Jossain lehdessä oli vasta juttua sisädieselin korvaamisesta sähkömoottorilla. Kuinkahan yleistä tämä on? Onko muita onnistuneita projekteja? Moottorin ja akkujen paino vs diesel, akkujen käyttöikä moottorikäytössä jne. kysymyksiä tuli mieleen.
Sähkömoottori pikkupurkkariin?
Konemies
183706
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
..ja veikkaan että aikaamyöten nämä yleistyy koska nuo diiselit on niin turkasen kalliita.
vilaseppa linkki:
http://www.sillette.co.uk/elect_saildrives.pdf
Pikakatsaus b-myymälään 60Ah vapaa-ajanakku 44e/ tavallinen 60Ah starttiakku 30e.
Jos vaikka 10 starttiakkua lataa veneeseen = 600Ah, jota voi hyödyntää n. 200Ah:lla niin kyllähän tuolla teholla jo purkkaria siirtää satamaan ja sieltä ulos - laturin jos vaan vielä saa kotisatamassa kiinni IVO:oon niin hyvä tulee.
Tuo valmistaja lupaa jo 90Ah:n akulla 3h ajoajan ts. ehdottamani akkukapa ois aika sopiva viikonloppureissua aatellen.
:( ..painoa ei kyllä säästy ja kokonaisuudessa on pari muutakin puutetta..
Tässä yksi valmistaja, jonka sivuilta paljon tietoa: http://www.ozecodrive.com/
90 Ah akuilla voi toki ajaa 3 tuntia, mutta silloin keskiteho on vain enintään 360 W (alle 0,5 hv, akut täysin tyhjiksi) ja vauhti sen mukainen (~3 s veneestä riippuen). Nopeuden nosto 4 solmuun tuplaa kulutuksen ja 6 solmua vaatii jo ne samat ~10 hv kuin dieselistä saa eli virta on jo ~600 A eli tunnin ajo vaatii 600 Ah akut, jotka painaa dieselin verran. Vähän vastatuulta ja aallokkoa niin menee varmasti 3 s vauhdissakin yli 100 A.
Ei siis oikein sovellu turvavarusteeksi, koska vähänkään pidemmältä ei pääse pahassa kelissä pois. Ei myöskään sovellu hiukankaan pidempiin siirtymiin ellei tyydy 3 s vauhtiin. Lisäksi jokaisen siirtymän jälkeen on syytä olla maasähköä, sillä lataaminen auringolla tai purjehtimalla kestää "ikuisesti", jos akut ovat lähes tyhjät.
Akut kestävät varsin kauan (satoja, jopa tuhat, latauskertaa), jos muistaa pitää tarpeeksi vettä ja ei koskaan päästä akkua liian tyhjäksi (alle 12 V, 30-40 % varaustila). Akuista pitäisi tosiaan käyttää selkeästi alle 50 % kapasiteetista (varaaminen yli 80 % varaustilaan hyvin hidasta).
No tuota, oman kokemukseni mukaan ei todella pahasta kelistä "päästä pois" ollenkaan niillä koneilla joita veneissä tänäpäivänä on - tuulenvietävänä siinä ollaan. "Pahakin" keli on useimmille etenkin parin hepan peräprutkuille jo ylikäymätön eli täytyy hallita purjehtiminen ja kyetä tuomaan vene ja miehistö satamaan tai saaren taakse suojaan purjein.
"Pahan kelin" etu on siinä että kuitenkin tuulee vai tarkoitatko "pahana kelinä" täyspläkää joka purjehtijalle on ihan mahdoton keli.. ;)
..kyllähän 20m/s kelissä vielä kryssii - ei se hauskaa ole mutta pääsee sinne minne haluaa.. tai voi mennä sinne minne helpoiten pääsee joka on järkevintä, koneesta riippumatta.
Toinen on sitten se että eihän tällaista kukaan valtameriveneeseen, kai?, tosissaan suunnittelekaan vaan ns. "päiväpursikäyttöön" nykyiset sääennusteet on valitettavan usein erittäin oikeassa ja niihin uskaltaa kohtuudella luottaa.
Tuollaiseen harkittuun käyttöön tämä on minusta oikein järkevä vaihtoehto ja tulevaisuudessa entistä enemmän kunhan viranomaiset pääsevät seuraavaksi miettimään katalysaattori, hiukkaspäästörajoja ynm pakkoa huviveneiden päästöille - ihan takuuvarma voi olla että ne jonain päivänä keksitään kunhan septiasia tästä päästään yli..
