Reiska ST2000 gyrolla?

Tätä olen kyllä miettinyt, mutta trackin käyttäminen on paljon hankalampaa kuin pelkän kompassisuunnan. Suunta on niin helppo ajaa hetken manuaalisesti ja sitten vain lukita kompassisuunta. Mutkaisella väylällä kun ei viitti sitä reittipistettä olla jatkuvasti asettelemassa.

Mutta pitänee tulla toimeen sillä mitä on. Ajattelin vain että jos tosta olisi hivenen luotettavamman saanut. Nyt ei uskalla ihan läheltä päästellä pelkän pilottikompassin kanssa, kun välillä tekee mielenkiintoisia suunnanvaihteluita.

Pitkillä selän ylityksillä pitää kokeilla tuota track modea...

reiska2000 kirjoitti:

Tätä olen kyllä miettinyt, mutta trackin käyttäminen on paljon hankalampaa kuin pelkän kompassisuunnan. Suunta on niin helppo ajaa hetken manuaalisesti ja sitten vain lukita kompassisuunta. Mutkaisella väylällä kun ei viitti sitä reittipistettä olla jatkuvasti asettelemassa.

Mutta pitänee tulla toimeen sillä mitä on. Ajattelin vain että jos tosta olisi hivenen luotettavamman saanut. Nyt ei uskalla ihan läheltä päästellä pelkän pilottikompassin kanssa, kun välillä tekee mielenkiintoisia suunnanvaihteluita.

Pitkillä selän ylityksillä pitää kokeilla tuota track modea...

Lue lisää

Kerroit autopilottisi ongelmista mutkaisilla väylillä. En usko, että gyro-elektroniikka toisi siihen mitään apua. Itselläni on monen vuoden kokemus pinnapiloteista. Edellinen pinnapilottini oli reiskan 6000-sarjainen. Kun se lopulta hajosi, ostin tilalle reiskan gyro-mallisen S1 GP piinnapilotin. Käytännön ero oli sittenkin vähäinen. Mielestäni saaristoväylillä ei ole mitään eroa entiseen, jossa ei ollut gyroa. Sivumyötäisessa avomeriaallokossa uusi on ehkä pitää suunnan hiukan vakaammin, mutta en ole siitäkään kovin vakuuttunut.

En rupeaisi saaristoväylillä leikkimään pinnapilotin track-modella tms. Eikö ole yksinkertaisempaa ottaa käsiohjaukselle, kun tulee tarvis?

Jos pinnapilottisi on vanha ja epäluotteva, harkitse uuden ostamista esim. Simradin TP 10 (vajaa 300 eu /svb) tai järeämpää TP 22 tai 32 mallia. Vanhan toimivan voit säästää varapilotiksi. Omasta mielestäni hinta/laatu on Simradin pinnapiloteissa hyvä. Kokemusta Simradin pilotista tuli yhdellä tuulisella non-stop siirtopurjehduksella Hollannista Hkiin.

gyron apu?? kirjoitti:

Kerroit autopilottisi ongelmista mutkaisilla väylillä. En usko, että gyro-elektroniikka toisi siihen mitään apua. Itselläni on monen vuoden kokemus pinnapiloteista. Edellinen pinnapilottini oli reiskan 6000-sarjainen. Kun se lopulta hajosi, ostin tilalle reiskan gyro-mallisen S1 GP piinnapilotin. Käytännön ero oli sittenkin vähäinen. Mielestäni saaristoväylillä ei ole mitään eroa entiseen, jossa ei ollut gyroa. Sivumyötäisessa avomeriaallokossa uusi on ehkä pitää suunnan hiukan vakaammin, mutta en ole siitäkään kovin vakuuttunut.

En rupeaisi saaristoväylillä leikkimään pinnapilotin track-modella tms. Eikö ole yksinkertaisempaa ottaa käsiohjaukselle, kun tulee tarvis?

Jos pinnapilottisi on vanha ja epäluotteva, harkitse uuden ostamista esim. Simradin TP 10 (vajaa 300 eu /svb) tai järeämpää TP 22 tai 32 mallia. Vanhan toimivan voit säästää varapilotiksi. Omasta mielestäni hinta/laatu on Simradin pinnapiloteissa hyvä. Kokemusta Simradin pilotista tuli yhdellä tuulisella non-stop siirtopurjehduksella Hollannista Hkiin.

Lue lisää

Mulla on kyllä langaton kaukosäädin pilotille, eli ihan näppärästi sillä on voinut suuntia korjata, oli sitten salongissa plotterin ääressä tai kannella ihmettelemässä. Sillä saa vaan aika tiheään tehdä suunnan korjauksia luokkaa -5 astetta. Tätä varten sen kaken hommasinkin kun sai hypätä yhtenään pilotin viereen tekemään muutaman asteen korjauksen.

