Folktinget (lyhennän sen jatkosa FT) kirjoittaa omilla sivuillaan seuraavaa :
"Miksi ruotsi on pakollinen suomenkielisissä kouluissa?
Lähtökohta on perustuslaissa ja kielilainsäädännössä.
Suomi on kaksikielinen maa, jolla on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi. ”
VK:Suomen virallinen kaksikielisyys ei suinkaan edellytä sitä, että kaikkien suomalaisten tulisi opiskella kumpaakin kansallista kieltä. Pakkoruotsi tuli vasta peruskoulun mukana 70-luvulla.
FT: ”Ruotsin kielen opiskelu edistää Suomen historian ja kulttuurin tuntemusta. Ruotsi on osa yleissivistystä.”
VK:Eiköhän historiaa opiskella historian tunneilla. Ei silti, oikeushistorian opiskelussa ruotsin taidosta on varmaan hyötyä, koska lainsäädäntömme on pohjannut Ruotsin, eikä Venäjän lakeihin. Suomi ei muuten näytä Ahvenanmaalla olevan osa yleissivistystä, koskapa sen peruskouluissa suomi on vaihtoehtoinen kieli. Ruotsista pitäisi minusta manner-Suomessa tehdä samoin perustein vaihtoehtoinen kieli.
FT: Ruotsin kielen avulla voi olla kanssakäymisissä suomenruotsalaisten kanssa heidän omalla kielellään.”
VK:Totta, mutta miksi? Kun Suomessa kumminkin suomi on täysin keskeinen kieli, niin on luontevampaa ja vähemmän työlästä se, että suomenruotsalaiset puhuvat suomenkielisten kanssa suomea, kuin että jälkimmäiset opettelevat pienen vähemmistön äidinkielen.
FT: ”Ruotsi on helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli.”
VK:Totta, mutta tuo perustelu on kovin ontuva silloin, kun sillä pitäisi selittää se, miksi jokin pieni kieli on pakollinen oppiaine. Inuitien puhuma kieli on muuten vielä pari pykälää helpompi kuin ruotsi, mutten ole kumminkaan havainnut, että kukaan olisi sitä ehdottamassa Suomeen pakolliseksi kieleksi.
FT: ”Kaikilla oppilailla tulee olla samat mahdollisuudet ja oikeudet jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen.”
VK:Olen samaa mieltä, ja siksi pakkoruotsista luopumisen yhteydessä opiskelijoille pitääkin antaa mahdollisuus suorittaa korkeakoulututkinnon kielikoe muullakin vieraalla kielellä kuin ruotsiksi.
FT: ”Kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet hakea niihin valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin, joissa vaaditaan ruotsin kielen taitoa.”
VK:Sanotaanko niin, että kaikilla on oltava mahdollisuus opiskella halutessaan ruotsia. Nyt ruotsin kieltä tungetaan väkisin koululaisten kurkusta alas siinä toivossa, että joku siitä jossain vaiheessa kiinnostuisi. Näin varmaan käykin, mutta miksi pakko? Luulisi sitä nyt tyhmemmänkin tajuavan, että sillä suuressa määrin kasvatetaan koululaisten kielteistä suhtautumista ruotsin kieleen.
FT:”Ruotsin kielen taito on etu Suomen työmarkkinoilla."
VK:EK:n viimeisimmän tutkimuksen mukaan ruotsin kielen arvostus Suomen työmarkkinoilla on koko ajan ollut tasaisessa laskussa. Se ei ole hyödytön kieli, mutta vieraiden kielten hyödyllisyysrankingissa sen sijoitus on vaatimaton 10.
FT:”Suomi on osa Pohjolaa, ruotsilla pärjää myös muissa Pohjoismaissa.”
VK:Eri Pohjoismaita yhdistävät historia, samantyyppiset hallinnolliset ja poliittiset rakenteet sekä ennen kaikkea varsin samanlainen näkemys siitä, millainen hyvän yhteiskunnan tulisi olla. Ruotsin kielen merkitys tällä tasolla ei ole kovin oleellinen.
FT:”Ruotsinkielentaitoinen saa helposti töitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.”
