Millaisella moottoriveneellä voi ajaa Ruotsiin?

Niinpä. Riippuu missä kohti on menossa Ruåtsiin. Ylitorniolla pääsee soutuveneellä ihan mukavasti. Jossei virta vie koskessa merelle.josta sitten on puolestaan pitkähkö matka soudella Viroon.

Ehkä se tärkein asia on polttoaineen riittävyys. Onhan sitä menty Islantiinkin 7m fasterilla. Tietysti sääikkunan täytyy olla suotuisa

ei koko ratkaise kirjoitti:

Ehkä se tärkein asia on polttoaineen riittävyys. Onhan sitä menty Islantiinkin 7m fasterilla. Tietysti sääikkunan täytyy olla suotuisa

Eli alun alkaenkin ketjun aloittajalla tyhmä kysymys. Kaikilla veneillä voi mennä, kun sää on suotuisa, mieluiten ollut tyven viikon verran. Ei tuota polttoainettakaan kannata murehtia, airot mukaan ja kun menet ruottiin odota itä tuulta ja kotia kohti lähde myötäisellä niin keventää menoa ; )

Älkää lähtekö leikkimään merelle (ei tarkoita saaristoa) liian hepperöisillä (ei tarkoita kokoa) kiuluilla, selvästi heijastuu kokemattomuus useamman herran vastauksista.

Siinä "koko" mies on oikeassa, joitakin syvän v-pohjan omaavia pieniä merikelpoisia on olemassa joilla voi turvallisesti mennä kovemmisssakin keleissä. On sitä uimallakin ylitetty isompia aavoja.

Johan tuli tekstiä, tosin viimeisen lauseen osalta olen täysin samaa mieltä.

Muutenhan tuohon ei sen kummempia tarvitse, merikortti ja eksymätaulukolla varustettu kompassi riittää. Lisäksi korvien välin pitää veneen nopeudesta riippuen kestää 1-6 tunnin avomerisosuus.

Tuon matkan tekee helposti jo vaikka Swingillä, tosin silloin siirtymät ajetaan aamuyöllä ja keli pitää muutenkin olla hyvä.

- mihin ihmeeseen tarvitaan katsastuspöytäkirjaa tai venetodistusta? Mieluummin maistraatin rekisteritodistus
- A1 varusteita ei edes SPV vaadi Ruotsiin tai Tallinnaan menoon vaan 3-luokka riittää
- asennustodistuksia ei kukaan kysele
- hätäraketteja ei kukaan vaadi, vaikka kannatettavia ovat

Ja ennenkaikkea: kori kaljaa menomatkalle

Ja sitten draamakuningatar itkee :)

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Ja sitten draamakuningatar itkee :)

Tämä monivuotinen häirikköhahmo E.d.K Välittäjä_LKV:n vuosien varrella tekemiä google- väittämiään kokosin kymmenen kärjen:
1. Terästä ei voi kukaan elektrolyysillä kuparoida. Se hilseilee tuuleen.
2. Planeettapyörästöä ei voi pyörittää molempiin suuntiin, eikä käyttää vaihteena!
3. Suomenkieliset eivät osaa vaihtaa moottorityynyjä.
4. Lentosukellusveneellä voi lentää 19 G voimia veden alla ja rikkoa maan vetovoiman.
5. Betonivene ei kellu. Se murenee ja omistaja istuu karilla.
6. Polkupyörän pumpulla voi puristaa vettä kasaan ja sormella tehdä kuopan rautatiekiskoon.
7. Zetorin nelisylinteristä 4,990 litran moottorinosia ei saa tasapainottaa marinoidessa.
8. Potkuriakseli pysyy kumilaakerin varassa paikallaan. Kartiolaakerointia ei voi tehdä.
9. Valtakunnan 2009 vahvistetut liputus- ja viirisäännöt eivät koske ruotsinkielisiä veneilijöitä.
10. Kukaan ei voi laittaa moottoriveneeseen 2 950VA laturia.
Ehdokasväittämiksi laitan vielä viisi muistamaani lisää
11. Vaihteiston hammasrattaat eivät saa koskea toisiinsa kuin kerran. Ne kuluvat.
12. Neljälapainen 400 mm halkaisijalta oleva nopeasti pyörivä potkuri on mahdottomuus.
13. On parempi, että vannasputki tihkuu koko ajan pilssiin. Se on veneelle hyväksi.
14. Kukaan ei voi ajaa 11 metrisellä upporunkoisella Espoosta Viipuriin.
15. Espoossa ei voi kukaan talvehtia veneessä.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Ja sitten draamakuningatar itkee :)

Vastinetta välittäjä_lkv:lle.

Jos luit ketjun aloittaneen kysymyksen: Millaisella moottoriveneellä voi ajaa Ruotsiin turvallisesti? Tai Viroon?

Ja sinun viisas vastauksesi: Tuon matkan tekee helposti jo vaikka Swingillä, tosin silloin siirtymät ajetaan aamuyöllä ja keli pitää muutenkin olla hyvä.

Minun kommentini sinulle. Entä jollei tykkää ajella aamuyöllä, tai odotella useamppa päivää milloin uskaltautuu ylitykseen, että keli on muutenkin hyvä?

Yleensä sinulla on ollut kohtuulisen asiallisia vastauksia, nyt ymmärrän miksi useat pilkkaavat tapaasi ajatella mailmaa ; )

Toisaalta taisit paljastaa millaisella kalustolla yönhämärissä liikuskelet, ja taskulampun kelmeässä valossa silmät killuen tutkit eksymätaulukkoa sisäsaariston suojissa. Unelmoit, että joskus lähtisit vielä suurelle seikkailulle Ahvenean meren tuonne puolen, kunhan ensin ollut viikko tyventä, siinä sulle draamaa, ha haa

2 x Kad44 kirjoitti:

Vastinetta välittäjä_lkv:lle.

Jos luit ketjun aloittaneen kysymyksen: Millaisella moottoriveneellä voi ajaa Ruotsiin turvallisesti? Tai Viroon?

Ja sinun viisas vastauksesi: Tuon matkan tekee helposti jo vaikka Swingillä, tosin silloin siirtymät ajetaan aamuyöllä ja keli pitää muutenkin olla hyvä.

Minun kommentini sinulle. Entä jollei tykkää ajella aamuyöllä, tai odotella useamppa päivää milloin uskaltautuu ylitykseen, että keli on muutenkin hyvä?

Yleensä sinulla on ollut kohtuulisen asiallisia vastauksia, nyt ymmärrän miksi useat pilkkaavat tapaasi ajatella mailmaa ; )

Toisaalta taisit paljastaa millaisella kalustolla yönhämärissä liikuskelet, ja taskulampun kelmeässä valossa silmät killuen tutkit eksymätaulukkoa sisäsaariston suojissa. Unelmoit, että joskus lähtisit vielä suurelle seikkailulle Ahvenean meren tuonne puolen, kunhan ensin ollut viikko tyventä, siinä sulle draamaa, ha haa

Lue lisää

No, itse olen suunnitellut käyväni tulevana kesänä Tukholmassa 22 jalkaisella avoveneellä. Sopivan sään odottelua voi toki tulla, mutta muuten en näe asiassa mitän ongelmaa, venekin on suunniteltu avomerelle.

Plotterista ei näkemykseni mukaan ole mitään hyötyä avomeriosuuksilla, sen kanssa kun joutuu zoomaamaan lian lähelle, eli kompassilla ne on ajettava.

Eli veneen ei tarvitse olla mikään katettu 9 metrinen. Mutta sinulla on varmaan omassasi televisiokin, en oikeasti ymmärrä mihin sitä tarvitaan veneessä....

