Tuomo Komulainen seurkauntaopista

#Tuomo Komulainen:
- Noin ei tietääkseni ole ainakaan vanhoillislestadiolaisuudessa koskaan opetettu.#

Suurta valhetta.

Monet Pookin puhujat toistavat, että valkeutta ei ole missään muualla kuin tässä heidän ainoassa porukassaan.

8+2 kirjoitti:

#Tuomo Komulainen:
- Noin ei tietääkseni ole ainakaan vanhoillislestadiolaisuudessa koskaan opetettu.#

Suurta valhetta.

Monet Pookin puhujat toistavat, että valkeutta ei ole missään muualla kuin tässä heidän ainoassa porukassaan.

Lue lisää

"Oikeassa uskossa järki tulee kuitenkin ottaa vangiksi. On totta, että maailmassa on enemmän erilaisia uskoja kuin koskaan. Silti uskon, että vaikka niitä olisi vain kaksi kipaletta, toinen olisi väärässä."

No hei tuossahan tuo oikeassa olemisen katsanto tuli sanottua.

muut on piruja kirjoitti:

"Oikeassa uskossa järki tulee kuitenkin ottaa vangiksi. On totta, että maailmassa on enemmän erilaisia uskoja kuin koskaan. Silti uskon, että vaikka niitä olisi vain kaksi kipaletta, toinen olisi väärässä."

No hei tuossahan tuo oikeassa olemisen katsanto tuli sanottua.

Lue lisää

Miten siis puhuja Tuomo A. Komulainen pystyy esittämään kaksi vastakkaista kantaa seurakuntaopista? Onko hänellä itsellään kaksi omaatuntoa?

olisiko täsäs kyseessä SRK-lestadioalisuudelle ominainen kaksoisviestintä.

Kaksoisviestntää kirjoitti:

Miten siis puhuja Tuomo A. Komulainen pystyy esittämään kaksi vastakkaista kantaa seurakuntaopista? Onko hänellä itsellään kaksi omaatuntoa?

olisiko täsäs kyseessä SRK-lestadioalisuudelle ominainen kaksoisviestintä.

Lue lisää

"olisiko täsäs kyseessä SRK-lestadioalisuudelle ominainen kaksoisviestintä."

Se on tasan tarkkaan juuri sitä.

"Me vanhoillislestadiolaiset uskomme, että Suomessa Jumalan seurakunta kasvaa evankelisluterilaisen kirkon sisällä kuin linnunpoika munassaan. "

Tuo muna on tarkemminottaen vanh.lest.yhteisö. Sitä on kiva vähän laajentaa ulkopuolisille että ev.lut.kirkon sisällä, koska eihän siinä faktuaalisesti ole asiavirhettä. Tällaisten harhaanjohtavien vastausten antaminen ulkopuolisille ei ole lestadiolaisittain mikään synti. Pystyvät tarvittaessa saivartelemaan olevansa rehellisiä, eivät ole ymmärtävinään vääryyttä mitä tekevät. Kun vl puhuu, vastuu on totisesti kuulijalla!

Kaksoisviestntää kirjoitti:

Miten siis puhuja Tuomo A. Komulainen pystyy esittämään kaksi vastakkaista kantaa seurakuntaopista? Onko hänellä itsellään kaksi omaatuntoa?

olisiko täsäs kyseessä SRK-lestadioalisuudelle ominainen kaksoisviestintä.

Lue lisää

Vl-liike on yksi suuri paradoksi.

Pakko myöntää että sama vaikutelma syntyi. Varmaan puhujana ihan hyvä. Mutta en luottaisi tämäntyyppiseen henkilöön sielunhoidollisissa asioissa. ei, ei. Asenteet ja tapa esittää ajatuksensa uskosta on sen verran koleaa lajia.

Voisko joku kopioida sen jutun tänne. En saa sitä luettua nettilehdestä. Kiitos!