VK:Englannin kielen taito on globaalisti ajateltuna kuitenkin ratkaisevasti hyödyllisempi. Jos olet pätevä ammattilainen, jolla on hyvä työkokemus, niin Sinun ei välttämättä tarvitse osata paikallista kieltä, ei ainakaan kovin sujuvasti heti alussa. Kun tilanne vaatii, niin uuden kielen kyllä yleensä oppii.
FT:”Ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten – kuten ranskan, saksan, espanjan ja englannin – oppimista.”
VK:Mikä tahansa indoeurooppalainen kieli auttaa siinä missä ruotsikin. Ruotsi ei ole ainoa autuaaksitekevä tässä suhteessa.
FT: ”Ruotsin kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa sekä Åbo Akademissa ja Svenska handelshögskolanissa. ”
VK:Totta, mutta mikä ihmeen peruste tuo on pakolliselle ruotsille?
FT:”Ruotsin kielen taito mahdollistaa opiskelun Ruotsin yliopistoissa. ”
VK:Totta, ja englannin kielen taito avaa ovia hyvinkin monen maan korkeakouluihin. En unohtaisi tässä asiassa saksaa enkä ranskaakaan. Moni suomalainen merkkihenkilö on muuten aikoinaan opiskellut Saksassa.
FT:”Ruotsi kieli avaa ovia pohjoismaiseen kulttuuri- ja viihde-elämään. ”
Varmaan avaakin, siis ammatillisessa mielessä joillekin kymmenille, parhaassa tapauksessa muutamalle sadalle. Mutta mitä tällä on sen asian kanssa tekemistä, että kaikkien suomenkielisten on pakko opiskella ruotsia, olivatpa he sitten millä koulutushaaralla tahansa?
"Miksi ruotsi on pakollinen suomenkielisissä kouluissa?
Lähtökohta on perustuslaissa ja kielilainsäädännössä.
Suomi on kaksikielinen maa, jolla on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi. ”
VK:Suomen virallinen kaksikielisyys ei suinkaan edellytä sitä, että kaikkien suomalaisten tulisi opiskella kumpaakin kansallista kieltä. Pakkoruotsi tuli vasta peruskoulun mukana 70-luvulla.
FT: ”Ruotsin kielen opiskelu edistää Suomen historian ja kulttuurin tuntemusta. Ruotsi on osa yleissivistystä.”
VK:Eiköhän historiaa opiskella historian tunneilla. Ei silti, oikeushistorian opiskelussa ruotsin taidosta on varmaan hyötyä, koska lainsäädäntömme on pohjannut Ruotsin, eikä Venäjän lakeihin. Suomi ei muuten näytä Ahvenanmaalla olevan osa yleissivistystä, koskapa sen peruskouluissa suomi on vaihtoehtoinen kieli. Ruotsista pitäisi minusta manner-Suomessa tehdä samoin perustein vaihtoehtoinen kieli.
FT: Ruotsin kielen avulla voi olla kanssakäymisissä suomenruotsalaisten kanssa heidän omalla kielellään.”
VK:Totta, mutta miksi? Kun Suomessa kumminkin suomi on täysin keskeinen kieli, niin on luontevampaa ja vähemmän työlästä se, että suomenruotsalaiset puhuvat suomenkielisten kanssa suomea, kuin että jälkimmäiset opettelevat pienen vähemmistön äidinkielen.
FT: ”Ruotsi on helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli.”
VK:Totta, mutta tuo perustelu on kovin ontuva silloin, kun sillä pitäisi selittää se, miksi jokin pieni kieli on pakollinen oppiaine. Inuitien puhuma kieli on muuten vielä pari pykälää helpompi kuin ruotsi, mutten ole kumminkaan havainnut, että kukaan olisi sitä ehdottamassa Suomeen pakolliseksi kieleksi.
FT: ”Kaikilla oppilailla tulee olla samat mahdollisuudet ja oikeudet jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen.”
VK:Olen samaa mieltä, ja siksi pakkoruotsista luopumisen yhteydessä opiskelijoille pitääkin antaa mahdollisuus suorittaa korkeakoulututkinnon kielikoe muullakin vieraalla kielellä kuin ruotsiksi.