Välittäjä_LKV kirjoitti:

No, itse olen suunnitellut käyväni tulevana kesänä Tukholmassa 22 jalkaisella avoveneellä. Sopivan sään odottelua voi toki tulla, mutta muuten en näe asiassa mitän ongelmaa, venekin on suunniteltu avomerelle.

Plotterista ei näkemykseni mukaan ole mitään hyötyä avomeriosuuksilla, sen kanssa kun joutuu zoomaamaan lian lähelle, eli kompassilla ne on ajettava.

Eli veneen ei tarvitse olla mikään katettu 9 metrinen. Mutta sinulla on varmaan omassasi televisiokin, en oikeasti ymmärrä mihin sitä tarvitaan veneessä....

Lue lisää

Välittäjä_LKV

Ei löydy televisiota.

Plotterista on se ilo, että kun lähdet Maarianhaminasta ja otat suunnan ruotsinpuolelle riippuu tietysti siitää mistä väylästä meinaat mennä sisään, niin helpottaa kummasti kun paukutta reittipisteen aukon suun lähettyville.

Itse olen joutunut joskus "kryssimään" katetulla moottoriveneelläni, kun aallokkon suunta ja korkeus on ollut huono suorinta reittiä ajatellen. Kyllä kummasti helpottaa, kun on viiva missä pitäisi olla potteri zoomattu 6 tai 12 mailiin. Ilmeisesti tarkoitit sitä, ettet tarvitse plotteria, kun ajelet ruotsin laivojen perässä, kolmannella peräaallolla alamäkeä polttoainetta säästäen?

Sen verran on kovaa ollut tuo merenkäynti, etten voisi kuvitella liukuvauhdissa voivan navigoida, kolmiolevyjen ja eksymätaulukoiden kera. miten se onnistuu 22 jalkaisessa avoveneessä?

Sinulla ei ole mitään syytä pelätä Ahvenanmeren ylitystä sillä sinulla on ilmeisesti B kategorioitu alus. Kyllä sillä uskaltaa paukutella keliin kuin keliin, tosin sukelluslasit ja snorkkeli voi helpottaa kummasti jos keli pahenee. Omani on niinkuin arvasit katettu, joten tuulilasin pyyhkimille on usein käyttöä Ahveneanmerta ylittäessä.

Tutkaa sinulla ei ilmeisesti ole, no eihän ahvenan merellä isoja laivoja pahasti kuljekkaan he.

2 x Kad44 kirjoitti:

Välittäjä_LKV

Ei löydy televisiota.

Plotterista on se ilo, että kun lähdet Maarianhaminasta ja otat suunnan ruotsinpuolelle riippuu tietysti siitää mistä väylästä meinaat mennä sisään, niin helpottaa kummasti kun paukutta reittipisteen aukon suun lähettyville.

Itse olen joutunut joskus "kryssimään" katetulla moottoriveneelläni, kun aallokkon suunta ja korkeus on ollut huono suorinta reittiä ajatellen. Kyllä kummasti helpottaa, kun on viiva missä pitäisi olla potteri zoomattu 6 tai 12 mailiin. Ilmeisesti tarkoitit sitä, ettet tarvitse plotteria, kun ajelet ruotsin laivojen perässä, kolmannella peräaallolla alamäkeä polttoainetta säästäen?

Sen verran on kovaa ollut tuo merenkäynti, etten voisi kuvitella liukuvauhdissa voivan navigoida, kolmiolevyjen ja eksymätaulukoiden kera. miten se onnistuu 22 jalkaisessa avoveneessä?

Sinulla ei ole mitään syytä pelätä Ahvenanmeren ylitystä sillä sinulla on ilmeisesti B kategorioitu alus. Kyllä sillä uskaltaa paukutella keliin kuin keliin, tosin sukelluslasit ja snorkkeli voi helpottaa kummasti jos keli pahenee. Omani on niinkuin arvasit katettu, joten tuulilasin pyyhkimille on usein käyttöä Ahveneanmerta ylittäessä.

Tutkaa sinulla ei ilmeisesti ole, no eihän ahvenan merellä isoja laivoja pahasti kuljekkaan he.

Lue lisää

Taitaa kyllä itse asiassa olla C-kateriaa,kuitenkin korkea ja kantava keula sekä tehokkaasti istetyhjentyvä. Polttoainepuoli ei ole ongelma, 375 litraa riittää kyllä kevyesti suuremmillakin avomeriosuuksilla (kulutus tyynellä 1,3 l/mpk, eli kovemmalla kelillä avomerellä varmaan n. 2,5 l/mpk).

Avoveneessähän vaatteet ratkaisevat, mutta kunnollinen purjehdusasu kumisaappaat ja neopreenihanskat helpottavat huomattavasti. Kunnolliset varusteet toki maksavat, mutta ompa niistä iloa monia vuosia. Snorkkelista en koe olevan hyötyä avomerellä, itse käytän sitä yleensä max 5 m syvyydessä (syvimmillään olen käynyt 10 metrissä), tekniikkasukellusvehkeitä en omista enkä perus paineilmavehkeitä aio raahata mukanani.

Tutka on tuttu vehje ja olen sitä paljon käyttänyt, sen sijaan en ole menossa seikkailemaan avomerelle hernerokkasumussa, ja siihenkin joutuessani pääsen kyllä tarpeeksi nopeasti laivan alta pois. Hätäraketit ja etenkin VHF-puhelin ovat tällä reissulla tutkaa tärkeämmät varusteet.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Taitaa kyllä itse asiassa olla C-kateriaa,kuitenkin korkea ja kantava keula sekä tehokkaasti istetyhjentyvä. Polttoainepuoli ei ole ongelma, 375 litraa riittää kyllä kevyesti suuremmillakin avomeriosuuksilla (kulutus tyynellä 1,3 l/mpk, eli kovemmalla kelillä avomerellä varmaan n. 2,5 l/mpk).

Avoveneessähän vaatteet ratkaisevat, mutta kunnollinen purjehdusasu kumisaappaat ja neopreenihanskat helpottavat huomattavasti. Kunnolliset varusteet toki maksavat, mutta ompa niistä iloa monia vuosia. Snorkkelista en koe olevan hyötyä avomerellä, itse käytän sitä yleensä max 5 m syvyydessä (syvimmillään olen käynyt 10 metrissä), tekniikkasukellusvehkeitä en omista enkä perus paineilmavehkeitä aio raahata mukanani.

Tutka on tuttu vehje ja olen sitä paljon käyttänyt, sen sijaan en ole menossa seikkailemaan avomerelle hernerokkasumussa, ja siihenkin joutuessani pääsen kyllä tarpeeksi nopeasti laivan alta pois. Hätäraketit ja etenkin VHF-puhelin ovat tällä reissulla tutkaa tärkeämmät varusteet.

Lue lisää

Pisteet sulle LKV_Välittäjä. Mukava huomata, että olet huumorilla höystetty henkilö : )

Sepä se, ei sitä sumuun ehdoin tahdoin halua mennä, mutta valitettavasti se on riski Anvenanmerellä jostain syystä kesäaikaa.

Omaa venettäni on, aivan kamala ajaa isommassa aallokossa jollei ajele jonkin sortin liuku/puoliliuku nopeutta. Rullaaminen ja vatkuminen on ihan mahdotonta varsinkin aaltojen tullessa takasivulta Ahvenan merellä on lähes aina kumminkin veraten isoja aaltoja usein vielä risteäviä vaikka tuuli ei olisi, kuin normalit 8 m/s joten hissun kissun siellä ei voi ajella, kuin purjeveneellä.