Ajattelin että se gyro vakauttaisi pakettia, eikä tarvitsisi niin aktiivisesti näppäillä kaukosäädintä. Mutta jos toi gyrokaan ei ihmeitä tee niin mennään jatkossakin näillä eväillä.

Toi track mode saattais toimiakin esim. välillä Hki-Tallinna, jos joutuu tyvenessä koneajoon. Pitääpäs viritellä yhteys ja kokeilla.

reiska2000 kirjoitti:

Mulla on kyllä langaton kaukosäädin pilotille, eli ihan näppärästi sillä on voinut suuntia korjata, oli sitten salongissa plotterin ääressä tai kannella ihmettelemässä. Sillä saa vaan aika tiheään tehdä suunnan korjauksia luokkaa -5 astetta. Tätä varten sen kaken hommasinkin kun sai hypätä yhtenään pilotin viereen tekemään muutaman asteen korjauksen.

Ajattelin että se gyro vakauttaisi pakettia, eikä tarvitsisi niin aktiivisesti näppäillä kaukosäädintä. Mutta jos toi gyrokaan ei ihmeitä tee niin mennään jatkossakin näillä eväillä.

Toi track mode saattais toimiakin esim. välillä Hki-Tallinna, jos joutuu tyvenessä koneajoon. Pitääpäs viritellä yhteys ja kokeilla.

Lue lisää

Onkohan pinnapilottisi säädöt sittenkään ihan kohdallaan? Pilotti päästää suunnan muuttumaan lyhyemmäksi tai vähän pitemmäksi ajaksi, jos sen "rudder gain" tai "response level" ovat pienellä.
Oman pinnapilottini manuaali on veneessä, enkä ruvennut lataamaan sellaista netistä. Muistelen, että reiskan pinnapilotin "response levelissä" on tasot 1-9. Avomerellä käytän tasoa 3 tai 4, jolloin sähkönkulutus on pienempi ja kurssi saattaa olla hiukan kiemurainen. Saaristoväylillä näppään esim. tason 7, jolloin kurssi pysyy tarkkana ja sähköä kuluu enemmän.

Myös "rudder gain" on syytä kokeilla sopivaksi. Tehdasasetus ei välttämättä ole omalle veneelle paras gain-taso. Kompassin kalibraation olen tsekannut kerran vuodessa, koska se ei välttämättä säily ja voi sotkea autopilotin toimintaa.

Itse en ole tuntenut tarvetta käyttää track modea Suomenlahdella enkä edes Itämeren ylitykissä. Kun joka tapauksessa pitää tähystää, on helppo tarvittaessa näppäillä kurssin muutoksia. Jos tuuli ja purjetrimmi eivät muutu eikä tarvitse väistää muita aluksia, tuskin Hki-Tallinna -legillä tulee tarvetta näppäillä autopilottia - ei ainakaan montaa kertaa.

säädöt kohdallaan? kirjoitti:

Onkohan pinnapilottisi säädöt sittenkään ihan kohdallaan? Pilotti päästää suunnan muuttumaan lyhyemmäksi tai vähän pitemmäksi ajaksi, jos sen "rudder gain" tai "response level" ovat pienellä.
Oman pinnapilottini manuaali on veneessä, enkä ruvennut lataamaan sellaista netistä. Muistelen, että reiskan pinnapilotin "response levelissä" on tasot 1-9. Avomerellä käytän tasoa 3 tai 4, jolloin sähkönkulutus on pienempi ja kurssi saattaa olla hiukan kiemurainen. Saaristoväylillä näppään esim. tason 7, jolloin kurssi pysyy tarkkana ja sähköä kuluu enemmän.

Myös "rudder gain" on syytä kokeilla sopivaksi. Tehdasasetus ei välttämättä ole omalle veneelle paras gain-taso. Kompassin kalibraation olen tsekannut kerran vuodessa, koska se ei välttämättä säily ja voi sotkea autopilotin toimintaa.

Itse en ole tuntenut tarvetta käyttää track modea Suomenlahdella enkä edes Itämeren ylitykissä. Kun joka tapauksessa pitää tähystää, on helppo tarvittaessa näppäillä kurssin muutoksia. Jos tuuli ja purjetrimmi eivät muutu eikä tarvitse väistää muita aluksia, tuskin Hki-Tallinna -legillä tulee tarvetta näppäillä autopilottia - ei ainakaan montaa kertaa.

