Mitä mieltä olette?
Hallituksen suunnitelma lisätä 3000 korkeakoulupaikkaa per vuosi neljän/viiden vuoden ajan. Suurin osa yliopiston puolella lisäpaikoista tulee kohdistumaan kauppatietelliseen ja oikeustieteelliseen.
Oikiksenkaan puolella ei puhuta mistään kymmenistä vaan yhteensä sadoista lisäpaikoista. hyvin mahdollista että parin vuoden päästä helsingin oikeustieteelliseen otetaan reilust yli 300 per vuosi.
Hallituksen suunnitelma lisätä 3000 korkeakoulupaikkaa per vuosi neljän/viiden vuoden ajan. Suurin osa yliopiston puolella lisäpaikoista tulee kohdistumaan kauppatietelliseen ja oikeustieteelliseen.
Oikiksenkaan puolella ei puhuta mistään kymmenistä vaan yhteensä sadoista lisäpaikoista. hyvin mahdollista että parin vuoden päästä helsingin oikeustieteelliseen otetaan reilust yli 300 per vuosi.
Vastaukset 31
Vanhimmat
oikikseen tulee VÄHINTÄÄN 100 uutta paikkaa per vuosi, eli yhteensä VÄHINTÄÄN 500. Perusteluna on tutkinnon "halpuus". Lakimiesliittohan tätä jyrkästi vastustaa ymmärrettävistä syistä.
Kauppatieteilijät vasta sitten kusessa ovatkin, vastaavat luvut kauppiksen puolelle lisättävistä paikoista on väh. 210 ja 1050. Ekonomiliitto on sen verran hyödytön että nuo varmaan menevätkin läpi.
Nii ja nämä luvut olivat sen pohjalta, että lisättäisiin 1200 paikkaa per vuosi. Nykyinen hallituksen kaavailema määrä on tosiaan noussut tuohon 3000 eli juristien määrä saattaa tuplaantua.
Idioottitouhua!
Koulutusresursseja ei kuitenkaan lisätä, vaan lisääntynyt määrä opiskelijoita pitäisi opettaa samalla henkilökuntamäärällä. Nyt kun aineopintojen luentosarjalla voi olla helposti 150-300, niin mitä se tekee kun opiskelijoita tulee suurempi määrä.
Puhumattakaan sitten pienryhmäopetuksesta... LAATU VS MÄÄRÄ ?!?!
Juu ja työllisyystilanne tuskin muuttuu paremmaksi.
" Juu ja työllisyystilanne tuskin muuttuu paremmaksi. "
No ehkä saadaan niiden wamppyyreiden palkkatasoa järkevämmäksi.
tai ehkä niitä moraalittomia rikollisia näkemään muutakin kuin oma napansa ja omat ennakkoluulonsa
Juristin palkka/palkkio on pieni verrattuna hänelle toimeksiannoista syntyviin taloudellisiin riskeihin.
Koulutusmäärien kasvattaminen syö lähinnä rivilakimiesten palkkoja. AA-liitto ja lainsäädäntö pitää huolen, että mahdollisimman harva OTM pääsee tuomioistuimeen.
Työvoima halpenee merkittävästi, mistä hyötyvät suuret toimistot. Pienet toimistot eivät pärjää kilpailussa, varsinkin jos lupaehtoja kiristetään tai pahimmillaan kiintiöidään.
Mitä nämä taloudelliset riskit ovat ns. rivilakimiehen kohdalla?
Lakimiehen palkkaaminen on taloudellinen riski asiakkaalle, joka joutuu maksamaan lakimiehen pyytämää satojen eurojen tuntipalkkaa. Ja mitä sillä rahalla saa? Eturivin paikan lakimiesten kollegiaalisuusnäytökseen, jossa eettiset ohjeet ovat pelkkä vitsi. Uskomatonta, mutta kokemuksen myötä on todettava, että totta.
