Meinaan, että Elisan/Saunalahden 3g-verkko ei ole päiväkausiin toiminut Käpykankaan/Alalammintien/Mulan seutuvilla. En liene ainoa, jota asia pännii, varsinkaan, kun kyse lienee siitä, että puhetta ja dataa on enemmän kuin mihin tukiasemien kapasiteetti riittää. Niinpä operaattori viittaa kintaalla valituksille, kun varsinaista vikaa ei ole. Lienee pakko unohtaa mokkulan/älypuhelimien nettikäyttö ja yrittää irtisanoa tuo mokkulaliittymä... kele.
3G-verkko hyytyy
3g-mies
35364
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Joo, ei toimi kunnolla. Aivan perseestä tälläinen.
Vaihda operaattoriksi dna, toimii hyvin mulan ja käppärin liepeillä. Ei ole minun tarvinnut operaattorin vaihtoa katua. dna on paras!
Kaikki ne menee ruuhkassa tukkoon. Jos haluttaisiin, niin tukiasemia pitäisi olla paljon enemmän.
Yöllä klo 2-5 kaikki toimii hyvin. Myös 4g (LTE) on välillä tukossa (Kosulanniemi)
Niinpä varmaan menee tukkoon, mutta nyt ei aina edes puhelu onnistu 3g-kännykällä eli pitää vaihtaa siihenkin 2g-asetukset, niin onnistuu. Ja DNA:n verkkoa ei ole syytä ainakaan minun kehua, ei nimittäin löydä sen paremmin läppärin mokkula kuin kännykkä koko DNA:n verkkoa ja tämä on kokeiltu, tuloksena mokkulan palautus.
Eläkeläisillä ei varmaan haittaa, jos on aikaa roikkua aamuyöllä netissä, mutta työssäkäyvällä on toinen juttu
Onko se nyt mahdottoman vaikeata vaihtaa ne 2g-asetukset jos sillä tavoin saapi yhteyden? Illalla viiden jälkeen toimii ihan hyvin yhteydet, olen tuosta ihan vakuuttunut kun siihen aikaan jo kotona olen (ollut) ja yhteydet pelaa.
Eipä ole vaikeaa vaihtaa 2g puhelimeen, mutta ethän sinäkään 2g-yhteydellä nettiä käytä. Ihan pelkän puheyhteyden kanssa on ihan sama, vaikka oli NMT..., mutta tuo datapuoli se ottaa pattiin. Eikä ole vain Saunalahden/Elisan ongelma, sillä vaimolla on Soneran liittymä älypuhelimessa ja myös se ei enää löydä 3g-verkkoa.
Lisäksi meitä on täällä kaupungin perukoilla (=kivenheiton päässä ABC-asemasta) kohtuullinen joukko, jotka eivät ole minkäänlaisen langallisen yhteyden piirissä, joten tuo mokkula on ollut ainoa keino päästä tietokóneella nettiin. Nyt kun se ei toimi (yöajasta en tiedä), niin olemme todellakin nettimotissa.
Jos pelaisikin iltaviiden jälkeen, niin olisin tyytyväinen.
Vertaa
http://elisa.fi/vertaaverkkoja/
Kuuluu asiaan, mokkulat ovat leluja - Internetin kaltaisia rahat-pois tuotteita. Pitää ymmärtää mistä on kyse: maksat täyden kuukausihinnan, mutta jaat YHDEN oikean nettiyhteyden jopa satojen käyttäjien kanssa. Selväähän se, ettei sinulle jää kuin rippeet, kun se yksi ainoa yhteys jaetaan.
Pitää ymmärtää, että oikea Internet tulee ainoastaan valokuidulla. Eli toisin sanoen oikeaa Internet-yhteyttä on varkaudessa tosi vaikea edes saada.
Toinen, mistä pitää tajuta pysyä erossa on kaapeli-tv Internet. Myös siinä yksi yhteys on jaettu kaikkien saman piuhan varrella asuvien kesken ja lopputulos on se, että nopeus on vain rippeet luvatusta tai riippuu ajankohdasta.
ADSL toimii yleensä tasaisen nopeasti ja varmasti naapureiden tekemisistä riippumatta, mutta alkkaa olla nykymittapuussa jo hieman hidas.
Yhteydet ei toimi täällä, vähän väliä pätkii saunalahden netti. Aivan perseestä systeemi lähtee kyllä vaiho soneraan tai dnahan.
VALOKUITU ON PARAS,
ADSL2 on ok.
