Onko kukaan päässyt näkemään uutta VIKO 30 S. Työn jälki, laadun vaikutelma, tilan tunne sisällä / kannella ?
Hinta on houkuttelva, kattavalla varustuksellakin jää vielä alle 60.000 eur.
Hinta on houkuttelva, kattavalla varustuksellakin jää vielä alle 60.000 eur.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Näin veneen dusselin messuilla. Laatu ihan asiallinen tuohon hintaan.
Lasikuitutyö hyvää. Sisustaan asiaks vaikuttaa itse joten taso on osittain
asiakkaasta kiinni. Kuulemma italialaista suunnittelua.
Olen nähnyt kyseisen veneen messuilla.
Tilava sisältä. Asiallinen avotila. Tietääkseni saa pinnalla ja
ruorilla. Taitaa olla aika lyömätön hinta / laatusuhde.
Viko...tuollahan se runkkas pusikossa!
Hehhee, samin, christerin ja kien sissimarkkonointi se vaan pyörii. hoohhoohhoo
Kuinka niin? Mainituista asioistahan hinta ja varustelu on se ainoa asia mikä on todettavissa esitematskuista. Laadusta ja muusta aloittaja ei väittänyt tietävänsä mitään, vaan kysyi että tietääkö kukaan?
Ei tarvitse kovin paljon sissimarkkinointia etteikö kohtuuvarusteltu mutta henkilöauton verran halvempi vene kiinnostaisi purjehduskansaa. Jää sitten nähtäväksi onko hinta-laatusuhde hyvä vai tuleeko tästä merten Polski-Fiiatti.
Jos jossain olisi vanhojen Viko-mallien testejä, niin siitä saattaisi laadusta saada jotain käsitystä, mutta nuo uudet 22, 21 ja 30 ovat ilmeisesti italialaisten suunnittelemia ja vähän vauhdikkaamman näköisiä kuin vanhat.
Se kuvitelma että Puolasta tulisi automaattisesti huonolaatuinen vene on täyttä puppua. Työvoimakustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat verrattuna useimpiin muihin maihin ja veneissä käsityön osuus korostuu. Lisäksi Puolasta löytyy käsityöosaamista, sellaista joka Suomesta on vähitellen katoamassa.
Hyvä ja ammattitaitoinen suunnittelija yhdistettynä halpaan työvoimaan ja käsittääkseni pitkään toimineen veistämön ammattitaitoon voi asettaa uuden merkkipaalun pienten perheveneiden kokoluokkaan. Joku on aina ensimmäinen kun markkinoilla tapahtuu muutoksia ja minun mielestäni olisi jo aikakin saada hinnat järkevämmälle tasolle.
Isot veneet ovat asia erikseen mutta onhan se kohtuutonta että alle 10 m purjevene maksaa Suomessa yli 100.000 eur. Vikon kaltaiset konseptit ovat erittäin tervetulleita markkinoille. Harmi että suomalainen maahantuoja ei ole saanut venettä suomeen näytille.
Minä ainakin odotan innolla ensimmäistä koepurjehdusraporttia miltä tahansa lehdeltä kyseisestä veneestä.
Niin, puolalaiset on toki merenkävijäkansa siinä missä suomalaisetkin. Tai virolaiset - nekin ovat ottaneet siivunsa veneilybusineksesta, ja jotain virolaista veneilytarvikkeita nähtiin messuillakin ja olisiko ollut veneitäkin.
Naapurimaan Skoda on tässä parempi esimerkki kuin polski-fiat - suunnitelmatalouden materiaalitalouden ja insentiivien ongelmat tekivät laatuauton väsäämisestä hankalan, kapitalismin aikana taas laatu on priimaa mutta kaikilla ei enää ole varaa tuotteeseen. Polski-fiiu oli vielä suunnitelmatalouden aikoja,
En ole todellakaan venekauppias vaan normaali kuluttaja / veneilijä / purjehtija jolla on uusi vene hakusessa. Vanhat 70-80-90 luvun paatit eivät kiinnosta, koska haen 30 jalkaiselta veneeltä sopivasti sporttisuutta vaikka täysin perhekäyttöön tuleekin. Kaikki kunnia vanhoille veneille, mutta kyllä juuri tuossa kokoluokassa on uusi tietämys runkosuunnittelussa vienyt purjehdusta paljon eteenpäin. Ero on merkittävä kulkupuolella etenkin kevyillä ja keskituulilla sekä mukavuudessa sisätilojen osalta.
