Ja miten eroaa ei-akselivedosta
Mikä on akseliveto?
veto2
543211
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Aika myöhä. Voi olla että hupailet ajankuluksi. No minulla on aikaa... akselivedossa moottorista menee akseli potkurille. Perämoottorin ehkä tiedätkin. Perävetolaite taas on vähän siltä väliltä. Eli ei suoraa akseliva vaan vetolaite perässä ja kone sisätilassa. Ei ehkä täydellinen selitys, mutta kyllä toi ihan googlellakin helposti selviää.
lisäksi voisi filosofoida tuota akseli kysymystä hieman eri vinkkelistä. Tuli ajatus vaihteiston ja kytkimen sijainnissa. Eli puhekielessä akselivetoisen veneen kytkin ja vaihteisto ovat veneen sisällä kuivassa, kun taas muissa systeemeissä vermeet ovat vedessä.
Saivartelijat tietysti löytävät poikkeuksen, esim. suoraveto jossa vaihteistoa ei ole.
Ja peräveto laitteessa ja perämoottorissa on useampikin akseli.
En hupaile. Kerro vielä mikä se toiminnallinen ero on. Miksi akseli miksi ei.
Googlella ei löydy mitään tietoa
akselivedon etu on se, että se ei juuri kaipaa huoltoa. halpa paatti siltäosin. perävetolaitteiden paljekumeja ja muita pitää vaihtaa ja monesti joutuu liikkeessä teettämään. nämä vetolaitteen huollot/korjaukset. helposti puhutaan jo sitten nelinumeroisista summista.
Toisaalta yhden valmistajan valmistama perävetolaite ei upota venettä, toisin kuin suora akseli tai muiden valmistajien perävetolaitteet. Perämoottori ei koskaan upota venettä, merkistä riippumatta.
Kas "tietoniekka" se täällä!
- Betonivene ei kellu -se murenee
- Suomenkieliset eivät osaa vaihtaa moottorityynyjä
- Peukalolla vaan kuoppa ratakiskoon .... joo
Kokeilit siis "tiedoillasi" sinistä ja varmaan saat muutakin palautetta.
Lienet ainoa, joka tietää potkuriakselin upottaneen veneen. Olen harrastanut veneilyä 50 vuotta ja se on minulle tuntematon asia.
Kelluvatko sinun ruåttinkieliset perämoottorit?
Miten ne liputussäännöt olikaan teille hurreille?
Kerro nyt valmistajakin. Onko se Ruåttinisin repareerausfirman tuote?
tarkoitat kai jos ristinivelen palje alkaa vuootaa tai petää yms. niin paattiin tulvii vettä. Mikä merkeistä ei upota venettä?
no melkoinen saa olla ajosuoritus että akselivetoisen saa upotettua. varsinkin kun ne monesti kulkevat noin 8 solmua. kuten todettua valittaja_GAY on hieman omaa luokkaansa tiedoissaan.
VP
No, kun niitä on myös puolilikuvina ja likuvina versioina. Noissa akselin perälaakeri sijaitsee omassa pukissa joka karilleajossa voi puhkaista pohjan laajaltakin alueelta. Veneitä on tämän vuoksi uponnut.
Perämoottori upottaa veneen satavarmasti! Täytyy vaan olla tarpeeksi iso kone ja pieni vene.
Kelluuko se ruåttinkielen ÅÅ:n avulla?
onhan niitä mutta vähemmän. sen perävetolaitteen ajo kiville on silti suurempi upotusriski. pääasia on että kysyjä ymmärtää sinun vastaustesi olevan huuhaata ja ei ota niitä todesta.
On perävetolaitteessakin akseli. Se vain on lyhyempi, kuin akseli, akselivetoisessa akselissa.
Kylläpä olet tosi viisas .
Rannekellossakin on akseli. Ja Akselin ja Elinan häävalssissakin.
http://www.akseli.info/
Aivan mutta mikä on ero vekselivetoiseen ? Häh !!!