KAAPELIMODEMI menee myös huippuaikoina tukkoon.
MOKKULA ja matkapuhelinverkot ei riitä ruuhkahuipuissa. Yhdellä sektorilla voi olla 50 käyttäjää. Silloin puhe on priorisoitu ja datanopeus voi pudota todella alas.
Minulla on kaapeli-TV ja kaapelinetti. Molemmat toimii hienosti. Telkkarissa ei ainuttakaan katkosta moneen kuukauteen, joskus on hetkeks katkennut, syytä en tiedä, olen vaan kuullut et katkos on ollut myös antenniverkkolaisilla.
Netti toimii moitteetta, viimekesän lopussa oli pätkimistä, tein vikailmoituksen, asia korjattiin. Sen jälkeen ei ainuttakaan kaatumista. Juuri mittasin nopeuden.
16ms/92.65Mbps/4.81Mbps.
Millä alueella olet, missä noin hyvin toimii kaikki pelit ja vehkeet?
4g sonerassa ei mitään vikaa.
Dna:n 3g iPadissä toimii Häyrilässä seuravasti:
Vastaanotto noin 12 mbps
Lähetys noin 2,5 mmbps
Bingaus noin 150 ms
Pc:llä 3g-mokkulalla suurinpiirtein samoja arvoja
kaapeli-kake, asun Kommilassa.
Nyt taas mittasin, lukemat oli: 14ms/93.67/4.82, maksimit siis 100/5
Ai että Kommilassako hyvin toimii. Onkos siellä alueellisia eroja vai ihanko yhtä hyvin toimii asunnon sijainnista riippumatta? Kirkonkin vieressä olen kuullut ongelmia olevan. Johtuukohan siitä rumasta viljasiiloa muistuttavasta kirkkorakennuksesta ne vastaanotto-ongelmat, tiedä häntä.
Alueellisista eroista en tiedä. Minun luota kirkkoon on noin puolikilsaa.
Nyt oli 16ms/92.51/4.81
Ilmeisesti alueella ei vaan ole ketään muita tilaajia, kun mittaustulokset näyttävät käytännössä täyttä nopeutta. Tilannehan voi muuttua milloin hyvänsä, warettaja-peten muuttaesa naapuriin. Jo pelkästään TOINEN käyttäjä Kommilan alueella ja nopeudesta on jäljellä enää puolet.
sonera kaura-ahossa 50mb yhteydellä sisään 49.99mb ja ulos 6.02mb.testattu kaikkia operaattoreita ja ainuat jotka anto sen mitä lupasivat oli tele ja sonera.
Soneran kaapeli tökkii kaura-ahossa jatkuvasti. Sonerasta ilmoitettiin aluella olevan jotain vikaa...
Korjaisivat saatana, kestänyt jo viikkoja. Yhteys katkeilee puolen tunnin välein.
Ei pätki meillä pohjoisessa Kaura-ahossa. Kun Macissani on Gigabit Ethernet niin usein saatava nopeus on sen vuoksi 99.5 M ja yöaikaan menee jopa tuon satkun yli. Ping enint. 20 m. Tosin on otettava huomioon että meille on koaksiaalia vain 50 m verran, sen jälkeen matka jatkuu valokuitulinkeissä. Eli juuri tuo taloon tulevan koaksiaalikaapelin pituus voi heikentää nopeuttta, jos sitä on maassa parin kilometrin verran, niin takuulla hidastuu nopeus.
Jos mukana on valokuitua noinkin lähellä, ei kyseessä edes ole varsinaisesti kaapeli-tv Internet, vaan jotain ihan muuta, kuulostaisi heikennetyltä valokuituliittymältä (miksi kuitu ei tule sisälle asti, vaan 50 m päähän?)
Kaapeli-tv Internet tulee paljon kauempaa ja on paljon huonolaatuisempi, koska siinä koko alueen asukkaat jakavat yhden liittymän keskekään. Tässä tapauksessa jakajia lienee vähemmän, ehkä ainoastaan samassa taloyhtiössä asuvat?
Oikean kaapeli-tv Internetin erottaa myös siitä, että se pätkii jatkuvasti.