Ihan oikeaan suuntaan ollaan menossa - rahanahneet laillistetut rikolliset saakin palauttaa maan pinnalle.
"Kyllä lakimies töitä löytää", lupailee lakimiesliitto kaikille tuleville työttömille juristeille.
Ei ole tarvetta
Blåfield Eero
Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa lisätä korkeakoulujen koulutuspaikkoja 3000 per vuosi viiden vuoden ajan – vailla kestäviä perusteita. Lisäykselle ei ole tarvetta, varsinkaan lakimieskoulutuksen osalta.
Lakimiesten työttömyys on lisääntynyt kahdessa vuodessa lähes 25 %.
Vastavalmistuneiden työttömyys kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa 10 %:iin.
Oikeustieteellisen koulutuspaikkoja on lisätty viime vuonna 25 %.
Hintalappu koko lisäyshankkeelle on yli 600 miljoonaa euroa, jos lisäys on 3000 paikkaa viiden vuoden ajan.
Tarvitaanko Suomeen lisää juristeja? Yhteiskunta tarvitsee lakimiehiä, jotta se voi toimia ja taata kansalaisille oikeusturvan. Juristikoulutus on kuitenkin korostuneesti lakimiestehtäviin valmistava tutkinto. Koulutus ei kasvata perustamaan uusia startuppeja eikä kehittämään vientikelpoisia tuotteita tai palveluita. Se kasvattaa analyyttisyyteen ja tarkkuuteen, mutta myös tietynlaiseen varovaisuuteen. Koulutus ei luo riskinottaja ja rajojen venyttäjä, vaan pikemminkin säilyttäjiä ja suojelijoita. Lakimiehet ovat yhteiskunnalle elintärkeitä, mutta nykyisessä taloudellisessa masennustilassa lisäkoulutuksen ja -työvoiman tarve on aivan muualla.
Lakimiehet ovat perinteisesti työllistyneet hyvin. Tämä on johtunut muun muassa siitä, että on ollut selkeitä lakimiehen urapolkuja esimerkiksi valtiosektorilla. Tämä tie on valitettavasti kuljettu loppuun: valtiokonsernin henkilöstömäärä tulee todennäköisesti vähentymään vuosi vuodelta säästötavoitteiden takia. Viime vuosina työllisyystilastoja on kaunistanut liikejuridiikkaan erikoistuneiden asianajotoimistojen kasvu. Jotta asianajotoimistot pystyisivät työllistämään edes viime vuonna toteutuneen lisäyksen verran uusia juristeja, tulisi niiden kaksinkertaistaa vastavalmistuneiden rekrytointi.
Kyllä lakimies töitä löytää. Opiskelijat ovat sen verran valikoitunutta porukkaa, etteivät he valmistuttuaan jää toimettomiksi. Mutta ovatko työt koulutusta vastaavia tai edes sellaisia, joissa koulutustaustaa voi mitenkään hyödyntää? Ellei, on koulutusmäärien mitoitus pahasti pielessä ja perustuu lähinnä tarkoitushakuiseen politikointiin.
Uusia korkeakoulupaikkoja ei nyt tarvita. Ei ainakaan oikeustieteisiin. Oikea paikka linjata asiasta on seuraavan hallituksen alkutaipale, kun valmistellaan koko hallituskauden kattava koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma KESU.
Ei ole tarvetta. Nyt on aika käyttää järkeä.
On ihan hyvä että juristeja koulutetaan lisää kun se voi laskea ökykorkeita asianajopalkkioita inhimilliselle tasolle. Niin kauan kuin tuntiveloitus on satoja euroja tunnissa tai edes sata euroa tunnissa niin ei muuta kuin lisää koulutusta.