Mietin vain jos sumu pamahtaa päälle ja laivoillakin n.20 solmua nopeutta, niin tilanteet kehittyvät aika sukkelaan, kerikääkö sitä väistämään jos vaikka näkyväisyyttä vaikka 100metriä. Kummatkin ajavat noin 20solmua joten keulasuunnalta törmäys lähestyy 20m/s vauhdilla eli 5sekunttia aikaa ennen kuin räsähtää. Laivankaan tutkassa pien vene ei näy välttämättä muutamien satojen metrien päässä, kun ovat liian liki.

Miten on kuulohavaintojen varsinkin avo veneessä jossa meteliä tulee ilmavirroista, moottoreista ja aaltojen ryskeestä.

Vielä askarruttaa miten löydät perille jos se sumu kuitenkin tulee etkä plottereista piittaa

Raketit ja Vhf ovat hyviä turvallisuus välineitä lisäksi tutkalla ja plotterilla tietysti paperikartoilla, sekä harkinnalla pärjää pitkälle, mutta merelä kelit voivat vain muuttua niin nopeasti ja joskus arvaamattomasti. Vaikka seuraisitkin sääpalveluja yms.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Taitaa kyllä itse asiassa olla C-kateriaa,kuitenkin korkea ja kantava keula sekä tehokkaasti istetyhjentyvä. Polttoainepuoli ei ole ongelma, 375 litraa riittää kyllä kevyesti suuremmillakin avomeriosuuksilla (kulutus tyynellä 1,3 l/mpk, eli kovemmalla kelillä avomerellä varmaan n. 2,5 l/mpk).

Avoveneessähän vaatteet ratkaisevat, mutta kunnollinen purjehdusasu kumisaappaat ja neopreenihanskat helpottavat huomattavasti. Kunnolliset varusteet toki maksavat, mutta ompa niistä iloa monia vuosia. Snorkkelista en koe olevan hyötyä avomerellä, itse käytän sitä yleensä max 5 m syvyydessä (syvimmillään olen käynyt 10 metrissä), tekniikkasukellusvehkeitä en omista enkä perus paineilmavehkeitä aio raahata mukanani.

Tutka on tuttu vehje ja olen sitä paljon käyttänyt, sen sijaan en ole menossa seikkailemaan avomerelle hernerokkasumussa, ja siihenkin joutuessani pääsen kyllä tarpeeksi nopeasti laivan alta pois. Hätäraketit ja etenkin VHF-puhelin ovat tällä reissulla tutkaa tärkeämmät varusteet.

Lue lisää

3. Suomenkieliset eivät osaa vaihtaa moottorityynyjä.
4. Lentosukellusveneellä voi lentää 19 G voimia veden alla ja rikkoa maan vetovoiman.
5. Betonivene ei kellu. Se murenee ja omistaja istuu karilla.
6. Polkupyörän pumpulla voi puristaa vettä kasaan ja sormella tehdä kuopan rautatiekiskoon.
7. Zetorin nelisylinteristä 4,990 litran moottorinosia ei saa tasapainottaa marinoidessa.
8. Potkuriakseli pysyy kumilaakerin varassa paikallaan. Kartiolaakerointia ei voi tehdä.
9. Valtakunnan 2009 vahvistetut liputus- ja viirisäännöt eivät koske ruotsinkielisiä veneilijöitä.
10. Kukaan ei voi laittaa moottoriveneeseen 2 950VA laturia.
Ehdokasväittämiksi laitan vielä viisi muistamaani lisää

2 x Kad44 kirjoitti:

Pisteet sulle LKV_Välittäjä. Mukava huomata, että olet huumorilla höystetty henkilö : )

Sepä se, ei sitä sumuun ehdoin tahdoin halua mennä, mutta valitettavasti se on riski Anvenanmerellä jostain syystä kesäaikaa.

Omaa venettäni on, aivan kamala ajaa isommassa aallokossa jollei ajele jonkin sortin liuku/puoliliuku nopeutta. Rullaaminen ja vatkuminen on ihan mahdotonta varsinkin aaltojen tullessa takasivulta Ahvenan merellä on lähes aina kumminkin veraten isoja aaltoja usein vielä risteäviä vaikka tuuli ei olisi, kuin normalit 8 m/s joten hissun kissun siellä ei voi ajella, kuin purjeveneellä.

Mietin vain jos sumu pamahtaa päälle ja laivoillakin n.20 solmua nopeutta, niin tilanteet kehittyvät aika sukkelaan, kerikääkö sitä väistämään jos vaikka näkyväisyyttä vaikka 100metriä. Kummatkin ajavat noin 20solmua joten keulasuunnalta törmäys lähestyy 20m/s vauhdilla eli 5sekunttia aikaa ennen kuin räsähtää. Laivankaan tutkassa pien vene ei näy välttämättä muutamien satojen metrien päässä, kun ovat liian liki.

Miten on kuulohavaintojen varsinkin avo veneessä jossa meteliä tulee ilmavirroista, moottoreista ja aaltojen ryskeestä.

Vielä askarruttaa miten löydät perille jos se sumu kuitenkin tulee etkä plottereista piittaa

Raketit ja Vhf ovat hyviä turvallisuus välineitä lisäksi tutkalla ja plotterilla tietysti paperikartoilla, sekä harkinnalla pärjää pitkälle, mutta merelä kelit voivat vain muuttua niin nopeasti ja joskus arvaamattomasti. Vaikka seuraisitkin sääpalveluja yms.

Lue lisää

Olet ihan oikeassa monessa asiassa. Polttoainetakin puhtaus ei huoleta koska puhdistan sen kahden vuoden välein. Nopeasti muuttuvista sääolosuhteista olen samaa mieltä, niitä olen yli 2000 liukuvilla veneillä vietettyjen ajotuntien aikana kyllä ehtinyt nähdä (tosin niin parempaan kuin huonompaan suuntaan).

Sumussa mikään muu kuin tutka ei oikeasti mahdollista turvallista navigointia sumussa. Toisaalta en ymmärrä ajatustasi siitä, että laiva ei havaitsisi venettä ennen saapumistaan katvealueelle, ainakaan ulkomerellä.

Plotteri tosin on, mutta mielestäni aika hyödytön vehje koska siinä joutuu joko zoomaamaan niin lähelle että kokonaiskuva katoaa, tai sitten tyytymään siihen että se kertoo missä suunnassa mikäkin maa on (2010 vm Raymarine 12").

Ja jos se laiva nyt yllättäisi, niin minulta vie 5 solmusta 25 solmuun 5 sekuntia ja 25 solmusta 40 solmuun n. 6 sekuntia, joten ei siinä väistämisessä tukevalla mutta ketterällä veneellä ongelmia tulisi (unohtuiko sinulta isomman veneen kipparina pienemmän veneen ketteryyden tuoma hyöty?). Ja vaikka tutka nyt sattuukin puuttumaan, niin plotteri kyllä AIS:in kautta kertoo niistä laivoista (siinä siitä on jopa ihan oikeaa hyötyä).

Minä en muuten sumussa ajaisi mainitsemaasi 20 solmua, vaan ihan uppoumanopeuksilla, niilläkin ehtii perille. Ilman eväitä ei ulkomerelle muutenkaan lähdetä ja veneessä on vesivessa.

On tosi ikävä kuulla veneesi huonoista/puuttellisista ajo-ominaisuuksista korkeammassa aallokossa, mutta se ongelma on oikeasti ratkaistavissa venettä vaihtamalla. Huonon ja epäpätevän kipparin tuomaa epämukavuus-/vaaraelementtiä ei sitten poistetakaan niin helpolla (en missään nimessä tarkoita sinua!).

