Työreformi on laaja uudistuskokonaisuus.Työn antamisen ja työn tekemisen ehtoja on parannettava useilla yhtäaikaisilla ja samansuuntaisilla uudistuksilla. Niitä tarvitaan sosiaaliturvassa, sen rahoituksessa, verotuksessa ja työmarkkinoiden pelisäännöissä. Samoin on työn antamisen byrokratiaa karsittava ja elinkeinopolitiikassa suosittava pienyrittämistä ja palveluyrittämistä erityisesti.
Uudistuksia tarvitaan, jotta työn antaja ja työtä tarvitseva työtön voivat paremmin kohdata työmarkkinoilla. Työllisyyttä parantavilla uudistuksilla voidaan turvata hyvinvointiyhteiskunta ja sen palvelut, helpottaa työuupumusta ja keventää verotusta. Tämä on sekä palkansaajan, yrittäjän että työttömän etu.
Pienyrityksissä on työtä tarjolla. Suomeen mahtuisi kymmeniä tuhansia uusia pienyrityksiä ja itsensä työllistäviä kansalaisia etenkin palvelualoille. Kuitenkin työttömyyskortistossa, erilaisilla kursseilla ja tukityöllistämistoimenpiteiden piirissä on edelleen yli 600.000 suomalaista. Tämä ns. laaja työttömyys on oikea luku, kun arvioidaan työttömyyden aiheuttamaa rasitusta valtion ja kuntien taloudelle.
Laajaa työttömyyttä vähentämällä myös valtion ja kuntien taloudet parhaiten tasapainottuvat ja velkaa päästään maksamaan pois. Näin myös hyvinvointipalvelut voidaan parhaiten turvata ja estää kansan kahtiajakautuminen. Jos työttömyyden valtiontaloudelle aiheuttama rasitus säilyy korkeana, Suomi on tuomittu jatkuvaan leikkauskierteeseen, joka vähin erin romuttaa hyvinvointivaltion ja kasvattaa leipäjonoja.
Erityisen tarpeelliseksi työllisyyttä parantavan uudistusohjelman tekee se, että talouden nopean kasvun jatkuminen lähivuosina on epävarmaa. Uusia työpaikkoja on kyettävä luomaan myös hitaamman kasvun oloissa.
Lipposen hallitus on vakauttanut palkka- ja inflaatiokehitystä sekä leikannut valtion menoja sekä kannustanut osaamista ja tietotaitoa. Tämä politiikka ei kuitenkaan yksin riitä. Vakauttamisen, osaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamisen ohella tarvitaan uudistusohjelmaa, joka helpottaa työllistymistä myös kotimarkkinoilla ja palveluissa. Kansainvälisillä markkinoilla Suomen kilpailuvaltti on totta kai korkea osaaminen. Kaikki eivät kuitenkaan halua eivätkä kykene atk-insinööreiksi tai monitaitoisiksi superosaajiksi. Suurteollisuudessa lisäksi automaatio vähentää työpaikkoja.
Uudistuksia tarvitaan, jotta työn antaja ja työtä tarvitseva työtön voivat paremmin kohdata työmarkkinoilla. Työllisyyttä parantavilla uudistuksilla voidaan turvata hyvinvointiyhteiskunta ja sen palvelut, helpottaa työuupumusta ja keventää verotusta. Tämä on sekä palkansaajan, yrittäjän että työttömän etu.
Pienyrityksissä on työtä tarjolla. Suomeen mahtuisi kymmeniä tuhansia uusia pienyrityksiä ja itsensä työllistäviä kansalaisia etenkin palvelualoille. Kuitenkin työttömyyskortistossa, erilaisilla kursseilla ja tukityöllistämistoimenpiteiden piirissä on edelleen yli 600.000 suomalaista. Tämä ns. laaja työttömyys on oikea luku, kun arvioidaan työttömyyden aiheuttamaa rasitusta valtion ja kuntien taloudelle.
Laajaa työttömyyttä vähentämällä myös valtion ja kuntien taloudet parhaiten tasapainottuvat ja velkaa päästään maksamaan pois. Näin myös hyvinvointipalvelut voidaan parhaiten turvata ja estää kansan kahtiajakautuminen. Jos työttömyyden valtiontaloudelle aiheuttama rasitus säilyy korkeana, Suomi on tuomittu jatkuvaan leikkauskierteeseen, joka vähin erin romuttaa hyvinvointivaltion ja kasvattaa leipäjonoja.
Erityisen tarpeelliseksi työllisyyttä parantavan uudistusohjelman tekee se, että talouden nopean kasvun jatkuminen lähivuosina on epävarmaa. Uusia työpaikkoja on kyettävä luomaan myös hitaamman kasvun oloissa.
Lipposen hallitus on vakauttanut palkka- ja inflaatiokehitystä sekä leikannut valtion menoja sekä kannustanut osaamista ja tietotaitoa. Tämä politiikka ei kuitenkaan yksin riitä. Vakauttamisen, osaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamisen ohella tarvitaan uudistusohjelmaa, joka helpottaa työllistymistä myös kotimarkkinoilla ja palveluissa. Kansainvälisillä markkinoilla Suomen kilpailuvaltti on totta kai korkea osaaminen. Kaikki eivät kuitenkaan halua eivätkä kykene atk-insinööreiksi tai monitaitoisiksi superosaajiksi. Suurteollisuudessa lisäksi automaatio vähentää työpaikkoja.
Vastaukset 9
Vanhimmat
alkaa löytyä viimeinkin !
vahinkoa on jo ehtinyt tapahtua !
lähtee !
hoi, nyt kommentteja kehiin !!!
keskusteluja käydään ja missä ???
vihdoinkin puhua oikeilla nimillä !!!
peruna hallituksen näpeissä !
kärsimys puheiden jälkeen !
Perustulo on työnimi uudelle näkökulmalle, jolla tuetaan ihmistä elämänkaaren ja työmarkkina-asemien muutoksissa. Ehdotamme uudistustyön aloittamista nykyisen, syyperusteisen järjestelmän pohjalta, sitä yksinkertaistaen ja vahvistaen sekä vähemmän tuottavan työn verokiilaa voimakkaasti kaventaen ja työn käsitettä laajentaen.
Keskustan perustuloajattelun tavoitteena ei ole murtaa työhön ja yrittämiseen perustuvaa elämäntapaa. Päinvastoin, tavoitteena on järkyttää vaihtoehdottomuuden tilaa, jossa ihmisen on joko oltava kokopäivätyössä tai kokopäivätyöttömänä.
Perusturvaa uudistetaan perustulon hengessä siten, että siitä tulee aktiivitoimiin kannustava tuki. Periaatteena on, että aktiivisuus johtaa aina passiivisuutta parempaan toimeentuloon. Keskeinen osa sosiaaliturvan uudistamista on verotuksen ja tulonsiirtojen järkevämpi yhteen sovittaminen.