Akseliveto, ??? kyllä se tuotettu voima aina tuodaan akselilla potkurille... olkoon potkurin etäisyys tehontuottoyksiköstä 50cm tai 2,50m.. Ahtaasti tulkiten kaikki moottorikäyttöiset vesikulkuneuvot ovat akselivetoisia. MOT
Aloittaja ilmeisesti haluaa kuulla (oikeammin lukea) määritelmän akselivetoiselle moottoriveneelle, koska kyselee tällä osastolla... En tiedä sitä itse.
Hankalia juttuja. ajatelkaas vaikkapa sanontaa "vetää seinäkello", niinpä kelloon vedetään avaimella vetoa. Yksinkertaista... Mutta todellisuudessahan sinne spiraalijouselle kierretään avaimella myötäpäivään TYÖNTÖÄ, ei saisi sanoa, että kello on täynnä vetoa, vaan tulee sanoa "seinäkello on täynnä TYÖNTÖÄ". Nämä on jus niitä...
Eihän akselivedä vaan työntää venettä. (paitsi peruutettaessa).
Akselivetoisia ovat vain ne keulassa olevat akselit. Ne välittää energian vetämällä potkurista laakerointiin ja runkoon. Aivan kaikki mutu perämoottoreista alkaen työntää voiman laakereihin ja runkoon potkurista.
Moottorimies taas aamuäänessä !
Katso vaikka kuvia Azipod. sta ja yritä viimeinkin selvittää itsellesi, mikä ero on voimalla ja energialla.
googlaa sinä se!
mutta älä taas saa laakeritonta männäntappia esille haa haaaa haaaa haa aha!!!!!!!!!!!
Loppuiko ne ?
Pari päivää taisikin mennä rauhassa ilman tuota männäntappi-raivonpurkausta.
Laita taas tänne 47 linkkiä kun männäntappeja hitsataan mäntään kiinni!
Etkö saa mistään lääkkeitä? Laita tilinumerosi, niin pistä 60 jotta saat mielialamyrkkysi.
Eihän se akseli sitä venettä työnnä vaan potkuri. Akseli vaan välittää työnnön painelaakerille, joka liikuttaa venettä.
Akselivetoiseksi sanotaan vetolaitetta, jossa ropelia käytetään moottorin ja vaihteen jälkeen suoraan, ilman rikkoutuvia, huoltoa vaativia, kalliita ja tehoa hukkaavia vedenalaisia kulmavaihteita.
tehoa hukkaava kulmavaihde?
silti jostain syystä, perävetolaitteella parempi hyötysuhde->nopeus somuina ja hieman pienempi polttoaineen kulutus, ymmärtääkseni?
hei tää on joko edkvälittäjää tai männäntappilaakeripoikaa!!
Anteeksi vain, mutta sen "suoran akselivedon" vaatima merikytkin hukkaa enemmän tehoa kuin perävetolaite.
välittäjä kirjoittaa taas kuten ennenkin vain luulonsa mukaan tietämättä asiaa.
Eihän suoralla välityksellä olevassa vaihteistossa ole mitään tehohäviöitä, sitten tietysti on eri asia jos käytetään alennus (tai ylennysvaihdetta= välitystä)
ei ymmärrä vaikka nimimerkki on välittäjä???
Lisäksi on eroja alennusvaihteissa.
Esim muuan tunnettu merkki valmistaa sellaista sähellystä, jossa on kaksi kulmavaihdetta alennusvaihteessaan vaikka saman voisi toteuttaa yhdellä hammaspyöräparilla.
Kyseisessä laatikossa on ehkä enemmän kitkaa ja kestävyysongelmia, mutta ei riitä yleistämään kaikkia koskevaksi.
ei se mitään vedä! se on akseliTYÖNTÖINEN!!
Miksi jankkaat samaa asiaa ?
Ei tarkoitus ole selvittää työntääkö vai vetääkö potkuri, vaan rakennetta , jota kutsutaan akselivetoiseksi.