Politiikkaa se vaan on. Ihmisiä kierrätetään tilastosta toiseen, väliaikaisesti näyttää työttömyystilastot paremmilta kun saadaan porukalle opiskelijastatus. Kouluista valmistuttua sitten vähitellen tipahdetaan joko työttömyystilastoihin tai työmarkkinoille. Moni tekee tuplatutkinnon nykyään, erittäin suositeltavaa jos rahkeet riittää. Pitää miettiä tarkkaan, mihin opiskellessaan suuntautuu, jos ajattelee että vitsi mä diggailen noita ihmisoikeusjuttuja niin mistä kuvittelee saavansa töitä? Insolvenssi, vero-oikeus ja eu-kilpailuoikeus...siihen oheen kauppakorkeakoulusta vaikka koko tutkinto. En ole ilahtunut tästä kehityksestä, mihin koulutuspolitiikka on mennyt, mutta kyllä tämä tuo tervetullutta kilpailua opiskelijoiden ja yliopistojen välille. Kellä rahkeet riittää? I'm in!
Joo, kilpailu on jo alkanut, Joensuu markkinoi itseään sillä että vastaa nimenomaan työelämän tarpeisiin. Olisi syytä Turussakin herätä tähän...
Joensuun tulevat juristit ei meikää pelota, mutta hyvään saumaan on Itä-Suomen yliopisto iskenyt. Olisi toisaalta ihan mielenkiintoista olla sellaisessa remmissä mukana, jotain kilpailukykyistä näiden parkkiintuneiden Turun ja Helsingin rinnalle. Jää nähtäväksi miten työelämäorientoitunutta porukkaa sieltä pukkaa muutaman vuoden päästä. Mutta kyllä Helsinki on aina Helsinki, hajoisin johonki susirajalle . Mutta en tiiä, jos nyt oisin vasta hakuvaiheessa oikikseen, Joensuu vois olla potentiaalinen vaihtoehto.
Itse en usko, että Joensuu tulee tuottamaan ''käytännön lakimiehiä'' sen enempää kuin Turku, Helsinki ja Lappi. Koulu on aina koulu. Jokaisen työpaikan jutut joutuu aina opettelemaan uudestaan. Oikeustieteellinen yliopistokoulutus antaa hyvän pohjan työelämän opetteluun. Tosin töissä kannattaa käydä opiskelun ohella.
Jos itse uudistaisin oikeustieteellistä koulutusta, tekisin sen seuraavasti:
- enemmän lakikirjatenttejä, mielummin Finlex-tenttejä.
- enemmän asiakirjojen laatimisen harjoittelua
Asiat vaikeutuvat kummasti käytännössä. Harva osaa esim. perheoikeuden tentin suorittamisen jälkeen laatia perukirjan :D
Syrjäytymistä ehkäistään kouluttamalla nuoria aikuisia työttömiksi. On siinä mulla suunnitelma...
Jos elämä ei meinaa pysyä raiteillaan, jollei koulutuspaikkaa löydy, niin mistä löytyy voimat pitää homma hanskassa, kun OTM:nä paistaa pihvejä mäkkärissä?
Sitoutuuko valtio luomaan sata uutta työpäikkaa vuodessa juristeille? Aivan.
Koko hankkeen käsittämätön kyynisyys näkyy perusteluista. Oikis ja kauppis on valittu aloiksi, koska - kuten aivan suoraan tunnustetaan - koulutus on halpaa (tarvitaan vain kirjoja ja joku raukka välillä luennoimaan tylsistyneille teineille). Lääkärien koulutus on kallista. Niinpä lääkäreitä ei kouluteta lisää, vaikka alalla on OIKEASTI työvoimapulaa. Juristien ja kaupustelijoiden koulutus taas muuttuu koko ajan halvemmaksi per capita, kun koulutusmäärärahoja ei lisätä. Mistä kohta saadaan tarpeeksi suuret salit massaluentoihin? Onhan juristeilla ja kaupustelijoilla toistaiseksi kohtalaisen hyvä työtilanne moniin muihin akateemisiin aloihin verrattuna, mutta tilanne heikkenee koko ajan. Eikä oikein eettisesti kestävältä perustelulta kuulosta sekään, että työttömyysprosenttia tulisi nostaa, koska monilla muilla menee vielä huonommin. Voin vain kuvitella sellaisten nuorten ihmisten katkeruutta, jotka laitetaan viideksi vuodeksi pänttäämään kirjoja rahan kuvat silmissään ja jotka lopulta valmistuvat kortistoon.
