Tähän tulokseen tulin, kun vilkaisin tätä palstaa. Jo yhtenä päivänä on tullut 6 viestiä, että on joku on täysin, tai lähes täysin yksinäinen.
Siinä ei ole mitään vikaa, että on yksin, jos on mukavaa olla yksin. Kenestäkään ei ole mukavaa jatkuvasti olla yksin, paitsi joistakin munkeista, mutta munkkeja ei kiinnostakaan parisuhde vastakkaisen sukupuolen kanssa.
Joku voi olla yksin sattumien johdosta. Ei pitäisi antaa itsetunnon huonontua sen vuoksi, että viettää aikaa yksin. Ei niillä muillakaan se elämä niin ihmeellistä ole, mitä yksinäinen saattaa kuvitella. Jos nyt on huono päivä ja huono fiilis, niin parempi fiilis ja päivä tulee itsestään jonkin ajan päästä.
Pitää vain koittaa ottaa kontaktia muihin ja vastakkaiseen sukupuoleen ja pitää se mielessä. Epäonnistuminen ei haittaa, vaan se miten siihen suhtautuu. Jos itse epäonnistut jossain ja häpeät sitä, niin joku toinen katsoisi sinua ihmeissään, sillä ei olisi itse koskaan uskaltanutkaan kokeilla!
Siinä ei ole mitään vikaa, että on yksin, jos on mukavaa olla yksin. Kenestäkään ei ole mukavaa jatkuvasti olla yksin, paitsi joistakin munkeista, mutta munkkeja ei kiinnostakaan parisuhde vastakkaisen sukupuolen kanssa.
Joku voi olla yksin sattumien johdosta. Ei pitäisi antaa itsetunnon huonontua sen vuoksi, että viettää aikaa yksin. Ei niillä muillakaan se elämä niin ihmeellistä ole, mitä yksinäinen saattaa kuvitella. Jos nyt on huono päivä ja huono fiilis, niin parempi fiilis ja päivä tulee itsestään jonkin ajan päästä.
Pitää vain koittaa ottaa kontaktia muihin ja vastakkaiseen sukupuoleen ja pitää se mielessä. Epäonnistuminen ei haittaa, vaan se miten siihen suhtautuu. Jos itse epäonnistut jossain ja häpeät sitä, niin joku toinen katsoisi sinua ihmeissään, sillä ei olisi itse koskaan uskaltanutkaan kokeilla!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olemme erakkoja koska naset on suvaitsemattomia-
Tänne pitäisi rakentaa asuinympäristö missä olisi helppo tavata ihmisiä ja jopa vähän pakko. Tiivistä asumista ja yhteisö pihoja, parvekkeita, auloja, ruokailutiloja, katettuja alueita ym.
Nyt on kerrostaloissa asuu omissa kopeissaan puolet sinkkuja. Talojen etäisyydet on pitkiä, pihat isoja. Ihmiset ei lähde asunnoistaan.
Tilastojen mukaan kaupungeissa on väkilukuun suhteutettuna kaksi kertaa enemmän mielenterveysongelia ja rikollisuutta kuin maaseudulla, siis ihan oikealla haja-asutusalueella. Luonnon helmassa asuminen ja oleminen vaikuttaa tutkitusti stressitason ja verenpaineen laskuun. Kun ihminen pääsee kaupungista maaseudulle, hänen fysiologiset elintoimintonsa muuttuvat heti parempaan suuntaan. Betoniviidakko on ihmiselle erittäin epäterveellinen.
Tiivistä asumista on kokeiltu ihmiskunnan historiassa usein, mutta puolet ihmisistä on sellaisia, että heidän hermonsa ei kestä kaupunkiasumista. Siihen on tieteellinen perusta, ihmisen aivot alkavat tuottaa stressihormonia, kun ihmisiä on liian tiiviisti. Tässä on varmaan kansojen välillä eroja.
Suomen yksi rikkaus on pieni väestötiheys, mahdollisuus asua luonnon helmassa, mutta ei tietenkään pakko.
Olipas harvinaisen turhaa itsestäänselvyyksien toistelua tuo avaus.
Siis teidän ongelma on se että ette laita asioita menee eteenpäin. Vissiin ravaatte vaan kämpässänne kelaten ja ihmetellen elämää. Menee vaikka harrastamaan jotain asiaa jonnekin kurssille näin alkuun, jos ei muuta kykene keksimään.
Joo, mä oon kärsiny siitä itsekin ja olin vielä alkoholisti sen lisäks.
Yksinäisessä alkoholismissa on kai se hyvä puoli että se vetää oikeesti ihan pohjalle lopulta. Sitten kun ollaan tilanteessa että tappasko itsensä niin herääkin sellanen selviytymisen halu, ettei enää aseta itselleen muita vaihtoehtoja kun eteenpäin ja asiat rullaamaan asia kerrallaan.
Ette siis arvosta yksinäisyyttä? Pitää olla hössötystä ja sosiaalista pulinaa?
Miksi? Itse ainakin arvostan omaa rauhaa ja toisten rauhaa. :)
Kun on issekseen tarpeeksi aikaa, harkitsee sanansa tarkemmin.
Puhtaalla omalla tunnolla nukkuu paremmin.
Tarkoitan, hiljaisuus ja rauha, nam... sisältä kumpuaa rauha, ystävällisyys, myötätunto..
Hö, eihän selvästikään ole erakoita, jos yksin olo ahdistaa?
Mä olen ihan oikeasti erakkoluonne, olisin ihan todella onnellinen itsekseni jossain saaressa tai erämökissä.
Kun vain löytäisi työn, jota tehdä ilman turhaa ihmiskontaktia jolla elättää erakkohaaveensa... sitä odotellessa pitää jaksaa kaupungissa ja leikkiä sosiaalista.
Samoin, ei mua hirveästi kiinnosta parisuhdekaan, mun unelmamies olisi paljon poissa, eikä kuitenkaan pettäisi tai pyörittäisi perhettä jossain muualla, mutta sellaista yhtälöä on harvoin tarjolla. Tykkään olla yksin. Kliseisesti olen kyllä miettnyt kissan hankkimista... mutta ilmankin pärjää.