FT: ”Kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet hakea niihin valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin, joissa vaaditaan ruotsin kielen taitoa.”
VK:Sanotaanko niin, että kaikilla on oltava mahdollisuus opiskella halutessaan ruotsia. Nyt ruotsin kieltä tungetaan väkisin koululaisten kurkusta alas siinä toivossa, että joku siitä jossain vaiheessa kiinnostuisi. Näin varmaan käykin, mutta miksi pakko? Luulisi sitä nyt tyhmemmänkin tajuavan, että sillä suuressa määrin kasvatetaan koululaisten kielteistä suhtautumista ruotsin kieleen.
FT:”Ruotsin kielen taito on etu Suomen työmarkkinoilla."
VK:EK:n viimeisimmän tutkimuksen mukaan ruotsin kielen arvostus Suomen työmarkkinoilla on koko ajan ollut tasaisessa laskussa. Se ei ole hyödytön kieli, mutta vieraiden kielten hyödyllisyysrankingissa sen sijoitus on vaatimaton 10.
FT:”Suomi on osa Pohjolaa, ruotsilla pärjää myös muissa Pohjoismaissa.”
VK:Eri Pohjoismaita yhdistävät historia, samantyyppiset hallinnolliset ja poliittiset rakenteet sekä ennen kaikkea varsin samanlainen näkemys siitä, millainen hyvän yhteiskunnan tulisi olla. Ruotsin kielen merkitys tällä tasolla ei ole kovin oleellinen.
FT:”Ruotsinkielentaitoinen saa helposti töitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.”
VK:Englannin kielen taito on globaalisti ajateltuna kuitenkin ratkaisevasti hyödyllisempi. Jos olet pätevä ammattilainen, jolla on hyvä työkokemus, niin Sinun ei välttämättä tarvitse osata paikallista kieltä, ei ainakaan kovin sujuvasti heti alussa. Kun tilanne vaatii, niin uuden kielen kyllä yleensä oppii.
FT:”Ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten – kuten ranskan, saksan, espanjan ja englannin – oppimista.”
VK:Mikä tahansa indoeurooppalainen kieli auttaa siinä missä ruotsikin. Ruotsi ei ole ainoa autuaaksitekevä tässä suhteessa.
FT: ”Ruotsin kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa sekä Åbo Akademissa ja Svenska handelshögskolanissa. ”
VK:Totta, mutta mikä ihmeen peruste tuo on pakolliselle ruotsille?
FT:”Ruotsin kielen taito mahdollistaa opiskelun Ruotsin yliopistoissa. ”
VK:Totta, ja englannin kielen taito avaa ovia hyvinkin monen maan korkeakouluihin. En unohtaisi tässä asiassa saksaa enkä ranskaakaan. Moni suomalainen merkkihenkilö on muuten aikoinaan opiskellut Saksassa.
FT:”Ruotsi kieli avaa ovia pohjoismaiseen kulttuuri- ja viihde-elämään. ”
Varmaan avaakin, siis ammatillisessa mielessä joillekin kymmenille, parhaassa tapauksessa muutamalle sadalle. Mutta mitä tällä on sen asian kanssa tekemistä, että kaikkien suomenkielisten on pakko opiskella ruotsia, olivatpa he sitten millä koulutushaaralla tahansa?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Englanninkielellä avautuvat ovet maailmaan!
Viisasta mielipidettä.
Huvittavaa on se kun jotkut suomenkieliset tuntuvat ihan oikeasti pitävän itseään fiksumpina kun ovat opetelleet ruotsinkielen.
Minä opettelin ruotsinkielen ruotsissa asuessani,siellä se oli tarpeellista.Mutta nyt olen jo 10v.asunut pk-seudulla,enkä ole kertaakaan tarvinnut täällä ruotsia ja se onkin päässyt ruostumaan.