Lue lisää

Minulla on muutaman kesän kokemuksella ST2000 käytöstä tullut sama käsitys kuin edellä jo mainittiin, että aika lelulta vaikuttaa. Kompassimoodilla alkaa välillä vetämään pikkuhiljaa sivuun ilman mitään ulkoista ärsytystä.
Samat kokemukset myös waypointtiin (XTR) ajosta - se antaa poiketa linjalta jopa 80m - ennenkuin alkaa palata takaisin.
Tuohan ei aukeilla haittaa, mutta saaristossa ei sillä voi ajaa.
Minä jouduin nuo herkkyyssäädöt laittamaan aivan pienempiin arvoihinsa, jotta ylikorjaukset suunnanpidossa pysyivät aisoissa.
Kaukosäädin on ehdottomasti (rahansa)arvoinen. Sillä voi esimerkiksi ohjailla keulasta pimeällä ja tähystellä kalastajien pyydyksiä. Sillä on mukavampi tehdä suunnanmuutoksia kuin kääntyä takaviistoon itse laitteen paneliin.

säädöt kohdallaan? kirjoitti:

Onkohan pinnapilottisi säädöt sittenkään ihan kohdallaan? Pilotti päästää suunnan muuttumaan lyhyemmäksi tai vähän pitemmäksi ajaksi, jos sen "rudder gain" tai "response level" ovat pienellä.
Oman pinnapilottini manuaali on veneessä, enkä ruvennut lataamaan sellaista netistä. Muistelen, että reiskan pinnapilotin "response levelissä" on tasot 1-9. Avomerellä käytän tasoa 3 tai 4, jolloin sähkönkulutus on pienempi ja kurssi saattaa olla hiukan kiemurainen. Saaristoväylillä näppään esim. tason 7, jolloin kurssi pysyy tarkkana ja sähköä kuluu enemmän.

Myös "rudder gain" on syytä kokeilla sopivaksi. Tehdasasetus ei välttämättä ole omalle veneelle paras gain-taso. Kompassin kalibraation olen tsekannut kerran vuodessa, koska se ei välttämättä säily ja voi sotkea autopilotin toimintaa.

Itse en ole tuntenut tarvetta käyttää track modea Suomenlahdella enkä edes Itämeren ylitykissä. Kun joka tapauksessa pitää tähystää, on helppo tarvittaessa näppäillä kurssin muutoksia. Jos tuuli ja purjetrimmi eivät muutu eikä tarvitse väistää muita aluksia, tuskin Hki-Tallinna -legillä tulee tarvetta näppäillä autopilottia - ei ainakaan montaa kertaa.

Lue lisää

Tuo riippuu veneestä. Edellisessä veneessä oli ST2000 eikä sitä millään säädöillä saanut toimimaan kelvollisesti kuin satunnaisesti joissain oloissa hetken. Siis ei edes täysin tyynessä koneella ajaessa. Täysi susi mielestäni ko. veneessä. Kuulemma toimii OK jossain toisissa.

En muista enää ST2000:n arvoja, mutta ainakin nykyisen veneen S1/ST6000:ssa response leveliä voi säätää vain 3:een asti, kunnes asensin gyron ja säätöalue 4-9 tuli mahdolliseksi. Toiminta parantui huomattavasti kaikissa oloissa, vaikka ei tuo ilman gyroakaan huono ollut helpoissa oloissa. Aallokossa purjehtiessa ero on valtava kaikilla tuulensuunnilla. Ennen perhe valitti aina epämukavaa menoa kun autopilotti oli päällä, nyt ei eroa ihmiseen enää huomaa.

gyron apu?? kirjoitti:

Kerroit autopilottisi ongelmista mutkaisilla väylillä. En usko, että gyro-elektroniikka toisi siihen mitään apua. Itselläni on monen vuoden kokemus pinnapiloteista. Edellinen pinnapilottini oli reiskan 6000-sarjainen. Kun se lopulta hajosi, ostin tilalle reiskan gyro-mallisen S1 GP piinnapilotin. Käytännön ero oli sittenkin vähäinen. Mielestäni saaristoväylillä ei ole mitään eroa entiseen, jossa ei ollut gyroa. Sivumyötäisessa avomeriaallokossa uusi on ehkä pitää suunnan hiukan vakaammin, mutta en ole siitäkään kovin vakuuttunut.

En rupeaisi saaristoväylillä leikkimään pinnapilotin track-modella tms. Eikö ole yksinkertaisempaa ottaa käsiohjaukselle, kun tulee tarvis?

Jos pinnapilottisi on vanha ja epäluotteva, harkitse uuden ostamista esim. Simradin TP 10 (vajaa 300 eu /svb) tai järeämpää TP 22 tai 32 mallia. Vanhan toimivan voit säästää varapilotiksi. Omasta mielestäni hinta/laatu on Simradin pinnapiloteissa hyvä. Kokemusta Simradin pilotista tuli yhdellä tuulisella non-stop siirtopurjehduksella Hollannista Hkiin.

