Hei!Et sä vie mua keneltäkään..vaikka luuletkin niin..ei sun tarvii asettua marttyyrin asemaan niin että olisit pahoillasi siitä,mitä m ä tunnen sua kohtaan..eihän me edes tunneta vielä kunnolla...ja silti musta tuntuu että mä olisin tuntenu sut aina!En mä tunne sun sisintäs enempää kuin sen verran,mitä oon sanoistasi kuullut..jos sä jostain syystä sattuisit lukeen tän mun tekstin,älä oo vihainen.Älä ihmettele miten mä tunnen sua kohtaan näin,koska eihän me tunneta toisiamme kovin hyvin.Haluisitko edes tutustua muhun?Mä kaipaan sua niin-en mä voi sitä sanoa sulle suoraan..kaikki ne kauniit katseet,jotka loit muhun..ne kertoi paljon...mulla on jo nyt ikävä sua.Mä en voi sille mitään-tuskin edes tiedän,mitä oikeasti kaipaan..onko se vaan joku yli-inhimillinen haave,joka ei koskaan toteudu vai onko se ihan todellista.Musta alkaa jo tuntua,että mä tiedän,kuinka sä oot elämässäs pettyny...enkä mä voi tietää,voinko mä auttaa asiaa...kai mäkin olen kerran pettynyt ja paikannut pettymyksen turvallisten käsivarsien syleilyssä,mutta ei se tunnu enää miltään kun se toinen ei ymmärrä mitään..ollaan niin erilaisia...en mä tunne enää mitään sielujen sympatiaa niinku ennen..mua ei ymmärrä kukaan..ei musta oikeesti kukaan välitä...mä luulin,että sä oisit ymmärtäny ja että sä olisit halunnut..en mä tiedä..ehkä se ei kuitenkaan oo niin..miksi mun pitäis luovuttaa...meidän välillä on jotain..tai sitten mä luulen vaan niin..ainakin ensi hetkestä lähtien oli,oliko sekin vaan luuloa-entä se toinen kerta kun sä tulit mun luo..ja silloinkin kun mä lähdin...et sä tiedä,kuinka ihan oikeesti mä olisin halunnu käpertyä sun kainaloon-ja tuntea että sä oikeesti ymmärtäisit...vaikka me ei tunnettais samoja fiiliksiä,jotain samaa meidän kokemuksissa on..ja vaikka me ei oltaiskaan mitään verisukulaisia niin sukulaissieluja kummiskin...jaettais kokemuksia ja tuntoja..ja tuntuis ihan oikeesti hyvältä...käpertyä sellaisen kainaloon,joka Oikeesti ymmärtäis...haluis ymmärtää.Mä en voi sille mitään,mun on pakko tunnustaa-tää on jotain paljon enemmän kuin sitä ystävyyttä,josta mä puhuin.
sä saat mut tuntemaan
donna
81211
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kenelle tuo sun viesti on tarkoitettu?Anna edes joku vihi nimestä, sopis todellakin mun tilanteeseen juuri nyt.
Täähän vois sopia ihan kenelle tahansa-sydämensä menettäneelle.Millainen tilanne sulla on?Kerro,kenties tää voi olla sulle.
niin oon varattu ja ollaan tavattu!Muuta en osaa sanoa, mutta nimi auttais asiaan.;)
Ei mulla oo mitään tietoa,ootko varattu vai mitä,mutta tavattu kyllä on.No,en usko että oot oikee henkilö...
Kukapa tietää,ehkä Hän lukee näitä foorumeit,
ehkäpä ei.Ei siinä mitään menetä.
No,niin..kauan kaivattu paljastus..sen etunimi alkaa ämmällä
Ei tunteita tarvii selitellä tai pyydellä anteeks...mutta niitä on myös vaikee mennä päin naamaa paljastamaan toiselle.
On niin paljon asioita kerrottavana, mutta ympäristön takia se on mahdotonta, eikö ?
Ne kaikki katseet on tarkotettu paljastamaan jotain mun sisimmästä...sen, että mäkin välitän susta.
Hmm,no niinpä..ympäristö asettaa paineensa,mutta ei mulla ollut mitään hävettävää-ei näköjään hänelläkään..pidemmälle en kehdannut mennä vaikka sitä hän ilmeisesti odotti.Vaikka mistäpä sitä loppujen lopuksi voi tietää-ehkä se oli vaan hänen tapansa viestiä,visuaalinen kun on :)