Vesa! Suomessa ei ole ensimmäistäkään virallista kieltä. Perustuslaissa mainitut kansalliskielet ovat vain kansalliskieliä. Väitän, että suomen laittamiseksi viralliseksi kieleksi, niin tähän riittää kun muuttaa kielilakeja. Folktingetin esitykset ruotsin helppoudesta, Pohjoismaisista yhteyksistä jne. ovat pelkkää puppua. Minkälaisia idiootteja ovatkaan suomenkieliset poliitikot, jos he kuuntelevat Folktingetin esityksiä? Väite "kaksikielinen Suomi" on väärä tulkinta perustuslain kansalliskielistä. Virastoilla ja tuomioistuimilla on velvollisuus palvella molemmilla kielillä. Viiden prosentin kansanosan palveluun riittää kun he itse palvelevat toisiaan, koska suurin osa heistä osaa molemmat kielet. Tulkit voivat hoidella palvelun suurimmassa osassa Suomea. Pakko- ja virkamiesruotsi on elinkeino suruille. He työllistyvät kielilakien avulla valtion ja kuntien virkoihin ja tämä on se kriteeri, miksi he puolustavat pakkoruotsia niin raivokkaasti.
Homma on edennyt omalla painollaan, mutta vauhti hiipuu koko ajan. Ruotsin kielen kohdalla kysymys on lähinnä silkasta tottumuksesta. Jokainen vähänkään vieraita kieliä tarvinnut tajuaa pakkoruotsin mielettömyyden, mutta näin pitkään jatkunut sorto vaatii hieman aikaa korjausliikkeen suorittamiseksi.
Åsa Palviaisen (Magma) perustelut ovat tässä:
On hyvin vaikeaa arvioida, kuinka monet opiskelisivat ruotsia, jos se olisi valinnaista. Määrä olisi kuitenkin pienempi kuin nykyään.
• On olemassa sosiaalisten sekä sukupuoleen ja alueisiin liittyvien vinoutumien riski. Valinnaista ruotsia opiskelisivat todennäköisesti enemmän lukioon ja korkeakouluopintoihin kuin ammatillisiin opintoihin suuntautuvat oppilaat. On myös todennäköistä, että tytöt opiskelisivat ruotsia enemmän kuin pojat, ja että ruotsin opiskelussa syntyisi alueellisia eroja.
• Ruotsin muuttaminen peruskoulussa valinnaiseksi aiheuttaisi dominoreaktion, joka suurella todennäköisyydellä johtaisi siihen, että ruotsin olisi oltava valinnainen oppiaine myös myöhemmillä koulutusasteilla, korkeakoulut mukaan lukien.
• On todennäköistä, että vain harvat opiskelijat ammatillisessa koulutuksessa opiskelisivat valinnaista ruotsia. Tämä johtaisi vaikeuksiin monissa julkisen sektorin palveluammateissa. Se voisi myös merkitä sitä, että ammatillisen tutkinnon jälkeen opintojaan esim. sairaanhoitajaksi tai poliisiksi jatkavat opis-kelijat osaisivat ruotsia heikosti tai eivät lainkaan.
• Asuinpaikka, poliittiset päätökset ja kuntien kielitarjonta tulisivat ratkaisevan tärkeiksi oppilaan jatkokoulutusmahdollisuuksien ja julkisella sektorilla työskentelymahdollisuuksien kannalta.
• Jos ruotsi olisi valinnainen myös korkeakouluissa, olisi vaikeaa noudattaa kielitaitolakia, jonka mukaan Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomai¬sessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. (424/2003, 6 § 1 mom.).
Koska kaikki korkeakoulututkinnon suorittaneet eivät tällöin voisi osoittaa tyydyttävää toisen kotimaisen kielen taitoa, voisivat he kokea tämän seikan virantäytössä diskriminoivana.
• Nykyinen koulutusjärjestelmä perustuu ajatukselle, että kaikkien oppilaiden on saatava samankaltainen peruskoulutus ja mahdollisuus oppia maan molempia kieliä, mutta ruotsin muuttaminen valinnaiseksi saattaisi edesauttaa molempia kieliä osaavan ”eliitin” muodostumista. Tällä ”eliitillä” olisi etusija esim. Pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyviä korkeampia virkoja täytettäessä.
• Mahdollisuudet rekrytoida ruotsintaitoista henkilökuntaa yksityisellä sektorilla ja elinkeinoelämässä heikkenisivät, mikä voi hankaloittaa kaupankäyntiä sekä kansallisella että pohjoismaisella tasolla.