Lue lisää

Minulla oli edellisessä veneessä Autohelm 6000 ilman gyroa. Saaristossa, jossa saaret vaikuttavat puuskien suutaan, automaatti oli välillä täysin hukassa ja piippasi ahkerasti sen merkiksi. Veneen suunta oli usein 30 astetta poissa kurssista. Pilootti vain piippasi, eikä edes yrittänyt korjata. Piippasi vai avuttomana. Oli siirryttävä käsiohjaukseen, jotta homman sai hallintaan. Nykyisessä veneessä on Raymarin 6002 gyrolla. Ei ole tuollaisia ongelmia, vaan pilootti hoitaa ohjauksen niin, ettei tarvita käsiohjausta.
Track-mode toimii saaristossa niin hyvin, että vain kapeikoissa käytän kompassisuuntaa.
Onkohan ero siinä, että minulla ei ole ollut pinnapiloottia, vaan kvatraattiin kiinnitetty systeemipilootti?
Aallokossa myötäisiin tuuliin ero on vielä dramaattisempi. Mitä kamalampi keli ja aallokko sitä helpompi on jättää ohjaus automaatille.

C/R kirjoitti:

Minulla oli edellisessä veneessä Autohelm 6000 ilman gyroa. Saaristossa, jossa saaret vaikuttavat puuskien suutaan, automaatti oli välillä täysin hukassa ja piippasi ahkerasti sen merkiksi. Veneen suunta oli usein 30 astetta poissa kurssista. Pilootti vain piippasi, eikä edes yrittänyt korjata. Piippasi vai avuttomana. Oli siirryttävä käsiohjaukseen, jotta homman sai hallintaan. Nykyisessä veneessä on Raymarin 6002 gyrolla. Ei ole tuollaisia ongelmia, vaan pilootti hoitaa ohjauksen niin, ettei tarvita käsiohjausta.
Track-mode toimii saaristossa niin hyvin, että vain kapeikoissa käytän kompassisuuntaa.
Onkohan ero siinä, että minulla ei ole ollut pinnapiloottia, vaan kvatraattiin kiinnitetty systeemipilootti?
Aallokossa myötäisiin tuuliin ero on vielä dramaattisempi. Mitä kamalampi keli ja aallokko sitä helpompi on jättää ohjaus automaatille.

Lue lisää

Jos autopilotti ei palauttanut suuntaa niin ei taida olla g-anturin puute vaan muut säädöt oli pienellä tai pielessä. Mikäli poikkeutuksen jälkeen ajelee väärää suuntaa niin ei ole kiihtyvyyttä ja sitähän g-anturin pitäisi mitata. Isossa aallokossa g- anturi auttaa mutta siinäkin on rajansa vaikka miten säätelisi, Lenssillä sitten onkin käsiohjauksen aika 30-35 notsia TWS. Autopilotti kääntää liian vähän ja liian myöhään.
Kukahan elektroonikko tietäisi miten g-anturit sähköisesti on toteutettu?. Ostettuna netistä kolmen akselin g¨- anturit maksaisivat muutamia kymmeniä euroja,

seppomartti kirjoitti:

Jos autopilotti ei palauttanut suuntaa niin ei taida olla g-anturin puute vaan muut säädöt oli pienellä tai pielessä. Mikäli poikkeutuksen jälkeen ajelee väärää suuntaa niin ei ole kiihtyvyyttä ja sitähän g-anturin pitäisi mitata. Isossa aallokossa g- anturi auttaa mutta siinäkin on rajansa vaikka miten säätelisi, Lenssillä sitten onkin käsiohjauksen aika 30-35 notsia TWS. Autopilotti kääntää liian vähän ja liian myöhään.
Kukahan elektroonikko tietäisi miten g-anturit sähköisesti on toteutettu?. Ostettuna netistä kolmen akselin g¨- anturit maksaisivat muutamia kymmeniä euroja,

Lue lisää

Hanki satelliittikompassi, niin suuntatieto on aina oikea. Pidät vain huolta, että päivitysnopeus on vähintään 10Hz. Vector on erinomainen ja Airarin päivitettykin varmaan toimii (ei se 1Hz versio)

seppomartti kirjoitti:

Jos autopilotti ei palauttanut suuntaa niin ei taida olla g-anturin puute vaan muut säädöt oli pienellä tai pielessä. Mikäli poikkeutuksen jälkeen ajelee väärää suuntaa niin ei ole kiihtyvyyttä ja sitähän g-anturin pitäisi mitata. Isossa aallokossa g- anturi auttaa mutta siinäkin on rajansa vaikka miten säätelisi, Lenssillä sitten onkin käsiohjauksen aika 30-35 notsia TWS. Autopilotti kääntää liian vähän ja liian myöhään.
Kukahan elektroonikko tietäisi miten g-anturit sähköisesti on toteutettu?. Ostettuna netistä kolmen akselin g¨- anturit maksaisivat muutamia kymmeniä euroja,

