Mersedes-benz c 1999 cdi.

Katalysaattori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]



Auton katalysaattori.
Katalysaattori on laite, jonka toiminta perustuu pakokaasujen puhdistamiseen katalyysiä hyödyntämällä. Bensiinimoottorin katalysaattori on kolmitoimikatalysaattori. Pakokaasut puhdistuvat kolmella tavalla:
Hiilimonoksidi CO eli häkä hapettuu hiilidioksidiksi CO2
Palamattomat hiilivedyt hapettuvat hiilidioksidiksi ja vedeksi H2O
Typen oksidit NOx pelkistyvät typeksi N2
|Dieselmoottoreissa kolmitoimikatalysaattorin käyttö ei ole mahdollista, sillä dieselmoottori toimii ilmaylimäärällä, jolloin typen oksidien pelkistäminen ei ole mahdollista.
Katalysaattori kiinnitetään auton pakoputkeen. Katalysaattorin sisällä on keraaminen kennosto, joka on päällystetty hyvin ohuella kerroksella jalometalleja - platinalla, palladiumilla, ceriumilla tai rodiumilla. Katalysaattorin seinämien pinta-ala on noin yksi hehtaari (10 000 m²). Metallit, joita kennostoon on käytetty vain noin 2 grammaa, katalysoivat puhdistusreaktiot.
Moottorin ohjaustekniikka säätelee ilman ja polttoaineen seossuhdetta lambda-anturin avulla katalysaattorin toiminnan kannalta optimaaliseksi. Oikean seossuhteen lisäksi katalysaattori tarvitsee noin 250 °C:n lämpötilan toimiakseen tehokkaasti. Katalysaattori ei siis toimi heti auton käynnistämisen jälkeen, vaan vasta pakokaasujen lämmitettyä katalysaattorin oikeaan toimintalämpötilaan. Katalysaattoriautoissa on käytettävä lyijytöntä bensiiniä, koska lyijy pilaisi lambda-anturin ja estäisi katalysaattorin toiminnan peittämällä katalyytin. Suomessa lyijyllistä bensiiniä ei ole kuitenkaan nykyään edes saatavilla.
Katalysaattori haittaa pakokaasujen virtausta, mikä heikentää moottorin tehoa ja lisää polttoaineen kulutusta. Nämä ongelmat ovat kuitenkin lieventyneet katalysaattorien kehittyessä. Katalysaattori myös vaimentaa moottorin ääntä.
Haitallisten yhdisteiden määrä vähentyy noin 80 % käytettäessä katalysaattoria. Bensiiniautojen katalysaattori on ollut pakollinen EU-maissa vuodesta 1992.
Katalysaattoreita voidaan asentaa myös esimerkiksi laivoihin. Tästä ilmoitetaan usein laivojen kyljissä sijaitsevilla KAT-teksteillä.[1][2]
Hiukkassuodatin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diesel-moottorin hiukkaspäästöjä voidaan vähentää pakoputkeen asennettavalla hiukkassuodattimella. Suodattimessa on keraaminen kenno, joka kerää polttoaineen palamisesta syntyneet nokihiukkaset sisäänsä. Tästä johtuen suodattimen virtausvastus kasvaa vähitellen. Moottorinohjausjärjestelmä valvoo suodattimen kuntoa ja käynnistää tarvittaessa puhdistuspolton eli regeneroinnin, jolla suodattimen keräämät hiukkaset poltetaan. Puhdistuspoltossa suodatin kuumennetaan n. 450 °C polttolämpötilaan lisäämällä moottorin kuormitusta esim. sähkölaitteiden ja ilmastoinnin kompressorin avulla ja ruiskuttamalla sylintereihin pieni polttoaineannos juuri ennen pakoventtiilin aukeamista. Joissakin järjestelmissä polttoaineeseen lisätään myös tankkauksen yhteydessä automaattisesti pieni määrä noen palamislämpötilaa alentavaa lisäainetta.
Puhdistuspoltoista huolimatta suodatin joudutaan monesti uusimaan ajotavasta riippuen tyypillisesti 100 000 - 200 000 kilometrin välein.

No olihan siinä perke-leessä se.

Sitten kysyin E sarjasta 2003 mallin 270cdi niin siinä myös.

Että kalliiksi taitaa nyt tulla dieselit,hävitettävä on näköjään,minä en tuhansia maksa kun on siinä diesel verossa jo maksaminen saatikka jotain muuta humpuukkia.

mbman kirjoitti:

Katalysaattori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]