Mutta olen siis edelleenkin sitä mieltä, että voin tehdä sen reissun turvallisesti omaa kokemusta ja tervettä itsesuojeluvaistoa käyttäen. Minulla on alla erittäin hyvä ja hyvin huollettu vene, minulla on enemmän kokemusta kuin suurimmalla osalla huviveneilijöistä, eikä matkan keskeyttäminen ole koskaan ollut ongelma kun tilanne on sitä vaatinut.

voihan vitalis. oletko ollut itse koskaan tuolla vesillä? nähnyt esim. ruotsalaisia veneitä, jotka ovat tulleet Suomen saaristoon. Eihän ne nyt mitään ihme paatteja ole.
Ja se sää. Kun kolme eri sääpalvelua ovat suunnilleen samaa mieltä kelistä, niin ei se siitä kovin paljon heitä. Plaanaavalla veneellä se ylitys on vain muutamia tunteja.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Olet ihan oikeassa monessa asiassa. Polttoainetakin puhtaus ei huoleta koska puhdistan sen kahden vuoden välein. Nopeasti muuttuvista sääolosuhteista olen samaa mieltä, niitä olen yli 2000 liukuvilla veneillä vietettyjen ajotuntien aikana kyllä ehtinyt nähdä (tosin niin parempaan kuin huonompaan suuntaan).

Sumussa mikään muu kuin tutka ei oikeasti mahdollista turvallista navigointia sumussa. Toisaalta en ymmärrä ajatustasi siitä, että laiva ei havaitsisi venettä ennen saapumistaan katvealueelle, ainakaan ulkomerellä.

Plotteri tosin on, mutta mielestäni aika hyödytön vehje koska siinä joutuu joko zoomaamaan niin lähelle että kokonaiskuva katoaa, tai sitten tyytymään siihen että se kertoo missä suunnassa mikäkin maa on (2010 vm Raymarine 12").

Ja jos se laiva nyt yllättäisi, niin minulta vie 5 solmusta 25 solmuun 5 sekuntia ja 25 solmusta 40 solmuun n. 6 sekuntia, joten ei siinä väistämisessä tukevalla mutta ketterällä veneellä ongelmia tulisi (unohtuiko sinulta isomman veneen kipparina pienemmän veneen ketteryyden tuoma hyöty?). Ja vaikka tutka nyt sattuukin puuttumaan, niin plotteri kyllä AIS:in kautta kertoo niistä laivoista (siinä siitä on jopa ihan oikeaa hyötyä).

Minä en muuten sumussa ajaisi mainitsemaasi 20 solmua, vaan ihan uppoumanopeuksilla, niilläkin ehtii perille. Ilman eväitä ei ulkomerelle muutenkaan lähdetä ja veneessä on vesivessa.

On tosi ikävä kuulla veneesi huonoista/puuttellisista ajo-ominaisuuksista korkeammassa aallokossa, mutta se ongelma on oikeasti ratkaistavissa venettä vaihtamalla. Huonon ja epäpätevän kipparin tuomaa epämukavuus-/vaaraelementtiä ei sitten poistetakaan niin helpolla (en missään nimessä tarkoita sinua!).

Mutta olen siis edelleenkin sitä mieltä, että voin tehdä sen reissun turvallisesti omaa kokemusta ja tervettä itsesuojeluvaistoa käyttäen. Minulla on alla erittäin hyvä ja hyvin huollettu vene, minulla on enemmän kokemusta kuin suurimmalla osalla huviveneilijöistä, eikä matkan keskeyttäminen ole koskaan ollut ongelma kun tilanne on sitä vaatinut.

Lue lisää

Tämä monivuotinen häirikköhahmo E.d.K Välittäjä_LKV:n vuosien varrella tekemiä google- väittämiään kokosin kymmenen kärjen:
1. Terästä ei voi kukaan elektrolyysillä kuparoida. Se hilseilee tuuleen.
2. Planeettapyörästöä ei voi pyörittää molempiin suuntiin, eikä käyttää vaihteena!
3. Suomenkieliset eivät osaa vaihtaa moottorityynyjä.
4. Lentosukellusveneellä voi lentää 19 G voimia veden alla ja rikkoa maan vetovoiman.
5. Betonivene ei kellu. Se murenee ja omistaja istuu karilla.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Olet ihan oikeassa monessa asiassa. Polttoainetakin puhtaus ei huoleta koska puhdistan sen kahden vuoden välein. Nopeasti muuttuvista sääolosuhteista olen samaa mieltä, niitä olen yli 2000 liukuvilla veneillä vietettyjen ajotuntien aikana kyllä ehtinyt nähdä (tosin niin parempaan kuin huonompaan suuntaan).

Sumussa mikään muu kuin tutka ei oikeasti mahdollista turvallista navigointia sumussa. Toisaalta en ymmärrä ajatustasi siitä, että laiva ei havaitsisi venettä ennen saapumistaan katvealueelle, ainakaan ulkomerellä.

Plotteri tosin on, mutta mielestäni aika hyödytön vehje koska siinä joutuu joko zoomaamaan niin lähelle että kokonaiskuva katoaa, tai sitten tyytymään siihen että se kertoo missä suunnassa mikäkin maa on (2010 vm Raymarine 12").

Ja jos se laiva nyt yllättäisi, niin minulta vie 5 solmusta 25 solmuun 5 sekuntia ja 25 solmusta 40 solmuun n. 6 sekuntia, joten ei siinä väistämisessä tukevalla mutta ketterällä veneellä ongelmia tulisi (unohtuiko sinulta isomman veneen kipparina pienemmän veneen ketteryyden tuoma hyöty?). Ja vaikka tutka nyt sattuukin puuttumaan, niin plotteri kyllä AIS:in kautta kertoo niistä laivoista (siinä siitä on jopa ihan oikeaa hyötyä).

Minä en muuten sumussa ajaisi mainitsemaasi 20 solmua, vaan ihan uppoumanopeuksilla, niilläkin ehtii perille. Ilman eväitä ei ulkomerelle muutenkaan lähdetä ja veneessä on vesivessa.

On tosi ikävä kuulla veneesi huonoista/puuttellisista ajo-ominaisuuksista korkeammassa aallokossa, mutta se ongelma on oikeasti ratkaistavissa venettä vaihtamalla. Huonon ja epäpätevän kipparin tuomaa epämukavuus-/vaaraelementtiä ei sitten poistetakaan niin helpolla (en missään nimessä tarkoita sinua!).

Mutta olen siis edelleenkin sitä mieltä, että voin tehdä sen reissun turvallisesti omaa kokemusta ja tervettä itsesuojeluvaistoa käyttäen. Minulla on alla erittäin hyvä ja hyvin huollettu vene, minulla on enemmän kokemusta kuin suurimmalla osalla huviveneilijöistä, eikä matkan keskeyttäminen ole koskaan ollut ongelma kun tilanne on sitä vaatinut.

Lue lisää

Välittäjä_LKV:lle

Vaikka laiva sinut huomaa ei se tee todennäköisesti muutoksia kurssiinsa, koska se huomaa että et ole kauppamerenkulku alus, tätä ajattelin ja kun olet tarpeeksi lähellä häviät laivan tutkan näytöltä.

Teoriassa komppaan ajatustasi nopeasta väistöstä, isompikin liukuva kääntyy todella nopeasti (vetolaitteet) joten väistö teoriassa mahdollinen, mutta käytäntnnössä voi ollakkin toisin. Mainitsin näkyväisyydeksi 100m voi se keli olla surkeampikin kuten vanhana venemiehenä tiedät, näkyvyys voi laskea 10-20 metriinkin.

"Minä en muuten sumussa ajaisi mainitsemaasi 20 solmua, vaan ihan uppoumanopeuksilla, niilläkin ehtii perille. Ilman eväitä ei ulkomerelle muutenkaan lähdetä ja veneessä on vesivessa."

