loppu elämän ongelmia joiden kanssa on elettävä....niin vihaan ettei siihen sanoja löydy....en puhu siitä ulkopuoliseselle ihmiselle,joka ei ole kokenut samaa....
ihminen joka vaan nyökyttäää,ja ymmärrän,....vitu ymmär,eikä tunnu kukaan muukaan....
ihminen joka vaan nyökyttäää,ja ymmärrän,....vitu ymmär,eikä tunnu kukaan muukaan....
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jep, sama täällä.
mikä sairaus, eikö saa helpotusta?
mulla on oikean puolen halvaus ja aivoverenvuoto. pistä paremmaksi jos pystyt.
Todella kurjaa kuulla. :(
Jaksamista sinne ja toivotaan että tulevaisuudessa se voitaisiin parantaa.
Mä taas vihaan läheiseni sairautta, joka on vienyt multa sen ihmisen jonka tunsin. Ei kukaan oikeasti pysty täysin ymmärtämään toisen ihmisen kokemuksia tai kipuja, murheita, ei vaikka itse olisi kokenut saman asian. Aloituksen kirjoittajalle toivotan jaksamisia ja ett saat apuja asioihin mitä itse et pysty tekemään. Älä ole liian ylpeä pyytämään apua silloin kun sitä oikeasti tarvitset. Toivottavasti sulla on läheisiä ja ystäviä, jotka auttavat, tukevat sua. Toivottavasti et ole yksin.
Sama juttu. Vihaan syömishäiriötäni, joka on vienyt minulta yli 15 vuoden olemassaolonsa aikana ystävät, terveyden, mielenterveyden, jaksamisen ja muuttanut minut täysin eri ihmiseksi.
Läheiseni luulevat minun selättäneen sairauteni.
Vihaan sitä, että ihmiset kadehtivat "hyviä geenejäni". Oikeasti valehtelen syömisistäni minkä kerkeän. Pystyn syömään isojakin annoksia muiden edessä esim. työpaikalla, mutta kotiin päästyäni en syö juuri mitään.
On kausia, jolloin liikun pakkomielteisesti jopa yöunien hinnalla.
Olen ollut hoidossa lukuisia kertoja ja oppinut huijaamaan niin terapeutteja kuin lääkäreitäkin. Nykyään minulla on terveen paperit.
Vihaan ihmisiä, jotka kommentoivat syömishäiriöisten elämää tietämättä siitä helvetistä yhtään mitään. Ei, en halua olla malli, balettitanssija, enkä pidä laihuutta kauniina. Arvostan muita ihmisiä painoindeksistä riippumatta. Ulkonäkö ei ole minulle itseisarvo. Tämä on sairaus siinä missä vaikka syöpä. En ole valinnut tätä. En ymmärrä, mikä tämän aiheuttaa ja miksi jatkan tätä, vaikka tiedän että tämä johtaa ennenaikaiseen kuolemaan.
Haluan parantua ja yritän parantua koko ajan. Se, että joku käskee minua syömään enemmän, on sama kuin käskisi skitsofreenikkoa olla kokematta harhoja.
Kyllä, välitän lähimmäisistäni ja kyllä, lopettaisin heti jos osaisin. Vihaan syyllistämistä. Anteeksi purkaukseni.
"Tämä on sairaus siinä missä vaikka syöpä"
No eri asia syömishäiriö on kuin esim. syöpä. Joo, molempiin voi kuolla, mutta syöpäpotilas ei usein kohtalolleen mitään mahda. Halua elää voi olla, mutta kuolema vie mennessään hoidoista huolimatta. Syömishäiriöisellä vika on vain omassa päässään ja hänellä on mahdollisuus parantua. Anoreksia on mielenterveydestä johtuva. Syöpä ei.