Auton katalysaattori.
Katalysaattori on laite, jonka toiminta perustuu pakokaasujen puhdistamiseen katalyysiä hyödyntämällä. Bensiinimoottorin katalysaattori on kolmitoimikatalysaattori. Pakokaasut puhdistuvat kolmella tavalla:
Hiilimonoksidi CO eli häkä hapettuu hiilidioksidiksi CO2
Palamattomat hiilivedyt hapettuvat hiilidioksidiksi ja vedeksi H2O
Typen oksidit NOx pelkistyvät typeksi N2
|Dieselmoottoreissa kolmitoimikatalysaattorin käyttö ei ole mahdollista, sillä dieselmoottori toimii ilmaylimäärällä, jolloin typen oksidien pelkistäminen ei ole mahdollista.
Katalysaattori kiinnitetään auton pakoputkeen. Katalysaattorin sisällä on keraaminen kennosto, joka on päällystetty hyvin ohuella kerroksella jalometalleja - platinalla, palladiumilla, ceriumilla tai rodiumilla. Katalysaattorin seinämien pinta-ala on noin yksi hehtaari (10 000 m²). Metallit, joita kennostoon on käytetty vain noin 2 grammaa, katalysoivat puhdistusreaktiot.
Moottorin ohjaustekniikka säätelee ilman ja polttoaineen seossuhdetta lambda-anturin avulla katalysaattorin toiminnan kannalta optimaaliseksi. Oikean seossuhteen lisäksi katalysaattori tarvitsee noin 250 °C:n lämpötilan toimiakseen tehokkaasti. Katalysaattori ei siis toimi heti auton käynnistämisen jälkeen, vaan vasta pakokaasujen lämmitettyä katalysaattorin oikeaan toimintalämpötilaan. Katalysaattoriautoissa on käytettävä lyijytöntä bensiiniä, koska lyijy pilaisi lambda-anturin ja estäisi katalysaattorin toiminnan peittämällä katalyytin. Suomessa lyijyllistä bensiiniä ei ole kuitenkaan nykyään edes saatavilla.
Katalysaattori haittaa pakokaasujen virtausta, mikä heikentää moottorin tehoa ja lisää polttoaineen kulutusta. Nämä ongelmat ovat kuitenkin lieventyneet katalysaattorien kehittyessä. Katalysaattori myös vaimentaa moottorin ääntä.
Haitallisten yhdisteiden määrä vähentyy noin 80 % käytettäessä katalysaattoria. Bensiiniautojen katalysaattori on ollut pakollinen EU-maissa vuodesta 1992.
Katalysaattoreita voidaan asentaa myös esimerkiksi laivoihin. Tästä ilmoitetaan usein laivojen kyljissä sijaitsevilla KAT-teksteillä.[1][2]
Hiukkassuodatin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diesel-moottorin hiukkaspäästöjä voidaan vähentää pakoputkeen asennettavalla hiukkassuodattimella. Suodattimessa on keraaminen kenno, joka kerää polttoaineen palamisesta syntyneet nokihiukkaset sisäänsä. Tästä johtuen suodattimen virtausvastus kasvaa vähitellen. Moottorinohjausjärjestelmä valvoo suodattimen kuntoa ja käynnistää tarvittaessa puhdistuspolton eli regeneroinnin, jolla suodattimen keräämät hiukkaset poltetaan. Puhdistuspoltossa suodatin kuumennetaan n. 450 °C polttolämpötilaan lisäämällä moottorin kuormitusta esim. sähkölaitteiden ja ilmastoinnin kompressorin avulla ja ruiskuttamalla sylintereihin pieni polttoaineannos juuri ennen pakoventtiilin aukeamista. Joissakin järjestelmissä polttoaineeseen lisätään myös tankkauksen yhteydessä automaattisesti pieni määrä noen palamislämpötilaa alentavaa lisäainetta.
Puhdistuspoltoista huolimatta suodatin joudutaan monesti uusimaan ajotavasta riippuen tyypillisesti 100 000 - 200 000 kilometrin välein.

"Joissakin järjestelmissä polttoaineeseen lisätään myös tankkauksen yhteydessä automaattisesti pieni määrä noen palamislämpötilaa alentavaa lisäainetta".

Citröen c5 hdi 2.2. malleilla jo 2001 lähtien on lisäaine säiliö takalokasuojan sisällä,maksaa mallasta täyttää se ,muutama litra ja oisko kolmisen litraa karvan päälle maksaa noin 300e täyttö,siinäkään ei käy kaikki aineet vaan se tilataan erikseen rekisteriotteen mukaan.

Aine kestää noin 120000km-140000km kunnes taas täyttö..Ilman tuota ainetta päästöt ei täsmää samoin kun tietokone herjaa,tietokoneen joutuu nollaamaan,sama on myös pösöillä.

Kysyjä. kirjoitti:

No olihan siinä perke-leessä se.

Sitten kysyin E sarjasta 2003 mallin 270cdi niin siinä myös.

Että kalliiksi taitaa nyt tulla dieselit,hävitettävä on näköjään,minä en tuhansia maksa kun on siinä diesel verossa jo maksaminen saatikka jotain muuta humpuukkia.

Hiukkassuodatin meseen maksaa suomesta ostettuna muutaman satasen, Saksasta Ebayn kautta tilattuna sen saa puoleen hintaan.

Kertonee jotain tuosta viestiketjun aloittajasta, ei osaa edes autonsa merkkiä oikein kirjoittaa...