http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288655074146.html
Korko 0,25%, nousua ei näköpiirissä.
Kyllä ajoissa ostaneiden nyt kelpaa. Missä on palstan tuhnujen toivoma 15% korkotaso?
Korko 0,25%, nousua ei näköpiirissä.
Kyllä ajoissa ostaneiden nyt kelpaa. Missä on palstan tuhnujen toivoma 15% korkotaso?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Erkki on taas laitettu Ylen aamuun?:) Siksi, että asuntokauppa on lopahtanut aivan täysin:)
Kansa jaetaan nyt voittajiin ja häviäjiin. Ajoissa ostaneiden lainat sulavat silmissä. Kun lainat on maksettu nopeaan tahtiin, voidaankin siirtää katse muihin sijoituskohteisiin, esim sijoitusasuntoon. Veikkaankin, että pienten asuntojen muita kovempi arvonnousu johtuu juurikin tästä ilmiöstä.
Jeps, ja tämän Eki-setä sanoi myös:
"- Kiinteä lainakatto ei ole nyt akuuttiin tarpeeseen, vaan jos asuntojen hinnat lähtevät karkuun"
Sama suomeksi: asuntojen hinnoissa ei ole mitään kuplaa.
On tämä vaan ihmeellistä; talouskasvu nollassa, vienti ei vedä, työttömiä ennätysmäärä. Näiden speksien valossa hintojen pitäisi laskea ihan kaukokeutona, mutta eivätpä laske, vaan päin vastoin: omistusasujaa on hellitty negatiivisella reaalikorkolla jo vuosikaudet ja nähtävästi loppua ei näy! Niin kauan kuin korkotaso on näin alhaalla, niin kasvukeskuksissa ei tule asuntojen hinnat laskemaan. Piste.
Ei se johdu pelkästään korkotasosta. Kaupungit ostavat hinnalla millä hyvänsä maahanmuuttajia varten asuntoja. Onhan nämä kunniakansalaiset saatava halpoihin asuntoihin ja äkkiä kansalaisiksi äänestämään vihreitä, mutta sivistymättömistä maalaisduunareista ei ole niin väliä. Tämä automaatti toimii niin kauan kuin esimerkiksi Helsinki saa vielä lisävelkaa. Asuntojen hintoihin voidaan odottaa laskua sitten, kun julkisen sektorin lainahanat menevät kiinni.
Niin, tämäkin on näitä maalta kaupunkiin -muuttoliikkeen seurauksia, kun landepaukut yrittävät laittaa kaikki ongelmansa maahanmuuttajien syyksi.
Senkin erkki sanoi ja seuraava aamuna devalvoitiin,kuinka hel...in tyhmiä olette?
Menikö nyt Liikasen Erkki ja Viinasen Iiro sekasin? :D
Niinhän se Viinanenkin aikanaan vannoi että tämä hallitus ei devalvoi, siihen asti hoki tätä kunnes tekivät devalvaatiot. Se vaan että nyt eivät voi devalvoida omin päin, se pitää saada EKP:ssä menemään ja siellä Saksa haluaa pitää kiinni vahavan valuutan politiikastaan, toki isot teolliisuusmaat kuten Ranska ja Italia ja monet muutkin vaativat löysempää valuuttapolitiikkaa ja euron devalvoitumista.
Eikä devalvaatio tällä kertaa olisi vastaava isku kuin 20v sitten, koska lainat eivät ole ulkomaisessa valuutassa.
Ei mitään merkkejä asuntokuplasta.....Hölmöläisten vedätys jatkuu loppuun asti kunnes yllättävä kupla puhkeaa ja nyt on päivistä-viikosta kiinni koska sekin kerrotaan sääkki päässä oleville.
ajantaju näillä tuhneroilla; jatkuvasti homma on viikoista tai korkeintaan kuukausista kiinni - ja tätä on jatkunut jo vuosikaudet. No, jos tuon mantran hokeminen auttaa selviämään päivästä toiseen, niin jatka toki.
Jälkeläiset möykkää samaa virttä kuin 1990,no kuka on hokenut ja mitä-koska?
Sanoiko kansantalouden profesorikin vähän aikaa sitten että sama ilmiö menossa kuin 1990,mutta vain paljon pahempana versiona.
Sanoiko myös valtiotieteiden professori että asuntovelallisille on syntynyt sama käsitys asuntojen hinnoista kuin 1990?
Ihan selvennyksi hän sanoi:Ihmisille on syntynyt mystinen käsitys että asuntojenhinnat nousisivat aina,vaikkei sille ole mitään todellista perustetta.
Ja kuten 1991 kun hinnat romahtivat tämä mystisen uskon kannattajat vinkuivat ettei meitä varoitettu!!!
Eihän kukaan ole puhunut mistään ikuisesta noususta. Viimeisin hintojen putoaminen tapahtui 2008-2009. Osasitko hyödyntää?
