En jaksa enää elää

Avautuja..

Olen niin kyllästynyt kaikkeen. Koitin itsemurhaa ollessani 17-vuotias, mutta pelkäsin niin paljon kuolemaa, että päädyin pariksi yöksi teholle. Nyt siitä on vajaat kymmenen vuotta ja edelleen inhoan elämääni. Olen koittanut muuttaa sitä parhaani mukaan, mutta olen aina tyytymätön kaikkeen. Olen todella krittiinen itseäni kohtaan ja vihaan käytännössä kaikkea itsessäni: tekojani, tekemättä jättämisiä, ulkonäköäni, henkisiä kykyjäni. En vaan jaksa elämää. Jos olisi helppo keino tappaa itsensä, tekisin sen mieluusti. Minua ei todellakaan liikauta se, että perheeni jäisi kaipaamaan minua. Minusta tuntuu, että olen kuollut sisältä, minkä takia en nauti mistään. Elämä on minulle yhtä suorittamista ja koen epäonnistavani kaikessa. Viime kesänä jouduin psykoosiin, minkä takia olin hoidossa kuukauden. Kuvittelin, että psykoosin jälkeen elämäni olisi jotenkin helpompaa, mutta ei, minusta tuntuu, että entistä kurjemmalta.

Tiedän, että olen mielisairas jollain tasolla, koska ei ole normaalia vihata itseään niin paljon kuin minä teen. Ulkoisesti elämäni on varmaan ihan ok:ta, mutta sisäinen tunne on ratkaisevin. Ymmärrän ihmisiä, jotka päätyvät itsemurhaan, koska kaikkia ei ole siunattu elämähalulla.

Olen koittanut kaikkea: positiivista ajattelua, urheilua, erilaisia töitä, opiskelua, miehiä, ystäviä. Kaikki on sitä samaan sontaa. Olen ihan varma, että olen synnynäisesti mielenvikainen.

6

142

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • et ole ainoa

      Jos voin lohduttaa niin et ole ainoa, tässä maassa niin moni voi pahoin, päihteiden käyttö yksi esimerkki siitä, että lievitystä pahaan oloon haetaan muualta. Sun kannattaisi hakeutua jotain kautta terapiaan ja harrastustoimintaan, että saisit mielekästä tekemistä ja ajatukset pois oman navan ympäriltä, esim. toisten auttaminen, hyväntekeväisyys...

    • tsemppiä!

      Minäkin vihasin itseäni koko ikäni, kunnes tajusin, että en ollut koskaan oppinut muodostamaan pysyviä objektisuhteita. Tämän "lahjan" sain kasvatukseni kautta.

      Elämä on elämisen arvoista kun löytää itsensä toisten joukosta! :)

    • mies-27

      Tiedän mistä puhut, teksti onkin melkein kuin omasta elämästäni, olen itse yrittänyt itsemurhaa ja psykoosissakin olen ollut kerran. Vaikka ei helppoa ole niin otetaan päivä kerrallaan. Katsotaan onko elämällä annettavaa. Heräät vielä sisäisesti ajan kanssa, kovat kokemukset ja mahdolliset lääkitykset voivat tappaa sisäisesti, voi viedä vuosia kunnes mieli virkistyy. Älä menetä toivoa, sitä on vaikket masentuneena sitä huomaa.

    • aloittaja..

      En minä pidä tilannettani mitenkään erityisenä. Tiedän, että on niitä muitakin, jotka kärsivät elämässään. Mutta eipä se enää kiinnosta. Joskus nuoruudessa sekin kiinnosti, mutta nyt 26-vuotiaana tuntuu, että elämä on loppu. En odota mitään. Miesystävä ei halua lapsia ennen kuin tietää varmasti, että olen parantunut näistä masennusjutuista. Tiedän, että sellaista päivää ei tule, joten tuskin koskaan hankin lapsia. Enhän minä jaksaisi niitä edes hoitaa ja pahimmassa tapauksessa perisivät mielenterveysongelmani.

      Seuraava etappi elämässäni on odottaa milloin miesystäväni kyllästyy minuun ja etsii uuden. Olen hänen ensimmäinen, joten tuskin hänen on helppo lähteä suhteesta. Hän kyllä löytäisi paremman tytön. Jonkun joka ei ole niin itsekäs ja omassa pahassa olossaan rypevä. Hän on pariin kertaan sanonutkin, että kodin ulkopuolella elämä on mukavampaa.

      Joka aamu herätessäni ensimmäinen ajatukseni on, että vieläkö olen hengissä. Pahinta tässä on se, että en jaksa seurata uutisia ympärilläni, koska kaikki energia menee itseeni. En edes muista olleeni koskaan kiinnostunut muista. Kai minulla on jokin sisäinen mielevika, kun en jaksa innostua muiden hössötyksestä. Mitä on rakkaus? Sitäkin olen pohtinut. Ainakaan minun perheessäni sitä ei ole tunnettu. Isää kiinnostaa lähinnä sen työjutut ja äitini on muuten vain kylmä.

      Jätin viikko sitten ottamatta lääkkeeni ja odotan, että psykoosini uusiutuu. Luulen, että silloin itsemurhan tekeminen on helpompaa, kun olo on muutenkin niin epätodellinen.

      Minun piti mennä tekemään hyväntekeväisyyttä, mutta sitten en jaksanutkaan. On vain niin helpompi jäädä peiton alle rypemään itsesääliin. Sääliä en ulkopuolelta kaipaa.