Vanha-vl kirjoitti:

Voisko joku kopioida sen jutun tänne. En saa sitä luettua nettilehdestä. Kiitos!

Lestadiolaispuhuja: ”Minun uskonsisareni eivät papiksi havittele”

Pekka JunttiLähetä palautetta toimittajalle.
Tuomo A. Komulainen, 30, teologian ja filosofian maisteri Helsingin Myllypurosta.


Vanhoillislestadiolainen liikkeessä kuohuu vuodesta toiseen. Kipeitä epäkohtia Saara-äidin seurakunnasta nousee julkisuuteen koko ajan ja korkein johto erosi vuoden vaihteessa. Liikkeen kriitikkojen mukaan myllerrys voi viedä perikatoon koko liikkeen, jos asioista ei aleta puhua avoimesti.

Sunnuntai selvitti mikä liikkeessä aiheuttaa kipua ja mikä lääkkeeksi. Lestadiolaistutkija Mauri Kinnunen sanoo, että liike muuttuu koko ajan, vaikka johdon on sitä vaikea myöntää. Hän uskoo, että liike tulee vielä hyväksymään naispappeuden.

Helsinkiläinen teologian ja filosofian maisteri ja liikkeen puhuja Tuomo A. Komulainen, 30, on aivan toista mieltä. Hän sanoo,ettei naista ole tarkoitettu papiksi.

Alla hänen haastattelunsa kokonaisuudessaan.

Lue laaja artikkeli lestadiolaisuuden kipupisteistä Sunnuntain lehdestä.

1. Miten vanhoillislestadiolaisen kuohunnan? Onko se todellista vai liioiteltua?

– Tiedän jo pitkältä ajalta nämä netin Tiltut, jotka tällaista hysteriaa lietsovat. Lukumäärän voi laskea sormin. Heidän usein poleemiset väitteensä ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä rauhanyhdistyksillä voi kuka tahansa viikoittain nähdä ja kuulla. Kirkkohistoria osoittaa, että erimielisiä on ollut kristillisyydessä aina kuten viljapellossa ohdakkeita. Syvät rivit ovat hämmentyneitä mediamylläkästä, mutta rauhallisia kuin viilipytyt. Mie vasta olin Siikatörmällä ja Hankasalmella rippikouluteologina. Minulla oli Henki päällä ja opetin kuten Jumalan seurakunnassa on iät ja ajat uskottu. Vain yksi noin 100 riparilaisesta oli eri mieltä!

2. Vartijan E-kirjan nimi on Lestadiolaisuus tienhaarassa. Kuvaako nimi tilannetta tällä hetkellä? Jos liike on tienhaarassa, millainen polku pitäisi valita?

– Niin se on se verkkojulkaisu, jonka toimittamiseen on osallistunut pikkuserkkuni Matti Myllykoski. Olen tutustunut siihen. Siinä on teologisesti syvällisiä puheenvuoroja, joihin en kaikilta osin voi yhtyä. Uskon, että kaitaa tietä kulkevat kohtaavat jatkuvasti tienhaaroja ja oikopolkuja, mutta ne johtavat kaikki lavealle tielle. Oma näkemykseni on, ettei kannata poiketa oikealle eikä vasemmalle vaan jatkaa kohti taivaankotia.

3. Mitkä ovat ne ongelmakohdat, joista on päästävä eroon, mitkä niitä helmiä, joista kannattaa pitää kiinni?

– Jos jossakin rauhanyhdistyksessä on toimittu Jumalan sanan tai ajallisen lain vastaisesti, asia tulee tietysti korjata. Harhaoppia on ollut esimerkiksi lestadiolaisuuden historiassa tunnettu ”kolmen kyynärän oppi”, jossa Jumalan toiminta rajoitetaan ihmisjoukkoon. Uskon, että Jumala voi herättää ihmisen synnintunnon missä tahansa, mutta tekee taivaskelpoiseksi vain omien opetuslastensa synninpäästöllä. Kristillisyytemme opetus siitä, miten ihminen saa synnit anteeksi, on raamatullinen ja koskee kaikkia kansoja ja kulttuureja. Helmenä korostaisin kristillisyytemme vanhurskautusopin maailmanhistoriallista luonnetta. Rukoukseni onkin, että koko ihmiskunta omaksuisi pelastavan uskon. Kadotusta kun ei ole tarkoitettu ihmistä, vaan sielunvihollista varten.

