Miksei venetestejä voisi tehdä myös kovassa merenkäynnissä eikä ainoastaan saariston suojassa kauniilla ilmalla? Irlantilainen käytännön testaus on tietysti eri olosuhtesiin ja veneisiin tarkoitettu, mutta herättänee ajatuksia.
http://www.youtube.com/watch?v=Udx0L508wZw
http://www.youtube.com/watch?v=Udx0L508wZw
Vastaukset 14
Vanhimmat
Olisi hyvä idea muuten kotimaisillekkin venelehdille tehdä todellinen myrskytesti! Yhteistyössä meripelastuksen kanssa kokeilisivat tyypillisten huviveneiden ominaisuuksia.
Siis niin kovassa kelissä että suurin osa testattavista lopulta kippaisi.
Saisi mielenkiintoisen reportaasin. Moni kippari uskoo että on joskus ollut äärirajoilla, mutta eihän sitä voi tietää ennen kuin se raja on ylitetty.
Näinhän asia on käytännössä. Laiturijutuissa kyllä kerrotaan hurjista aalloista ja "myrskyistä", joista on selvitty sillä ja sillä veneellä. Myrskytarinoissa on sitä samaa liioittelua kuin kalajutuissa on tapana. Useimmat meistä eivät tunne oman veneen rajoja. Pahinta on, jos veneen merikelpoisuus ei olekaan luulojen mukainen.
Miten käytännössä järjestät testauksen? Koeajot on ennalta sovittu ja kun myrskypäiviä on muutamia vuodessa, hankalaksi menee.
Toiseksi, veneen merikelpoisuus on suurelta osin kipparistakin kiinni. Kokematon kippari ei osaa venettä ajaa isossa aallokossa ja meno vaarallista. Taas kokenut kippari luovii ongelmitta isojen aaltojen välissä,ihan turvallisesti.
Ja viimeiseksi, fiksu kippari ei joudu tilanteeseen missä joutuu äärirajoille.
Ei tietenkään kaikkia testattaisi, vaan vuosittain loppusyksyllä otettaisiin kerralla puolen tusinaa paatteja, bustereita ja yamariineja yms.
Kipparin kokeneisuus toki vaikuttaa, mutta eihän mitkään venetestit mitään absoluuttisia ole. Enkä usko että että sunnuntaikuski rohkaistuisi turhaan ,vaan päinvastoin testitulokset voisivat olla valistavia.
Myrskyssä (>21 m/s) testaamiset kannattaa unohtaa, ainakin avomerellä. Ne olisivat aivan liian vaarallisia sillä kalustolla, jota yleensä testataan. Sen sijaan kovan tuulen testaukset eivät olisi ainakaan säiden suhteen vaikeita järjestää. Lokakuussa kovaa tuulta oli joka toinen päivä:
http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot
Eikö sopiva koeajolenkki olisi Helsingin kasuunin kierto? Ei tarvitsisi käyttää kuvausveneen pientä peräaaltoa aallokkokuvien saantiin.
" kokenut kippari luovii ongelmitta isojen aaltojen välissä,ihan turvallisesti….fiksu kippari ei joudu tilanteeseen missä joutuu äärirajoille. "
Niinpä luulis, mutta veneen äärirajoista juuri onkin kysymys! Joskus sää voi yllättää - vaikkapa viikonlopun syysretkellä Tallinnasta kotiin. Eikö venelehtien testit ole tärkeimpiä nimenomaan sinua kokemattommille veneilijöille. Ehkä joku lukee testejä pohtiessaan mikä vene olisi turvallinen.
Irlantilaisten venetestiin näytti muuten liittyvän myös sataman suojassa tehty osuus. Se näkyy tämän videon puolivälissä
http://www.youtube.com/watch?v=EnWVXoxbwWA
Kuten sanottua, kippari ja vene on kokonaisuus. Kokenut kippari osaa ajaa venettä aivan eri tavalla kuin kokematon. Itse suosittelen turvallisissa olosuhteissa kokeilemaan ajoa kovemmassa kelissä. Mulla mökki ulkosaariston rajoilla Korppoossa, pari kertaa olen käynyt kovalla kelillä kokeilemassa ajoa, ja ei se mitään mukavaa ollut. Kysehän ei ole pelkästään siitä pysyykö vene pystyssä, vaan myös siitä, kuinka kauan paikat kestää rynkytystä.
Jos tallinnan reissulla sääolot yllättää, silloin syy on kipparin. Jätetty sääennustukset tarkistamatta tai ei osata lukea taivaalta säätilan kehittymistä.
Olisi tosi kiva, että venetestejä tehtäisiin sen iänikuisen kahden hengen kuormituksen lisäksi myöskin täydellä kuormituksella. Kertoisi aika paljon veneen merikelpoisuudesta. Venehän on suunniteltu juurikin toimivaan luokitusolosuhteissaan täydellä kuormituksella. Olisi hyvin mielenkiintosita tietoa, pärjäävätkö C-kategorian veneet edes puolen metrin aallokossa kun lupaavat virallisesti kahta metriä aallonkorkeutta ja 14 m/s.
http://www.veneily.fi/veneilyturvallisuus/huvivenedirektiivi/suunnitteluluokat
Useat onnettomuustutkinnat ovat todeneet että veneet eivät ole pärjänneet suunitteluluokkansa olosuhteissa edes kevyellä kuormituksella.
http://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/2010/d72010m_tutkintaselostus/d72010m_tutkintaselostus.pdf
Eihän tuo onnettomuustutkimus kerro, ettei veneellä pärjäisi. Luitko edes sitä?
Ainahan ne tehdään kovassa merenkäynnissä. Etkö huomaa ,että jo kansikuvassa koko vene on ilmassa. Jopa potkuri on näkyvissä. En minä ainakaan koko veneilyurallani ole moiseen hyppyyn joutunut.
Hyppivät pääsääntöisesti jonkun fiskarin (kuvausvene) peräaalloista. Helsingin edustalla on melko harvoin yli metrin allokkoa. Sellaiseen tarvitaan jo päälle 10 m/s lounaasta, niin saattaa Melkistä ulospäin olla yli metristä merkitsevää aallonkorkeutta. Usein jutuissa mainitut metriset aallonkorkeudet tarkoittavat käytännössä suurimpia aaltoja, jolloin todellinen merkitsevä aallonkorkeus on hieman päälle puolimetriä. Sellaista olkkarin pöydän korkuista aaltoa siis. Tällöin aallonkorkeustietoja on ehkä otettu jostain Helsingin kasuunin ulkopuolella sijaitsevasta aaltopoijusta, joka on jo saariston ulkopuolella, tai keksitty ehkä omasta päästä.
http://www.foreca.fi/Finland/Saaristomeri/veneilysaa/aallonkorkeus/itameri
Metrin aallokon voi tunnistaa siitä että seassa tulee yksi aalto joka on
sen veneen korkuinen, oli vene ne mikä hyvänsä (katettu siis).
Mitä noita bustereita testailemaan kovemmassa aallokossa.
Olisi ihan helppoa järjestää muutama samankaltainen vene ja odotella vaan kaakko-lounastuulia 10-14 m/s ja lähteä testailemaan. Tuollaista keliähän on syksyllä vähintään joka toinen viiko. Vaikka nämä suosituimmat 5 metriset aluksi.