Lähes olemattomin satsauksin rajanaapureihin saataisiin moninkertaiset hyödyt ..tallinnanlaivat ne vaan päästelee septitankkinsa mereen.. kuulemma - tulee yhdestä laivasta tod.näk kerralla enemmän sontaa laineille kuin kaikista suomenlahden huviveneistä yhteensä kesässä.
Ainakin meidän vene enimmäkseen 95% toimittaa tarpeensa maissa vaikka käyttökelpoinen vessa veneessä onkin - ainiin tänä kesänä meni lisäksi maaltakin (Hesa,Vantaa etc) jätteet oikosenaan mereen ja monesti muulloinkin "tulva-aikoina"!
On tää septivouhotus aika järjenköyhää touhua sanon!!
..no mentiinpä jokseenkin sivuraiteelle..
Eipä ole mieleen tullut "pahassa kelissä" koskaan kaikkia purjeita laskea ja konetta käynnistää. Kerran on kuitenkin käynyt niin, että isopurje repesi käyttökelvottomaksi ja kotiin oli pitkä matka n. 15 m/s vastatuulessa. Homma sujui jotenkuten 7,5 hv dieselillä, tosin tankkaaminen ei ollut aivan helppoa aallokossa ja vauhti oli jotain 4 s luokkaa. Olisihan tietysti voinut luovia pelkällä fokalla tai mennä lähimpään satamaan yöksi.
Jos nyt ajatellaan vaikkapa tilannetta, jossa purjeet repeää tai masto katkeaa keskellä Suomenlahtea 15 m/s tuulessa, olisi olo paljon mukavampi 10 hv dieselillä kuin millä tahansa sähkömoottorilla, jos akkukapasiteetti on alle 3000 Ah. Porkkalan selällä riittäisi jo varmaan 1000 Ah akut.
Sähkömoottori on varmasti ihan hyvä valinta, jos hyväksyy aiemmin luettelemani puutteet. Hinta on kuitenkin sen verran kova akkuineen ja latureineen, ettei se ole mielestäni vaihtoehto perämoottorille. Dieselille kylläkin, mutta silloin dieselin tehokas laturi vaihtuu sähkösyöppöön eli tulee suuri muutos sähköntarpeeseen ja sähköomavaraisuuteen.
Ei tuosta sähkömoottorista oikein saakaan "vaihtoehtoa" sanan varsinaisessa merkityksessä se on pikemminkin "valinta" tai "ratkaisu" johon on päädytty henkilökohtaisista näkemyksistä ja syistä.
Sähkömoottorilla varustettu vene tod.näk. ei lähde keskelle suomenlahtea kuin hyvin harkitussa tilanteessa rajansa tai rajoituksensa tuntien.. ainakin toivottavasti.
Kun omaa lokikirjaa ajattelee niin aika monasti on viikonloppureissun yhteenlaskettu koneenkäyttö luokkaa yksi tunti, 1h ...useimmissa tapauksissa akkukapan mitoituksesta riippuen, marginaalista käyttökapasiteettia jäisi runsaasti.
Hupiakut täyttyvät keskikesällä aurinkopanelilla eikä koneen laturia tarvita viihdy-/hyödykkeiden energiantuotantoon... jääkaappi, tv, radio - navigointisähköistä puhumattakaan.
Onnettomuudet on luku sinänsä - dieselin tankissakin voi olla pohjalla vettä ja moskaa joka tukkii suodattimen/sammuttaa koneen lähtiessään liikkeelle kovassa röykytyksessä (ilman vapaavahdin konemiestä tuokin on turmiollista!).
Toisaalta sähkömoottori akkuinensa on huono kestämään veden sisääntuloa veneeseen ja pilssipumppu, sähköinen, syö koneen käyttöaikaa ja automaattinenhan sen pitäisi olla varalta ettei pilssivesi pääse sähkökoneeseen tai akkunapoihin huomaamatta - vähintään pahaääninen hälytin runsaasta pilssivedestä miehistölle käydä pumppuihin käsiksi..
Plussia ja miinuksia löytyy mutta kuten totesin tulevaisuuden vermeitä ihan varmasti - polttokennoratkaisu sähkön tuottamiseen voisi olla veneessä hyvinkin käyttökelpoinen.