4. Millainen olisi sinun unelmiesi vanhoillislestadiolainen yhteisö?

– Siellä puhutaan hyvää Isän kodista ja julistetaan usein kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Uskon hedelminä juurrutetaan kristillissiveellisiä elämäntapoja, raittiutta ja isänmaallista mieltä koko kansalle. Lähimmäisiä rakastetaan armolla ja totuudella. Niin, ja me vanhoillislestadiolaiset saisimme olla rauhassa valona ja suolana kirkossamme ja yhteiskunnassamme, eikä media kohtelisi meitä ankarammin kuin muitakaan.

5. Liikkeen peruskiviä ovat: yksimielisyys, erehtymättömyys, muuttumattomuus. Mitä hyvää ja mitä huonoa näet tässä?

– Nuohan ovat raamatullisia Jumalan seurakunnan ominaisuuksia, eivät ajallisen liikkeen tai yhdistyksen. Ajattelen, että kaikki mikä on Jumalasta, on hyvää. Aika muuttuu, mutta Jumalan sana pysyy, ja kaikki kirkon opetus tulee evankelisluterilaisen tunnustuksen mukaisesti koetella Jumalan sanalla. Ehkä varsinkin pienellä oppineiden nuorten joukolla voi olla vaarana alkaa tuomita ja ajatella, että erehtymättömyys viittaisi juuri heihin. Tärkeää on kuulla koko Jumalan seurakuntaa, jonka kautta Pyhä Henki kirkastaa totuuden.

Tässäpä eka osa kirjoitti:

Lestadiolaispuhuja: ”Minun uskonsisareni eivät papiksi havittele”

Pekka JunttiLähetä palautetta toimittajalle.
Tuomo A. Komulainen, 30, teologian ja filosofian maisteri Helsingin Myllypurosta.


Vanhoillislestadiolainen liikkeessä kuohuu vuodesta toiseen. Kipeitä epäkohtia Saara-äidin seurakunnasta nousee julkisuuteen koko ajan ja korkein johto erosi vuoden vaihteessa. Liikkeen kriitikkojen mukaan myllerrys voi viedä perikatoon koko liikkeen, jos asioista ei aleta puhua avoimesti.

Sunnuntai selvitti mikä liikkeessä aiheuttaa kipua ja mikä lääkkeeksi. Lestadiolaistutkija Mauri Kinnunen sanoo, että liike muuttuu koko ajan, vaikka johdon on sitä vaikea myöntää. Hän uskoo, että liike tulee vielä hyväksymään naispappeuden.

Helsinkiläinen teologian ja filosofian maisteri ja liikkeen puhuja Tuomo A. Komulainen, 30, on aivan toista mieltä. Hän sanoo,ettei naista ole tarkoitettu papiksi.

Alla hänen haastattelunsa kokonaisuudessaan.

Lue laaja artikkeli lestadiolaisuuden kipupisteistä Sunnuntain lehdestä.

1. Miten vanhoillislestadiolaisen kuohunnan? Onko se todellista vai liioiteltua?

– Tiedän jo pitkältä ajalta nämä netin Tiltut, jotka tällaista hysteriaa lietsovat. Lukumäärän voi laskea sormin. Heidän usein poleemiset väitteensä ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä rauhanyhdistyksillä voi kuka tahansa viikoittain nähdä ja kuulla. Kirkkohistoria osoittaa, että erimielisiä on ollut kristillisyydessä aina kuten viljapellossa ohdakkeita. Syvät rivit ovat hämmentyneitä mediamylläkästä, mutta rauhallisia kuin viilipytyt. Mie vasta olin Siikatörmällä ja Hankasalmella rippikouluteologina. Minulla oli Henki päällä ja opetin kuten Jumalan seurakunnassa on iät ja ajat uskottu. Vain yksi noin 100 riparilaisesta oli eri mieltä!