Lopuksi
Ruotsin kielen asema suomen kielen kanssa tasa-arvoisena kansalliskielenä on turvattu perustuslaissa, joten sen asema Suomessa on vahva. Perustuslakia muutetaan harvoin.
ÅP kirjoitti :”On hyvin vaikeaa arvioida, kuinka monet opiskelisivat ruotsia, jos se olisi valinnaista. Määrä olisi kuitenkin pienempi kuin nykyään.”
Näin varmaan olisi. Kuitenkin jos vaihtoehtona olisi koko maassa vain venäjän kieli, niin ruotsin valitisi todennäköisesti noin 90% suomenkielisistä koululaisista. Jos vaihtoehtoina olisi 2-3 suurta kieltä, niin ruotsin osuus painuisi ehkä noin 40-50%:iin, mikä on minusta hyvinkin riittävä määrä.
ÅP:”On olemassa sosiaalisten sekä sukupuoleen ja alueisiin liittyvien vinoutumien riski. Valinnaista ruotsia opiskelisivat todennäköisesti enemmän lukioon ja korkeakouluopintoihin kuin ammatillisiin opintoihin suuntautuvat oppilaat. On myös todennäköistä, että tytöt opiskelisivat ruotsia enemmän kuin pojat, ja että ruotsin opiskelussa syntyisi alueellisia eroja.”
Tuo ei kelpaa perusteluksi sille, että melko pieni kieli olisi jatkossakin kaikilla opiskeluhaaroilla pakollinen.
ÅP:”Ruotsin muuttaminen peruskoulussa valinnaiseksi aiheuttaisi dominoreaktion, joka suurella todennäköisyydellä johtaisi siihen, että ruotsin olisi oltava valinnainen oppiaine myös myöhemmillä koulutusasteilla, korkeakoulut mukaan lukien.”
Näin todennäköisesti kävisi. Pakkoruotsin poistaminen aiheuttaisi vahvaa painetta korkeakoulututkintojen pakollisen ruotsinkokeen poistamiseksi tai muuttamiseksi niin, että tuon kokeen voisi suorittaa jollakin muullakin vieraalla kielellä.
ÅP :”On todennäköistä, että vain harvat opiskelijat ammatillisessa koulutuksessa opiskelisivat valinnaista ruotsia. Tämä johtaisi vaikeuksiin monissa julkisen sektorin palveluammateissa. Se voisi myös merkitä sitä, että ammatillisen tutkinnon jälkeen opintojaan esim. sairaanhoitajaksi tai poliisiksi jatkavat opiskelijat osaisivat ruotsia heikosti tai eivät lainkaan.”
Eiköhän tässä kumminkin olisi ideaalia se, että äidinkieleltään ruotsinkieliset palvelisivat ”omiaan”. Miksi se palveluvelvoite pitäisi sälyttää suomenkielisten niskaan, ja aivan erityisesti niille, jotka eivät haluaisi opiskella ruotsia syystä tai toisesta lainkaan? Tässä on selvää simputuksen makua.
ÅP:”Asuinpaikka, poliittiset päätökset ja kuntien kielitarjonta tulisivat ratkaisevan tärkeiksi oppilaan jatkokoulutusmahdollisuuksien ja julkisella sektorilla työskentelymahdollisuuksien kannalta.”
Toimiiko nykyinen pakkoruotsimalli? Vastaan, että ontuu pahasti. Muistutan lisäksi, että ylivoimainen valtaosa työpaikoista on kumminkin yksityisellä puolella, missä ruotsin kielen osaajien tarve on EK:n tuoreehkon tutkimuksen mukaan varsin vähäistä. Lisäksi julkisen sektorin ne työpaikat, joissa tarvitaan toimivaa ruotsia, hyvin harvoin ovat kohteina niille, joiden ruotsin taito on tässä pakkoruotsin jatkuessakin jäänyt välttävälle tasolle.
ÅP:”Jos ruotsi olisi valinnainen myös korkeakouluissa, olisi vaikeaa noudattaa kielitaitolakia, jonka mukaan Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomai¬sessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. (424/2003, 6 § 1 mom.).