Hinta-/kustannuskysymys ei liene perimmäinen juuri tässä aiheessa sinänsä..
..päivänjatkoa vaan!
Katso tuolta:
http://www.tekniikanmaailma.fi/?y=2004&p=13&id=863968
Toimiva ratkaisu etenkin apumoottorina.
Kevyempiin purjeveneisiin on laiteltu halvempia ulkopuolella olevia moottoreita.
Hyvien "ajoakkujen" käyttöikä viitisen vuotta oikein hoidettuna.
Sähkömoottori varusteet eivät paljoa paina 30-40 kg. Akuista suurin paino tulee, 100kg-?kg tarpeen ja tilan mukaan.
Löytyyhän niitä tehdastekoisia
katso WWW.sunwind.ch sivulta siellä on volvo korvattu sähkömoottorilla.
...samaa, mutta homma kaatui hintoihin. Ohessa erään tanskalaisen valmistajan (saman, joka oli Tekniikan Maailman jutussa) hinnasto pelkille moottoriosille. Akseli ja potkuriratkaisut sekä akut tulevat tähän vielä lisäksi!
"Recommended retail pricelist - January 2003
Inboard motor solutions Price in Euro excl. VAT
Thoosa 3000 3.570,00
Thoosa 6000 3.680,00
Thoosa 6000 RG 4.225,00
Thoosa 8500 4.655,00
Thoosa 8500 RG 5.195,00
Accessories:
Battery monitor for Thoosa 3000 (incl. shunt) 292,00
Battery monitor for Thoosa 6000 & 8500 (incl. shunt & prescaler) 382,00
Battery indicator 162,00
DC-DC converter 48V/12V – 200 W 299,00
Charger 230 V - 48V/ 15A 499,00
Flange connection for engine 104,00
Flange connection for 25 or 30 mm shaft 80,00
All prices are given in Euro
Prices are excl. TAX, VAT and freight."
Tuo pienin malli vastannee noin 1.5-2 hp:n perämoottoria.
Uskon kyllä, että lähivuosina varmasti tulee löytymään sopivan hintaisia laitteita, mutta vielä ainakaan hyöty / hintasuhde ei tyydytä. Lisäksi akkujen sijoitus varttitonnarissa tuottaa ongelmia. Suunnitelmissa tosin on rakentaa akut kölin sisään, mutta odottelen vielä halvempia moottoreita, enne kuin lähden niin mittavaan urakkaan.
Muita vaihtoehtoja:
http://www.sillette.co.uk/elect_saildrives.pdf
B&S Etek:
Today, two versions of the motor are manufactured. One is an enclosed version that operates at 60 Amps continuously and 325 Amps intermittently at 48 Volts. An open version of the motor operates at 150 Amps continuously at 48 Volts, nearly 10 hp in a package 8 inches in diameter and 6 inches deep. The Briggs & Stratton motor is also an excellent generator. Voltage output is very consistent when the motor is spun by one of Briggs & Stratton's engines, enabling the possibility of hybrid vehicle configurations.
Itse moottoria saa amerikoista postimyynnistä kolmeen ja puoleen sataan taalaan. Siihen säätimet ja muu tilpehööri, niin ollaan vasta tuhannen euron paikkeilla. Akkukapasiteettia tietysti tarvitaan. Joakimin haastelut tuolla amppeeritunneista olivat vähän epämääräisiä, kun toimintajännitettä ei mainittu. Parempi siis puhua kilovattitunneista, kun arvioidaan toimintasädettä. Sisäkone 1-3 tn painoisilla paateilla jännite on 24, 36 tai 48 V. Esim. tuo etekin heikomman moottorin 48V*60 A jatkuva teho tarkoittaa 2,9 kw eli nelisen hevosvoimaa. Jos halutaan esim. 5 h (parikytä mailia) toimintasäde, niin akkukapasiteettia pitäisi olla 300 Ah*48 V = 15 kWh. Lisäksi suuresta virrasta johtuen varakapasiteettia, joten 400 Ah * 48 V olisi ehkä kohdallaan. Jos tuon kasaa 12 V akuista, niin se tarkoittaisi esim 20 kpl 80 Ah, painoa noin 500 kg. Moottori on satakunta kiloa kevyenpi kuin diiseli apuvehkeineen ja polttoainetankkikin jää pois, mutta tekee tuo kuitenkin 300-400 kg lisämassaa. Sen toisin saa sijoiteltua mahdollisesti aika optimaalisesti purjehduksen kannalta, lähelle veneen keskiosaa, mahdollisimman matalalle.