En tiedä veneestä muuta kuin netistä saadut tiedot ja olen ymmärtänyt että suomessa ei vielä ole ainuttakaan ?
Kuvissa paatti näyttää erittäin asialliselta ja jos laatu on hyvää, tuosta saisi sopivalla varustelulla todella mielekkään veneen rannikkopurjehdukseen.
Se onkin ainoastaan kevyitä ja keskituulia varten.
En väitä vastaan, mutta haluaisin kuulla vähän vankempia perusteluja, miksi asia olisi noin kuin sanot?
Veneen koko ei ratkaise sen käyttökelpoisuutta tuulenvoimakkuuden suhteen. Kyllä se ratkaisevin tekijä löytyy sieltä pinnan tai ruorin äärestä.
30 jalkainen vene selviytyy osaavasti kipparoituna kaikista niistä olosuhteista joita Suomen lähivedet tarjoavat.
On täysin idioottimaista väittää mitään muuta.
Kovista keleistä puhuvat yleensä suurimpaan ääneen ne, jotka istuvat tuulen yltyessä rantakuppilassa kaljatuoppi kädessä eivätkä sitlootassa Bengtskärin eteläpuolella.
Onhan nyt veneilläkin eroja. Tärkein asia on rungon jäykkyys. Jotkut Swanit on perhanan jäykkiä eivätkä elä aallokossa. On paljon halvempaa tehdä veneitä, joissa runko on löysempi ja kalusteet on huonosti kiinnitetty runkoon. Matkustusmukavuus kovassa kelissä huononee, kun rakenteet elävät ja voi tulla korjattavaakin. Suomessakin voi olla myrskyssä pahat oltavat.
Onko jollain siis esittää, että Vikossa olisi löysempi runko ja huonommat kiinnitykset kuin kalliimmissa veneissä - jos nyt jätetään ne Swanit ja muut oikeasti ykkösluokan purret pois vertailusta?
Minuakin kiinnostaisi todellinen fakta tästä asiasta.
Onko millään taholla todella luotettavaa tietoa siitä, että uudet veneet olisivat jotenkin "löysempiä" kuin esim. 80-luvun veneet ?
Kun Bavaria tuli markkinoille aikoinaan agressiivisella hinnoittelulla alkoi puskaradio laulaa kölien irtoamisista ja runkojen pettämisestä....käsittääkseni kaikki tarinat olivat urbaaneja legendoja ?
Nykyaikaiset veneet perustuvat tarkkaan tietokonemallennukseen ja käytettävien raaka-aineiden optimointiin laadun ja määrän suhteen. Samaa suunnitteluteknologia on käytössä lentokoneiden suunnittelussa. Putoaako nykyisin enemmän koneita kuin 80 luvulla.... ?
Väittääkö joku ihan tosissaan että uudet veneet olisivat järjestäen huonompia kuin 20 vuotta vanhat purret, joissa suunnittelu on hoidettu paperille piirtämällä pelkän perinnetiedon varassa tai käyttäen nykyaikaan nähden alkeellisia laskutoimituksia ?
Jos verrataan kumpi kestää enemmän Viko vai perhe.
Lueppa Bavaristipalstaa (*) ja hämmästy. Bavoissa on havaittu: puhkiruostuvia "happosia" uimaportaita, ruostuvia kaapinovien saranoita, kosteudessa turpoavaa MDF-levyä pentterissä, alimittaisia peräsinlaakereita, vesivuotoja johtojen läpivienneissä, haljenneita peräsimiä, löysiä kölikiinnityksiä, alimittaisia skuuttiplokeja ja vinssejä, runkon ja kannen sauma on säästösyistä kiinnitetty peltiruuveilla läpipultattujen sijaan, jne lista on loputon ja koskee mitä tahansa perhevenettä (ts satamavenettä). Jennau kunnostautuu uusimmissa pikkupursissaan täysmuovisisustuksella joka korjaamisen mahdottomuuden vuoksi on ongelmajätettä viistoistavuotiaana.
Muutamat on noilla virityksillä harrastaneet valtameripurjehdustakin! Kanattaisi alkaa lottoamaan noin hyvällä tuurilla...
(*) palsta on suljettu mutta sinne voi liittyä aika helposti.
... On se kotimaine palsta josta tossa puhutaa.