Lue lisää

Gyro on vain se parin kympin netistä ostettava 1-akselinen osa. Jos ranska sujuu: http://www.portanna.org/tip/153-gyro-raymarine
Jos ei, käytä kääntäjää. Oma gyro on rakennettu tuon innoittamana, mutta hiukan eri osista.

suuntaa ja tietoa kirjoitti:

Hanki satelliittikompassi, niin suuntatieto on aina oikea. Pidät vain huolta, että päivitysnopeus on vähintään 10Hz. Vector on erinomainen ja Airarin päivitettykin varmaan toimii (ei se 1Hz versio)

Lue lisää

Tätä on aikaisemminkin näillä sivuilla väännetty. Jos satelliittikompassilla tarkoitetaan GPS-tietoa niin se on eri asia mitä kiihtyvyysanturilla tavoitellaan. 3-akselisen g-anturin tietoja (esim: https://www.sparkfun.com/products/11977) katsellessa en maallikkona ymmärrä valitettavasti toimintaperiaatetta. En myöskään digitaalisia tarkkuuskompasseja ilman liikkuvia osia. Molempia saa osina netistä halvalla.
Kiihtyvyysanturilla voisi autopilotin toimintaa parantaa etenkin myötäsaallokossa muistuttamaan ihmisen ohjausliikkeitä. Ihminen toistaiseksi on automaatteja parempi arvaamaan tarvittavan ohjausliikkeen suuruuden. Magneettikompassista saatu suuntatieto on kiihtyvyyden vuoksi etenkin itä-länsisuunnissa virheellinen. GPS-tieto taas on liian epätarkka yhden sekunnin välein. Suuntatiedolla ei saa autopilottia kompensoimaan aallosta tulevaa suuntavirhettä. Tuuliperäsinkään ei aja ihmistä paremmin, etenkin jos on paljon vanhaa aaltoa ja vähän tuulta.

säädöt kohdallaan? kirjoitti:

Onkohan pinnapilottisi säädöt sittenkään ihan kohdallaan? Pilotti päästää suunnan muuttumaan lyhyemmäksi tai vähän pitemmäksi ajaksi, jos sen "rudder gain" tai "response level" ovat pienellä.
Oman pinnapilottini manuaali on veneessä, enkä ruvennut lataamaan sellaista netistä. Muistelen, että reiskan pinnapilotin "response levelissä" on tasot 1-9. Avomerellä käytän tasoa 3 tai 4, jolloin sähkönkulutus on pienempi ja kurssi saattaa olla hiukan kiemurainen. Saaristoväylillä näppään esim. tason 7, jolloin kurssi pysyy tarkkana ja sähköä kuluu enemmän.

Myös "rudder gain" on syytä kokeilla sopivaksi. Tehdasasetus ei välttämättä ole omalle veneelle paras gain-taso. Kompassin kalibraation olen tsekannut kerran vuodessa, koska se ei välttämättä säily ja voi sotkea autopilotin toimintaa.

Itse en ole tuntenut tarvetta käyttää track modea Suomenlahdella enkä edes Itämeren ylitykissä. Kun joka tapauksessa pitää tähystää, on helppo tarvittaessa näppäillä kurssin muutoksia. Jos tuuli ja purjetrimmi eivät muutu eikä tarvitse väistää muita aluksia, tuskin Hki-Tallinna -legillä tulee tarvetta näppäillä autopilottia - ei ainakaan montaa kertaa.

Lue lisää

"Onkohan pinnapilottisi säädöt sittenkään ihan kohdallaan?"

Ei ne varmaan ihan täysin kohdallaan ole. Viimekesänä ajelin pari päivää erilaisilla säädöillä ja välillä toimi ihan hyvin ja välillä kiemurteli. Pitää vielä keskittyä niihin säätöihin kun nyt sain kaverilla käännettyä ohjekirjan suomeksi. Ihan kaikki ei kesällä auennut lontoonmurteen ohjeesta.

Ei se kuitenkaan toivoton kampe ole, mutta sen kaukosäätimen se kyllä vaatii, muuten menee hermo.

seppomartti kirjoitti:

Tätä on aikaisemminkin näillä sivuilla väännetty. Jos satelliittikompassilla tarkoitetaan GPS-tietoa niin se on eri asia mitä kiihtyvyysanturilla tavoitellaan. 3-akselisen g-anturin tietoja (esim: https://www.sparkfun.com/products/11977) katsellessa en maallikkona ymmärrä valitettavasti toimintaperiaatetta. En myöskään digitaalisia tarkkuuskompasseja ilman liikkuvia osia. Molempia saa osina netistä halvalla.
Kiihtyvyysanturilla voisi autopilotin toimintaa parantaa etenkin myötäsaallokossa muistuttamaan ihmisen ohjausliikkeitä. Ihminen toistaiseksi on automaatteja parempi arvaamaan tarvittavan ohjausliikkeen suuruuden. Magneettikompassista saatu suuntatieto on kiihtyvyyden vuoksi etenkin itä-länsisuunnissa virheellinen. GPS-tieto taas on liian epätarkka yhden sekunnin välein. Suuntatiedolla ei saa autopilottia kompensoimaan aallosta tulevaa suuntavirhettä. Tuuliperäsinkään ei aja ihmistä paremmin, etenkin jos on paljon vanhaa aaltoa ja vähän tuulta.