Puolellakin tuosta akkukapasiteetista pärjää, jos moottori on todellakin apukone. Ex-vega arveli jotta aavalle merelle ei tohtisi lähteä purjepaatilla moisilla virityksillä. Miksi ihmeessä??? Aikoinaan lähdettiin ihan ilman moottoriakin. Osa purjehtijoista pitää kuitenkin purjehduksesta sisänsä, eivätkä he ajattele että kyseessä on vesikulkuneuvo, jolla on tarkoitus päästä paikasta a paikkaan b mahdollisimman nopeasti. Eniten moottoritehoa purjevene vaatii satamamanöövereissä. Moottoritehoa ei varsinaisessa purjeveneessä mitoiteta "kovan kelin" mukaan. Moottoripursien kohdalla se voi olla aiheellista, mutta jos venda onnistuu isossakin vasta-allokossa, niin silloin ei tarvitse. Ja jos varsinaisen purjehduksen harrastaja tyytyy 2 kn vauhtiin pläkässä, niin sähkökapasiteetin tarve menee suunnilleen kymmenesosaan siitä, mitä tarvittaisiin 4 kn vauhdin ylläpitoon, tai kääntäen, samalla kapasiteetilla päästäisiin kymmenen kertaa pitempi matka.
Tuo etek toimii myös generaattorina, joten hyvällä tuulella, kun purjehditaan Hesasta Tallinnaan alle kuuden tunnin, niin se lataa akkuja.
Sähökoneet tulevat ilman muuta purjeveneisiin. Eivät ne kaikkien luonteelle sovi, mutta tekniikka kehittyy. Saa nähdä koska suurempia kapasiteettia haluttaessa päästään pois tuosta iänikuisesta, painavasta, syövyttävästä, myrkyllistä lyijyä sisältävästä akkumallista. Miettikääpä millainen kehitys kännyköiden ja muiden käsityökalujen akuissa on ollut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.
itse tuota olen kanssa suunnitellut helmsman 20 purjeveneeseen tuossa huomasin että olet nähnyt tuosta vähän vaivaa ja pari ajatusta sulle mitä itse moisesta ajattelen
tuota tossa ajattelin että kun mitoitit batteritehoa täydellä kuormalla, sähkömoottorin ottotehohan riippuu myös osittain sen ottamasta kuormasta
itse arvioittin tehontarvetta niin että 3hp yamahalla menee puolella kaasulla ihan kivasti eli karkeasti 1kW riittäisi, eli kaks 60Ah akkua sarjassa kestäis reilun tunnin ajelua -> ja batterimäärää lisäämällä lisää ajoaikaa
säätimen olen ajattellu väkästellä itse ja kokeiluuhan tuossa on valmis kaksiportainen 12/24v ihan autoreleillä vaan, tokihan jos viitsii oikein vaivaitua niin voi rakentaa jännitesäätimen
latauksen ajattelin aurinkopaneelilla, viikot kun kumminkin keikkuu poijussa, niin siinähän ne akut latautuu viikonlopun reissulle. toisaalta tuohan pitäisi kaiken järjen mukaan ladatakkin kun mennään purjeella, latausjännite voi olla kyllä vähän mitä sattuu ja saattaa aikalailla jarruttaakin menoa
ja parina kysymyksenä, mistä kysyit tuota 350 taalan hintaa ja jos tuo hinta on jenkeistä niin luonnollisesti siihen tulee tulli päälle. oletko siis kysyny mitä tuola UK:n sivuilla maksais toi sama
se viä tarvii sanoo et tää on vaan demo, eikä siinä ei tällä kertaa ajatella rahaa vaan sitä että sähkömoottorilla olis hiljasta menoa ja harrastuksethan kaikilla, toiset katsos pistää rahansa johonkin ja toiset johonkin muuhun....
Kevyeen veneeseen perämoottorin tilalle kannattaa harkita kevyttä sähköperämoottoria (engl. trolling motor), 12 V jännitteellä työntövoimiksi ilmoitetaan 30-55 lbs, ottotehot 350 - 700 W (30-50 A).
