että miksi sinua enää edes odottaisin, parempi olisi jos vain antaisin olla ja jatkaisin eteenpäin. Tämä on vain loputon suo. Olen kyllästynyt odottamiseen, ihan turhaa. Ehkä minun pitää luopua sinusta. Viha on Se tunne mikä alkaa hiipimään ja kolkuttelee välillä olkapäähän, kun järjellä ajattelen.
Tulee nykyään usein sellainen olo
ei enää jaksa
26355
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Mene eteenpäin,jos ainoat vaihtoehdot on odottelu ja eteenpäin meno. Sillon sä et oikeasti välitä hänestä.
Ota selvää asiasta..
Ei ne asiat yksinään miettimällä selviä.
Ja mieti mitä itse haluat, onko yhteistä päämäärää vai ei?
Luulen tietäväni mitä haluan, muttei tästä tunnu mitään tulevan.
Tiedätkö mitä et halua..?
En halua loputtomiin olla yksin. Vaikka sekin mulle sopii oikein mainiosti. Tällä hetkellä. Ehkä.
Niin.. Se ehkä.. Se "ehkä" ei ole vielä tietämistä. Ei lähelläkään tietämistä.
Mutta hyvä alku on se silti se, että tietää mitä ei halua. Tuskin haluat sitä, mitä nyt luulet haluavasi. Jos oikeasti haluaisit niin tuskit täällä kovinkaan paljon aikaa viettäisit..
Oikeasti haluaisin perheen :) vaikka vaan siinä olisi Se yksi eikä muita. Se riittäisi. Enkä halua olla ilman tätä henkilöä, ajatuskin pelottaa hieman. Nyt nukkumaan.
Toisekseen en enää haluaisi sellaista elämää, että on pakko tehdä töitä. Työ rajoittaa liikaa ihmisten elämää. Ja kovin nopeasti väsyttää ihmisen.
Älä ajattele järjellä pelle. :)
olen pelännyt että pääsenkö koskaan luoksesi n ja huumaantumaan tuoksustasi... välillä vaan meinaa hajota ja vihaisia tuntemuksia nousee pintaan kaikkea sitä onnetonta sähläystä kohtaan jota olen täällä elämässä esittänyt... voiko enempää tuntea itsensä nollaksi ja samalla epätieto siitä että tiedätkö sä ees kuka sua kaipaa ??! ei voi jatkua näin tämä elämä mutta mitä ulospääsyä tästä muka on muuta kuin sinä.. miten voin heittää heittää hukkaan kaikki ne johdattelut ja ponnistelut jotka minua kuin korkeamman käskystä ovat ohjailleet tähän ja vain sitä vartenko että kaikki oli pelkkää pahaa unta? nämä ovat tosiaan kinkkisiä aikoja.. onko tullut hulluksi vai häh...
Miksi et pääsisi hänen luokseen?
Jos on mahdollista niin yritä saada yhteys häneen.
Itselläni on vähän sama tilanne, etsin miestä joka ei tiedä että häntä kaivataan.
Mokasin sen tilanteen itse joten ei hänellä ole edes syytä olettaa että olen etsinyt häntä koko tämän ajan.
yritänkin ja samalla kiroan että ei hän tälläistä resupekkaa kuitenkaan edes huolisi.. lisäksi omalla kohdallani itse olen mokannut kaiken ja mietin kans mikä syy häntä ajaisi minua muistamaan... jos kuitenkin totta olisi tuo niin kumpa tietäisi miten asia oikeasti on..
Älä tee päätöksiä toisen puolesta. Miksei hän huolisi sinua?
Jos tiedät hänen nimen niin etkö voisi ottaa yhteyttä mitenkään?
Mä mokasin oman tilanteeni karkaamalla tilanteesta pois kun olisi pitänyt jäädä. Siitä jäi hänelle varmasti tosi kurjat fiilikset eikä siksi varmaan edes kuvittele, että minä täällä huhuilen.
Ja oon huhuillut monessa muussakin paikassa.
Olis ainakin kiva saada selittää se tilanne jos ei muuta.
olisin enää jos tietäisin.
Sori...
Olen blondi ja on myöhä :)
Yritin vain jotenkin auttaa tai saada sulle jotain ajatuksia...
Miten sä mokasit?
syntymäkin ole jo vahinko... no siis kai mä oon ollut liian hidas/jäässä/nössö/ujo... mutta oishan se ihan kiva tietysti jos joku ymmärtäisi joskus muakin ja millaista on oikeasti olla yksin aina yksin. kaikkea sitä voikin mielessään ajatella silloin mutta kuitenkin toivoo että on toinen samanlainen yhtä ulkopuolinen tästä maailmasta joka tuntee samoin..
täysin pihalla kaikesta.
Todellakin :DD
Oletko itse tehnyt tarpeeksi? Oletko esim. vastannut kaikkiin viesteihin jne.??
Kannattaa miettiä omaakin osuutta asiaan.
Olette jutelleet. Sano hänelle kuinka kauan odotat, jos hän kerran jahkailee. Kai voitte puhua, jos kerran häntä odotat.
Itselläni on vähän samankaltainen olo, että mitä elämässä on opittu, niin tekisi mieli opettaa toisille, nuoremmille sitten, jotta olisivat siten viisaampia.
että toisen puolesta ei voi elää. Jokaisen pitää itse tehdä virheensä ja oppia niistä.
Miksi itkette tällä naurettavalla palstalla sen sijaan, että menisitte ja kertoisitte suoraan sille teille niin tärkeälle & kaipaamallenne ihmiselle mitä tunnette ja ajattelette??
Kertokaa yksikin OIKEA pätevä syy siihen, jokin muu kuin se, että olette auttamattomasti pelkureita?
Pelkäätte, mitä toinen teille vastaisi, miten reagoisi? -> (SURULLISTA PELKURUUTTA.)
Jos on niin itsekäs, ettei pysty edes itselleen tärkeälle henkilölle avautumaan & olemaan rehellinen kaikinpuolin, niin sitten on ihan turhaa itkeä jälkikäteen sen menetetyn ihmisen perään, joka on päätellyt teidän olevan kylmiä & avoimeen kommunikointiin kykenemättömiä ressukoita, ja lopulta päättänyt luovuttaa suhteenne ja mennä eteenpäin elämässä.
Niin siinä valitettavasti käy, kun ihmiset eivät puhu ja kykene loppujenlopuksi niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin REHELLISYYS.
Jonain päivänä sitten havahdutte huomaamaan, että sitä teille rakasta ihmistä ei enää olekaan elämässänne, kun hän sai tarpeekseen epäavoimuudestanne.
Ja tällöin on jo liian myöhäistä, kaikin tavoin.
Sitäkö haluatte?
Se on sen ihmisen oma moka, joka tekee PÄÄTELMIÄ että toinen on kylmä ja itsekäs. Ottaisi itse selvää, mikä on asian oikea laita, ennen kuin menee eteenpäin.
Mikähän olisi se oikea tapa?
Miksi odottaa, jos ei ole aikomusta tehdä mitään, ei ole järkeä odottaa.