaikki itse,
siksi pitää saada toinen jakamaan asumiskuluja.....
Mut Suomen talous on romahtamassa ja haluat laittaa 20t kiinni häihin?
JA VIELÄ TOISEN RAHOILLA.

Lupaavaa - siinä saattaa olla syy viivyttelyyn

Siis, kyllähän tällaisiä räppäripareja on, mut onko se yhteinen toive?

Vanha juttu, ehkä aloittaja on jo naimisissa (jonkun muun miehen kanssa).

Itse toimisin samoin kuin aloittajan mies. Raha ei ole tässä olennaista, kuten nainen luulee. Mies vain harkitsee, onko nainen sopiva aviopuolisoksi. Siksi odottaa "oikeaa hetkeä".

Ja tietenkin kaikki yhteiset kulut, kuten häät, maksetaan yhdessä yhtä suurin osuuksin. Se on itsestään selvää, kuten täällä toistetaan tätä sanaparia.

Ja avioehto on ehdoton suositukseni!