Olen 30v mies ja elellyt tässä yksin jo yli 10v. Sitä ennen asuin porukoilla. Olen harrastellut ja käynyt tapahtumissa ym. ja välillä ollut 1-2 kaveriakin kerrallaan. Eli on tässä koitettu ja en halua kommentteja siihen, että koita hankkia kaveri.
Luonteeltani olen kuitenkin sellainen, että loukkaan kaveriani aina jotenkin ja pitkäkin ystävyys menee poikki vaikka en pahaa tarkoittanutkaan. Selitykset ei kuitenkaan auta. Olen tullut siihen tulokseen, että minä en kavereita ansaitse ja en pysty niitä ylläpitämään vaikka kuinka yritän. Harmikseni yksinäisyys mua kuitenkin ahdistaa todella pahasti. Kaikki aika menee sen murehtimiseen ja voimatkin. Joten ajattelin, että ainoa keino on siitä päästä eroon alkaa nauttimaan siitä tilanteesta mikä on annettu eli yksinäisyydestä. Kysymys kuuluu vain, että miten ja onko muilla kokemuksia?
Luonteeltani olen kuitenkin sellainen, että loukkaan kaveriani aina jotenkin ja pitkäkin ystävyys menee poikki vaikka en pahaa tarkoittanutkaan. Selitykset ei kuitenkaan auta. Olen tullut siihen tulokseen, että minä en kavereita ansaitse ja en pysty niitä ylläpitämään vaikka kuinka yritän. Harmikseni yksinäisyys mua kuitenkin ahdistaa todella pahasti. Kaikki aika menee sen murehtimiseen ja voimatkin. Joten ajattelin, että ainoa keino on siitä päästä eroon alkaa nauttimaan siitä tilanteesta mikä on annettu eli yksinäisyydestä. Kysymys kuuluu vain, että miten ja onko muilla kokemuksia?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olettamuksesi ettet muka ansaitsisi kavereita on väärä. Tiedäthän itsekin sen että voit tehdä sekä hyviä ja huonoja asioita. Ei pidä kuvitella olevansa kokonaan paha ja huono jos menee sukset ristiin joidenkin kanssa. Loukkaamista voit koettaa estää miettimällä sanomisiasi kahteen tai kolmeen kertaan. Kaikki vaati harjoittelua, ihmissuhteetkin.
Yksinäisyydestä nauttiminen ei onnistu, jos ne ihmissuhteet mitä on, eivät ole kunnossa. Munkeillakin on ihmissuhteita. Munkit ovat yhteydessä joukkoon samanmielisiä henkilöitä ja ovat osittain siksi niin vahvoja. Lisäksi heillä on opettaja. Jos Suomessa jää yksin, on henkisesti yksinäisempi, kuin kaukaisilla vuorilla asuva munkki.
Hanki kotieläin. Mieti tarkkaan, koira vai kissa? tai joku muu?
Kissa on aika itsenäinen, mutta oikean rodunvalinnan kautta jopa surana sinulle, voi olla paljon mielipiteitä kaikesta.
Koira vaatii koulutusta ja ulkoilua, mutta on todella luotettava kaveri, ja hankkii lenkillä kyllä uusia tuttavuuksia koiraihmisistä.
Näyttelyissä pystyt käymään molempien kanssa, tutustut ihmisiin, mutta ei ole pakko olla tosi läheinen.
Tai hankit harrastuksen, urheilu, moottorikerho, tähtitarkastelu.....
En osaa sanoa, kuinka se tapahtui, ettei ihmisiä kaipaa lähelle. Se kuitenkin on tapahtunut minulle.
Minulla on kissoja ja koira.
Tähtikatti odottaa sinua espoo/vantaa -kissatarhassa??? Se on mustavalkoinen tai valkoinen-harmaa