Koska kaikki korkeakoulututkinnon suorittaneet eivät tällöin voisi osoittaa tyydyttävää toisen kotimaisen kielen taitoa, voisivat he kokea tämän seikan virantäytössä diskriminoivana.”
Nykyistä kielitaitolakia on muutettava. Mielestäni on suhteellisen helppoa työhönottohaastattelun yhteydessä osoittaa, hallitseeko jotakin kieltä operatiivisesti vai ei.
ÅP:”Nykyinen koulutusjärjestelmä perustuu ajatukselle, että kaikkien oppilaiden on saatava samankaltainen peruskoulutus ja mahdollisuus oppia maan molempia kieliä, mutta ruotsin muuttaminen valinnaiseksi saattaisi edesauttaa molempia kieliä osaavan ”eliitin” muodostumista. Tällä ”eliitillä” olisi etusija esim. Pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyviä korkeampia virkoja täytettäessä.”
Tuo tilannehan on jo nyt voimassa. Mikä siis muuttuisi ruotsin pakollisuuden poistuessa?
ÅP:”Mahdollisuudet rekrytoida ruotsintaitoista henkilökuntaa yksityisellä sektorilla ja elinkeinoelämässä heikkenisivät, mikä voi hankaloittaa kaupankäyntiä sekä kansallisella että pohjoismaisella tasolla.”
Periaatteessa kyllä, mutta jos usea koululainen opiskelisi jotakin suurta eurooppalaista tai aasialaista kieltä ruotsin asemasta, niin se hyödyttäisi varmaan vientiteollisuuttamme. Tämähän on juuri se perustelu, minkä vuoksi EK, jolle vientialan yritykset ovat keskeisiä, on ottanut selkeästi myönteisen kannan pakkoruotsin poistamiseen.
ÅP:”Lopuksi
Ruotsin kielen asema suomen kielen kanssa tasa-arvoisena kansalliskielenä on turvattu perustuslaissa, joten sen asema Suomessa on vahva. Perustuslakia muutetaan harvoin.”
Suomenruotsin asema on muodollisesti vahva, mutta vain muodollisesti.
Åsa Parviainen tajuaa, mikä laki on muutoksen tiellä ja RKP:lle sen arvoinen, että siitä sen on pidettävä kiinni kynsin ja hampain maksoi mitä maksoi:
”Jos ruotsi olisi valinnainen myös korkeakouluissa, olisi vaikeaa noudattaa KIELITAITOLAKIA, jonka mukaan Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomai¬sessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. (424/2003, 6 § 1 mom.).
Koska kaikki korkeakoulututkinnon suorittaneet eivät tällöin voisi osoittaa tyydyttävää toisen kotimaisen kielen taitoa, voisivat he kokea tämän seikan virantäytössä diskriminoivana.”
Ioni¤ puolestaan esittää ratkaisuksi kajoamamisen asian ytimeen, KIELITAITOLAKIIN. Se on jopa muutettavissa yhtä näppärästi kuin yo-kirjoitusten pakkoruotsin poistaminen:
”Etenkin yksikielisillä alueilla, jotka muodostavat maamme kuntien ja valtion piirihallintoalueiden valtaosan, ruotsin kielen käyttö on minimaalista. Lisäksi suurimmassa osassa kaksikielisiä alueita ja viranomaisia ruotsin kielen käyttö ei ole merkittävän laajaa. Kielilaki on eräänlainen paperitiikeri, jonka merkitys on jäänyt käytännön tasolla vähäiseksi.”
Edelleen Ioni¤: ”Siispä toisinkin esille kielipoliittisena uudistuksena mallin, jossa luovuttaisiin asettamasta yksittäisiin virkamiehiin kohdistuvia kielitaitovaatimuksia, vaan osoitettaisiin ne yksinomaisesti viranomaiselle. Nykyisen järjestelmän vallitessahan kielitaitovaatimukset kohdistuvat sekä virkamiehiin että viranomaisiin.Harkittavaksi tulisikin malli, jossa kohdistettaisiin tuo velvoite vain viranomaiseen niin, että sen velvollisuus on huolehtia siitä, että viranomaisen palveluksessa on sellaisen kielitaidon omaavaa henkilökuntaa, että kielilain vaatimukset tulevat täytetyiksi. Malli löytyisi muun muassa Irlannista ja Kanadasta.” http://keskustelu.suomi24.fi/node/9825643
Ioni¤: ”Tämä kielen osaamisvelvoitteen ylimitoitus minua on eniten tässä häirinnyt ja uskon, että sen purkaminen johtaa ihan asialliseen lopputulokseen.” http://keskustelu.suomi24.fi/node/10169424
Vesa Kaitera: "Suomenruotsin asema on muodollisesti vahva, mutta vain muodollisesti."