Lue lisää

Sateliittikompassi perustuu kahteen tai kolmeen GPS-antenniin ja RKS-paikanmääritykseen, jolla saadaan antennien toisiinsa nähden suhteellinen sijainti millimetrien tarkkuudella ja tarvittaessa vaikka 100 Hz taajuudella. Kolmella antennilla saadaan myös kallistuskulma tai oikeastaan veneen 3D-asento.

Tietääkseeni yksikään autopilotti ei osaa tuollaista hyödyntää ja ainakin muutama vuosi sitten sateliittikompassien hinnat alkean malli maksoi toista tonnia. Sillä tuskin sai vielä riittävää päivitystaajuutta. Lisäksi antennihärveli on hyvin epäkäytännöllinen asennettava purjeveneeseen. Toki on mahdollista käyttää myös täysin erillisiä antenneita. Seurakaverilla on tuollaiset peräkaiteen nurkissa.

Gyro mittaa kulmakiihtyvyyttä (astetta/sekunti) ja kertoo siis kompassisuunnan muutosnopeuden. Saman asian saisi tietysti laskemalla kompassista, mutta kompassilukema ei ole riittävän vakaa eli sitä joudutaan suodattamaan huomattavasti. Siksi gyroton autopilotti ei tiedä veneen kääntyvän ennen kuin se on jo ehtinyt kääntyä reilusti. Gyro taas huomaa heti pienenkin kulmaliikkeen.

Yleensä autopiloteissa on perinteisesti vain 1-akselinen gyro eli se mittaa vain kompassisuunnan muutosta. Koska anturit eivät tosiaan maksa kuin muutamia euroja, uusimmissa on 3-akselisia gyro kiihtyvyys ( magneettikenttä?) antureita. En usko, että noita muita akseleita juuri hyödynnetään.

3-akselisesta magneettikenttä anturista voi laskea kompassisuunnan veneen kallistumasta riippumatta, vaikka anturi ei ole kelluva, kuten perinteinen sähkökompassi. Tämä vähentää huomattavasti keinunan aiheuttamaa heiluntaa kompassisuuntaan. Ilman gyroakin tuolla saa perinteistä sähkökompassia nopeammin reagoivan kompassisuunnan.

Joakim_ kirjoitti:

Gyro on vain se parin kympin netistä ostettava 1-akselinen osa. Jos ranska sujuu: http://www.portanna.org/tip/153-gyro-raymarine
Jos ei, käytä kääntäjää. Oma gyro on rakennettu tuon innoittamana, mutta hiukan eri osista.

Lue lisää

Itsekin rakentelin tuon ohjeen pohjalta gyron Raymarinen autopilottin. Ei maksanut paljoa ja paransi autopilottin toimintaa varsinkin myötäisella ja isommassa aallokossa. Autopilotin reagointinopeus parani selvästi.

Joakim_ kirjoitti:

Gyro on vain se parin kympin netistä ostettava 1-akselinen osa. Jos ranska sujuu: http://www.portanna.org/tip/153-gyro-raymarine
Jos ei, käytä kääntäjää. Oma gyro on rakennettu tuon innoittamana, mutta hiukan eri osista.

Lue lisää

Hieno ohje tosin alkoi pikkuhikajaa hymyilyttämään ku googlekäännös
"Just tarkistaa asiakirjat, joiden perna on analoginen jännite 2v ~ ja että ei ole taajuus tai yksi turha vaihtoehto ajoittaa sen olevan käyttökelpoinen. Englanti voi lukea valintaohje [ täällä ]."

Asia ihan sinällään kiinnostaa tälläistä perusinsinööriä ihan teknisistä syistä.

st 2000 kirjoitti:

Hieno ohje tosin alkoi pikkuhikajaa hymyilyttämään ku googlekäännös
"Just tarkistaa asiakirjat, joiden perna on analoginen jännite 2v ~ ja että ei ole taajuus tai yksi turha vaihtoehto ajoittaa sen olevan käyttökelpoinen. Englanti voi lukea valintaohje [ täällä ]."

Asia ihan sinällään kiinnostaa tälläistä perusinsinööriä ihan teknisistä syistä.