Se, että kansantalous on samassa jamassa kuin 90-luvun lamassa ei tarkoita, että asuntojen hinnat olisivat putoamassa. Ensinnäkin asuntojen hinnat eivät ole viime vuosina nousseet samaa tahtia kuin 80-luvulla, jolloin kuplaa todellakin paisutettiin. Lisäksi korkotaso 90-luvun lamassa oli käsittämättömän korkea - samoin kuin inflaatio. Korot olivat silloin sitä luokkaa, että jos jäit työttömäksi, et pystynyt maksamaan lainasi korkoja, lyhentämisestä puhumattakaan. Tällä hetkellä taas meillä ajoissa ostaneilla on niin alhainen asuntolainen korko, että reaalikorko on negatiivinen, eikä muutosta ole näköpiirissä. Tästä kiitos eurolle.
Oletko seurannut viime aikojen uutisia Keski-Euroopasta? Espanja ja muiden kriisimaiden taloudet ovat kääntyneet nousuun. Suomessa vielä räpiköidään talouskasvun kanssa, mutta koska olemme vientimaa, niin jossain vaiheessa tuo muun maailman nousu vetää meidät mukanaan. Siinä vaiheessa sinäkin toivot, että olisit ostanut ajoissa.
Viime lamassa kesti kolmisen vuotta talouden nousunlähdöstä ennen kuin asuntojen hinnat alkoivat nousta. Suomessa ei olla likikään pohjalla talouden pudotuksessa ja rommia asuntohinnoissa tulee vielä vuosikausia.
Se, että etelän kriisimaissa alkaa joskus nousu, ei merkitse mitään Suomessa. Meillä ei ole enää olemassa suuren nousun mahdollistavia yrityksiä. Tunti sitten kuultiin Turun telakan menettäneen kaksi laivakauppaa.
Jos joku aikoo vielä perhekoon asunnon Suomesta ostaa, on siihen aikaa vielä vuosikausia. Pienet asunnot kestävät paremmin rommia kuin isot.
Iso myydään ennen rommia, rommin odotusaika (puoli vuotta tms.) Voi asua vuokralla tai asunnossa, jossa kuukausirommi on pienempi kuin kuukausivuokra. Rommin pohjalla voi fiiliksen mukaan ostaa isomman, jos tarvetta. Näin voi vaikka elää myyntivoitoilla, ilman että töistä tarvitsee piitata.
Totuus on kuitenkin se, että 1994 oli ensimmäinen vuosi molemmille: bkt:n nousulle ja asunnonhintojen nousulle. Tosin.reaalihinnat nousinousivat sselvästi vasta -97, mutta pohja saavutettiin siis jo -93.
Eli jos tuosta lamasta haetaan mallia, niin talouden noustessa ei rommaa, mutta voi pysyä samassa. Jos nyt siis bkt:n pohjat on nähty jo, niin rommia ei tule.
Jännä kuinka sinullekin juuri tiettyjen proffien lausunnoilla on arvoa.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Asuntomarkkinoiden_romahdus_Suomessa_1990
Muistan, että -94 oli pieni hintahyppy ylös ja laski taas kunnes nousu alkoi -96.
Laman pohja oli -93. Työttömyyshuippu oli -94.
Jos työttömyyshuippu nyt 2015, eka nousuvuosi 2017. Siihen mennessä rommi 30 -50% huipuista, paikasta riippuen. Stadi nousee takaisin, lande ei.
Totta, että sen -94 nousunypyn jälkeen ei tsunaminousu jatkunut, vaan hinnat pysyivät aika samoissa sinne 1996-1997 asti. Eli ei mitään rommia siinä enää. Jos nyt siis talous olisi pohjilla eli verrattavissa 1993/1994 - tilanteeseen, niin rommia ei ole luvassa mikäli ysärilama toimii mallina. Jos taas nykytilanne on ennemminkin verrattavissa 1989 tilanteeseen, niin rommi on edessä. Vaikea vaan nähdä, että mitä samaa tässä olisi? 1989 oli nähty huimaa talouskasvua ja asuntojen hinnannousua, nyt bkt on inflaatiokorjattuna alempana kuin 2007 ja samoin ovat asuntojen reaalihinnat koko maan tasolla. Varsinaista kuplaa nostattavaa nousua ei siis ole nähty 7 vuoteen.
90 -luvun laman startissa ei valtio ollut vielä pahoin veloissaan, nyt on tilanne toinen. Nyt velanoton tie on poliitikkojen mukaan loppuunkäyty ja julkisen sektorin supistukset edessä. Tämä tulee nostamaan työttömyyden lähelle viime laman 18%. Jo nyt ollaan yli kympissä ja pelkästään yksityisektorin voimin. YTK:ssa ei juuri liene julkisen puolen jäseniä?
http://www.verkkouutiset.fi/talous/ytk%20tyottomyys%20tammikuu-15868
Nyt ei vielä valtiolla ole ollut ongelmia lisälainan saannissa (AAA-luokitus, euro) Viime kerralla oli ihan päivistä kiinni joutuminen IMF:n holhoukseen. Se olisi nyt käsissä markan kanssa, euro on antanut nyt jo haaskattua lisäaikaa talouden korjaukseen. Vain ankarat ja pysyvät supistukset auttavat, koska supernousua ei viime nousun tapaan ole tulossa. Nyt ei ole uusia, eikä oikein vanhojakaan nousevia ja työllistäviä vientiyrityksiä.
