Kunnanhallitus § 346, 19.11.2012
Kuuleminen Pyhäjärven kaupungin velvoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaan
Khall § 346
Kärsämäen lausunto valtiovarainministeriölle.
http://www.karsamaki.fi/dynasty/kokous/2012226-22-3.PDF
Kuuleminen Pyhäjärven kaupungin velvoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaan
Khall § 346
Kärsämäen lausunto valtiovarainministeriölle.
http://www.karsamaki.fi/dynasty/kokous/2012226-22-3.PDF
Vastaukset 10
Vanhimmat
Käy tsekkaamassa mitä mietteitä kilpailuttamisesta löytyy vaalikoneesta vuodelta 2012?
Vaalikone näytti takinkääntäjiä....valituksi kun tultiin siihen lupaukset jäi. Khpj voi muiden jaa sanojien kans käydä katsomassa mitä tuli luvattua äänestäjille. Toimikaa sen mukaisesti nyt. Lupaukset luotu pitämään, valtuutetuillakin
Osaavat Hokkanen ja Pesonen takin käännön. Voipi olla että välillä vaihtavat keskenäänkin takkia.... mielialan mukaan. Toivotaan että muisti heillä palais et mitäs mieltä sitä oltiin silloin 3.10.2012. Toivotaan että Pyhäjärven kaupungilta saavat samansuuntaisen kirjeen. Kuntapäättäjien uskottavuus karisee kuntalaisten silmissä kun nyt ite sitten ollaan selänteestä eroamassa, voipi kysyä mitäs vuoden päästä? Mihin ollaan menossa, vai ollanko jo jostain tulossa?? Hulvatonta asioiden hoitamista.
Kriisikuntaluokitus kolkuttelee oven takana ja toteutuessaan lakkauttaa kärsämäen kepujen hyvävelijärjestön maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Epätoivo saa tekemään epätoivoisia asioita.
Kusessa ollaan minkäs teet?
46 VASTAUSTA 442 LUKUKERTAA
kriisiytymisestä:9.10.2013 23:37 12
Kärsämäen kunnanjohtaja kriisiytymisestä: Minkäs näille tilastoille teet
Kärsämäen kunnanjohtaja Riitta Hokkasen mukaan syntynyt tilanne tarkoittaa sitä, että kunnan tulot eivät riitä menoihin.
Kärsämäen kunta on joutunut taloutensa kanssa kriisiytyvien kuntien joukkoon. Kunnan talous olisi heikossa jamassa ilman valtiovarainministeriössä laadittuja kriisikuntakäppyröitäkin, mutta viimeistään ne osoittavat karulla tavalla, millainen tilanne edessä väistämättä on.
Naapureissakin on murheita. Kärsämäki ei ole suinkaan alueella yksin. Vuosien 2010-2012 tilinpäätösten mukaan kriisiytymässä ovat Kärsämäen tavoin myös Haapajärvi, Nivala ja Reisjärvi, Sievi ja Raahe. Näissä kaikissa kunnissa täyttyy neljästä kuuteen sellaista kriteeriä, jotka kielivät kunnan ajautuvan taloudelliseen kriisiin.
Kärsämäen kunnanjohtajan tuore listaus saa lähinnä hymähtämään, vaikka asia vakava toki onkin.
– Mehän ollaan kaikki siellä, Riitta Hokkanen toteaa.
Kärsämäen ilmaantuminen kriisiytyvien kuntien listalle kertoo Hokkasen mukaan kunnan nykytilanteesta.
– Minkäs näille tilastoille teet. Ne kertovat karua kieltä siitä, missä mennään, Hokkanen huomauttaa.
Tilastoista näkee kunnanjohtaja Riitta Hokkasen mukaan selkeästi sen, että kunnan tulot ja menot eivät ole tasapainossa.
– Tämä kertoo, että tulot eivät riitä palvelujen tuottamiseen eivätkä menojen kattamiseen, Hokkanen huomauttaa.
Tilannetta päivittelemään kunta ei ole jäänyt. Toimenpiteitä on ehditty jo miettiä.
– Verotulokertymää tarkastellaan, toiminnallisia ratkaisuja tarkastellaan, reporahastoon liittyviä tarkasteluja tehdään. Tämä on se kokonaisuus, jolla mennään vuoteen 2014, Hokkanen kertoo.
Huonomminkin voisi Kärsämäellä silti mennä. Vaikka se yhdelle kriisilistalle on päätynytkin, menee joillakin vielä huonommin. Kärsämäki on luokiteltu kriisiytyväksi kunnaksi, ei vielä kriisikunnaksi. Niitä löytyy koko maasta neljä: Jalasjärvi, Hanko, Lavia ja Tarvasjoki.
On myös kuntia, jotka ei vielä lueta kriisiytyvien kuntien joukkoon, mutta joissa on runsaasti kertynyttä alijäämää, ja myös vähintään neljä asetettua kriteeriä täyttyy. Tällaisia kuntia ovat lähialueella Ylivieska ja Alavieska.
