Esko Aho oli oikeassa, SUOLET PITI TULLA SUOMINEIDOSTA NÄKYVIIN ENNENKUIN ASIOISTA ALETAAN KESKUSTELEMAAN oikeilla nimillä. Työreformi on laaja uudistuskokonaisuus.Työn antamisen ja työn tekemisen ehtoja on parannettava useilla yhtäaikaisilla ja samansuuntaisilla uudistuksilla. Niitä tarvitaan sosiaaliturvassa, sen rahoituksessa, verotuksessa ja työmarkkinoiden pelisäännöissä. Samoin on työn antamisen byrokratiaa karsittava ja elinkeinopolitiikassa suosittava pienyrittämistä ja palveluyrittämistä erityisesti.
Uudistuksia tarvitaan, jotta työn antaja ja työtä tarvitseva työtön voivat paremmin kohdata työmarkkinoilla. Työllisyyttä parantavilla uudistuksilla voidaan turvata hyvinvointiyhteiskunta ja sen palvelut, helpottaa työuupumusta ja keventää verotusta. Tämä on sekä palkansaajan, yrittäjän että työttömän etu.
Pienyrityksissä on työtä tarjolla. Suomeen mahtuisi kymmeniä tuhansia uusia pienyrityksiä ja itsensä työllistäviä kansalaisia etenkin palvelualoille. Kuitenkin työttömyyskortistossa, erilaisilla kursseilla ja tukityöllistämistoimenpiteiden piirissä on edelleen yli 600.000 suomalaista. Tämä ns. laaja työttömyys on oikea luku, kun arvioidaan työttömyyden aiheuttamaa rasitusta valtion ja kuntien taloudelle.
Laajaa työttömyyttä vähentämällä myös valtion ja kuntien taloudet parhaiten tasapainottuvat ja velkaa päästään maksamaan pois. Näin myös hyvinvointipalvelut voidaan parhaiten turvata ja estää kansan kahtiajakautuminen. Jos työttömyyden valtiontaloudelle aiheuttama rasitus säilyy korkeana, Suomi on tuomittu jatkuvaan leikkauskierteeseen, joka vähin erin romuttaa hyvinvointivaltion ja kasvattaa leipäjonoja.
Erityisen tarpeelliseksi työllisyyttä parantavan uudistusohjelman tekee se, että talouden nopean kasvun jatkuminen lähivuosina on epävarmaa. Uusia työpaikkoja on kyettävä luomaan myös hitaamman kasvun oloissa.
Lipposen hallitus on vakauttanut palkka- ja inflaatiokehitystä sekä leikannut valtion menoja sekä kannustanut osaamista ja tietotaitoa. Tämä politiikka ei kuitenkaan yksin riitä. Vakauttamisen, osaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamisen ohella tarvitaan uudistusohjelmaa, joka helpottaa työllistymistä myös kotimarkkinoilla ja palveluissa. Kansainvälisillä markkinoilla Suomen kilpailuvaltti on totta kai korkea osaaminen. Kaikki eivät kuitenkaan halua eivätkä kykene atk-insinööreiksi tai monitaitoisiksi superosaajiksi. Suurteollisuudessa lisäksi automaatio vähentää työpaikkoja.
Uudistuksia tarvitaan, jotta työn antaja ja työtä tarvitseva työtön voivat paremmin kohdata työmarkkinoilla. Työllisyyttä parantavilla uudistuksilla voidaan turvata hyvinvointiyhteiskunta ja sen palvelut, helpottaa työuupumusta ja keventää verotusta. Tämä on sekä palkansaajan, yrittäjän että työttömän etu.
Pienyrityksissä on työtä tarjolla. Suomeen mahtuisi kymmeniä tuhansia uusia pienyrityksiä ja itsensä työllistäviä kansalaisia etenkin palvelualoille. Kuitenkin työttömyyskortistossa, erilaisilla kursseilla ja tukityöllistämistoimenpiteiden piirissä on edelleen yli 600.000 suomalaista. Tämä ns. laaja työttömyys on oikea luku, kun arvioidaan työttömyyden aiheuttamaa rasitusta valtion ja kuntien taloudelle.