Säännöllisesti Bavariapalstaa seuraavana en huomaa tuolta mitään hämmästymisen aihetta. Ruostumattomien osien ruostuminen ei ole Itämerellä ongelma. Ruostetäpliä tulee suolaisemmissa vesissä ja lopulta ehkä jopa puhkiruostumistakin. Sama pätee 90+% muistakin merkeistä. Kaidetolpat, uimaportaat jne. lienevät ruostumattomia ei haponkestäviä. Haponkestäväkään ei kestä, kun suolavettä jää sopiviin rakoihin.
Kaapinovet eivät ole yhtä kestäviä kuin perinteiset pohjoismaiset, mutta kestävät kuitekin hyvin normaalikäyttöä. Saranat saa varmasti ruostumaan, jos vettä vuotaa, mutta se ei ole normaalitilanne.
Alimittaisista peräsinlaakereista en muista kuulleeni ja haljenneet peräsimet ovat olleet hyvin harvinaisia. Myöskään kölikiinnityksen ongelmista ei tuolla kukaan ole valittanut. Tuosta kyselin arvostetulta venekorjaajalta ja vastaus oli, että Bavarian kölituenta on selvästi vähemmän vaurialtis kuin muiden vastaavien.
Ainoa vuotava johdon läpivienti Bavarioissa on ollut keulakulkuvalon kaapelin tuonti keulakaiteen sisällä ilman kunnon tiivistystä. Tämä aiheuttaa vesivuotoa, kun aallokkoa on niin paljon, että keula käy usein vedenalla. Korjaus on tunnissa tehty, kun tietää missä vika on. Tämän jälkeen vettä ei tule pisaraakaan sisällä muuta kuin kannen läpimenevän maston kautta sateella hieman. Melko yleinen ongelma muissakin merkeissä ja aika harva vene on oikeasti rutikuiva sisältä 10 m/s avomerikryssillä.
Rungon ja kannen sauma on liimattu, kuten on vaikkapa myös X:ssä (ja lentokoneissa ja autoissa). Peltiruuvien tarkoitus on vain kiinnittää varvaslista ja puristaa liimaus. Yhtään tapausta en ole kuullut, jossa Bavarialla (tai X:llä) olisi ollut pienintäkään ongelmaa liimauksen kanssa. Kerran olen satamassa nähnyt Bavarian, jossa kolarin seurauksena varvaslista peltiruuveineen oli irronnut edestä n. metrin matkalta. Kannen ja rungon sauma oli edelleen ehjä.
Vinssien koot eivät poikkea muista vastaavista veneistä. C/R-veneissä vinssit ovat joillain merkeillä selvästi suuremmat, mutta useimmilla vasta lisävarustelistasta ruksittuna.
Halvat Bavariamallit tulivat markkinoille jo 2000 eli aloittavat 15. kautensa vesillä. Jos ne eivät kestä, pitäisi jo löytyi yksilöitä, jotka ovat hyvin heikossa kunnossa ja myöskin hyvin halpoja. Sellaisia ei kuitenkaan löydy, ainakaan Itämereltä.
Vielä noista uimaportaiden ruostumisista. Båtsystems mainostaa, että sen kaikki ruostumattomat osat ovat AISI316 (ei L-kirjainta lopussa) ja että he tekevät yhteistyötä mm. HR, Bavarian, Hansen Najadin, Arconan, Beneteaun jne. kanssa. Lienevät siis samaa tavaraa kaikissa noissa merkeissä. http://www.batsystem.se/databas/images_and_pdf/catalogue_pdf/Batsystem Stainless2014.pdf
Täällä jotkut usein väittävät tosissaan, että 70- ja 80-luvun veneet olisivat jollain tavalla nykyveneitä kestävämpiä. Mitään faktoja ei ole esitetty, päin vastoin. On löytynyt linkkejä, jotka osoittavat noissa vanhemmissa veneissä olevan rakenteellisia ongelmia. En tiedä, miksi joku haluaa mustamaalata nykyveneitä. Ehkä siksi, että yritetään vakuuttaa itselle, että se oma vanha vene on naapurin uutta parempi.