2. Vartijan E-kirjan nimi on Lestadiolaisuus tienhaarassa. Kuvaako nimi tilannetta tällä hetkellä? Jos liike on tienhaarassa, millainen polku pitäisi valita?

– Niin se on se verkkojulkaisu, jonka toimittamiseen on osallistunut pikkuserkkuni Matti Myllykoski. Olen tutustunut siihen. Siinä on teologisesti syvällisiä puheenvuoroja, joihin en kaikilta osin voi yhtyä. Uskon, että kaitaa tietä kulkevat kohtaavat jatkuvasti tienhaaroja ja oikopolkuja, mutta ne johtavat kaikki lavealle tielle. Oma näkemykseni on, ettei kannata poiketa oikealle eikä vasemmalle vaan jatkaa kohti taivaankotia.

3. Mitkä ovat ne ongelmakohdat, joista on päästävä eroon, mitkä niitä helmiä, joista kannattaa pitää kiinni?

– Jos jossakin rauhanyhdistyksessä on toimittu Jumalan sanan tai ajallisen lain vastaisesti, asia tulee tietysti korjata. Harhaoppia on ollut esimerkiksi lestadiolaisuuden historiassa tunnettu ”kolmen kyynärän oppi”, jossa Jumalan toiminta rajoitetaan ihmisjoukkoon. Uskon, että Jumala voi herättää ihmisen synnintunnon missä tahansa, mutta tekee taivaskelpoiseksi vain omien opetuslastensa synninpäästöllä. Kristillisyytemme opetus siitä, miten ihminen saa synnit anteeksi, on raamatullinen ja koskee kaikkia kansoja ja kulttuureja. Helmenä korostaisin kristillisyytemme vanhurskautusopin maailmanhistoriallista luonnetta. Rukoukseni onkin, että koko ihmiskunta omaksuisi pelastavan uskon. Kadotusta kun ei ole tarkoitettu ihmistä, vaan sielunvihollista varten.

4. Millainen olisi sinun unelmiesi vanhoillislestadiolainen yhteisö?

– Siellä puhutaan hyvää Isän kodista ja julistetaan usein kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Uskon hedelminä juurrutetaan kristillissiveellisiä elämäntapoja, raittiutta ja isänmaallista mieltä koko kansalle. Lähimmäisiä rakastetaan armolla ja totuudella. Niin, ja me vanhoillislestadiolaiset saisimme olla rauhassa valona ja suolana kirkossamme ja yhteiskunnassamme, eikä media kohtelisi meitä ankarammin kuin muitakaan.

5. Liikkeen peruskiviä ovat: yksimielisyys, erehtymättömyys, muuttumattomuus. Mitä hyvää ja mitä huonoa näet tässä?

– Nuohan ovat raamatullisia Jumalan seurakunnan ominaisuuksia, eivät ajallisen liikkeen tai yhdistyksen. Ajattelen, että kaikki mikä on Jumalasta, on hyvää. Aika muuttuu, mutta Jumalan sana pysyy, ja kaikki kirkon opetus tulee evankelisluterilaisen tunnustuksen mukaisesti koetella Jumalan sanalla. Ehkä varsinkin pienellä oppineiden nuorten joukolla voi olla vaarana alkaa tuomita ja ajatella, että erehtymättömyys viittaisi juuri heihin. Tärkeää on kuulla koko Jumalan seurakuntaa, jonka kautta Pyhä Henki kirkastaa totuuden.

