Auttakaa huolestunutta!

Annathan D-vitamiinia 20µg/vrk?

Maitoallergia paranee ajan kanssa ja se on yksilöllistä.

Suomalainen tutkimus, jossa alle 2-vuotiaalle annetaan D3-vitamiinia 30µg/vrk ja selvitetään, voidaanko lisäämällä D-vitamiinin saantia parantaa kasvua ja luuston kehitystä, vähentää tulehduksia sekä jarruttaa astmaa ja allergioita.
http://www.hs.fi/kaupunki/D-vitamiinin vaikutus lapsiin tutkitaan/a1360300407183

Nykysuosituksia suurempi D-vitamiinilisä turvallinen ja tehokas tapa saavuttaa hyvä D-vitamiinipitoisuus



Nykysuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisällä voidaan turvata entistä paremmin vastasyntyneiden riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n D-vitamiiniannokset ovat vastasyntyneille turvallisia.

Suomessa on aiemmin suositeltu vastasyntyneille jopa 100 µg:n D-vitamiiniannoksia. Suositeltua annosta on sittemmin pienennetty, minkä perusteena on osittain ollut pelko suuriin annoksiin mahdollisesti liittyvistä haittavaikutuksista. Nykyään D-vitamiinia suositellaan annettavaksi kaikille imeväisille 10 µg vuorokaudessa. Useat asiantuntijat pitävät riittävänä seerumin kalsidiolipitoisuutena arvon 80 nmol/l ylittävää pitoisuutta. Tuore tutkimusnäyttö viittaa siihen, että nykysuositusten mukainen annostus johtaa liian pieneen seerumin kalsidiolipitoisuuteen eikä turvaa riittävää D-vitamiinin saantia.

Tutkimme terveistä vastasyntyneistä koostuvassa aineistossa eri D-vitamiiniannosten vaikutusta seerumin kalsidiolipitoisuuteen, kalsiumaineenvaihduntaan ja luustoon.

Tutkimuksessa satunnaistettiin sokkoutetusti 113 vastasyntynyttä saamaan D3-vitamiinia kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka joko 10, 30 tai 40 µg vuorokaudessa. Tavoitteena oli saavuttaa kolmen kuukauden iässä arvon 80 nmol/l ylittävä seerumin kalsidiolipitoisuus ilman haittavaikutuksia.

D-vitamiinipitoisuuden lähtöarvot määritettiin syntymän jälkeen napaverinäytteestä, eikä pitoisuuksissa havaittu eroja ryhmien välillä. Napaverinäytteessä kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin ainoastaan 53 nmol/l, vaikka valtaosa äideistä oli käyttänyt raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinilisää.

Kolmen kuukauden iässä lasten seerumin kalsidiolipitoisuus oli annoksen mukaan keskimäärin 88, 124 ja 153 nmol/l. Kalsidiolin tavoitepitoisuus seerumissa saavutettiin kaikilla lapsilla, joiden vuorokausiannos oli 30 tai 40 µg ja joiden hoitomyöntyvyys oli hyvä (yli 80 %). D-vitamiinipitoisuudella tai D-vitamiiniannoksella ei havaittu yhteyttä plasman kalsiumpitoisuuteen, seerumin parathormonipitoisuuteen tai virtsan kalsium-kreatiniinisuhteeseen. Seerumin kalsiumpitoisuus oli kaikilla lapsilla normaali.

Kolmen kuukauden iässä lasten sääriluun ominaisuuksia tutkittiin perifeerisellä kvantitatiivisella tietokonetomografialla (pQCT). Suurten D-vitamiiniannosten havaittiin vaikuttavan suotuisasti luun kasvuun ja lujuuteen.

Tutkituilla, nykysuositusta suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saavutetaan suurempi seerumin kalsidiolipitoisuus ja taataan elimistön riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n vuorokausiannos osoittautui turvalliseksi. Suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saattaa olla positiivisia vaikutuksia luuston kehitykseen. Lisätutkimuksia tarvitaan kuitenkin selvittämään suurempien D-vitamiiniannosten pitkäaikaisvaikutuksia.

High-Dose Vitamin D Intervention in Infants—Effects on Vitamin D Status, Calcium Homeostasis, and Bone Strength



Puolet rintaruokaa saaneista kanadalaisvauvoista, joille annettiin D-vitamiinia 10 µg vuorokaudessa, saavutti arvon 75 nmol/l ylittävän 25-OH-D3-vitamiinin pitoisuuden plasmassa kolmen kuukauden iässä. Tähän tavoitearvoon pääsi vielä suurempi osa 20 tai 30 µg D-vitamiinia saaneista lapsista ja kaikki niistä, joille vitamiinia annettiin 40 µg. Pitoisuudet pyrkivät kuitenkin pienentymään yhden vuoden ikään mennessä.
(Gallo S ym. JAMA 2013;309:1785)

Meillä kanssa juotiin Neocatea, kun muut korvikkeet eivät tepsineet. Välillä alussa iho oli parempi, sitten taas heikkeni. Ihmettelin, mutta sitten tajuttiin että oireita aiheuttaa myös joku muu ruoka-aine kuin maito. Meillä tosin ikää oli silloin jo 7kk, eli söi jo hedelmiä, kasviksia, lihaa ja viljoja. Jos teillä menee jo soseita, kokeile jättää ne hetkeksi pois ja katso onko sillä vaikutusta ihoon. Meillä syötiin silloin viikona ajan vain kauraa, omenaa, perunaa ja broileria, niiden joukkoon sitten hiljalleen lisäsin muita ruoka-aineita kun huomasin että tuon viikon aikana iho oli hyvässä kunnossa. Nauta aiheutti meillä pukluja ja ruis, ohra ja vehnä teki ihottumaa. Porkkana oli kanssa puklulähde.