Tuotaa jos olet edes hieman vihkiytynyt kaapeli-tv systeemin (HFC, hybrid fibre coaxial) systeemin hierarkiaan niin kaapeli-tv todellakin alkaa valokuitukaapelina Soneran laiteasemalta Wredenkadulta, jossa on ns. headend. Nämä kuidut matkaavat eripuolille Varkautta pisteisiin jossa mukaan tulee myös internet (CMTS-laitteelta). Näissä paikoissa kuitu haarautuu edelleen kaupunginosan sisällä eri paikkoihin ja vasta aivan loppukäyttäjän lähellä (puhutaan muutaman korttelin keskittymästä) on ulkotiloissa jakokaappi, jossa optical node:en tuleva kuitu haarautuu koaksiaalikaapeleiksi matkaten kiinteistöihin. Tosin vanhemmilla alueilla on mahdollista että kuitu muuttuu koksiksi jo paljon aikaisemmin, mutta meitä on onni lykästänyt niin että tuo optical noden kaappi todellakin näkyy katumme päähän.
Ja kaapeli-tv pystyy paljon kovempiin nopeuksiin kuin 100 Mbit/s, itse asiassa käyttäjien kesken jaetaan jopa yhden gigabitin sekuntinopeus, eikä 100 Mbps, kuten väitit. Loppukäyttäjille myydään toistaiseksi vain satamegaisia. Lähivuosina tähän on odotettavissa muutosta ja Helsingissä päästellään jo nyt 350 Mbps vauhtia kaapelinetissä.
Jaettu kakku. Olet väärässä, kaapelinetissä ei mene noin kuten kerroit, ihmettelin tuota aiemmin, en tarttunut siihen ennen kuin tarkistin asian.
Soitin Soneraan ja kysyin miten kaapelinetti toimii Varkaudessa ja minun tapauksessa. Nauroivat paskaset väitteelle et se 100 megaa jakautuu kaikkien käyttäjien kesken, se ei jakaudu edes talokohtaisesti.
Kertoo se jo sekin, että minun nopeus ei ole ollut juurikaan koskaan alle 90 viiden kuukauden aikana. Olen varma että on täällä muitakin kaapelinetin käyttäjiä kuin minä.
Mokkula onkin toinen juttu kokonaan, se jaetaan.
Tässä missä asun on 21 asuntoa, vieressä samaan kuuluva talo, jossa myös 21 asuntoa. Oletetaan, että jokaisella olis kaapelinetti ja tuleva nopeus ois se maximi 100 megaa, jota se ei ole täyteen koskaan, vaihtelee 88-96 megan välillä.
100 jaettuna 42 on 2,38 megaa. Eli ei mene noin. :)
HFC-network sen kiteytti, kiitos. :)
Selkokielellä kerrottu miten homma toimii.
Juuri mitattu: 16ms/93.71Mb/4.83Mb.
Voi olla, että Varkauden kokoisessa kaupungissa pärjätään yhdellä CMTS-laitteella, joka siinä tapauksessa sijaitsee Soneran laiteasemalla Wredenkadulla ollen kytkettynä edellä mainittuihin kuitulinkkeihin. Mutta itse euroDOCSIS 3.0 tekniikkaan: jos käytössä on 100/5 Mbit/s yhteys (nopein Varkaudessa), saa modeemi käyttöönsä 4 kanavaa (taajuutta) kaapeliverkosta käyttäjälle päin. Yksi kanava kykenee välittämään 55,62 Mbps, joten neljän kanavan tapauksessa jaettava nopeus on se 222,48 Mbps. Eli jos naapurustossa kaksi käyttäjää lataa samanaikaisesti elokuvaa, saavat he molemmat silti vielä täyden latausnopeuden, vaikka he jakavat saman kaistan. Sitten jos kolmas naapuri imuroi myös, jää kaikille silti vielä 74,16 Mbps/lärvi käyttöön. Jaettavana on siis paljon suurempi kakku, kuin se pala mitä kukaan pystyy ikinä saamaan edes ollessaan ainoa käyttäjä ko. segmentissä. Kapasiteetin säästämiseksi 220 Mbps liittymiä ei myydä, jolloin kyseinen nopeus aidosti jaettaisiin 3G-tyylisesti kaikkien kesken.
Kaapeliverkossa riittää kanavia/taajuuksia joita hyödyntää, joten koko kaupunki ei jaa tuota 222,48 Mbps sekuntinopeutta keskenään, puhutaan ehkä koosta riippuen 1/3-1/2 kaupunginosasta, jossa noin tapahtuu. Yksi kuitulinkki kykenee 10 Gbps trafiikkiin, josta tv-kuva haukkaa muutaman gigabitin. Lisäksi jos Wredenkadulta lähtee useita erillisiä kuituja eri puolille kaupunkia, voidaan eri kuiduissa välittää eri koaksiaaliverkkoihin samoja taajuuksia ilman, että kaupungisosassa a tapahtuva liikenne olisi toiselta samantaajuiselta kaupunginosan b koksiverkolta pois.