Lääkisläisten määrää nostettiin tänävuonna (Turku) ja ensivuonna kaikissa muissa yliopistoissa
Edelleen koulutuspolitiikasta:
Miksi kaikkien halukkaiden täytyy saada korkeakoulutus ylipäätään? Jos resurssit aivokopassa eivät siihen riitä, täytyykö silti nykymaailmassa kaikkien saada haluamansa? Ja mikäli näin on päätetty, miten korkeakoulujen taso saadaan pidettyä samana kuin ennen, jos ne Gaussin käyrän häntäpäänkin suorittajat on saatava korkeakouluihin ja niistä vielä tutkinnon kanssa poiskin?
Kuulin käytävillä tämmösen salaliittoteorian, että koulutuspaikkojen lisääminen oikiksessa liittyis siihen, että kun itäsuomi sai oikeuden kouluttaa juristeja, eikä niillä ole munaa lopettaa lappia, niin näin ollen koulutuspaikkojen määrä lisääntyy väistämättä.
Ja miten asia oikeasti menee:
1) Lisäpaikkoja tullaan myöntämään X-määrä.
2) Näistä lisäpaikoista yliopisto saa anoa valtiolta itselleen parhaaksi katsomansa määrän parhaaksi katsomilleen koulutusohjelmille.
3) Näille lisäpaikoille yliopisto joutuu anomaan myös lisärahoitusta valtiolta.
eli vaikka juristeille luvattaisiin 3000 lisäpaikkaa opiskeluun, on täysin yliopistosta itsestään kiinni hakeeko se lisäpaikkoja vai ei.
Joensuuhan ne lisäpaikat ottaa.
Ei se niiltä oo pois, vaan meiltä, jotka ollaan työttöminä/puolella palkalla töissä.
Käsittämätöntä ylikouluttaa KALLIISTI ihmisiä työttömäksi. Sitten pettyvät ja masentuvat, mitä se maksaa?
Samaan aikaan valitetaan työvoimapulasta ja sen uhasta monissa tärkeissä ja välttämättömissä töissä.
Joensuun oikeustieteet tulee olemaan työmarkkinoilla se pahnan pohjimmainen. Jos niitä lisäpaikkoja tosiaan tulee ja porukalla alkaa olla vaikeuksia löytää töitä niin erot tehdään sillä missä tutkinto on suoritettu. Nämä vanhat ja hyväksi havaitut oikikset tuottavat edelleen sitä juristiporukkaa joka saa kunnon hommat. Tietenkin kyvykkäät löytää aina paikkansa vaikka olisivat Joensuusta valmistuneitakin.