Nimi ei tarvitse olla sama kuin toimintatapa, mutta näille tyhmille näyttää riittävän mikä tahansa asia itsensä munaamiseen.
en ymmärrä jos se kerran työntää niin miksi jakkaat josta ihme vedosta??
Pojat, pojat.. ollaanpa tarkempia siitä akselin vedosta...,Huolimatta siitä, että valmistusteknisistä syistä usein veneissä käytetäänkin vedettyä akselia... Huomionarvoista on oivaltaa, että akseli välittää vain tuotetun voiman potkurille. Keskustelua tulisi käydä vain potkurin ominaisuudesta, siis siitä... työntääkö vai vetääkö...
Minä olen ajellut pakilla jo useamman vuoden, kun laatikko on viallinen, joten veto on päällä kokoajan. Repikää siitä nyt mielipiteitä, vetääkö vai työntää.
Hevosmieskin sai tarpeekseen hevosen pieruista, valjasti pollen pään lavaan päin, alkoi taas henki kulkea.
Olempa nähnyt sellaisenkin viritelmän kun perämoottorin alapää on normaalisti kiinni peräpeilissä, sylinteriryhmä oli poistettu, tilalle istutettu kulmavaihde, jonka välityksellä sisätilassa perässä oleva pieni moottori propellia pyöritti.
Kaveri oli sellainen monitekijä, rakenteli kaikenlaisia vempaimia.
IPS vetää.
Sen ajatuksena on pitää potkuri puhtaassa virtauksessa, jolloin siitä saadaan paras hyötysuhde.
Fysiikan kannalta ei ole väliä kummin päin potkuri on, mutta käytännössä työntävä on helpompi toteuttaa. Laivoissa ja lentokoneissa on molempia
Ihme, ette sininen E.d.K ilmesty auttamaan Valittaja_LKV:n mielettömiin ajatuksiin, kuten aina?
Kuule moottorimies, ne lääkkeet pitäisi ottaa ennen koneelle kömpimistä, niin tuo patologinen vihasi vähän lauhtuisi ja juttusi voisivat olla jopa alakoulutasoa.
No mutta! Paineletko taas kuoppia ratakiskoihin ja hitsaat männäntapit kiinni mäntiin?
Ymmärsinkö oikein akselivetoinen on aina keskimoottorinen vene?
Useimmiten joo. On myös kulmavaihteisia akselivetoisia, jossa kone on sisäperän tapaan perän avotilan alla.
Pintaliukuvissa veneissä joissa vesilinjaa pitää saada lyhemmäksi kulkuvastuksen optimoimiseksi, akselivedon hyötysuhde on reilusti heikompi perävetolaitteeseen tai perämoottoriin nähden, kun potkuri puhaltaa vauhdissa alaviistoon ja työntää keulaa alas. Hitaammissa ja isommissa ei niin isoa eroa, kun eivät kuitenkaan liu'u kunnolla.
Edellisestä poikkeus on pintapotkurivetolaiteet kuten Arneson drive, jossa akseli menee suoraan peräpeilin läpi ja siinä on nivel, ja vetosysteemi on siten trimmattavissa. Tämä onkin käytetyin systeemi todella nopeissa veneissä, helpoin ja nopein.
Erona tietysti isommat liukuvarunkoiset jahdit joissa on useimmiten joko Volvo IPS tai sisämoottori eli akseliveto. Ne kyllä liukuu vaikka 40 solmua kun tehoa on tuhansia hevosvoimia. Ei tosin tavan kansalaisten leluja ne
Pintapotkuri veneet menee reippaasti kovempaa kuin 40 solmua .
Jos potkurit on reilusti pinnan yläpuolella niin venellä pääsee ainakin sataa jos se on Catalina. Ja veneen moottorista löytyy kampiakseli ja bensapumpun akseli. Ja nekin on vedenpinnan yläpuolella.
Niin eihän se moottori topimisi vedenpinnan alapuolella.