Ilmeisesti, et oikeasti ole ollut avomerellä esim10-12ms tuulella tuon kirjoittamasi perusteella. Jos suuntasi on jotain muuta, kuin vastainen 45 asteen kulmassa ja meinaat edetä uppouma nopeutta, niin kyllä se melkoinen kaaos paatissa kuin paatissa koosta riippumatta (huvivene) pois lukien purjeveneet joissa purjeet asiallisesti reivattuna. Jos epäilet kirjoitustani, niin kokeileppa ensikesänä Ahvenanmerellä mennä sivutuulella uppoumanopeutta, niin ymmärrät mitä meinaan vaikka 7-10ms tuulella. Itselläni ei syynä kiire vaan vakaa meno liuussa jolloin vene käyttäytyy rauhallisesti ja vakaasti. Sumu jossa olen ajellut moista vauhtia ei ole ollut mikään hernerokka vaan näkyvyyttä on ollut useampi satametriä, en sentään ole kahjo(subjektiivinen näkemys)

Tarkoitukseni ei ole ollut epäillä kenekään välineitä / taitoja vaan herätellä oikeasti ajattelemaan mitä merellä voi tapahtua. Kauden aikana jos aktiivisesti veneilee, niin varmasti joutuu arvaamttomiin keleihin vaikka olisikin tehnyt voitavansa etukäteen. Lähinnä ajattelin veneilijötiä joiden kokemus perustuu mukaviin pikkuretkiin sisäsaaristossa tai rannikkolla kivalla aurinkoisella pikku tuulilla eväät kauniisti pärekorissa. Avomerellä kaikki saattaa kuitenkin olla totaalisesti toisin.

Eli hieman kokemusta ja omanveneen ominaisuuksien tuntemista ja empatiaa perhettä kohtaan, kun miettii millaisella aluksella isommilla aavoilla pärjäilee.

On hyvä, että veneessäsi on Wc, tosin pöntöllä ei ole mahdollisuutta pysyä avomerellä tuulen yltyessä niin kovaksi jotta et pysty liuussa ajamaan, tee testi ensi kesänä, suosittelen kuitenkin kuiva harjoittelua, jotta pääset kömpimään lattialta taas rattiin.

einoin!! kirjoitti:

voihan vitalis. oletko ollut itse koskaan tuolla vesillä? nähnyt esim. ruotsalaisia veneitä, jotka ovat tulleet Suomen saaristoon. Eihän ne nyt mitään ihme paatteja ole.
Ja se sää. Kun kolme eri sääpalvelua ovat suunnilleen samaa mieltä kelistä, niin ei se siitä kovin paljon heitä. Plaanaavalla veneellä se ylitys on vain muutamia tunteja.

Lue lisää

Jos minua tarkoitat, tai jos et tarkoittanut, niin olen 12 kertaa käynyt Ruotsinpuolella. viime kesänä vietin 5 vk tukholman saaristossa maileja kertyi n.1200 kauden aikana. Ei se paljon ole, mutta pers tasku ei kestä enmpää näillä polttoaine hinnoilla. Eli vaihtelevat kelit ovat varsintuttuja eri merialueilla.

Ketään ei voi estää lähtemästä, ja uskon, että kiululla jos toisella extreme hengessä selviää ylityksestä. Kysymys on kuitenkin siitä onko se enää huviveneilyä. Se mikä on normaali keli vaikka maarianhaminaan mentäessä voi tuulen suunasta riippuen olla jo este pienemmälle kiululle Ahvenanmerellä, siis perhe venilynä.

En itse ole huomannut Ruotsalaisten moottoriveneiden paljon liikuvan ainakaan saaristomerellä, purjeveneitä kyllä on riittämiin, missä päin olet havaitoja tehnyt?

2 x Kad44 kirjoitti:

Välittäjä_LKV:lle

Vaikka laiva sinut huomaa ei se tee todennäköisesti muutoksia kurssiinsa, koska se huomaa että et ole kauppamerenkulku alus, tätä ajattelin ja kun olet tarpeeksi lähellä häviät laivan tutkan näytöltä.

Teoriassa komppaan ajatustasi nopeasta väistöstä, isompikin liukuva kääntyy todella nopeasti (vetolaitteet) joten väistö teoriassa mahdollinen, mutta käytäntnnössä voi ollakkin toisin. Mainitsin näkyväisyydeksi 100m voi se keli olla surkeampikin kuten vanhana venemiehenä tiedät, näkyvyys voi laskea 10-20 metriinkin.

"Minä en muuten sumussa ajaisi mainitsemaasi 20 solmua, vaan ihan uppoumanopeuksilla, niilläkin ehtii perille. Ilman eväitä ei ulkomerelle muutenkaan lähdetä ja veneessä on vesivessa."

Ilmeisesti, et oikeasti ole ollut avomerellä esim10-12ms tuulella tuon kirjoittamasi perusteella. Jos suuntasi on jotain muuta, kuin vastainen 45 asteen kulmassa ja meinaat edetä uppouma nopeutta, niin kyllä se melkoinen kaaos paatissa kuin paatissa koosta riippumatta (huvivene) pois lukien purjeveneet joissa purjeet asiallisesti reivattuna. Jos epäilet kirjoitustani, niin kokeileppa ensikesänä Ahvenanmerellä mennä sivutuulella uppoumanopeutta, niin ymmärrät mitä meinaan vaikka 7-10ms tuulella. Itselläni ei syynä kiire vaan vakaa meno liuussa jolloin vene käyttäytyy rauhallisesti ja vakaasti. Sumu jossa olen ajellut moista vauhtia ei ole ollut mikään hernerokka vaan näkyvyyttä on ollut useampi satametriä, en sentään ole kahjo(subjektiivinen näkemys)

Tarkoitukseni ei ole ollut epäillä kenekään välineitä / taitoja vaan herätellä oikeasti ajattelemaan mitä merellä voi tapahtua. Kauden aikana jos aktiivisesti veneilee, niin varmasti joutuu arvaamttomiin keleihin vaikka olisikin tehnyt voitavansa etukäteen. Lähinnä ajattelin veneilijötiä joiden kokemus perustuu mukaviin pikkuretkiin sisäsaaristossa tai rannikkolla kivalla aurinkoisella pikku tuulilla eväät kauniisti pärekorissa. Avomerellä kaikki saattaa kuitenkin olla totaalisesti toisin.

Eli hieman kokemusta ja omanveneen ominaisuuksien tuntemista ja empatiaa perhettä kohtaan, kun miettii millaisella aluksella isommilla aavoilla pärjäilee.

On hyvä, että veneessäsi on Wc, tosin pöntöllä ei ole mahdollisuutta pysyä avomerellä tuulen yltyessä niin kovaksi jotta et pysty liuussa ajamaan, tee testi ensi kesänä, suosittelen kuitenkin kuiva harjoittelua, jotta pääset kömpimään lattialta taas rattiin.

Lue lisää

No, eiköhän noilta pikkusaaristossa kauniilla keleillä veneilleiltä mene pupu pöksyyn jo siinä vaiheessa kun maata ei enään näe...

Prävetolaitteella varustettu vene on ihan yhtä ketterä kuin perämoottorivene, kaksimoottoriasennuksella akselivetoinenkin on ketterä osaavan käsissä. Sen sijaan veneen paino rajoittaa ketteryyttä ja kiihtyvyyttä. Eli uskon edelleenkin minun kipparoiman keskimäärin n. 1400 kg veneen olevan ketterämpi ja herkempi ajettava 250 hv perämoottorilla, kuin sinun veneesi kahdella 285 hv moottorilla.