Julkisen tulevat supistukset vaikuttavat myös pk-seudun asuntomarkkinoihin.
Pidän kiinni 30-50% rommiarviostani. Maakuntien ok -taloissa tuo -30 on jo monin paikoin tapahtunutkin ja jatkuu edelleen.
Suomi on lähes velaton tällä hetkellä ja korot pakkasella. Useiden taloustieteilijöiden mukaan Suomen nykyinen 60% velka suhteessa bkt:hen voidaan turvallisesti vaikka tuplata 120%:iin.
Syrjäseudut ovat syrjäseutuja, olkoon maan taloustilanne mikä hyvänsä.
60 % velka-asteella Eurossa joutuu EKP:n tarkkailuun. 120% on täyttä utopiaa, Kreikan touhua. Epäilemättä tuohon suuntaan ollaan nössöpolitiikalla menossa ja korkojen noustessa kaikki Suomessa näivettyy lisää.
Aika kuuno saa olla, mikäli ei tiedossa olevien tosiasioiden valossa näe rommin jatkuvan vuosikausia vielä.
Keinotekoinen 60% raja on jo kaikissa muissakin euromaissa todettu höpöhöpöksi ja ylitetty käsiä taputtaen. Yli 100% ovat ainakin Saksa ja Ranska ns. ongelmamaiden lisäksi. Euron ulkopuolella mm. USA ja Japani moninkertaisissa velkaluvuissa Suomeen verrattuna, eikä siellä kukaan edes ehdota, että velka pitäisi puristaa alle 60%:n.
Suomen kilttityttö-syndroomasta lähinnä kertoo, että tuosta 60%:sta jaksetaan edes puhua. Tai sitten sitä käytetään keinona tarpeellisen tehostamisen oikeuttamiseksi ja hyvinvointivaltion karsimisen perusteluna.
Kaikkihan ovat velattomia ok asujia,joten miksi korot noin kovasti kiinnostavat?
Täällä velallinen, hep.
Suoraan sanottuna, korko ei ole päällimmäisenä mielessä kun tietää korkotason..
Ja tuli vielä valittua tilastojen valossa se kaikkein pienin korko, 1kk euribor.
Senverran kuitenkin seuraan, että koska se lähtee nousuun, sillä jossainvaiheessa ne korot kyllä nousevat.
Ja ei, en pelaa asuntolainalla pörssiä, vaan lyhennän nyt kun lyhenee kivasti.
http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/sijoittajille/
Elisa on jo yli 20, se on tässä ihan viime aikoina noussut jostain 17:sta tähän
En tietenkään ole asuntovelaton (mutta halutessani voisin olla). Olen laittanut kaiken ylimääräisen rahan pörssiosakkeisiin vuoden 2010 jälkeen. Salkun arvo on noussut 38 pinnaa. Aika hyvin kun huomioidaan, että sekaan on mahtunut muutama flopannutkin yritys. Voisin hetkenä minä hyvänsä realisoida osakkeet ja maksaa lopun asuntolainan pois, mutta en tee sitä kahdesta syystä:
1) asuntolainen reaalikorko on tällä hetkellä negatiivinen ja pysynee sellaisena vielä vuosikaudet
2) osakkeiden hinnat ovat vielä nousussa
Likanen vihjaa siinä että järeämpiäkin elvyytystoimia voi EKP lanseerata kuin mitä vain lähes nollakorot.
http://www.talouselama.fi/uutiset/euroopan keskuspankki harkitsee vakavasti negatiivisia korkoja/a2232250
Voi olla, että kohta pankki maksaa velallisille siitä, että nämä suostuvat ottamaan lainarahaa vastaan.
Alkaa olla ostajan markkinat, mutta ei siten kuin tuhnut ovat jo kohta viisitoista vuotta povanneet.
Se on nyt tilanne sellainen että pankkeihin vaan virtaa myönnettyjen lainojen lyhennykset eikä pankit vastaavasti myönnä uusia lainoja kun eivät löydä sopivaksi katsomiaan rahoituskohteita. Näin mennen liikenteessä olevan velkarahan määrä laskee. Pakkohan tällaiseen on keskuspankin puuttua järein keinoin, muuten siitä seuraa klassista jenkkien 30-luvun lamaa musituttava tilanne missä pankit supistivat liikenteessä olevan velkarahan määrää ja aiheuttivat laman. Toki tällaisessa tilanteessa nämä syy/seuraus- suhteet on tulkinnastakin riippuvia, ja ainakin johonkin mittaan molemminkin päin nämä silloin varmasti menevät. Eli onko se enemmän tämän pankien uloslainaamisen laskemisen ja siten velkarahan liikenteessä kuristamisen tulosta se että pankit lakkaavat yhä kasvavassa määrin löytämästä mielestään kelvollisia rahoituskohteita joihin lainoja myöntäisi, vai onko se enemmän vaan niin päin että realitalouden hiljenemisen johdostata ei pankeilla kertakaikkiaan paljon mitään kelvollisia rahoituskohteita ole mihin lainoja myöntäisi.