ikimuistoisin/romanttisin hetkenne

Silloin kun hän sanoi napakasti hyvästi.

Pääasia kun et sanonut sentään pahasti. =D

...se eka halaus..polvet menivät velliksi ja päässä humisi.

kolilla käynti :) Tuntu niin oikeelta olla kanssas niin monen vuoden jälkeen

Suuresta ilosta pohjamutiin vappuna 2009. Hän oli ulkomailla saadessaan viestini, olin odottanut liian kauan ja hän teki selväksi, tosin hyvin herrasmiesmäisesti, ettei ole toivottavaa saada yhteydenottoja.

Sen ainoan hetken kun ollaan istuttu kahdestaan ulkona vierekkäin muistan ikuisesti. Silloin tuuli paljon. Tekisin melkein kaiken toisin siinä hetkessä. Ikävä. Hauskaa lauantaita söpö

Ensisuudelma. Sen muistaa aina. Kuin taikaa.

Romantiikka oli aika kaukana. Muutama yhteinen autoreissu kotiovelle. Ei mitään muuta, ei... Silti aikojekin päästä häntä mietin, jokin siin miehessä oli.

Mieluummin musta Honda Accord =D

Osaan arvostaa jokaista yhdessä vietettyä hetkeä. Toisessa hetkessä naurettu, tanssittu ja suudeltu. Ollaan myös riidelty ja sovittu. Jokainen hetki on tuonut hänet lähemmäksi ja tehnyt selväksi sen että minulle hän olisi juuri se oikea.

Tosin Honda-perheen yhdellä jäsenellä on Musta BMW ja yhdellä on Honda Civic

Ja juuri yhdet Honda-pesueen jäsenet palailivat kotiin viikon Rukan laskettelureissulta.
Olivat kyllä hiihtäneetkin siellä lautailun lisäksi.

Itse kun olin Rukalla, Levillä tai Iso-syötteellä onkin kulunut jo tovi aikaa. :)

Kun olin 5-vuotias meinasin hukkua. Muistan vieläkin selvästi miten näin veden alta vedenpinnan ja miltä se näytti, kun aurinko paistoi siihen. En osannut vielä uida. Rannan tuntumassa oli syvänne, johon putosin. Vaikka olin niin pieni, tiesin hukkuvani. Muistan ajatukseni kuin eilispäivän. Ajattelin, että onpa aurinko vedenpinnassa ihanan näköinen. Sitten katselin kuinka kivan näköistä veden alla oli. Siinä vaiheessa minulta alkoi taju karata ja tuli hätä, mitä äiti sanoo, jos hukun. Muistan, kun isä nosti minut hiuksista ylös. Olin aluksi vähän pää pökkyrässä. Isä piti minua rintaansa vasten ja olin todella onnellinen, koska en hukkunut. Se tunne oli niin hieno, että muistan sen aina. Olin todella onnellinen, että sain elää.
Tuon lapsen onnellisuuden haluaisin takaisin. Kun olin pyyteettömästi täysin kiitollinen ja onnellinen. En ollut vielä liannut itseäni.

Niinpä niin. Lapsuudenmuistot sanelee usein aikuisuuden muistomme ja kokemuksemme.