Olen monessa asiassa samaa mieltä kanssasi, 10 m/s sivutuulella pienessä veneessä on tukalammat oltavat kun isommassa. Toisaalta en ole lähtemässä ylittämään avomeriosuuksia niin kovalla tuulella. Merellä voi aina joutua vaikeuksiin, mutta niistä on selvittävä omin neuvoin ja tarvittavalla yhteydenpitovarustuksella. Eihän yksimoottorisessa veneessä muutenkaan ole mitään muuta mahdollisuutta koneen sammutessa kun ajoankkurin laskeminen ja avun hälyttäminen. Kuinka moni veneilijä edes tietää mikä on ajoankkuri, saatikka oikeasti pitää sitä mukana?

Muutenkin taidamme olla aika samaa mieltä monestakin asiasta, veneilyfilosofia vain on erilainen. Minä haluan nauttia meren läheisyydestä ja kunniotan sen voimaa, tästä syystä olen myös valmis joustamaan suunnitelmista sen ehdoilla. Sinä taas haluat laatia selkeät suunnitelmat jotka pitää voida toteuttaa hieman huonommallakin kelillä. Olemme molemmatkin mielestäni oikeassa, jokainen toteuttaa itseään ja harrastustaan omalla tyylillään. Lisäksi molemmat meistä osaavat ajatella turvallisuutta ja osaavat kunnioittaa merta, se on loppupeleissä se tärkein asia.

"vähintään CE luokka B jne…."

Poiketkaapa katsomaan:
http://www.visitaland.com/fi/tietoa/artikkelit?articleid=2115

Hei, itsellä on ollut haaveena ajaa joskus Vaasasta Uumajaan. Veneeni on n. 8 m jenkkivene. Olen täysin kokematon meriveneilijä, mitä pitää ottaa huomioon? Ajetaanko laivaväylää pitkin Uumajaan, missä Vaasassa voi laskea veneen mereen, missä Uumajassa on vierasvenesatama jne.? Kiitos asiallisista vastauksista.

Ei merimies kirjoitti:

Hei, itsellä on ollut haaveena ajaa joskus Vaasasta Uumajaan. Veneeni on n. 8 m jenkkivene. Olen täysin kokematon meriveneilijä, mitä pitää ottaa huomioon? Ajetaanko laivaväylää pitkin Uumajaan, missä Vaasassa voi laskea veneen mereen, missä Uumajassa on vierasvenesatama jne.? Kiitos asiallisista vastauksista.

Lue lisää

Laivaväylää ei kannata ajaa ellei tosiaan tarvitse niin syvää vettä. Se tekee turhia mutkia. Jos menee Raippaluodon saaren eteläpuolelta oikaistaan ns. vanhaa laivaväylää, siitä takaisin laivaväylälle Norrskärin pohjoispuolelle. Keskellä lahtea edetään "valkoisella vedellä". Sielläkin tosin on karikoita eli navigointia ei sovi unohtaa vaikka maata ei olisi näkyvissä.

Ruotsin puolen Båtsportkort:ia on saanut ainakin Fantoy:lta Vaasasta. Se on syytä olla. Ruotsin puolen syvät vedet ovat helpot navigoida Vaasan seutuun verrattuna. Polttoainetta saat Holmsundin vierasvenesatamasta kortilla. Uumajassa on asialliset laiturit ihan keskustassa, niissä saa olla 24h eikä maksa mitään. Ainoat sataman palvelut on tosin WC ja suihku, suihkun koodin saa turisti-infosta.

En tunne Vaasan traileriluiskia sen tarkemmin kuin että moottorivenekerholla on sellainen mutta ei-jäseniltä peritään käytöstä 5 vai 10 euron luokkaa oleva maksu joka maksetaan postilaatikkoon luiskan vieressä. Uskoisin että useimmilla Vaasan kaupungin laitureista löytyy luiskat, niiden käytöstä tuskin kukaan kyselee.

Yksi huomioonotettava asia on matkapuhelinverkon kuuluvuus. Olet varsin ison osan matkastasi "omillasi", et näe maata tai muita aluksia missään eikä kännykkäkään kuulu. Mistään extremesuorituksesta ei kuitenkaan ole kyse ainakaan hyvällä kelillä ja soveltuvalla veneellä. Moni ylittää lahden pulpettiveneellä.

Ei merimies kirjoitti:

Hei, itsellä on ollut haaveena ajaa joskus Vaasasta Uumajaan. Veneeni on n. 8 m jenkkivene. Olen täysin kokematon meriveneilijä, mitä pitää ottaa huomioon? Ajetaanko laivaväylää pitkin Uumajaan, missä Vaasassa voi laskea veneen mereen, missä Uumajassa on vierasvenesatama jne.? Kiitos asiallisista vastauksista.

Lue lisää

Haluaisin kans tietoa Vaasa-Uumaja välistä.

Uumajaan kirjoitti:

Haluaisin kans tietoa Vaasa-Uumaja välistä.

Tietoa tai ainakin kokemusta ylityksestä on, kysy pois vaan.

Ongelmana on että tuo ei ole normaali käyttötilanne. Normaalisti ei ajeta 4-5 tuntia yhteen menoon. Juuri siksi kone helposti pettää vaikka se "kotioloissa" on toiminutkin. Itse ottaisin vaikka 5 heppaisen varakoneen mukaan.

hyvin mietitty, minulla tuulee mieleen tällainen mahdollinen riski jollainen saattaa muhia itse kunkin tankissa.

Joku klöntti tai bio rihmasto irtoaa rynkytyksessä ja tukkii esisuodattimen ja kone pysähtyy. Paatti kääntyy sivuttain aallokkoon, vaihda siinä sitten suodattimia, kun vene keikkuu pahemmin, kun vehkeet Grönalundin huvipuistossa.

Ei ole tosin kun kerran tapahtunu pieni tekninen ongelma Ahvenan merellä. Iso aalto löi keulan yli kohtuullisen mällin vettä ja se vei mennessään tuulilasipyhkimen vaihdettavan pyyhkimen. Kyllä se hieman matkan tekoa haittasi, kun näkyväisyys meni surkiaksi.

Mikä on vene?

Kelluko se? kirjoitti:

Mikä on vene?

Tarviiko siihen moottorivenettä, ite meen ainakin soutuveneellä Torniojoen yli

"v i t t u u k s heilut fönsterissä"

PoSton vaalerilla ainakin.

Niin minäkin.

Erinomaisia ohjeita. Mutta miten estää ajelehtivan veneen murskautuminen kallioon tai kivikkoon? Onko siihen mitään ratkaisua? Vene-lehti on tutkinut että ajoankkuri hidastaa vauhtia vain 0,1 solmua. Tietysti voi yrittää hypätä pois ennen murskaantumista ja yrittää kammeta itsensä luodolle jos mahdollista, mutta vaikeaa se on.

Mace66 kirjoitti:

Erinomaisia ohjeita. Mutta miten estää ajelehtivan veneen murskautuminen kallioon tai kivikkoon? Onko siihen mitään ratkaisua? Vene-lehti on tutkinut että ajoankkuri hidastaa vauhtia vain 0,1 solmua. Tietysti voi yrittää hypätä pois ennen murskaantumista ja yrittää kammeta itsensä luodolle jos mahdollista, mutta vaikeaa se on.

Lue lisää

Siinä vaiheessa, kun ollaan lähellä kivikkoa, yltää ankkuri pohjaan.
Sitä on hyvä käyttää, se on tehty veneen paikallaan pitämiseen

tollo3 kirjoitti:

Siinä vaiheessa, kun ollaan lähellä kivikkoa, yltää ankkuri pohjaan.
Sitä on hyvä käyttää, se on tehty veneen paikallaan pitämiseen

Ei ole niin helppoa. Ranta nousee usein jyrkästi tai on kalliota. Siinä vaiheessa kun se alkaa pitää niin veneesi voi olla jo palasina luodolla. Ankkurihan ei mene pystysuoraan alas, vaan liihottaa siellä kaukana takana. Vai meinaatko että pudotat ankkurin vähän ennen luotoa ja se jämähtää siihen heti kiinni?