Lue lisää

6. Miltä mediakohut ovat tuntuneet sinusta? Miten yhteisö on reagoinut? Vaieten vai keskustellen? Mikä niissä huolettaa rivilestadiolaisia ja sinua itseäsi eniten?

– Ovathan ne hämmentäneet, ja niistä on keskusteltu vilkkaasti. En pidä mielekkäänä vatvoa 1970-luvun tapahtumia, koska itse olen vuosimallia 1983. Hoidettakoon niiden keskuudessa, joita asia koskee. Mitä seksuaalirikoksiin tulee, en tunne yhtään uhria enkä tekijää. Mielestäni joka ikinen tapaus on liikaa, ja tehdyt rikokset tulee korjata sekä hengellisesti että maallisen esivallan edessä.

– Mediakohusta voi johtua, että meikäläisten seuroissa käy kiinnostuneita katsomassa, onko meininki ihan sellaista kuin Johanna Hurtig ja Mari Leppänen maalaavat. Moni ei ole saanut ennakkoluuloilleen vahvistusta, vaan uskonut omat syntinsä armosta anteeksi.

– Joskus huolettaa, jaksanko pitäytyä Jumalan sanassa ja kirkon tunnustuksessa, joka on niin usein ristiriidassa maallistuvassa yhteiskunnassa vallitsevien ihanteiden kanssa. Tai että saanko Jumalalta sanoja seurapuheisiini. Lohduttaa kuitenkin uskoa, että minut on Jumalan seurakunnan kautta kutsuttu jatkamaan Herran Jeesuksen elämäntyötä. Seurakunta tarvittaessa oikaisee paimeniaan.

7. Nauttiiko SRK:6n johto vielä sinun ja jäsenistön luottamusta? Uskallatko tällaiseen edes vastata?

– Mielelläni kerron, että minulla on luottamus tallella niin Tuomas Hänniseen kuin Olavi Voittoseen. Omilta tuttaviltani mie olen kuullut vain jonkin yksittäisen soraäänen. Ylipäätään viittaan kintaalla selän takana levitetyille huhuille, joille ei ole pätevää näyttöä tai joihin en ole vielä kuullut asianomaisten omaa näkemystä.

8. Kristinuskon ja myös lestadiolaisuuden alkuaikoina naiset saivat saarnata. Mikä on kantasi naispappeuteen? Mikä liikkeen kanta tulisi olla siihen? Entä pitäisikö naisen asemaa seurakunnassa ylipäätään muuttaa?

– Suhtaudun skeptisesti koko väitteeseen, mikä sen lähde on? Kristinuskon syntyaikoina muissa uskonnoissa oli papittaria, mutta siitä huolimatta Paavalin naispappeuskanta oli yksiselitteisen kielteinen. Vanhan liiton aikana Aaronille sanottiin: ”Sinä ja sinun poikasi olkoot pappeja.” Ajattelen, että Jeesuksen esimerkin mukaisesti sananjulistajiksi tulee kutsua ainoastaan uskovaisia miehiä. Jos lestadiolaisherätyksen alkuaikoina on joku nainen saarnannut, se on tapahtunut ilman raamatullisia valtuuksia.

– Minun uskonsisareni eivät papiksi havittele. Toisaalta he eivät ole sitä mieltä, että esimerkiksi minä olisin miehenä heitä vähääkään parempi. On muuten erikoista, että feministit voivottelevat äänioikeutta, omantunnon- ja kansalaisvapautta nauttivia lestadiolaisfriiduja, vaikka maailma on pullollaan yhteisöjä, joissa naisen asema on oikeasti nihkeä.

9. Lestadiolaiset kriittiset äänet vakuuttavat, että ehkäisykieltoa ei Raamatusta löydy. Pitäisikö vanhoillislestadiolaisten muuttaa oppia ehkäisykiellosta?