Siis ruostumattomien osien ruostuminen on ihan sallittua nykyveneissä? Läpivientien kuuluu sulaa viidessä vuodessa kun EU:ssa on niin päätetty? 39:n kölin kölisauman aukeaminen senttikaupalla on ok? Se havaittiin myös Vene-lehden testissä. Onko viilutettu mdf-levy sopivaa veneerakennusmateriaalia? Yachting Monthlyn tai Worldin isossa artikkelissa todettiin Bavan alihankkijan tehneen ihan luokatonta laatua viiskytjalkaisen peräsintä kootessaan. Hyvin monen Bavan peräsimen alaetureunassa on hiushalkeama, peräsimen puolikkaat ei enää viihdy yhdessä kun käytetty ykskomponenttiuretaanivaahto ei sido rakennetta riittävästi.
Tämä lista on loputon ja lohduton. Ei riitä että osataan laskea ja simuloida jos toteuttamisen laatu on kuitenkin yllämainittujen tositapausten perusteella heikkoa. Koskee muuten kaikkia nykypikkupursia BenBavHanJen -luokassa.
Kuten sanoin ei ko. osat ruostu Itämerellä. Ei ruostuneet myöskään Göteborgin reissulla. Ilmeisesti pidemmillä suolaisempien vesien reissuilla saattaa ruostua. Ei haittaa minua, kun en niitä harrasta enkä osaa sanoa onko eroa 80-luvun veneisiin.
39:ssä oli tosiaan jotain hämärää Vene-lehden testissä. Samoin oli 38/42 Matchien kölikiinnityksissä, jotka korjattiin tehtaan piikkiin, vaikka Suomessa ei mitään vaurioita ollutkaan ja korjaaja piti hommaa turhana. Muista yksilöistä en ole kuullut mitään. On noita köliongelmia muillakin merkeillä ollut. Esimerkiksi jotkut eivät kestä talvisäilytystä paino kölin varassa ja eräästä kotimaisesta laatumerkistä kölitukit irtosivat uutena purjehtiessa ilman pohjakosketusta melkein upottaen veneen.
Luin tuon Bavaria 50 peräsinjutun aikoinaan. Ulkomuistista siinä sanottiin, että peräsin oli kotoisin lukuisten muiden veistämöiden käyttämältä alihankkijalta ja ettei se poikennut tavallisesta. Eipä nuokaan ole mitenkään tyypillisiä Suomessa, ainakaan sen tyypillisempiä kuin peräsinongelmat 80-luvun veneissä, joista tiedän lukuisia peräsimen halkaemisia ja akseleiden vääntymisiä/katkeamisia.
Jos MDF:ää on käytetty Bavarioissa ja vastaavissa, sitä lienee vain kaappien ovissa ja vastaavissa "koristeosissa". Jos kestää OK, mitä väliä sillä on? Ei liene kovinkaan kummoinen kustannus vaihtaa ovet joskus 20 vuoden kuluttua, jos tarvetta tulee. Tuossa vaiheessa pitäisi myös "laatusisustukselle" tehdä peruskunnostus, joka on aika iso työ. Hyvin pidettynä taas vaihtotarvetta tuskin tulee vielä 20 vuotiaana.
Aivan kuin vuosiluku tai valmistusmaa tai joku muu vastaava seikka ratkaisisi kaiken. 70- ja 80-luvuilla on tehty sutta ja sekundaa, mutta myös todella aikaa uhmaavia, todella kestäviä veneitä. Ja ne paremmat veneet ovat sen legendan luoneet. Eihän vaikkapa Comfortina aikanaan ollut mikään ihmeen laatuvene, vaikka siihen joukkoon nykyään usein luetaan. Hyvä vanha vene on silti parempi kuin naapurin uusi, ainakin kestävyydeltään.
Onko minulla nyt laatusisustus vai mikä lie. Melkein 30 v meni ja sitten piti tehdä se peruskunnostus. Peruskunnostus käsitti kulutukselle allttiden osien lakkauksen, siis portaan nurkat ja erinäisiä listan reunoja. Kaapinovet ja muut korkeintaan sormeillut pinnat ovat edelleen koskematta, pyyhintä riittää.
Olisivatko pyöreiksi laminoidut kulmat sisustuksessa se laatusisustuksen tunnus? Kyse ei ole niiden tunnettujen veistämöiden tuotteesta omalla kohdalla.
Todennäköisesti olet pitänyt venettäsi hyvin, kun noin vähällä pääsit. Vaikkapa tuonikäisistä FG:stä osa on edelleen loistokunnossa eikä sisustus vaadi vielä mitään toimenpiteitä ja vastaavasti osa on suuremman remontin tarpeessa. Sama koskee myös vaikkapa Swaneja. Tuttu teetätti Swaniinsa lähes 100 tonnin peruskunnostuksen (osmoosikorjaus tiikkikannen uusinta sisustuksen peruskorjaus).