Ja mihinkäs tämä edellinen väite, että Joensuu valmistuisi, jotenkin automaattisesti "huonompaa ainesta" kuin muissa tai vain yksin Helsingin tdk:ssa
Totta sen sijaan on, että jos tarjontaa lisätään niin vaikeudet löytää paikkansa niin kasvaa.Ilman Joensuun tdk:aakin oltaisiin selvitty, entisillä koulutusmäärillä-
Joensuun juristit voi olla työmarkkinoilla sen vuoksi kiinnostavia, että kun saivat Itä-Suomen yliopistolla tutkinto-oikeuden OTK/OTM -koulutukselle niin kysyttiin nimenomaan työelämästä mielipiteitä mihin suuntaan tutkintoa pitää kehittää. Se sai työmarkkinoilla hyvän vastaanoton, kun yleisesti ei kannatettu opiskelupaikkojen lisäystä. Niin nyt se mitä lisänä tarjotaan, on sentään kehitetty parempaan suuntaan. Ja ovat sen opinto-ohjelmassaan huomioineet, painotetaan juridisen kirjoittamisen taitoa ja opetusmenetelmiä on tehostettu. Kyllä työmarkkinoilla ollaan kiinnostuneita näkemään, että mitä heillä on tarjottavanaan, kun ovat olleet mukana juristikoulutusta kehittämässä. Loppu onkin opiskelijoista itsestään kiinni, ja käsittääkseni Joensuuhun oli aika kovat pisterajat. Joka tapauksessa kilpailu on koventunut: jos menee lampaana opintoputken läpi ja odottaa että valmistuttua saa varman työpaikan, joutuu pettymään. Että ei kannata tuudittautua siihen ylimieliseen eetokseen, että Helsingistä valmistunutta pidettäisiin arvokkaampana sen vuoksi että on Helsingistä. Mutta jos tällaista lammas-porukkaa riittää, sen parempi minulle: vähemmän varteen otettavia kilpakumppaneita kun valmistun. ;)
Eikä pelkät oikis opinnot riitä. Jos haluaa todella olla haluttu työmarkkinoilla, pitää olla jotain muutakin extraa: ottaa kauppakorkeesta tms. järkeviä opintokokonaisuuksia. Ehkä toinen tutkinto rinnalle! Väitän, ettei sillä ole enää mitään väliä onko valmistunut Helsingistä, Rovaniemeltä vai Joensuusta. Ainoastaan se ratkaisee, mitä sulla on tarjottavana työmarkkinoilla kun valmistut. Koko opiskeluaika pitää panostaa, harkita tarkkaan mitä lukee. Kaukana on ne ajat, kun pelkällä oppilaitoksella sai meriittiä. Miettikää sitä.
Joensuulla tuppaa olemaan sellainen maine että sinne mennään jos ei muualle päästä. Siis muidenkin Joensuun alojen kuin oikiksen kohdalla. Kaipa siihen inflaatioon joku syy on. Paikalliset voivat tietysti hakea sijainnin perusteella.
HTK/HTM -puoli varmaan onkin sellainen oikikseen pyrkijöitten kaatoluokka (no offense, just reality) mutta OTK/OTM koulutus on eri asia. Paha tietysti sanoa mitään heidän tasostaan, kun nyt on vasta toista kertaa haku. Meille helsinkiläisille on tietysti eduksi ylläpitää myyttiä Joensuun surkeasta tasosta. Mutta kuten aikaisemmin sanoin, paremmuus ratkeaa yksilötasolla. Itse pidän Helsinkiä hyvänä tiedekuntana, vaikka opetuksesta valitettavaa löytyykin. Ison tiedekunnan ongelma.
Kilpailuhenkinen, luin noita sun juttujas...
"jos menee lampaana opintoputken läpi ja odottaa että valmistuttua saa varman työpaikan, joutuu pettymään."
Kyllä oikiksessa varmaan sen verran kypsää porukkaa on, ettei kukaan noin ajattele.
"Että ei kannata tuudittautua siihen ylimieliseen eetokseen, että Helsingistä valmistunutta pidettäisiin arvokkaampana sen vuoksi että on Helsingistä."
Et ole edes valmistunut oikiksesta, saati työskennellyt lakimiehenä. Kerro missä ihmeen rekrytilaisuudessa ja kuka sinulle on kertonut Helsingin ylivoimaisesta arvostuksesta?
"Mutta kyllä Helsinki on aina Helsinki, hajoisin johonki susirajalle . Mutta en tiiä, jos nyt oisin vasta hakuvaiheessa oikikseen, Joensuu vois olla potentiaalinen vaihtoehto. "
Asetat siis opiskelupaikkakunnan tutkinnon edelle? Etkä pystyisi istumaan pakollisia luentoja muualla kuin Helsingissä. Lapin opiskelijoista moni asuu Rovaniemellä vain vuoden ja moni työskentelee opintojen aikana aivan muualla mm. Helsingissä. Jotkut ovat vaihtaneetkin tiedekuntaa hakemalla suoraan maisteriopintoihin.
