MIKSI KÖYHÄ ON KÖYHÄ?

Köyhyys selittyy monin syin, kuten IKUISUUS KYSYMYS -nimimerkki selittää. Onneksi ihmiset voivat nykyään korjata lapsuudestaan ja nuoruudestaan jäänyttä opiskeluvajetta aikuisena, jos saavat siihen tilaisuuden. Elinikäisen oppisen kulttuuri vallitsee. (Toki vaikkapa eläkeikäinen on kauan saattanut suorittaa esimerkiksi ylioppilastutkinnon.) Mutta nykyään jatkuva oppiminen on lähes vaade, ei vain mahdollisuus.
Opiskelijalta edellytetään kuitenkin jonkinlaista taloudellista panostusta: omaehtoinen opiskelu tarvikkeineen maksaa, ja opintojen vaatima aika rajoittaa opiskelijan mahdollisuuksia esimerkiksi lisäansioiden hankkimiseen. Päätoimiseen opiskeluun myönnettävä rahallinen tuki on niukka, ehkä jopa riittämätön. Opiskelija, jota vanhemmat eivät avusta, joutuu joko kitkuttelemaan minimituloa pienemmin rahoin tai työskentelemään opiskelun ohessa. Parhaimmillaan työ opintojen ohessa valmentaa opiskelijaa tulevaan ammattiinsa mutta pahimmillaan se ahmii liiaksi aikaa, ja valmistuminen viivästyy. Työtätekevän opiskelijan virhearvio ansioitten suhteen johtaa ehkä yhäkin opintososiaalisten etuuksien takaisinperintään. Tulevaisuuden kannalta huterin tulonlähde on opintolaina, joka lankeaa joskus maksettavaksi, työllistyipä opintonsa päättänyt ihminen tai ei. Ilmeisesti tällainen epävarmuus ohjaa yleissivistävän koulutuksensa päättäviä nuoria valitsemaan työelämän jatkokouluttautumisen sijaan. Jos tässä hyvin käy, nuoren urapolku johdattaa hänet oivaan työelämään. (Uskon siis, että jossain on yhä kuljettavissa ´tsupparista johtajaksi`-tyyppinenkin uratie.)
Nuorten vaikeuksista puhutaan paljon mutta mielestäni heitä hankalammassa asemassa on pienipalkkaisesta alalla työskennellyt ihminen, joka keski-ikäisenä yllättäen irtisanotaan. Hänen kanssaan kilpailee vapaista työpaikoista joukko nuoria tuoreine koulutuksineen ja (oletettavasti) parempine terveyksineen. Sanotaan, että mikäli samaa perustason paikkaa hakee parikymppinen neitonen ja yli viisikymppinen aktiiviurheilja, ei ole vaikeaa arvata, kumman heistä työnantaja valitsee. (Poikkeuksia toki on, ja siksi ei kenenkään kannata lannistua hylätyksi joutumisestaan, vaan sinnikkäästi yrittää yhä uudelleen. Vika on näet yleensä työelämässä, ei yksittäisessä työnhakijassa!)
Edelle kirjoittaneen g-kohtaa pidän tärkeänä havaintona. Ns. sisäänajoammatit ovat kadonneet. Joka paikkaan vaaditaan sitä ja tätä, ja vaikka varsinaisesti valitessaan työnantaja joutuisi tinkimään vaatimuksistaan, niin työpaikkailmoitukseen kirjattu pitkä vaatimusluettelo pelottaa osan hakijoista. (Ehkä tämä on työnantajan tarkoituskin.)
Kun helposti ja nopeasti omaksuttavia tehtäviä ei enää ole, niin ihmisten mahdollisuus hankkia tarvittaessa lisäansioita vähenee. Enää ei maksuvaikeuksia ennakoiva ihminen voi pyrkiä ylimääräisin töin tasapainottamaan tilannettaan. (Lisäksi useat työnantajat rajoittavat palkollistensa sivutöitä.) Maksut jäävät helposti rästiin, rästit kasautuvat, rangaistusmaksut nostavat velat pian kohtuuttoman tuntuisiksi. Köyhtymisen paha pyörre on valmis.

Mutta miksi ihmiset eivät nykyään osaa perinteisesti säästää?

