Hei!
Äitiäni varmaan rupees masentaa silloin kun isäni löysi uuden puolison (noin 6 vuotta sitten). Isä muutti pois ja me jäätiin kahestaan. Aluksi näytti kaikki olevan kunnossa, paitsi että äitini rupess laihtumaan, mut söi se ihan kunnolla enkä osannut arvata muuta kun että varmaan toi siivoutyö on sellaista aktiivista puuhaa ( olin ite silloin 17). Sitten se sai töistä potkut, hän sanoi että joku oli kiusannut häntä siellä ja valittanut koko ajan. Hän rupees silloin myös käyttämään enemmän alkoholia ja meillä kävivät koko ajan äidin "juoppo kaverit" kylässä. En kestänyt sitä, kerroin hänelle miltäs minusta tuntui ja sanoin muuttavansa isälle. Mut kun siellä isällä oli todella ahtasta niin muutin noin kuukauden kuluttua siitä takaisin äidilleni ja päätin etten kiinnostautu enää olleenkaan äitini tekemisitään. Ja sen takia en edes tiedä milloin äiti rupees käyttämään masennuslääkkeitä ja miksi. Nyt kun olen muuttanut pois äidiltäni poikaystäväni kanssa yhteen, niin me tullaan taas paremmin toimeen ja äiti myös kertoo pikkasen siitä masennuksesta, mutta kun ite en ole koskaan ollut masennuksessa en ymmärrä hänta enkä haluasi loukata häntä. Haluaisin jotenkin auttaa häntä , mutta miten? Tuntuu ettei hän innostuu mistään, eikä hän käy missään muualla kun kerran päivässä koiran kanssa lenkillä.
Kiitos kailille! :)
Äitiäni varmaan rupees masentaa silloin kun isäni löysi uuden puolison (noin 6 vuotta sitten). Isä muutti pois ja me jäätiin kahestaan. Aluksi näytti kaikki olevan kunnossa, paitsi että äitini rupess laihtumaan, mut söi se ihan kunnolla enkä osannut arvata muuta kun että varmaan toi siivoutyö on sellaista aktiivista puuhaa ( olin ite silloin 17). Sitten se sai töistä potkut, hän sanoi että joku oli kiusannut häntä siellä ja valittanut koko ajan. Hän rupees silloin myös käyttämään enemmän alkoholia ja meillä kävivät koko ajan äidin "juoppo kaverit" kylässä. En kestänyt sitä, kerroin hänelle miltäs minusta tuntui ja sanoin muuttavansa isälle. Mut kun siellä isällä oli todella ahtasta niin muutin noin kuukauden kuluttua siitä takaisin äidilleni ja päätin etten kiinnostautu enää olleenkaan äitini tekemisitään. Ja sen takia en edes tiedä milloin äiti rupees käyttämään masennuslääkkeitä ja miksi. Nyt kun olen muuttanut pois äidiltäni poikaystäväni kanssa yhteen, niin me tullaan taas paremmin toimeen ja äiti myös kertoo pikkasen siitä masennuksesta, mutta kun ite en ole koskaan ollut masennuksessa en ymmärrä hänta enkä haluasi loukata häntä. Haluaisin jotenkin auttaa häntä , mutta miten? Tuntuu ettei hän innostuu mistään, eikä hän käy missään muualla kun kerran päivässä koiran kanssa lenkillä.
Kiitos kailille! :)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Voit olla vain luonnollinen oma itsesi. Sano hänelle, että välität, mutta et ole ajatella nuoruuttasi, että äidilläs on paha olla. Voit kai myös kysyä, mitä hän itse toivoisi sinulta. Ole valmis myös kuuntelemaan.
Voisitteko käydä yhdessä jossakin?