Minusta tuntuu välillä siltä, että kun pääsen lähemmäs, niin sinä loittonet. Voitko kertoa mitä tapahtuu? Jotenkin hilkulla, että vois/in (-imme) olla levollisin mielin ja varmistua, että ymmärretään toisiamme ja olisit siellä yhtä odottavalla mielellä. Ja haluaisit samaa, tavata ja tutustua. Edelleenkään en vaadi sinulta mitään, mutta kannattaisiko katsoa miten tästä eteenpäin?
Hän ei ole nainen
Enkä minä mies
15301
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei varmaan minulle. Haluan tavata ja tutustua. Ja katsotaan eteenpäin...toivon sitä enemmän kuin mitään, mahdollisuutta. Olen epävarma sinusta, siksi tuo loittoneminen. En tiedä, mitä haluat. Puhu minulle.
Jos tämä olisi mulle niin tässä vastaus. Aina kun joku alkaa tulla mulle läheisemmäksi, niin painan äkkiä jarrut pohjaan ja pakitan kauemmas. En uskalla kiintyä kehenkään. Se ei johdu siitä että pelkäisin hylkäämistä, vaan siitä että pelkään että mua satutetaan. Ei mua tuntemattomien tai puolituttujen loukkaukset haittaa yhtään, mutta se että joku tärkeä ihminen taas satuttaisi, sitä en kestä.
Ja syy tähän mun pelkooni ja huonoon itsetuntooni on väkivaltainen, mollaava ja arvosteleva isä. Aika henk.koht. juttuja nämä, mutta anonyyminähän minä kirjoitan.
Kuulostaapa tutulta. Mulla on samoja kokemuksia. Pelottaa ihan kauheasti. Mut olen tän tunteen kanssa pakon edessä, tulen varmasti katumaan, jos en mitään edes yritä tehdä. Haluaisin katella tän ja sit miettiä vasta, mahdollisia kammottavia seurauksia. Jotenkin ajattelen sen siihen tapaan, et jos väistelen kaikkia vaikeita tilanteita, en ota elämää sellaisena vastaan, mitä se voisi myös parhaimmillaan olla.
En kokenut väkivaltaisuutta ,mutta voi veljet, arvostella ja ilkeä,ja todella mustasukkainen se osasi olla.
Voin katumuksesta sen verran sanoa, että se ei ole kivaa...Joten kannattaa ehdottomasti katsoa kaikessa rauhassa, mitä tapahtuu. Ei kannata jättää yrittämättä.
Oho tulipa kirjoitettua kauan. Ei mulla noita ikäviä kokemuksia ole mitä kirjoitat tossa seuraavassa kirjoituksessa. Olen todella pahoillani sun puolesta, että olet läheiseltä ihmiseltä joutunut kestämään tuollaista. Toivoisin, että uskaltaisit kuitenkin luottaa, että on olemassa hyviäkin, vaikkakin vielä tuntemattomia ihmisiä, jotka ei missään nimessä halua satuttaa sua ja hyväksyvät ja rakastavat sinua juuri sellaisena kuin olet. Tuntuu tosi pahalta ajatella että joku satuttaa vielä vuosikymmentenkin jälkeen, mahdollisesti vieläpä haudan takaa, vaikkakaan sitä en voi tietää sinun kohdallasi. Minä olen ainakin puolellasi ja haluaisin halata.
ja minulla vastaavanlainen äiti. onni onnettomuudessa, että meni jutuissaan jo niin yli, että ymmärsin kyseessä olevan vain hänen sairautensa, en minä ihmisenä. tosin, joskus mietin, millainen ihminen olisin "normaalilla" äidillä. olisinko kokonaisempi, luottavampi, rohkeampi.. no, koskan emme saa tietää, ja jokaisella omat murheensa, ristinsä jne. näillä mennään nyt.
Niin, mulla kuoli isä, kun olin lapsi. Hänessä oli rakkautta. Mutta sen jälkeen olin vain tiellä äidin elämässä ja tuntui silloin, kuin olisin ollut täysorpo.
ja kyllä olisi kiva vihdoin olla luottavaisella mielellä ja varma että vielä kohtaamme ja saamme tutustua. toisinaan vain tuntuu siltä kuin meillä olisi tässä kaikki se mitä jokainen etsii mutta sitten aina palataan lähtöruutuun ja tiedustellaan varovaisemmin. kun vain tietäisi miten tässä nyt kannattaa edetä ??
siinä syytä miksi loittonen hänestä, vaikka kaipaankin.
Huomenta! En jää tänne mitään kirjoittelemaan, mutta milloin nainen ei olisi nainen?
Nainen on aina nainen vaan :)
Et nyt ihan ymmärtänyt pointtia. Aikuinen nainen kokee olevansa vähän vajaa koska on kokenut kovia elämässään. Hän ei ole kykenevä ottamaan naisellisia askelia elämässään. Syvältä jostain kumpuavat muistot, jotka estävät häntä olemasta se oma itsensä joka hän olisi ilman huonoja kokemuksia meistä miehistä. Meidän käytöstä ja reaktiota pelkää. Varsinkin sellaiselta henkilöltä johon uskoo ja luottaa. Viimeiseksi haluaisi kuulla mitään mikä saattaisi loukata, henkilöltä jota arvostaa.
Mutta äiti on äiti.
Eipä kannata yleistää. Kuinka monta kokemusta sulla on aikuisesta naisesta.