– Sanaa ehkäisykielto en ole kuullut muualta kuin niiltä, jotka eivät jaa kanssani samaa uskoa. Minusta se kuulostaa leimaavalta ja loukkaavaltakin käsitteeltä. Syntyvyyden sääntelemättömyys on Raamatun luomiskertomuksen ja ensimmäisen uskonkappaleen pohjalta nouseva uskonkuuliaisuuden asia. Opillisia asioita ei voi muuttaa. Jumala on elämän ja kuoleman herra. Tähän kietoutuu myös raamatullinen ihmiskäsitys, jonka mukaan jokainen tähän maailmaan syntyvä ihminen on Luojan lunastama lapsi ja Jumalan kuva eikä kehittynyt eläin, kuten tämän maailman järkijyrkit niin usein väittävät.

10. Ajattelevatko lestadiolaiset edelleen, että he ainoastaan ovat Jumalan valtakunta?

– Noin ei tietääkseni ole ainakaan vanhoillislestadiolaisuudessa koskaan opetettu. Muihin lestadiolaisuuden haaroihin en voi ottaa kantaa. Vanhoillislestadiolaisuuden käsite ymmärretään usein sosiologisesti, ei soteriologisesti eli pelastusopillisesti. Me vanhoillislestadiolaiset uskomme, että Suomessa Jumalan seurakunta kasvaa evankelisluterilaisen kirkon sisällä kuin linnunpoika munassaan. Akateemisesti kouliintunut ajattelu tietysti vierastaa kaikkea mustavalkoista ja näkee niiden välillä lukemattomat harmaan sävyt. Oikeassa uskossa järki tulee kuitenkin ottaa vangiksi. On totta, että maailmassa on enemmän erilaisia uskoja kuin koskaan. Silti uskon, että vaikka niitä olisi vain kaksi kipaletta, toinen olisi väärässä.

11. Miksi näistä asioista on niin vaikea puhua julkisuudessa? Miksi lestadiolaiset vaikenevat?

– Näinköhän? Minulta ainakaan ei ole aiemmin kysytty uskostani. Mie kerron mielelläni kaikista itselleni tärkeistä asioista, joita ovat myös isänmaa, perhoset ja runot. Mitä suurempi kuulijakunta, sitä inspiroituneempi olen. Erityisesti jos erikseen pyydetään, kuten tähän haastatteluun. Sehän osoittaa arvostusta ja luottamusta.

Kiitos asialliseta ja hyvin perustellusta kirjoituksesta. Meillä täällä herätti aika tavalla kummastusta että miten Tuomo K. lähti tällaiselle linjalle median kanssa. Ei tällainen edistä jumalanvaltakunnan asiaa. "Astian makua", sanoisin.

Tuomossa näkyy selvästi VL-tyylinen "hengellinen" kasvu. Tämä ilmiö ei ole mitenkään uusi vanhoillislestadiolaisuudessa, vaan enemmän jopa opittu tapa. Kun saa vähän valtaa "puhujana", niin alkaa se kellokkaan ääni olemaan enemmän kaikkitietävää opetusta, jota muiden vaan tulee kuunnella ja ottaa opiksi.

Jos meinaa saada suosiota SRK:n ja ry:n silmissä, niin pitää olla karskin kova ja tuomitseva puhuja :)

Toteaja. kirjoitti:

Jos meinaa saada suosiota SRK:n ja ry:n silmissä, niin pitää olla karskin kova ja tuomitseva puhuja :)

Joo, oli vähän korskeat puheet pojalla. Muuten kai ei ura etene SRK:ssa, jos ei yritä olla tarpeeksi rehvakas, luulen ma.

Samantyylinen esiintymistyyli kuin tällä "meidän" kansanedustajalla Olli Immosella. Ovat kuin kaksi marjaa, muita ihmisiä halventavalla puhetyylillään.

Mökin mummot jo opettivat lapsillleen kaunista ja ihmisiä kunnioittavaa käytöstä. Mikä se on että näille juipeille ole kukaan opettanut mitään.