Mace66 kirjoitti:

Ei ole niin helppoa. Ranta nousee usein jyrkästi tai on kalliota. Siinä vaiheessa kun se alkaa pitää niin veneesi voi olla jo palasina luodolla. Ankkurihan ei mene pystysuoraan alas, vaan liihottaa siellä kaukana takana. Vai meinaatko että pudotat ankkurin vähän ennen luotoa ja se jämähtää siihen heti kiinni?

Lue lisää

Tuota noin, jos olet ajelehtimassa ajoankkurin varassa, niin se ankkuri "liihottaa" kyllä keulapuolella. Jokainen vene kun kestää allokkoa parhaiten keula sitä päin.

Ja mikä estää samalla laskemasta ankkuria samalla koko köytensä pituus hyödyntäen valmiiksi keulasta roikkumaan? Ottaa silloin heti kun veden syvyys vähenee tarpeeksi. Lisäksi se ankkuri siinä korkeintaan 2-3 solmun ajelehtimis nopeudella kyllä roikkuu käytännössä kohtisuoraan pohjaa kohti, eli 50 metrin köydellä se kyllä tarttuu tarpeeksi aikaisin meidän vesialueilla.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Tuota noin, jos olet ajelehtimassa ajoankkurin varassa, niin se ankkuri "liihottaa" kyllä keulapuolella. Jokainen vene kun kestää allokkoa parhaiten keula sitä päin.

Ja mikä estää samalla laskemasta ankkuria samalla koko köytensä pituus hyödyntäen valmiiksi keulasta roikkumaan? Ottaa silloin heti kun veden syvyys vähenee tarpeeksi. Lisäksi se ankkuri siinä korkeintaan 2-3 solmun ajelehtimis nopeudella kyllä roikkuu käytännössä kohtisuoraan pohjaa kohti, eli 50 metrin köydellä se kyllä tarttuu tarpeeksi aikaisin meidän vesialueilla.

Lue lisää

No tarkoitin juuri tavallista ankkuria, ei ajoankkuria. Leijuminen oli huono sanavalinta. Yritän sanoa että sen ankkurin kiinnitys pohjaan ei ole niin helppoa jos on kova aallokko ja vene ajelehtii ja pohja nousee jyrkästi ja/tai on kallioinen. 13 vuotta sitten mies kuoli kun vene lähti ajelehtimaan ja murskautui luotoon. Ankkuri oli yritetty laskea mutta ankkuriliina oli mennyt poikki. Tosin kaveri oli laskenut ankkurin perämoottoriveneen perästä mikä oli suuri virhe.

VHF:n kantama veden pinnassa on olematon, se kantaa vain näkyvällä alueella.
Kuivapuku on kiva, kuolet hitaammin hypotermiaan. Jää enemmän aikaa miettiä oliko fiksusti tehty.

tilastotappio kirjoitti:

VHF:n kantama veden pinnassa on olematon, se kantaa vain näkyvällä alueella.
Kuivapuku on kiva, kuolet hitaammin hypotermiaan. Jää enemmän aikaa miettiä oliko fiksusti tehty.

Lue lisää

On se VHF:än kantama kuitenkin enemmän kuin mainitsemasi "näkyvä alue". Radiohorisontti kuin muodostuu antennien välillä jotka ovat aluksen korkeimmalla kohdalla (tai ainakin kuulusi olla. Eli radio kuuluu vielä tilanteessa jossa et näe vastaanottavaa alusta, eroa on helposti toistakymmentä kilometriä. Tietenkin MF radion kuuluvuus on on ihan eri luokkaa, siinä kun radioaallot seuraavat maan kaarevuutta. Tosin siihen ja sen kuuluvuuteen sitten vaikuttavat monet tekijät, kuten säätila ja sen aiheuttamat heijastumat troposfääristä yms. Lisäksi käyttäjiä on todella vähän verrattuna VHF:ään verrattuna.

Muutenkin koko ajatuksesi VHF:än hyödystä on vahvasti vääristelty. VHF kuuluu kuitenkin aina paremmin kuin kännykkä, kännykät toimivat mikroaaltotaajuksilla ja niiden lähetysteho on olematon VHF:ään verrattunat. Lisäksi meripelastuksen, rajavartioston ja puolustusvoimien antennit ovat sen verran korkeat, että joko suomen tai ruotsin viranomaiset aina kuulevat VHF:ällä lähetetyn hätäkutsun.

Tuo ajatuksesi kuivapuvusta on varsin mielenkiintoinen, tosin olen kuullut saman väitteen pelastusliiveistä. Nyt puhutaan kuitenkin sen verran pienestä lätäköstä, että et huviveneilykauden aikana ehdi missään tilanteessa kuolla hypotermiaan kunhan olet saanut hätäviestin perille ennen veden varaan joutumista.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

On se VHF:än kantama kuitenkin enemmän kuin mainitsemasi "näkyvä alue". Radiohorisontti kuin muodostuu antennien välillä jotka ovat aluksen korkeimmalla kohdalla (tai ainakin kuulusi olla. Eli radio kuuluu vielä tilanteessa jossa et näe vastaanottavaa alusta, eroa on helposti toistakymmentä kilometriä. Tietenkin MF radion kuuluvuus on on ihan eri luokkaa, siinä kun radioaallot seuraavat maan kaarevuutta. Tosin siihen ja sen kuuluvuuteen sitten vaikuttavat monet tekijät, kuten säätila ja sen aiheuttamat heijastumat troposfääristä yms. Lisäksi käyttäjiä on todella vähän verrattuna VHF:ään verrattuna.

Muutenkin koko ajatuksesi VHF:än hyödystä on vahvasti vääristelty. VHF kuuluu kuitenkin aina paremmin kuin kännykkä, kännykät toimivat mikroaaltotaajuksilla ja niiden lähetysteho on olematon VHF:ään verrattunat. Lisäksi meripelastuksen, rajavartioston ja puolustusvoimien antennit ovat sen verran korkeat, että joko suomen tai ruotsin viranomaiset aina kuulevat VHF:ällä lähetetyn hätäkutsun.

Tuo ajatuksesi kuivapuvusta on varsin mielenkiintoinen, tosin olen kuullut saman väitteen pelastusliiveistä. Nyt puhutaan kuitenkin sen verran pienestä lätäköstä, että et huviveneilykauden aikana ehdi missään tilanteessa kuolla hypotermiaan kunhan olet saanut hätäviestin perille ennen veden varaan joutumista.

Lue lisää

Kuivapuvussa pysyy hengissä tunteja riippuen siitä, mitä sen alla on. Ikuista pelastusta sillä ei kuitenkaan saa.

Jos olet kuivapuvulla veden varassa ja puhut VHF-puhelimeen, antenni on vain hieman pään yläpuolella todennäköisesti pään tasalla koska antenni osoittaa viistosti taakse.

Jotta saisit puheviestin perille, siinä ei saa olla paljoa katkoja. Jo puolen metrin aallolla ei aaltojen välistä saa yhteyttä kuin ihan lähelle. Aallon harjalta tietenkin enemmän, mutta milläpä siinä pysyt.

VHF toimii näkyvällä alueella. En todellakaan tarkoittanut sitä, että pitäisi nähdä koko vene puhumattakaan potkureista. Antenni riittää.