Hintaan vaikuttaa tehon lisäksi huomattavasti säätimen tyyppi. Resistorisäätimessä (yleensä 5 nopeutta eteen ja 3 taakse) on tehon hukkaa osateholla ajellessa. Portaaton elektroninen säädin on paljon kalliimpi. Purjeveneen apumoottorikäytössä jos mitoittaa tehon niin, että pääosin ajellaan täysiteholla on turha maksaa hienommasta säätimestä. Toisin on esim uistelussa.
Suomessa etuvastuksella säädettävät 12 V koneet (esim Minnkota, Yamaha, Motorguide...) maksavat 250 - 500 euroa tehosta riippuen. Usassa 80 - 220 taalaa, rahteineen ja tulleineen 54 lbs moottori pitkällä rikillä tuli maksamaan n. 300 euro (sama myynnissä Suomessa hintaan 495)
Toinen vaihtoehto perämoottoriksi on etsiä tehokkaampia koneita, joissa moottori on edellisistä poiketen rikin yläpäässä, kuten bensakoneetkin. Tai sitten sellaisen voi harrastusprojektissa värkätä liittämällä moottorin vanhan rikin päähän, polttomottorin tilalle. Näistä löytyy tietoa lontoon murteella www.eboat.org foorumista.
Siellä on myös tarinaa expressiin rakennetusta lataavasta sähkömoottorisovelluksesta, tekijänä Pekka, ilmeisesti vene siis täällä Härmässä:
"Yesterday I finally got to testing my sailing boat. The boat is a 25' Albin Express with 15" x 11" Gori folding prop, Sonic saildrive 1:1, PermMotor PM32 and 4QD controller at 24 volts.
First, the boat moves about 3 knots with 30-35 amps, continuous top speed 4.5 knots with 110 amps. In a bad spot, the motor can take 200 amps for 10 minutes before it overheats. I need to install forced ventilation per Myles' recommendation for both the motor and the controller.
Theoretically it has a range of 20 nm at 3 knots and 7 nm at 4.5 kn (Peukert corrected 80% DOD for 315 Ah Concorde AGM batteries, 6 pieces of 12V 105Ah). Even more theoretically, the range is 60 nm at 2 knots and 110 nm at 1.5 knots... :-)"
Ampeereista puhuessani puhuin kokoajan 12 V akuista, joita voi toki laittaa sarjaankin.
Akkukapasiteettia laskettaessa pitää aina muistaa se, ettei akkuja koskaan käytännössä saa täyteen. Akut alkavat "kiehua" 70% varaustilan paikkeilla ja latausvirta pienenee voimakkaasti. 70%->100% kestää vuorokauden/sia ja ei välttämättä ole akulle hyväksi. Samoin akun täydellinen tyhjentäminen lyhentää merkittävästi akkujen ikää. Lyijyakkujen kapasiteetistä on siis "käytettävissä" enintään puolet ilmoitetusta.
Lataaminen purjehtiessa on melko tehokasta antamani linkin perusteella, mutta tuhoaa "täysin" kryssi- ja lenssivauhdin. Kovalla avoimella tuulella voisin harkita lataamista. Eihän se tietysti sen pahempi ole kuin kiintolapainen potkuri.
Mihin saat nuo 20 akkua mahtumaan "lähelle veneen keskiosaa, mahdollisimman matalalle"? Niiden tilavuus on ~250 litraa eikä niitä voi ihan miten vain sijoitella. Ne pitää saada lujasti kiinni ja niitä on voitava huoltaakin. Ainoa paikka voisi olla sovien alla, jonne ehkä menisi poikittain 10 kpl/puoli (min. 180 cm sohvat, riittääkö korkeus: 20-25 cm 30-35 cm leveydeltä). Sitten pitääkin keksiä uudet paikat vesi- ja septitankeille, jotka nykyään on usein tuolla, ja menetetään kaikki säilitystilat. Saahan vastaavasti koneen kohdalta hiukan lisätilaa, koska sähkömoottori mahtuu hyvin peräpunkan alle.
Ehkä joskus osan akuista saa köliinkin, mutta nykyisten 1-3 tn veneiden alle 1000 kg kölit ovat tilavuudeltaan vain ~100 litraa, joten ei sinne 250 litran akkuja saa muotoja ja lujuutta pilaamatta. Turkkilevyjen alla voisi olla tilaa täysin suljetuille sopivan littanoille akuille, mutta vesi pitäsi jotenkin saada pysymään varmuudella poissa.