Ionin mallilla (hyvä nimi muuten) päästään erinomaisesti alkuun kielipolitiikan järkeistämisessä. Sen avulla pyyhitään lähes kaikki pakkoruotsi-ilmiöt, jotka on kasattu suomenkielisen enemmistön kiusaksi. Jos RKP edelleen nikottelee, se saa valmistautua siihen, että ruotsinkielestä tehdään kansallinen vähemmistökieli, jollainen viiden prosentin vähemmistön kieli tosiasiallisesti voi vain olla.
Eli kielitaitolaki uusiksi. Kaitera, onko mahdollista?
...
Myös SL:n nykyinen puheenjohtaja Sampo Terho on hyvin kumonnut nuo svekoväitteet omassa 20-kohtaisesa listassaan. Se ehkä löytyy jostain SL:n sivustolta.
KAIKKI svekoväitteet ovat pätevästi kumottu, koska ne perustuvat valheisiin ja kliseisiin.
Mutta se ei suinkaan estä svekotahoja toistamasta väitteitään. Siksi on tärkeää, että me kieliaktiivit valaisemme tavallisia kansalaisia niiden olemuksesta.
Miksi folktingetin tärkeimmät tavoitteet koskevat ei-ruotsinkielisten ruotsinopiskelua?????
Folktingetin TÄRKEIN TEHTÄVÄ on sen puheenjohtaja Gestrinin mukaan kansallinen kielistrategia (mitä ajastaan jälkeenjäänyttä roskaa!) ja "Ahtisaaren, opetushallituksen ja Magman raportit ja selvitykset, jotka osoittavat ne hyödyt, joita tuovat AIKAISTETTU KOULURUOTSI, kaikille tarjolla oleva A2-ruotsi sekä PAKOLLINEN KOLMAS YO-KIELIKOE, missä kirjoitetaan äidinkieli, pitkä kieli ja vielä yksi kieli."
Nyt folktingetin vaatimuksista on jo toteutettu kaikki muu paitsi tuo kolme pakollista kielikoetta, jotka pakkoruotsin aikana merkitsisivät sitä, että useimpien olisi kirjoittettava pakkoruotsi. Sitä ajetaan kulisseissa raivokkaasti!!!
Miksi YLE tekstittää ruotsiksi norjan- ja tanskankieliset ohjelmat?
Ristiriita on ilmeinen.
Ruotsissa tekstitetään kaikki norjalaiset ja tanskalaiset ohjelmat ruotsiksi. Jos näin ei tehtäisi niin olisi erittäin vaikeaa ruotsalaisille ymmärtää mitä ohjelmissa puhutaan. Tanskaa ei ilman tekstittämistä ymmärtäisi juuri ollenkaan.
Miksi ainoana maailman maana Suomessa jokainen akateeminen ihminen on pakotettu lukemaan maan pientä vähemmistökieltä?
Mitään vastaavaa ei ole missään, ei Sveitsissä, ei Irlannissa, ei Espanjassa, ei Kanadassa, ei Islannissa, ei...
Miksi meillä tällainen RKP:n opetusministerin aikana 1978 laadittu mielivaltainen pakkovirkaruotsi jatkuu ja jatkuu ja sitä käytetään perusteena kaikkien muiden tasojen pakkoruotsille?
Yksinkertaisuudessaan nerokkaan musertava systeemi pakkoruotsittajien puolelta, mutta eikä näin suurta järjettömyyttä voisi purkaa nopeasti ja pelkällä asetuksella, jolla se on tuotettukin?
Hyviä tekstejä - eikä yhtään ruotsinkielistä kommentoijaa. Mielenkiintoista.
....