Yli 5 vuotta vanhoissa Bavarioissa on muuten sisustuksessa kulmat pyöristetty jykevällä massiivipuulla.
Lähinnä venettä on käytetty viimeiset parikymmentä vuotta omassa omistuksessa. Ei siis mitenkään erityisen silkkihansikkain ja sukkasillaan. Pitkät lomat vietetty lasten kanssa ja ilman, kisaamista siinä välissä täydellä miehistöllä unohtamatta. Tiikkikannen (= kaikki kannen päällinen) saumaus ja hionta olisi takuulla teetettynä kymppitonneja maksanut, itse tehtynä siinä meni viikkoja.
Tutulla on hieman vanhempi Bavaria on todella hyvinkin edustava sisältä pyöreine kulmineen ja tasalaatuisen näköisine mahonkeineen. Parin vuoden takaiset Bavariat jotain aivan muuta.
Vertailu olisi helpompaa jos uudesta VIKOsta saisi jostain parempaa ja tarkempaa
tietoa valmistusmenetelmästä.
Kuinka on laminoitu, millainen kölin kiinnitys, laipioit yms...
Puolan pojilla on vielä oppimista markkinoinnista ja uuden tuotteen lanseerauksesta - netissä olevilla tiedoilla ei pysty muodostamaan kovinkaan kattavaa mielikuvaa.
Yritin löytää minkä tahansa arvostelun mistä tahansa Vikon uudesta tai vanhasta mallista, kokeilin myös nimellä Deltania joka saattaa olla tai olla olematta sama vene, mutta ei - ei mitään. Firma on uusi, tai alkanut vasta nyt viedä ulkomaille?
Tuo kolmikymppinen kuitenkin varmasti kiinnostaa monia, joten eiköhän niitä testejä ala keväällä tulemaan?
Viko on valmistanut veneitä yli 20 v.
viko story:
http://youtu.be/scxKkjD1_Fo
Ilmeisesti sitten vaan kotimarkkinoille? Vai osaatko antaa linkin johonkin suomen, ruotsin, saksan, espanjan tai englanninkieliseen testiin joka käsittelee mitä tahansa tänään tuotannossa olevaa mallia?
höpöhöpö, tätä ei kannata klikata, ei sisällä mitään informaatiota Navikosta eikä Vikosta.
Tuossa videolla voi olla perhe ennenkuin ne lähti Vikolla.
Suoraan Vikon sivuilta lainattuna, veistämö on toiminut 80 - luvulta alkaen ja tekee yli 200 venettä vuodessa. Kyseessä ei siis ole ihan pieni nyrkkipaja. Mikäli minä liiketoiminnasta mitään ymmärrän, niin mikään firma ei pysy pystyssä tuota aikaa tekemällä pelkkää sutta ja sekundaa:
---------------
"Our company specializes under construction of sailing yachts and motorboats made from fiberglass laminates in lenght from 5 to 12 meters.
We started our production in the middle 80's . The yachts are built in two modern factories in halls of a surface 6500 m2 beginning with construction through boatbuilding to all possible installations and rigging. Presently we produce over 200 boats per year and our production potentials all along grow up thanks to the extension of the shipyard.
Many years' experience in the boatbuilding craft accompanning our works and permanent progress makes us a reliable and valuable company. We have been improving our technology, investing in the stock of machine tools, technical infrastructure and constantly training our employees."
Pientä laskelmaa:
Vikon maahantuojan sivuilta löytyvän hinnaston mukaan lähes täydellisesti varustettu uusi 30S maksaa n. 58.000 eur ilman rahtia.
Summassa on mukana jo paremmat Harkenin vinssit, plokit ja kiskot, samoin kuin ruoriohjaus.
Tuohon rahaan siis 30 jalkainen vene jossa 4 nukkuu hyvin ja joka on varustettu asiallisella vessalla.
Jos tuo vene vain kelluu, luulisi että lähes jokainen eurooppalainen venelehti haluaa tuon koepurjehtia.
Ja kelluuhan se, youtubesta löytyy muutama purjehdusvideokin, melko tyynessä kelissä tosin. Kevyesti näyttää kulkevan ja hyvän näköiset linjat, ei mikään pullukka.