Sitten kun Litiumpolymeeri tms. alkaa olla järkevän hintaista homma alkaa sujua. Tuo 400 Ah 48 V akkusysteemi painaisi vain 110 kg ja tilavuus olisi vain 50 litraa eli löpötankin verran. Hintaa tänäpäivänä ~40 k€ näistä paloista rakennettuna: http://aircraft-world.com/shopexd.asp?id=2229.
Noistahan voi myös tosiaan käyttää koko kapasiteetin, mutta lataussyklejä ei taida kestää yhtä hyvin kuin lyijyakku.
..niin ihmettelit kommentteja avomerellä, taisit lukea huonosti tai jättää jopa joka toisen rivin / lauseen lukemati tai sitten tekstistäni ei saanut selvää mitä tarkoitin, sekin on mahdollista..
Keskusteltiin Joakimin kanssa turvallisuusnäkökohdista... ja siis kyse oli pahan kelin yllättäessä suojaan pääsystä ja jos olisit perehtynyt kirjoitelmiimme olisit varmaan havainnut että juuri niinhän me molemmat kerroimme että huonossa kelissä aina purjeveneen kannattaa ennemmin purjehtia kuin ajaa koneella mutta satamaan- tai suojaanpääsyssä helpottaa kone siitähän ei päästä mihinkään.
Kommenttini oli että kippari joka tietää koneensa rajallisuudet ottaa asian huomioon, toivottavasti, reittiä suunnitellessaan ja matkaa tehdessään.
Suomen rannikot muunmuassa ovat täynnä "vain" purjeiden voimalla kulkevien alusten HYLKYJÄ eli kyllä kone on hyvä apuväline, sellainen johon voi luottaa ja varmasti tietää kuinka pitkään sillä voi ajaa ennen polttoaineen loppumista sekä mihin sillä pystyy eli millaisesta myrästä vielä pääsee turvallisesti ahtaaseenkin satamaan, mitä kovempi keli sen ahtaammiksi paikat käy - eikö totta?
Eli varovaisuutta kommentointiin jos ei jaksa lukea loppuun tai alusta saakka.. miten vain.
Henkilö joka tällaista ropailee osaa varmaan sen verran tasasähköstä että akkuja voi kytkeä rinnan ja sarjaan tarpeen mukaan eli jänniteasia sikseen. Lisäksi sähkömoottoreiden kierrosluvut ainakin useimmissa tapauksissa nousee jännitteen myötä joten voi olla ihan tarkoituksellista että ajetaan alemmalla jännitteellä ja vältytään alennusvaihteen käytöltä?
No, jopa kovasti närkästyit. Sorry, ei ollut tarkoitus.
Ihan oikein korjailet, mutta noissa jutuissasi oli pari lausetta jotka karahtivat korvaan ja saivat kommentoimaan:
"Sähkömoottorilla varustettu vene tod.näk. ei lähde keskelle suomenlahtea kuin hyvin harkitussa tilanteessa rajansa tai rajoituksensa tuntien.. ainakin toivottavasti. "
Sekä
"Toinen on sitten se että eihän tällaista kukaan valtameriveneeseen, kai?, tosissaan suunnittelekaan vaan ns. "päiväpursikäyttöön" ..."
Jokseenkin erimieltä noiden suhteen. Tehokas kone tietysti lisää turvallisuutta rikivaurion tapahtuessa.
Jännite on sikäli oleellinen että P=U*I, ja käytännössä näytetään pyrkivän siihen ettei jatkuva virta olisi yli 100 A, koska muuten tulee tehohäviötä (ja jäähdytystarvetta), mahdottoman paksuja johtimia jne. Kierrosluku tasavirtamoottorissa on jännitteestä riippuvainen, joten korkeammalla jännitteellä planeettapyörästöllä toteutettu alennusvaihde parantaa kokonaisuuden hyötysuhdetta kun voi käyttää suurempilapaisia potkureita.