Kahden veneen välinen yhteys saadaan 10-15 mailin päähän. Teoriassa täysin tyynellä ilmalla käsiVHF voisi yltää puoleen siitä. Mutta jos antennin korkeus on vain 15 cm pinnasta, etäisyys pienenee dramaattisesti jo 30 cm aallonkorkeudella.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

On se VHF:än kantama kuitenkin enemmän kuin mainitsemasi "näkyvä alue". Radiohorisontti kuin muodostuu antennien välillä jotka ovat aluksen korkeimmalla kohdalla (tai ainakin kuulusi olla. Eli radio kuuluu vielä tilanteessa jossa et näe vastaanottavaa alusta, eroa on helposti toistakymmentä kilometriä. Tietenkin MF radion kuuluvuus on on ihan eri luokkaa, siinä kun radioaallot seuraavat maan kaarevuutta. Tosin siihen ja sen kuuluvuuteen sitten vaikuttavat monet tekijät, kuten säätila ja sen aiheuttamat heijastumat troposfääristä yms. Lisäksi käyttäjiä on todella vähän verrattuna VHF:ään verrattuna.

Muutenkin koko ajatuksesi VHF:än hyödystä on vahvasti vääristelty. VHF kuuluu kuitenkin aina paremmin kuin kännykkä, kännykät toimivat mikroaaltotaajuksilla ja niiden lähetysteho on olematon VHF:ään verrattunat. Lisäksi meripelastuksen, rajavartioston ja puolustusvoimien antennit ovat sen verran korkeat, että joko suomen tai ruotsin viranomaiset aina kuulevat VHF:ällä lähetetyn hätäkutsun.

Tuo ajatuksesi kuivapuvusta on varsin mielenkiintoinen, tosin olen kuullut saman väitteen pelastusliiveistä. Nyt puhutaan kuitenkin sen verran pienestä lätäköstä, että et huviveneilykauden aikana ehdi missään tilanteessa kuolla hypotermiaan kunhan olet saanut hätäviestin perille ennen veden varaan joutumista.

Lue lisää

Tämä monivuotinen häirikköhahmo E.d.K Välittäjä_LKV:n vuosien varrella tekemiä google- väittämiään kokosin kymmenen kärjen:
1. Terästä ei voi kukaan elektrolyysillä kuparoida. Se hilseilee tuuleen.
2. Planeettapyörästöä ei voi pyörittää molempiin suuntiin, eikä käyttää vaihteena!
3. Suomenkieliset eivät osaa vaihtaa moottorityynyjä.
4. Lentosukellusveneellä voi lentää 19 G voimia veden alla ja rikkoa maan vetovoiman.
5. Betonivene ei kellu. Se murenee ja omistaja istuu karilla.
6. Polkupyörän pumpulla voi puristaa vettä kasaan ja sormella tehdä kuopan rautatiekiskoon.
7. Zetorin nelisylinteristä 4,990 litran moottorinosia ei saa tasapainottaa marinoidessa.
8. Potkuriakseli pysyy kumilaakerin varassa paikallaan. Kartiolaakerointia ei voi tehdä.
9. Valtakunnan 2009 vahvistetut liputus- ja viirisäännöt eivät koske ruotsinkielisiä veneilijöitä.
10. Kukaan ei voi laittaa moottoriveneeseen 2 950VA laturia.
Ehdokasväittämiksi laitan vielä viisi muistamaani lisää
11. Vaihteiston hammasrattaat eivät saa koskea toisiinsa kuin kerran. Ne kuluvat.
12. Neljälapainen 400 mm halkaisijalta oleva nopeasti pyörivä potkuri on mahdottomuus.
13. On parempi, että vannasputki tihkuu koko ajan pilssiin. Se on veneelle hyväksi.
14. Kukaan ei voi ajaa 11 metrisellä upporunkoisella Espoosta Viipuriin.
15. Espoossa ei voi kukaan talvehtia veneessä.

ygt7utugfugtf kirjoitti:

Tämä monivuotinen häirikköhahmo E.d.K Välittäjä_LKV:n vuosien varrella tekemiä google- väittämiään kokosin kymmenen kärjen:
1. Terästä ei voi kukaan elektrolyysillä kuparoida. Se hilseilee tuuleen.
2. Planeettapyörästöä ei voi pyörittää molempiin suuntiin, eikä käyttää vaihteena!
3. Suomenkieliset eivät osaa vaihtaa moottorityynyjä.
4. Lentosukellusveneellä voi lentää 19 G voimia veden alla ja rikkoa maan vetovoiman.
5. Betonivene ei kellu. Se murenee ja omistaja istuu karilla.
6. Polkupyörän pumpulla voi puristaa vettä kasaan ja sormella tehdä kuopan rautatiekiskoon.
7. Zetorin nelisylinteristä 4,990 litran moottorinosia ei saa tasapainottaa marinoidessa.
8. Potkuriakseli pysyy kumilaakerin varassa paikallaan. Kartiolaakerointia ei voi tehdä.
9. Valtakunnan 2009 vahvistetut liputus- ja viirisäännöt eivät koske ruotsinkielisiä veneilijöitä.
10. Kukaan ei voi laittaa moottoriveneeseen 2 950VA laturia.
Ehdokasväittämiksi laitan vielä viisi muistamaani lisää
11. Vaihteiston hammasrattaat eivät saa koskea toisiinsa kuin kerran. Ne kuluvat.
12. Neljälapainen 400 mm halkaisijalta oleva nopeasti pyörivä potkuri on mahdottomuus.
13. On parempi, että vannasputki tihkuu koko ajan pilssiin. Se on veneelle hyväksi.
14. Kukaan ei voi ajaa 11 metrisellä upporunkoisella Espoosta Viipuriin.
15. Espoossa ei voi kukaan talvehtia veneessä.

Lue lisää

Moottorimiehen lääkitys on taas pettänyt.

Lääkkeet ensin aamulla, sitten vasta koneelle.

Lääkkeet ! kirjoitti:

Moottorimiehen lääkitys on taas pettänyt.

Lääkkeet ensin aamulla, sitten vasta koneelle.

Tämä monivuotinen häirikköhahmo E.d.K Välittäjä_LKV:n vuosien varrella tekemiä google- väittämiään kokosin kymmenen kärjen:

Lääkkeeet ! kirjoitti:

Tämä monivuotinen häirikköhahmo E.d.K Välittäjä_LKV:n vuosien varrella tekemiä google- väittämiään kokosin kymmenen kärjen:

Kaikille ei vaan ole annettu paljon, joillekin ei edes riittävästi mutta kyllä meidän pitäisi kantaa vastuumme näistä vähäosaisimmistammekin.

Tätä poikaa vaan nolottaa nyt se männäntappijuttu ja se haluaa kostaa koko maailmalle kun sillai nolasivat, ja kun ei muuta voi niin on päättänyt ripotella kaikki paikat täyteen keksimiään, mielestään vitsikkäitä välittäjä-ekd-juttuja.
Että siitäs saatte kun olitte tuhmia.

Ymmärrystä kirjoitti:

Kaikille ei vaan ole annettu paljon, joillekin ei edes riittävästi mutta kyllä meidän pitäisi kantaa vastuumme näistä vähäosaisimmistammekin.

Tätä poikaa vaan nolottaa nyt se männäntappijuttu ja se haluaa kostaa koko maailmalle kun sillai nolasivat, ja kun ei muuta voi niin on päättänyt ripotella kaikki paikat täyteen keksimiään, mielestään vitsikkäitä välittäjä-ekd-juttuja.
Että siitäs saatte kun olitte tuhmia.

Lue lisää

o8uik,8iokul
24.2.2014 10:53
0
Sulje
Mitä sinä pyrit mäkättämään valokuvauksesta avartavaa? Minä ainakin vain vittuilen.

Moottorilla, joka on kytkettynä veneeseen tai vastaavaan.. lisäksi oltava toimiva / käynnissäolevalla /