Laajaa työttömyyttä vähentämällä myös valtion ja kuntien taloudet parhaiten tasapainottuvat ja velkaa päästään maksamaan pois. Näin myös hyvinvointipalvelut voidaan parhaiten turvata ja estää kansan kahtiajakautuminen. Jos työttömyyden valtiontaloudelle aiheuttama rasitus säilyy korkeana, Suomi on tuomittu jatkuvaan leikkauskierteeseen, joka vähin erin romuttaa hyvinvointivaltion ja kasvattaa leipäjonoja.
Erityisen tarpeelliseksi työllisyyttä parantavan uudistusohjelman tekee se, että talouden nopean kasvun jatkuminen lähivuosina on epävarmaa. Uusia työpaikkoja on kyettävä luomaan myös hitaamman kasvun oloissa.
Lipposen hallitus on vakauttanut palkka- ja inflaatiokehitystä sekä leikannut valtion menoja sekä kannustanut osaamista ja tietotaitoa. Tämä politiikka ei kuitenkaan yksin riitä. Vakauttamisen, osaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamisen ohella tarvitaan uudistusohjelmaa, joka helpottaa työllistymistä myös kotimarkkinoilla ja palveluissa. Kansainvälisillä markkinoilla Suomen kilpailuvaltti on totta kai korkea osaaminen. Kaikki eivät kuitenkaan halua eivätkä kykene atk-insinööreiksi tai monitaitoisiksi superosaajiksi. Suurteollisuudessa lisäksi automaatio vähentää työpaikkoja.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jos ei uudistu, käy kuin nyt käynyt.
hermostunut, neuvotteluihin heti !
Tuetaan mielummin Kreikkaa kuin että tuettaisiin kotimaista telakkateollisuutta. Rahaa löytyy kyllä kehitysapuun ja vaikka mihin, mutta ei suomalaisten työllistämiseen. Kiitos demarit!!!
kun koko maa masinoitiin Ahoa vastaan, yleislakon uhkaa myöten, nyt soppa on sylissä, voi hevetti noita vasureita !
Keskustan työreformi kelpaa vielä yksitoista vuotta syntymänsä jälkeen poliittisen kamppailun aseeksi. Siitä on muodostunut kovan, vähäosaisia nöyryyttävän oikeistopolitiikan synonyymi, johon vasemmisto ja ammattiyhdistysliike herkästi vaalien alla turvautuvat.
jo silloin suunnan mihin ollaan menossa !
vastauksille huomenna !
panttaa, ehkä syystäkin
Persut tulee mukaan !
Kyllä täytyy ihmetellä tätä kepulaisten Alkio-opistossa saamaa talousoppikoulutusta. Olisipa Esko Aho itse hoitanut asioita yhtä lailla, kuin Ruotsissa hoitivat, niin Suomi ei olisi vajonnut niin alas, että sen alemmas ei enää voi vajota. Nyt tämä sama heppu on suuna päänä ja kaiken tietävänä ja tämä ei ole oikein Suomen kannalta.
Esko Ahollakin näyttää olevan kova kaipuu päästä tuhoamaan sitä vähää orastavaa kasvua, mitä nyt on nähtävissä. Eihänen tällainen sovi kepulaisten talousoppiin, heidän itsensä pitäisi tuostapienestä. orastuksesta kiitos saada. Kepulaiset Matti Vanhasen hallituksessa osasivat pistää myös ranttaliksi, vaikka ei olisi tarvinnut edes pistään. Matti Vanhasen mielestähän Suomeen ei laman pitänyt tulla, mutta tulihan se ja on nyt jo kestolamaa tyypiltään. Eli tällaista opetusta siellä Alkio-opistossa noille kepulaisille poliitiikoille annetaan.
– Suomeen tarvitaan 200 000 uutta työpaikkaa tulevina vuosina. Muutoin emme selviä 9–10 miljardin euron kestävyysvajeesta emmekä muistakaan vajeista.
– Hallituksen omat tavoitteet työllisyysasteen nostamisesta ja työttömyysasteen laskemisesta eivät ole toteutuneet. Työllisyystilanne muuttuu koko ajan vakavammaksi. Päätöksiä tarvitaan välittömästi.
– Pelkästään työttömyyden alenemisen yhdellä prosenttiyksiköllä arvioidaan pienentävän tulojen ja menojen 9–10 miljardin euron epäsuhtaa miljardilla eurolla.
-Kasvun ja uusien työpaikkojen luominen edellyttää sekä välittömiä toimia että pitemmän aikavälin uudistuksia.
-Hallitus ei ole kyennyt talouskasvua ja työpaikkoja luoviin päätöksiin.