Hiukan pessimisti olet tuon käytettävissä olevan kapasiteetin laskemisessa. Kunnossa olevan akun voi ladata täyteen ja sen voi purkaa tyhjäksi, joka on akulle vahingollista kuten sanoit. Parikymmentä prossaa kapasiteetista kannattaa jättää purkamatta. Starttiakun rakenne kestää syväpurkausta paljon huonommin kuin "deep cycle" vapaa-ajan akun tai nimen omaan ajoneuvokäyttöön valmistettu akku (trukit, sähköautot/skootterit, golf-kärryt ym.)
Varsinaiset ajoneuvoakut ovat monesti 2V erillisistä kennoista rakennettuja kytkemällä niitä riittävä määrä sarjaan. 12 V vapaa-ajan akun etu omia systeemejä funtsatessa on sen saatavuus ja myös edullinen hinta johtuen suurista valmistusmääristä. Muuten se ei pärjää "oikeille". Vapaa-ajan akkujen kapasiteetti ilmoitetaan 20 h purkauksella (esim 60 Ah akulla 3 A jatkuva virta), mitä lyhyempi purkausaika (suurempi virta), sitä pienemmäksi jää kapasitetti.
Akkujen mahtuminen on venekohtainen asia. Tilaa ne vievät joka tapauksessa paljon enemmän kuin löpötankki. Jos niitä ei saa mahtumaan matalalle ja lähelle keskiosaa, niin sitten ei saa mahtumaan. Muualle niitä ei kannata sijoittaa.
Saahan akut 100% täyteenkin, mutta ei onnistu riittävän nopeasti aurinkopaneeleilla eikä myöskään vierassataman sähköllä. Päivittäisessä käytössä akut eivät yleensä lataudu kuin 70-80 % ja alapäästä kun jättää hiukan käyttämättä pääsee siihen 50% tilanteeseen.
Trukkiakuille taitaa hintaa tulla ~5 k€, joka tuskin on hintansa arvoista ko. käytössä, jossa Bilteman akutkin (~1 k€) kestänevät ~10 000 mailin ajamisen eli ~500 latauskertaa. Painoakin noilla näyttää olevan enemmän eli tuollainen ~700 kg ko. paketille.
Ylipäätänsä tuollaisen 48 V 400 Ah (=1600 Ah 12 V) systeemin lataaminen vaatii aika hurjat laturit. Mitähän maksaa joku 48 V 50 A laturi sopivalla säätösysteemillä? Taitaa mennä lähemmäs 1 k€. Tuo on myös aivan maksimi, jonka vierassataman laiturisähkösysteemit kestävät, jos edes kestävät.
Mielenkiintoista tietoa aiheesta löytyy myös osoitteesta http://www.fevt.com/pdf/ . Sivulla ei valitettavasti ole hintatietoja. Jos noitten akkujen hintataso tippuu joskus lähemmäs lyijyakkujen hintoja, voi sähköveneilystä vielä jonakin päivänä tulla hyvinkin varteenotettava vaihtoehto.
Antti
kuten taisin sanoa niin itse ajattelin tuota sähkömoottoria lähinnä sen tähden että se olisi hiljainen, omassa veneessäni on kolmatta kesää oleva yahahan pensaprutku joka toimii oikeinkin hyvin, toisaalta sen saisi jättääkkin tuohon sähkömoottorin rinnalle, sitten ainakin olis varaa valita tuulesta, aurinkosähköstä tai bensasta..
tuota sähköperämoottoria itsekkin ajettelin tuohon kokeilla ja sellainen aito venäläinen mulla onkin hankittuna, se on siitä hyvä että moottori on alapäässä suoraan potkurissa kiinni ja pitäis siis olla oikeinkin hiljainen. kuulin sellasta että joku harrastelija saisi tuollaisesta veli venäläisestä käämittyä paljon isompi tehoisen, en sitä kyllä ole vielä tarkemmin kysynyt kun en ole edes tuota kerinnyt veneessäni kokeileen
jos hyötysuhdetta mietitään niin jotenkin olis sellainen kuva että kulmavaihteella se olisi huono, kun on vaikka niitä tehdastekoisia sähköperämoottoreita. olen kyllä kuullut kanssa että tuollaisia teeseitsevirityksiä olis tehty vanhasta peräprukusta laittamalla siihen sähkökone, siinä kanssa lienee parasta taas se että se on itse rakennettu:)
tuo sarjavastua ei kyllä varmasti oo hyvä, oletko ajatellut vaikka isoa transistorisäädintä, ongelmana on kyllä ihan varmaan taas se lämpeneminen..