Kärsämäen 2745 asukkaan (elokuun 2013 tilanne) kuntaa tarkastellessa on havaittavissa monia kriisiytyvän kunnan tuntomerkkejä. Kunnan velat ovat suuret. Tase on alijäämäinen. Verotus on kireä ja entistä kireämmäksi uhkaa mennä. Myös kunnan omavaraisuus on heikko, eikä kunnan velanmaksukykykään voi kehua hyväksi. Vuosikate ei ole miinuksella.
Rasteja Kärsämäki saa näissä talousmittelöissä aivan tarpeeksi. Kunnan kohdalla ruudukkoon tulee sen verran merkintöjä, jotta se voidaan lukea kriisiytyväksi kunnaksi."
"Onko kuntasi lähellä kriisiä?
Poista kirosanafiltteri käytöstä
Katso kartalta19.6.2013 10:30+19
http://yle.fi/uutiset/onko_kuntasi_lahella_kriisia_katso_kartalta/6674206
"Kriisikunnan kuusi mittaria ovat vuosikate, lainakanta, taseeseen kertynyt alijäämä, veroprosentti, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus.
Velkaisten kuntien rykelmä Pohjanmaalla
Pohjanmaalta löytyy myös entisiä kriisikuntia, jotka olivat hilkulla joutua listalle myös tänä vuonna, kuten Ähtäri ja Vaala.
Vaala oli myös yksi niistä kahdeksasta Manner-Suomen kunnasta, jotka täyttävät tänä vuonna viisi kuudesta kriisikunnan mittarista. Muut kuilun reunalla keikkuvat kunnat olivat Kauhajoki, Ylivieska, Juankoski, Kärsämäki, Karkkila ja Toholampi. Myös Hanko täytti viisi kriteeriä kuudesta mutta päätyi siis kriisikunnaksi pelkän alijäämän perusteella."
"Asutko kunnassa, jonka talous on rapakunnossa? Onko asuinkunnallasi velkaa enemmän kuin lääkäri määrää? Katso, meneekö naapurikunnassasi vielä huonommin. Näillä kriteereillä tutkitaan, mikä kunta on kriisissä."
"Kriisikunnan kriteerit kesäkuussa 2013
Vuosikate ilman harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta negatiivinen
Lainakanta ylittää maan keskiarvon vähintään 50 %:lla (yli 3393 euroa / asukas)
Taseessa on kertynyttä alijäämää
Tuloveroprosentti vähintään 0,5 yksikköä korkeampi kuin maan painotettu keskiarvo (yli 19,76 %)
Omavaraisuusaste (kuinka suuri on oman pääoman osuus koko pääomasta) alle 50 %
Suhteellinen velkaantuneisuus (kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun) vähintään 50 %
Lähde: Valtiovarainministeriö"
Kärsämäki
Asukasluku:
2 760 (2 819)
Vuosikate:
42 (139) €/asukas
Lainaa/asukas:
4 712 (4 548) €/asukas
Tase:
-333 (-203) €
Velkaantuneisuus:
85 (81) %
Omavaraisuus:
39 (41) %
Veroprosentti:
20,75 (20,75) %"
Hokkanenko näitä tänne laittaa ? En yhtään ihmettele, että kriisi lähenee, jos asioita hoidetaan samalla talla kuin nyt tätä Selänteestä eroa, eli ei minkäänlaista järkeä koko touhussa !! Joutaa kaatumaan koko kunta, jos sitä johtaa tuon tason päälliköt !! Hyi olkoon !
Ei välttämättä kaadu mutta se edellyttää kunnan alasajamista. Tieto on miten liitoksilta ehkä vältyttäisiin mutta kysyy pokkaa koska edellyttää palveluiden alasajoa ja voi olla ettei pokka riitä kunnan alasajoon siinä mittakaavassa kuin olisi tarve? Kalliiksi tulee kepujen vallan säilyttäminen ja siitä maksaa välillisesti tai suoraa ihan jokainen kuntalainen muodossa tai toisessa. Kuten on nähty keinoja ei kaihdeta ja kuntalaisille haistatetaan vielä monesti pitkät kuten selänne eron yhteydessä.
EI yksityiselle..........Olis kannattanut ennen päätöste nuijimista irti Selänteestä ja sote-palvelut yksitystetään, kuulla hoitohenkilökuntaa/ lääkäreitä mitä sanottavaa heillä on. Terveyskeskus lääkäri Heimo Mikkosesta 5.1.2014 Selännelehdessä hyvä asiallinen haastattelu, myös tieto säästöjä voi nykyrakenteessakin saada aikaan. Kunnanpäätäjillä vain vauhti päällä Puolangalla mutka ja taas nuijitaan yksityinen pörssiyhtiö hyvä. Käsittämätöntä sirkusta kuntapäättäjiltä.
Liitoksilta ei vältytä. Se on varmaa kuin vanhan kuolema.