Lue lisää

Jos joku nyt innostuu tuollaista rakentamaan, pieni varoitus on paikoillaan. Autopilotti uskoo varsin sokeasti gyroon. Rakentamastani gyrosta hajosi gyro-anturi muutaman päivän jälkeen, siten että toimi välillä OK ja välillä antoi vain maksimia ulos. Kun tuo tapahtui, kompassinäyttö (tulee siis autopilotista, johon on kytketty sekä kompassianturi että gyro) pyöri vauhdilla täysiä ympyröitä. Kerran noin kävi autopilotti käytössä, jolloin vene kääntyi salamana yli 90 astetta ennen kuin ehdin kytkeä pilotin pois päältä.

Myöhemmin selvisi, että ko. anturi oli hajonnut monelta muultakin (muussa käytössä). Myyjä otti sen pois valikoimistaan ja hyvitti minulle hinnan. Toinen anturi on toiminut nyt kaksi kautta täysin ongelmitta, mutta se vaati hiukan lisäelektroniikkaa, koska se toimii 3,3 V jännitteellä (nollakohta ~1,65 V) ja Raymarine kaipaa 5 v (nollakohta ~2,5 V). Noita 5 V piirejä ei oikeastaan enää saa mistään muuten sopivilla spekseillä.

Kukas on noin viisas? Esitteen mukaan tuo lähettää NMEA 0183 ja 2000 http://www.airmartechnology.com/uploads/brochures/gh2183.pdf
ST2000 taas vastaanottaa vain NMEA 0183 ja SeaTalkia:
http://islandnet.com/~vanweb/fweb3/pdf/RaymarineST1000.pdf

Ongelmana tuossa on se, ettei tuettujen NMEA-lauseiden joukossa ole mitään kompassiin tai gyroon liittyvää, ainoastaan reittiin, GPS:ään ja suhteelliseen tuuleen liittyvää:
Cross Track Error APB, APA,RMB, XTE, XTR
Bearing to Waypoint APB, BPI, BWR, BWC, BER, BEC, RMB
Distance to Waypoint WDR, WDC, BPI, BWR, BWC, BER, BEC,
RMB
Waypoint Number APA, APB,BPI, BWR, WDR, BWC, WDC,
RMB, BOD, WCV, BER, BEC
Speed Through Water VHW
Apparent Wind Angle and Speed VWR

Vaikka ST2000 ottaisikin vastaan gyron, sen ohjelmisto on niin tyhmä, ettei siitä olisi iloa. Kokemukseni mukaan ST2000 :n ongelmat eivät johdu kompassianturista, joka kyllä näyttää ihan OK, mutta vekotin vain ei ohjaa sen mukaan. Edellisessä veneessä esimerkiksi tapahtui usein seuraavaa:

1. AP on ajanut suoraan muutaman minuutin.

2. Käyn sivukannella, jolloin suunta kääntyy hissukseen 20 astetta

3. AP jatkaa pientä nylkytystä kuten kohdassa 1, mutta ei reagoi mitenkään 20 asteen muutokseen.

4. Kyllästyn minuutin päästä ja painan Stand by, jolloin kompassi näyttää heti hienosti, että suunta oli senkin mielestä 20 astetta pielessä.

5. Painan heti perään Auto, jolloin AP jatkaa 20 siihen 20 astetta väärään suuntaan, mutta A-suuntana on nyt se 20 astetta väärä, toisin kuin kohdassa 3.

6. Painan 2* 10, jolloin palataan tilanteeseen 1.

Kohdasta 3->6 pääsee myös painamalla ensin 10 (vene kääntyy 30 astetta) ja sitten -10 (vene kääntyy 10 astetta).

Joakim_ kirjoitti:

Kukas on noin viisas? Esitteen mukaan tuo lähettää NMEA 0183 ja 2000 http://www.airmartechnology.com/uploads/brochures/gh2183.pdf
ST2000 taas vastaanottaa vain NMEA 0183 ja SeaTalkia:
http://islandnet.com/~vanweb/fweb3/pdf/RaymarineST1000.pdf

Ongelmana tuossa on se, ettei tuettujen NMEA-lauseiden joukossa ole mitään kompassiin tai gyroon liittyvää, ainoastaan reittiin, GPS:ään ja suhteelliseen tuuleen liittyvää:
Cross Track Error APB, APA,RMB, XTE, XTR
Bearing to Waypoint APB, BPI, BWR, BWC, BER, BEC, RMB
Distance to Waypoint WDR, WDC, BPI, BWR, BWC, BER, BEC,
RMB
Waypoint Number APA, APB,BPI, BWR, WDR, BWC, WDC,
RMB, BOD, WCV, BER, BEC
Speed Through Water VHW
Apparent Wind Angle and Speed VWR