Mokkuloissa on taas täysin eri tilanne. Jos sinulle on myyty 3G-verkon tukiaseman maksiminopeus 21 Mbps, on saman tukiaseman alueella jaettava nopeus todellakin se 21 Mbps kaikkien käyttäjien kesken, eikä esim 30 Mbps kakku like kaapeli.
ADSL-yhteyksissäkin on loppujen lopuksi jaettu kakku takana. Samaan puhelinkeskukseen (ja siten samaan DSL-keskittimeen) kytketyt kotitaloudet saavat kyllä puhelinkeskukselle saakka oman 24 Mbit/s yhteyden (jota ei kenenkään kanssa tarvitse jakaa) jos koti on tarpeeksi lähellä keskusta, mutta entäs kun lähdetäänkin dsl-keskittimeltä ulkomaailmaan, kuten aina on nettiä selatakseen välttämätöntä? No, minäpä kerron tarkkaan varjellun liikesalaisuuden. DSL-keskitin on kytketty BRAS:lle (iso laajakaistapalvelin, joka toimii solmuna dsl-keskuksilta tuleville yhteyksille kooten ne yhteen ja samaan edelleen ulkomaailmaan menevään yhteyteen) 1 Gbit/s valokuidulla, ja tuota yhden gigan sekuntinopeutta nopeammin DSL-keskitin ei kykene välittämään liikennettä kaikille ADSL-modeemeille yhteensä. Siten 1000 Mbit/s / 24 Mbit/s = 41,66! Eli jos useampi kuin 41 ADSL-käyttäjää imuroi elokuvaa, ei kaikille enää kyetäkään välittämään dataa 24 megan nopeudella, koska DSL-keskittimelle ei pystytä tuomaan dataa niin nopeasti, että kaikki saisivat täyden nopeuden. Jos imuroijia on vaikka 82, saa jokainen enää max. 12 Mbit/s nopeuden!
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d5/XDSL_Connectivity_Diagram_en.svg/1164px-XDSL_Connectivity_Diagram_en.svg.png Annetaan kuvan kertoa enemmän kuin tuhat sanaa. Kuvassa oleva "Subscriber line (xDSL)" on se osuus, joka on jokaisen kotiin tuleva oma puhelinlinja ja välittää 24 Mbps ilman että käyttäjät jakavat sitä keskenään. Kuitenkin DSLAM:n (dsl-keskitin) ja BRAS:n välinen "Transport network (ATM or Ethernet)" on 1 Gbit/s (1000 Mbit/s) valokuitu, jonka kaikki samaan DSLAM:iin kytketyt asiakkaat joutuvat jakamaan keskenään.
Ja CMTS-laite on siis se vehje, joka juttelee kaikkien siihen kytkettyjen kaapelimodeemien kanssa ja välittää niiden liikenteen eteenpäin julkiseen internetiin sekä tietysti sieltä modeemeille päin.
LTE toimii, kun käytetään koko sille varattua spektriä ja riittävästi flexejä. Rahakysymys.
800Mhz takaa suuret solukoot, mutta kaista on kaikkien jaettavissa... Ruuhka-aikana etanaa. Parempi on sektoroida ja käyttää useita tukiasemia... Se maksaa...
Deloitte ennusti tilanteen jo 2013. Nyt tilanne on paha. Ruuhkakaista ei vaan riitä.
http://www.olka.fi/tutkimus-langaton-verkko-ruuhkautuu-pahoin/
Vieläkö Lehtoniemessä kulkee joillain kaduilla kaapeli-tv ilmajohtona ja vahvistimet sekä jaottimet ulkona pylväissä sään armoilla? Ainakin joku vuosi sitten näin oli ja pätkiminen sen mukaista. Käpykankaalla viimeisetkin rippeet tuosta vanhasta verkosta hävisivät katuvaloremontin yhteydessä pari vuotta sitten, onkohan toimivuus siellä parantunut yhtään?
Tulevaisuus on mobiilissa.
https://blog.networks.nokia.com/mobile-networks/2015/01/16/5g/
http://networks.nokia.com/innovation/5g
sonera toimii ja on toiminut puhelimessa ja läppäreissä ongelmitta.
halvalla ei saa erittäin hyvää.