Köyhä on köyhä siksi että rikas voi olla rikas.

miten määrittelee aloittaja ns. köyhän.

On se kumma että tuota koulutusta edelleen tarjotaan ratkaisuksi köyhyysongelmaan. Ikäänkuin se olisi automaattinen tie ulos köyhyydestä. Ihan vaan tiedoksi, että Suomessa on 40000 korkeakoulutettua työtöntä, saman verran palkattomina harjoittelijoina ja täydennyskoulutuskursseilla. Sitten vielä ne jotka työskentelevät siivoojina, vartijoina, kaupan kassoina ja hampurilaisen paistajina. Esim. minulla koulutus on samaa luokkaa kuin valtion päämiehillä ja suuryritysten pääjohtajilla, ja silti olen köyhä. Itse asiassa kuulun alimpaan mahdolliseen yhteiskuntaluokkaan. Saan perupäivärahaa käteen 521 €/kk. Ei siinä paljoa lohduta että onneksi kouluttauduin.

NTämäo, tuolla tavalla laskien minun pitäisi olla alle tuonkin tulotason, nääs kun en ole käynyt kuin kansakoulua ja 4 lk. silloista oppikoulua, 4 sentakia kun kotona isovanhemmille tarvi mennä avuksi eikä kouluun ollut aikaa siitä syystä.Silti minulla on ollut töitä koko ikäni, siitä lähtien kun kotoa läksin.Teollisuudessa olen ollut ja siellä ihan perus metallin hommia tehnyt,tarpeeksi ole hankkinut saadakseni ok-talon, muutamankin kerran uuteen autoon vaihtanut,mökit sun muut vermeet hankkinut ja velkaa ei ole ollut kuin talosta, se tuli maksetuksi1988.Sitten tarjoutui tilaisuus jäädä ns. putkeen v.2009 ja vapaaehtoisesti sinne pyrin ja onnekseni myös pääsin. Nyt sitten olen tyytyväisen työttömän päiviä siitä asti viettänyt.Tämän tai ensi kesän aikana jään sitten eläkkeelle.Nyt saan ansiosidonnaista 1180e/kk käteen, eläkettä tulen saamaan muutaman satkun enemmän.Ja olen tyytyväinen, enkä koe olevani mitenkään huonossa asemassa.Senverran on töitä tehty ettei nyt ihan tyhjän päällä tarvi kuitenkaan olla.

Hyväkään koulutus ei ole enää tae varmasta ja hyvästä työpaikasta. Mutta koulutuksen vieroksuminen ja kouluttautumatta jääminen on tae heikoimmasta asemasta työmarkkinoilla.

Jo koulutuksen vieroksuminen sinänsä kertoo ihmisen kielteistä asenteesta työntekoon maassa, jossa jokaiselle on ovet auki koulutukseen samalla tavalla. Kyllä hyvin heikoista kotioloista on päästy niin pitkälle kuin se ylipäätään on mahdollista kenellekään. 50 vuotta sitten tilanne oli toinen.

Köyhyys, tyhmyys ja laiskuus kulkevat käsi kädessä.

Koulutus ja sivistys on mielestäni ainut tie köyhyydestä ylöspäin. Kunnon koulutuksella on mahdollista saada kunnon töitä ja siihen kunnon asenne elämään.
En tarkoita, että jokainen kouluttautuu joksikin akateemiseksi, vaan kunnon koulutuksella tarkoitan sellaista, joka noteerataan työelämässä ja millä saadaan kunnon töitä.
Lisäksi sivistystä, opiskellaan käytöstapoja ja riittävät taidot elämään sosiaalisissa suhteissa, niillä pärjää jo hyvin.
Ei ole kallista köyhänkään sivistää itseään, on tarjolla koulutusta moneen lähtöön. Kirjastoista voi lainata kirjoja itsensä sivistämiseen.
Jo pelkästään tämän kirjan lukemalla ja sisäistämällä sen sisällön pärjää elämässään todella hyvin; http://www.wsoy.fi/kirjat/-/product/no/9789510396230
Tämä kirja kannattaa hommata kotiin http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=908120 ja opetella kunnon käytöstavat.

Kohta J. Sairastuminen ja siksi eläkkeelle jäänti.