"Eikä pelkät oikis opinnot riitä. Jos haluaa todella olla haluttu työmarkkinoilla, pitää olla jotain muutakin extraa: ottaa kauppakorkeesta tms. järkeviä opintokokonaisuuksia. Ehkä toinen tutkinto rinnalle!"
"Meille helsinkiläisille on tietysti eduksi ylläpitää myyttiä Joensuun surkeasta tasosta."
Mitä helvettiä? Oikeesti nyt hei...
"Itse pidän Helsinkiä hyvänä tiedekuntana, vaikka opetuksesta valitettavaa löytyykin. Ison tiedekunnan ongelma."
Okei, kerro nyt niitä hyviä ja työnantajaa kiinnostavia asioita tiedekunnasta? Mikä muu oikeastaan on relevanttia kuin sen opetuksen taso?
Tässä tulee samanlainen tunne kuin lukiessa lakimiesuutisten opiskelijoiden osiosta tekstiä, jossa joku mikälie- opiskelija-asiamies luetteli itsestäänselvyyksiä työnhausta.
Jaa-a, ei kannata niin kovin ottaa itseensä. Kommenttini "Että ei kannata tuudittautua siihen ylimieliseen eetokseen, että Helsingistä valmistunutta pidettäisiin arvokkaampana sen vuoksi että on Helsingistä." oli vastausta aikaisempiin, mm. "HelsinkiLaw":n tähän komenttiin:
"Joensuun oikeustieteet tulee olemaan työmarkkinoilla se pahnan pohjimmainen. Jos niitä lisäpaikkoja tosiaan tulee ja porukalla alkaa olla vaikeuksia löytää töitä niin erot tehdään sillä missä tutkinto on suoritettu. Nämä vanhat ja hyväksi havaitut oikikset tuottavat edelleen sitä juristiporukkaa joka saa kunnon hommat. Tietenkin kyvykkäät löytää aina paikkansa vaikka olisivat Joensuusta valmistuneitakin. "
Todettakoon nyt ihan selvyyden vuoksi toistamiseen, että "Väitän, ettei sillä ole enää mitään väliä onko valmistunut Helsingistä, Rovaniemeltä vai Joensuusta."
Tietysti tutkinto ratkaisee eikä opiskelupaikkakunta. Joensuu voisi todellakin olla järkevä vaihtoehto. Olen sen verran kilpailuhenkinen, että en perusta tärkeitä ratkaisuja siihen mikä kaupunki "olis kiva just mulle" vaikka hajottaiskin. Mun aikana se järkevin vaihtoehto tiedekunnista oli Helsinki, mutta jos nyt hakisin se olisi Joensuu. Kyllä mä sinne hajoaisin, mutta kestäisin sen kuin mies. Jokainen hakija arvottaa itse hakuvalinnan tehdessään, mitä tiedekunnista parhaimpana pitää tarjonnaltaan. Nämä kaupungit joissa nyt oikeustieteellisiä tiedekuntia on, niin on varsin tavanomaista latistaa juuri niitä muita joissa itse ei satu olemaan, varsinkin sitä ainaista Lapin morkkaamista mikä on täysin turhaa. Helsinki-myytti on aika monivuotinen juttu, jolla ei ole todellisuuspohjaa, se on vaan myytti. --> "Meille helsinkiläisille on tietysti eduksi ylläpitää myyttiä Joensuun surkeasta tasosta."
Jospa annat vähän poreiden tasaantua kuupassasi, niin huomaat että onnistuit itse poimimaan teksteistäni juuri ne kohdat, jotka saavat asiani näyttämään helsinki-propagandalta. Taidat olla Venäjän viralliselle uutistoimistolle töissä, kun onnistut vääristelemään sanomani oman mielesi mukaiseksi.