Vaikka ST2000 ottaisikin vastaan gyron, sen ohjelmisto on niin tyhmä, ettei siitä olisi iloa. Kokemukseni mukaan ST2000 :n ongelmat eivät johdu kompassianturista, joka kyllä näyttää ihan OK, mutta vekotin vain ei ohjaa sen mukaan. Edellisessä veneessä esimerkiksi tapahtui usein seuraavaa:

1. AP on ajanut suoraan muutaman minuutin.

2. Käyn sivukannella, jolloin suunta kääntyy hissukseen 20 astetta

3. AP jatkaa pientä nylkytystä kuten kohdassa 1, mutta ei reagoi mitenkään 20 asteen muutokseen.

4. Kyllästyn minuutin päästä ja painan Stand by, jolloin kompassi näyttää heti hienosti, että suunta oli senkin mielestä 20 astetta pielessä.

5. Painan heti perään Auto, jolloin AP jatkaa 20 siihen 20 astetta väärään suuntaan, mutta A-suuntana on nyt se 20 astetta väärä, toisin kuin kohdassa 3.

6. Painan 2* 10, jolloin palataan tilanteeseen 1.

Kohdasta 3->6 pääsee myös painamalla ensin 10 (vene kääntyy 30 astetta) ja sitten -10 (vene kääntyy 10 astetta).

Lue lisää

Ei se suoraan ilmeisesti käykään, ymmärsin että tarttee jonkun "matolaatikon" väliin. Mutta on mahdollista, eri asia sitten onko mitään järkeä tuolla hintaa.

reiska2000 kirjoitti:

Ei se suoraan ilmeisesti käykään, ymmärsin että tarttee jonkun "matolaatikon" väliin. Mutta on mahdollista, eri asia sitten onko mitään järkeä tuolla hintaa.

Ei todellakaan ole mitään järkeä laittaa tuollaista summaa se laatikko. Ei se silti osaa gyroa käyttää, koska gyro-viestiä ei SeaTalkissa tietääkseni ole (ainakaan mun autopilotti ei sellaista lähetä). Kompassikurssi tietysti on tuolla tarkempi ja nopeampi, mutta oletko varma, että ST2000 edes käyttää SeaTalkista tulevaa kompassitietoa sisäisen kompassin sijaan?

1100:lla saa viimevuotista SPX5:sta, jossa on kunnollinen ohjainyksikkö gyrolla, näyttö, johon saa useita tietoja ja laadukkaampi työyksikkö.

Joakim_ kirjoitti:

Ei todellakaan ole mitään järkeä laittaa tuollaista summaa se laatikko. Ei se silti osaa gyroa käyttää, koska gyro-viestiä ei SeaTalkissa tietääkseni ole (ainakaan mun autopilotti ei sellaista lähetä). Kompassikurssi tietysti on tuolla tarkempi ja nopeampi, mutta oletko varma, että ST2000 edes käyttää SeaTalkista tulevaa kompassitietoa sisäisen kompassin sijaan?

1100:lla saa viimevuotista SPX5:sta, jossa on kunnollinen ohjainyksikkö gyrolla, näyttö, johon saa useita tietoja ja laadukkaampi työyksikkö.

Lue lisää

Niin ne viisaammatkin suositteli hankkimaan ennemmin tuon paremman pilotin ja myymään nykyisen.

Tuli vaan mieleen että jos saisi suuntatietoanturin datan muunnettua tuulianturin dataksi vaikka sillä matolaatikolla (apparent wind angle), niin eikö silloin periaatteessa pilotti ajaisi suuntaa. Silloinhan pilotti menisi nappia painamalla tuuliajoon tai kompassiajoon? Onko tällainen datan muuttaminen mahdollista? En ala tätä oikeasti virittelemään, mutta näin niin kuin ajatuksena...

reiska2000 kirjoitti:

Niin ne viisaammatkin suositteli hankkimaan ennemmin tuon paremman pilotin ja myymään nykyisen.

Tuli vaan mieleen että jos saisi suuntatietoanturin datan muunnettua tuulianturin dataksi vaikka sillä matolaatikolla (apparent wind angle), niin eikö silloin periaatteessa pilotti ajaisi suuntaa. Silloinhan pilotti menisi nappia painamalla tuuliajoon tai kompassiajoon? Onko tällainen datan muuttaminen mahdollista? En ala tätä oikeasti virittelemään, mutta näin niin kuin ajatuksena...

Lue lisää

Mitä iloa siitä olisi? Ei siinä gyrosta ainakaan mitään iloa olisi. Manuaalista:

WindTrim mode uses the fluxgate compass as the primary heading reference.
When changes in the apparent wind angle occur, the tiller pilot adjusts the locked
compass heading to maintain the original apparent wind angle.
In WindTrim mode, the tiller pilot ignores short-term changes in wind direction,
yet still tracks real wind shifts as subtle as 1°.