Ne pienetkin Vikot on aika hyvin varusteltuja. Ne pari uutta mallia on sen italialaissuunnittelijan, mutta "vanhat" on vissiin omaa suunnittelua: ne on niin pulleita että pienintä myöten sisään on saatu vessakomero ja sohvat ja pöydät. Ilmeisesti vene on niin muhkean muotoinen että sitloodan alle on mahdutettu pari punkkaa. Ja testejä ei tosiaan näy missään...ihme jos ei parinkymmenen vuoden aikana ole yhtään nettiin päätynyttä testiä?
Uusista S malleista on tulossa testejä. S ' t suunniteltu italiassa ja ovat
hyvän näköisiä. Vanhat mallit ovat puolalaista suunnittelutyötä ja ovat
sanoisinko vähemmän hyvännäköisä pullukoita.
Samaa mieltä tuosta suunnitteluasiasta. Vanhat VIKOt eivät silmää hivele ja pieniin runkoihin on ängetty väkisin tiloja jotka niihin eivät luonnostaa sopi. Kaikki tämä tietysti suorituskyvyn kustannuksella.
Uusi 30 näyttää kuitenkin tulevan aivan toisesta maailmasta ja kuvien mukaan sisätilat vaikuttavat erittäin onnistuneelta.
Katsokaapa tämä POGO:n testipurjehdus. Jos uudelta VIKOlta on lupa odottaa samankaltaista käytöstä kevyessä kelissä, kyseessä voi todella olla melkoinen uutuus. Tietysti yhdellä peräsimellä varustettu vene käyttäytyy vähän eri tavalla mutta.....
Ottamatta kantaa sen enempää POGOon itse veneenä, tässä nähdään hyvin korkreettinen ero 70-80 luvun vastaavan kokoisiin veneisiin suunnittelupuolella ja nimenomaan kevyen kelin ominaisuuksissa.
http://youtu.be/_ewACCJogKE
Ranskasta näyttäisi tulevan erittäin paljon uusia mielenkiintoisia veneitä 10m kokoluokassa: RM 890, Pogo 30, Malango 880 jne. Harmi kun pohjoismaat tuntuvat nyt jääneen suunnittelussa jälkeen. Esim. XP-33 on monella tapaa vanhahtava vene.
Uudella suunnittelulla halvemmiillakin materiaaleilla (kunhan riittävän lujasti) toteutettu vene olisi monella tapaa mielenkiintoinen vaikka olisi edellä mainittuja aavistuksen verran painavampi. Voisihan samasta veneestä olla eri tavalla konfigoroituja malleja. Tarvittaessa rattiohjauscruiserikin tiikkijäljitelmillä :)
"pieniin runkoihin on ängetty väkisin tiloja jotka niihin eivät luonnostaa sopi. Kaikki tämä tietysti suorituskyvyn kustannuksella"
Totta kyllä mutta toivoisimpa että jostain löytyisi tuollainen pikkuvene jossa on muuten teltan mukavuudet mutta aamukahvit ja iltapissat onnistuisivat sisällä. Ja vielä mielummin niin että se kemssa olisi omassa kopissaan eikä jonkun sängyn alla kuten monissa muissa malleissa.
"Uusi 30 näyttää kuitenkin tulevan aivan toisesta maailmasta ja kuvien mukaan sisätilat vaikuttavat erittäin onnistuneelta."
Paljonkohan suorituskykyä laskisi jos keulakajuuttaan laitettaisiin kunnon ovi ja lisättäisiin kaapistoja?
Minä en olisi huolissani etukajuutan ovista ja kaapistoista kun rahaa näköjään säästyisi lähimpään vastaavaan kilpailijaan verrattuna vähintään 20.000 eur.
Puuseppä tekee parilla tonnilla vaikka kaikki ovet uusiksi umpitiikistä ja vielä hydraulisesti vaimennetuilla saranoilla. Ei kolise, paukku ja klonksu aallokossa oli missä asennossa tahansa.
30 jalkaisessa ei ole koskaa tarpeeksi kaappeja ja lähes kaikissa 40 jalkaisissa joissa olen ollut, tuntuu olevan yleisenä tapana käyttää yhtä kajuuttaa vaatehuoneena.
Mun mielestä pieniä murheita jos vaan isot asiat on kunnossa tuohon rahaan.