Ei se mitään, jatketaan.
Mulla ei ole puolta asiassa, koska en oikeustiedettä tutkintotavoitteisesti opiskele. Enkä voi ottaa oikein itseeni. Asia kiinnostaa, koska olen harkinnut vielä lukevani oikeustiedettä tutkintotavoitteisesti ja haluaisin tietää ONKO TIEDEKUNNALLA OIKEASTI JOTAIN VÄLIÄ. En väitä, että sullakaan olisi noita asenteita. Nuo "Helsinki-propaganda"-kohdat otin mahdollisimman kärkkäästi esille. Mikäli olisi kuulunut niihin "tavanomaisiin latistajiin" provosointi olisi ihan ok keino saada perusteluja.
Ilmiö on mielenkiintoinen. Kun puhuu Helsingistä valmistuneiden ja kohta valmistuvien kanssa, joilla on kokemusta työelämästä, niin livenä kuin paremmilla foorumeilla. Aina saa sellaisen kuvan, että on aivan sama missä sen tutkinnon suorittaa. Ketään ei pidemmän päälle kiinnosta.
Sitten ovat nämä nuoret oikkarit, jotka ovat tulleet tiedekuntaan tyyliin suoraan lukiosta ja ovat sitä mieltä, että rekryjä ihan oikeasti kiinnostaa missä tiedekunnassa on milloinkin tiukin sisäänpääsyprosentti ja monta kertaa olet pyrkinyt.
Hyvähän se tietysti on, että on asioita, joista olla ylpeä. Lähinnä sen takia vituttaa, että kun aiheena oli - potentiaaliselle hakijalle näinkin keskeinen asia - opiskelupaikkojen lisäys, niin tottakai puolet viesteistä "mun tiedekunta vs. sun tiedekunta viestejä".
Edelleen kiinnostaa miksi pidät Helsinkiä niin hyvänä tiedekuntana, vaikka opetuksesta löytyy "valitettavaa". Eikös se opetus ole olennaisin asia perustutkinto-opiskelijalle?
Entä se toinen tutkinto? Ymmärrän, että JOO-opinnot omaa oikeudenalaa läheltä liippaavista aiheista olisivat hyödyllisiä, mutta itse ainakin hankkisin arvokasta työkokemusta ennemmin kuin toisen tutkinnon. En ainakaan haluaisi profiloitua "ylikoulutetuksi ikiopiskelijaksi". Monesti tuplatutkinnon suorittajathan ovat juuri niitä, jotka aloittivat oikiksen, koska oman alan työtilanne on paska.
Kunnon tyypit pärjää aina olipa opiskellut missä vaan. Kyllä sen jo työhaastattelussa yleensä näkee jos heebosta on johonkin ja päinvastoin. Tunnen Helsingistäkin valmistuneita oikiksen maailmanparantajia joista ei olisi ihan joka hommaan. Yleensä nämä ajautuvat johonkin yleishyödyllisiin hommiin järjestöjen yms. lakimiehiksi. Eipä heitä kukaan välttämättä muihin juttuisiin palkkaisikaan eivätkä paatoksessaan rahahommiin ja vastuullisiin hommiin haluaisikaan. Tämä on siis ihan fine.
En osaa sanoa oikeustieteellisestä, mutta kyllä monilla aloilla on oikeasti rekrytoijien silmissä väliä sillä, missä yliopistossa opiskelet. Paras esimerkki lienee HSEn rahoitus, jonka opiskelijat työllistyvät huomattavasti aikaisemmassa vaiheessa opintoja rahoitusalan asiantuntijatehtäviin (kesätöissä siis) kuin muiden kaupallisten korkeakoulujen opiskelijat. Asian voi varmistaa vaikkapa linkedinin avulla.