    • sos-kriisikeskus vastaa:

      Hei,

      Hyvä että päätit kirjoittaa tilanteestasi tänne. Joskus jo pelkkä ajatusten kirjoittaminen voi helpottaa oloa. Toivottomalta tuntuvan elämäntilanteen pohtiminen yksin on kuitenkin raskasta. Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen tuki on tärkeä voimavara. Asioista keskusteleminen auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja tarjoaa uusia näkökulmia, mikä usein helpottaa jaksamista.

      Jos haluat keskustella tilanteestasi puhelimitse, voit aina soittaa Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. Puhelun voi soittaa nimettömänä ja se maksaa operaattorin veloittaman puhelumaksun verran. Valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-06, lauantaisin ja juhlapyhinä 15-06, sunnuntaisin 15-22.

      Jos taas haluat jutella kasvotusten, ympäri Suomea toimii kriisikeskuksia, joihin voit varata ajan ja tulla keskustelemaan paikan päälle. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta:

      http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/kriisikeskusverkosto/alueelliset_kriisikeskukset.
      Käynnit eivät maksa mitään.

      Jos haluat mielummin kertoa ajatuksistasi ja tuntemuksistasi lisää kirjoittamalla, voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net). Tukinetissä pääset keskustelemaan kahdenkesken tukihenkilön kanssa. Tukinet -live päivystää joka arkipäivä 15-19. Tukinetissä on myös foorumeita, joista on mahdollista löytää vertaistukea ihmisiltä, jotka ymmärtävät tilannettasi oman kokemuksensa kautta.

      Kiireellisessä tilanteessa voit ottaa yhteyttä paikkakuntasi psykiatriseen päivystykseen. Lähimmän psykiatrinen poliklinikan yhteystiedot löydät etsimällä netistä hakusanalla "psykiatrinen päivystys paikkakuntasi" tai "psykiatrinen poliklinikka paikkakuntasi".

      Itsemurhayrityksen jälkeen keskustelutukea kannattaa hakea heti.
      SOS-kriisikeskus Helsingissä tarjoaa tukea itsemurhaa yrittäneille selviytymisen tueksi ja uuden itsemurhayrityksen ehkäisemiseksi.
      Keskustelut ovat maksuttomia. Ajan varaaminen LINITY-asiakasvastaanotolle puhelimitse: 0800 98 030 (ma–pe klo 9–17)
      Lisätietoja: www.mielenterveysseura.fi/linity


      sos-kriisikeskus / pekka

    • siunaava käsi

      Turvaudu Jumalaan: hän hyväksyy ja ymmärtää sinua. Olet varmasti saanut jo monelaista terapiaa. Yritä saada myös kuuntelevia korvia: avautuminen ja taakan jakaminen helpottaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. IL - PerSut tykittää - Vaaralliset tappajat vankilaan jopa loppuelämäksi!!

      Entistä rajumpi elinkautinen tulee – Vaaralliset tappajat vankilaan jopa loppuelämäksi Henkirikosten uusijat voidaan ja
      Maailman menoa
      154
      15065
    2. Some kuhisee Sanna Marinista: "Wau"

      Sanna Marinia hehkutetaan. Muun muassa Jodelissa kommentoidaan The Sunday Timesin julkaisemaa kuvaa Marinista. Hän ant
      Maailman menoa
      42
      8384
    3. Äärioikeistopurran nukke Petteri Lapanen paniikissa

      Kun Suomen historian paras pääministeri antoi vankan lausunnon, kuinka "keskustelu politiikassa on käpertynyt lähinnä va
      Maailman menoa
      53
      6116
    4. SIELTÄ SE TULI: Kepu-Kurvinen: "Emme enää lähde punavihreään hallitukseen"

      Nyt muuten nauretaan loppuviikko, että tähänkö kaatui Lindtmanin pääministerihaaveet. "Antti Kurvisen mukaan puolue ei
      Maailman menoa
      176
      5742
    5. Täysi ryöpytys Sanna Marinille ulkomailla.

      https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f699d84f-fa53-4dba-8718-2c395017fc55 Sanna Marinin kirja saa todella tylyn vastaanot
      Maailman menoa
      26
      4768
    6. Onko rajojen kiinnipitäminen ihmisoikeuksien vastaista?

      Maahanmuutosta puhutaan usein niin kuin kyse olisi vain numeroista ja rajoista. Kyse on kumminkin ihmisistä, jotka halua
      Maahanmuutto
      312
      4457
    7. HS - Sanna Marinin kirja on priimaluokan vedätys!

      Kirja-arvio|Toivo on tekoja tulisi ensisijaisesti nähdä maineen rahallisen hyödyntämisen voimaannuttavana merkkipaaluna.
      Maailman menoa
      75
      4373
    8. Minja Koskelan "istumista" kertovassa uutisessa ei sanottu persuista mitään

      eli jälleen kerran äärivasemmistolainen valehtelee, hän kun väittää että juuri persut ovat lähetelleet Koskelalle vähemm
      Maailman menoa
      73
      4148
    9. "Rauhanomainen" miekkari hesassa: "Eläköön aseellinen vastarinta" - lakana

      Kyseessä on Suomen Palestiinalaisten yhdistyksen viime perjantaina järjestämä ”Hiljainen kynttiläkulkue Palestiinalaiste
      Maailman menoa
      115
      3740
    10. Huomenta naiselle

      Toivottavasti tiedät, etten ole koskaan tuntenut ketään kohtaan näin voimakkaasti. Olen tietenkin meistä epävarma silti.
      Ikävä
      107
      1593
    Aihe